Johdatusta elektroniseen liiketoimintaan Panu Moilanen Jyväskylän yliopisto, 20.9.2004 Mistä on kysymys? Elektronisessa kaupankäynnissä tilaus välittyy elektronisessa muodossa asiakkaalta myyjälle (Kallio et al. 1997) E-commerce is buying and selling over digital media (Kalakota & Robinson 1999) Elektroninen kaupankäynti on tietoverkkojen avulla käytävää liiketoimintaa (Kettunen & Filenius 1998) E-Business, in addition to e-commerce, includes both front- and back-office applications that form the engine for modern business (Kalakota & Robinson 1999) Electronic Commerce involves making business transactions via telecommunications networks, primarily the Internet. (Turban et al. 2002) 1
Kaksi peruskäsitettä b-to-b ecommerce = elektroninen kaupankäynti Ostajan ja myyjän välinen liiketoimi ebusiness = elektroninen liiketoiminta Kattaa koko liiketoimen jalostusarvoketjun/- verkoston ml. sidosryhmät B b-to-c C c-to-c G Jaottelu Business-to-business (B2B) Liikeyritykset ja yhteisöt käyvät kauppaa keskenään. Business-to-consumer (B2C) Liikeyritykset myyvät tuotteita kuluttajille Consumer-to-consumer (C2C) Kuluttajat käyvät kauppaa keskenään Peer-to-peer (P2P) Käytetään teknologioita, joka mahdollistaa resurssien (esim. tiedostot ja laskentakapasiteetti) jakamisen ilman keskitettyjä palvelinratkaisuja. M-commerce Langattomien, digitaalisten päätelaitteiden käyttö transaktioiden toteuttamisessa 2
Hieman historiaa Kaikki alkoi 1970-luvun alussa Esimerkiksi elektroninen rahansiirto Rajoittunut lähinnä suuryrityksiin Seuraava kehitysvaihe EDI (= OVT) Finanssitransaktioiden ohella myös muita transaktiotyyppejä B-to-B 1990-luvun alusta alkaen Internet-teknologiat Erittäin laaja sovellusalue B-to-C myös mukaan Elektroninen B-to-C kauppa lisääntynyt räjähdysmäisesti Miksi? Silloin ennen 10-15 vuotta sitten kansainvälinen kuluttajakauppa oli lähes olematonta Informaatiovaje myyjien ja ostajien kohtaaminen; trenditietoisuus Tilaaminen ja kaupankäyntiprosessi monimutkaisia Maksutavat edellyttivät pääasiallisesti henkilökohtaista kontaktia Toimitukset kestivät kauan ja olivat kalliita; valtiollisilla postiyrityksillä käytännössä monopoli pienten tuote-erien logistiikassa Merkantilistiset kaupan esteet 3
Ja nyt - globalisaatio Kansainväliset tietoverkot, erityisesti Internet ja WWW helpottivat tiedonvaihtoa huomattavasti Tilausliikenne Internetin tai call centerin kautta Luottokortit yleistyivät monimutkaiset kansainväliset postiennakot ja tilisiirrot eivät enää ainoita mahdollisuuksia Vapaakauppasopimukset, esim. Euroopan integraatiokehitys Yhteinen valuutta Ja nyt - logistiikka Pienten määrien logistiikka vuosisatoja (valtion omistamien) postilaitosten monopoli Virastoajattelu Ei kilpailua ei insentiivejä parempaan palveluun Ei kilpailua täydellinen hinnoitteluvapaus Kilpailu logistiikassa 1980-luvulta alkaen Esim. DHL, GP, Danzas/DPAG, UPS, FedEx Asiakaslähtöinen ajattelu Alussa nopeita ja kalliita, nykyisin ainoastaan nopeita kilpailu painanut hinnat alas Dinosauruksien vastaisku: EuroExpress ja palvelutakuut Toimitus verkon välityksellä (esim. musiikin jakelu) 4
Muutosvoimia I Innovatiivisuus Mobiilit viestintäratkaisut Informaatioteknologian kehitys Mediakonvergenssi Kustannusrakenteen muutos Tietoliikennekustannusten aleneminen Laitteistojen ja ohjelmistojen halpeneminen Tietotekniikkakustannus -$ 1 Mhz prosessoritehoa 1 megatavu levytilaa Biljoona siirrettyä bittiä 1970 7 601 5 257 150 000 1999 0,17 0,17 0,12 Muutosvoimia II Standardisointi Laitteistot ja verkot (TCP/IP) Sovellukset Tuotteet Lainsäädäntö Asiakkaiden hyväksyntä Vrt. Innovaatioiden diffuusio Analogia: siirtyminen käteisestä korttimaksamiseen 5
Innovaatioiden diffuusio Miksi? Hyötyjä kuluttajan kannalta Helpompi vertailla tuotteita ja niiden hintoja ( search cost, ajan ja vaivan säästö) Hintakilpailu => alemmat hinnat Laaja tuotevalikoima, erikoistuotteet Lisäarvopalvelut Aika- ja paikkariippumattomuus Oleellista: hyötyjen saavuttaminen edellyttää teknologian hallintaa ja saatavuutta Jako A- ja B-kansalaisiin? Digital divide 6
Miksi? Hyötyjä myyjän/kaupan kannalta Laaja asiakaspotentiaali Maantieteellinen ja alueellinen laajuus, taloudellinen tehokkuus Resurssien tehokkaampi käyttö Toimipaikat, varastot, työvoiman tarve Parempi markkina- ja asiakastieto Asiakastietojen keruu, asiakasprofilointi Kysyntään vastaaminen, sen ennustaminen Markkinoinnin kohdentaminen, koemarkkinointi Uuden liiketoiminnan mahdollisuudet Jakeluyrittäjät, noutopalvelut Alhaiset alalle tulon esteet, kilpailun uhka Suomessa (Saarinen & Vepsäläinen, 1998) Odotukset korkealla Yhteiskunnan rakenne Pieni ja harvaan asuttu maa, aktiivinen tietoyhteiskuntakehitys Yritysten valmiudet hyvät Tietotekninen infrastruktuuri, standardit (esim. maksamiselle), EDI-järjestelmät yleisiä, osaaminen Kuluttajien valmiudet hyvät Korkea teknologinen varustaso, korkeatasoinen tietoliikenneinfrastruktuuri, osaamisen taso 7
Kysynnän hidasteet (Saarinen & Vepsäläinen, 1998) Teknologia Laitteiden puute tai yhteyksien hitaus Tietotaito tai osaaminen Kuluttajakäyttäytyminen Tottumukset, sosiaalisten kontaktien tarve, luottamuspula Tarjonta Puute, heikko käytettävyys Lainsäädäntö Globaali kuluttajansuoja, sopimuskäytännöt ja verot, lainvalintaongelma Kulttuurierot Esim. kieliongelmat, yhteisten toimintatapojen puute 8