HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Vp/4 1 a 4 21.12.2006 pöydälle pantu asia KAISANIEMEN PUISTON ASEMAKAAVOITUS- JA SUUNNITTELUPERIAATTEET Kslk 2000-49, 2000-555, Puutarhataiteen seura ry-samfundet för Trädgårdskonst rf, Aalto Anitra 16.1.2001, Arvi Becker Ky Isännöitsijä- ja kiinteistötoimisto 15.11.2006, Helen 20.11.2006, Helsingin kaupunkisuunnitteluseura - Stadsplaneringsällskape 24.11.2006, Helsingin yliopisto 1536/31/2006 21.11.2006, Helsingin yliopiston kasvitieteellinen puutarha/timo Koponen 21.3.2000, Henriksson Marit 17.11.2006, HKR 68 17.6.2004, Kallion-Alppilan seudun kestävän kehityksen asukasfoorumi ry 9.9.2001, Karras Pekka 14.6.2001, Katajanokkaseura ry 22.11.2006, Khs 2001-2675/635 9.11.2001, Kruununhaan asukasyhdistys 20.11.2006, Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry Helsingin Yhdistys 8.3.2001, MV 608/303/2006 27.11.2006, Nahi Pia ym., Päiväkoti Wilhola 16.11.2006, Sapa ry 15.11.2006, Senaatti-kiinteistöt Erityiskiinteistöt 20.11.2006, Siltaranta Asunto Oy hallitus 16.11.2006, Siltasaariseura ry 9.11.2006, Siltasaariseura ry 9.11.2006, Smash-Tennis ry 21.11.2006, Sosv 13.3.2000, Sosv 06-559/523 17.11.2006, Suomen Kansallisteatterin Osakeyhtiö 23.11.2006, Söderlund Leif ym. 17.11.2006, Ulaska Jaana 14.11.2006, Ymk 7.4.2000, Ymk 21.11.2006, Museo 23.11.2006 Karttaruudut G3 - H3, hankenro 103 Suunnittelutilanne Asemakaava-alueeseen kuuluu Kaisaniemen puisto ja yliopiston Kasvitieteellinen puutarha, Varsapuistikko sekä katualueita. Idässä alue rajautuu Unioninkadun itäreunaan, etelässä Kluuvin kortteleihin, lännessä ratapihaan ja pohjoisessa Kaisaniemenlahden vesialueeseen. Kaupunkisuunnitteluvirasto laatii vuonna 2007 alueelle asemakaavan muutosehdotuksen ja asemakaavatasoisen puistosuunnitelman. Esityslistalla kerrotaan asemakaava-alueen suunnittelutilanne ja käyty vuorovaikutus sekä jatkosuunnittelun pohjaksi laaditut asemakaavoitusja suunnitteluperiaatteet. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Museoviraston ja ympäristöministeriön julkaisussa Rakennettu kulttuuriympäristö (1993) Kaisaniemen puisto ja Kasvitieteellinen puutarha rakennuksineen ovat valtakunnallisesti merkittävää
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Vp/4 2 a kulttuurihistoriallista aluetta. Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava Museoviraston 1998 1999 tekemässä tarkistusinventoinnissa Kaisaniemen puisto on luokiteltu kokonaisuudessaan valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuurihistorialliseksi alueeksi. Valtioneuvoston suojelupäätös 18.9.1980, joka koskee valtion omistamia kulttuurihistoriallisesti huomattavien rakennusten suojelua Helsingin alueella, sisältää Kasvitieteellisen puutarhan rakennukset. Asemakaavan muutosta koskee lisäksi kolme valtakunnallista erityistavoitetta: - tavoite väestön tarpeiden edellyttämien ylikunnalliseen virkistyskäyttöön soveltuvien riittävän laajojen ja vetovoimaisten vapaa-ajan alueiden turvaamisesta, - tavoite vapaa-ajan alueita yhdistävän viheralueverkoston jatkuvuuden turvaamisesta ja yhtenäisen vapaa-ajan alueiden kokonaisuuden muodostamisesta sekä - tavoite varata riittävät alueet jalankulun ja pyöräilyn verkostoja varten sekä tavoite verkostojen jatkuvuuden edistämisestä. Ympäristöministeriön 8.11.2006 vahvistamassa Uudenmaan maakuntakaavassa suunnittelualue on keskusta-aluetta ja kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeätä aluetta. Lisäksi alueen kohdalla on liikennetunneli. Helsingin yleiskaava 2002:ssa (kaupunginvaltuusto 26.11.2003, tullut kaava-alueella voimaan 23.12.2004) alue on kaupunkipuistoa ja kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittävä alue. Kaisaniemi on osa kävelykeskusta-aluetta ja alueen kohdalla kulkee metron ja maanalaisen pääliikenneverkon osuus (Keskustatunneli).
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Vp/4 3 a Kaisaniemen puiston länsiosassa on voimassa vuonna 1875 ja itäosassa vuonna 1836 vahvistunut asemakaava. Alueet ovat asemakaavoissa puistoalueita. Kaisaniemen rannassa ja vesialueella on voimassa 1893 vahvistettu asemakaava. Lisäksi katualueilla on voimassa asemakaavoja vuosilta 1910, 1937, 1955, 1973 (metro), 1983, 1984 ja 1996. Alue on rakennuskiellossa asemakaavan muuttamista varten. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 27.2.2002 Töölönlahden asemakaavan. Siinä on osoitettu kevyen liikenteen siltayhteydet Töölönlahden puistosta Kaisaniemenrantaan ja Töölönlahdenkadulta Kaisaniemen kentän kohdalle. Töölönlahden rannan läheisyydessä on varauduttu ns. tapahtumapuistoon, mikä toteutuessaan vaikuttaa myös Kaisaniemen puolelle. Keskustatunnelin asemakaavan muutos Kaupunginhallitus on 20.3.2006 kehottanut kaupunkisuunnittelulautakuntaa laatimaan Keskustatunnelin kaavaehdotuksen tarkistetun vaihtoehto C:n pohjalta. Kaupunginhallitus päätti myös, että selvitetään Kaisaniemen puiston maanalaisen tilan hyödyntämismahdollisuuksia tulevaisuudessa esimerkiksi pysäköinnin tai joukkoliikenteen käyttöön. Kaupunkisuunnitteluvirasto laatii parhaillaan Keskustatunnelin asemakaavaehdotusta ja se käsitellään tammikuussa 2007 kaupunkisuunnittelulautakunnassa. Puiston alueella tunneli eritasoliittymineen sijoittuu kokonaan kallion sisään. Tunnelisuunnitelmissa on pintaan sijoittuvia rakenteita puistoalueen reunassa kahdessa kohtaa. Kaisaniemenkadun muurissa sekä rataalueen reunamuurissa sijaitsevat varapoistumistiet sekä raittiinilmanottoritilät. Työmaavaiheessa Kaisaniemen puistoa joudutaan avaamaan näiden rakenteiden lähistöllä. Eläintarhanlahden ja Kaisaniemenlahden asemakaavan muutos Kaisaniemen puiston asemakaavan rajauksen pohjoispuolelle Eläintarhanlahden ja Kaisaniemenlahden vesi- ja ranta-alueelle on laadittu erillinen asemakaavan muutosluonnos, jossa on esitetty muun muassa radanvarren alueen leventämistä, nykyisten rantamuurien venepaikkojen korvaamista ponttonilaitureilla sekä asuntolaivojen sijoitusta Kaisaniemenrantaan. Suunnittelun tausta-aineistona on ollut
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Vp/4 4 a koko Helsinkiä koskeva Asuntolaivaselvitys, jonka kaupunkisuunnittelulautakunta merkitsi tiedoksi 16.6.2005. Suunnittelun pohjaksi on laadittu myös Eläintarhanlahti ja Kaisaniemenlahti, kulttuurihistoriallinen selvitys rantojen rakentumisesta ja kehityksestä. Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi 18.5.2006 asemakaavan muutosluonnoksen jatkosuunnittelun pohjaksi seuraavin ohjein: - selvitetään millaiset asemakaavamääräykset tarvitaan asuntolaivoille, kriteerit, - varmistetaan Kaisaniemenrannan julkisen jalankulkualueen riittävyys, jotta rannan käyttö ei yksityisty, - tutkitaan ponttonilaiturien venepaikkojen todellinen tarve ja sen pohjalta määritellään pistolaiturien pituus ja määrä, - varmistetaan pyöräteiden sujuvuus ja yhtymäreittien sekä jalankulkijoiden turvallisuus - tutkitaan mahdollisuus ns. kaupunkilaiturin rakentamiseen. Pesäpallokatsomo- ja tekojääratahanke Liikuntavirasto haki Kaisaniemen puistoon poikkeuslupaa 1997 pelikenttäalueelle ja sen tekojääradalle ja hiekkatekonurmelle, katsomo- ja huoltorakennukselle, tekniikkarakennukselle sekä siirtokatsomoille. Ympäristöministeriö hylkäsi hakemuksen 29.9.1998. Perusteluissa todetaan mm., että Kaisaniemen puisto on Helsingin vanhin julkinen puisto, jolla on poikkeuksellisen suuri kulttuurihistoriallinen merkitys, eikä puistossa ole koskaan ollut pysyviä urheilurakenteita. Ministeriön mukaan suunniteltu hanke muuttaisi arvokkaan, keskusta-alueella olevan puiston luonnetta avoimesta ja julkisesta tilasta yksityisemmäksi ja suljetummaksi alueeksi ja suunnitelman toteutuminen estäisi tämän puistonosan käyttämisen vapaaseen liikkumiseen ja virkistykseen myös muulloin kuin otteluiden aikana. Ministeriö katsoi, että pysäköintiä ei ollut selvitetty riittävästi. Ministeriö katsoi, että vaikutuksiltaan merkittävä asia tulee ratkaista asemakaavalla. Liikuntalautakunta on laatinut 1997 suunnitelman pesäpallostadionin rakentamiseksi Meilahteen. Kesällä 1999 Meilahden aluetta on kunnostettu, jotta se voi paremmin toimia kilpailupaikkana.
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Vp/4 5 a Kaisaniemen puisto, puistohistoriallinen yhteenveto Kasvillisuusselvitys Kaupunkisuunnitteluvirasto on laatinut vuonna 1999 Kaisaniemen puiston puistohistoriallisen yhteenvedon pohjaksi asemakaavan laatimiselle ja puistokilpailulle. Rakennusvirasto on laatinut vuoden 2000 aikana kasvillisuusinventoinnin. Yliopiston Kasvitieteellisellä puutarhalla on tarkat kasvillisuustiedot ja alueen puusto on kartoitettu vuonna 2004. Kaupunginhallituksen hyväksymät Kaisaniemen puiston maisemaarkkitehtuurikilpailun lähtökohdat ja tavoitteet Kaupunginhallitus päätti 15.5.2000 hyväksyä Kaisaniemen puiston maisema-arkkitehtuurikilpailun asemakaavalliset ja puistosuunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet (listan liite 1). Kaupunginhallituksen määrittelemiä päätavoitteita puistoon ovat puiston historiallisten arvojen huomioonottaminen ja puistomaisen ilmeen palauttaminen sekä kävelypuistokäyttö. Lisäksi tavoitteena on asukkaiden mahdollisuus käyttää puistoa. Kasvitieteellisen puutarhan ja julkisen puiston suhteelle on etsittävä tasapainoisempi ja kokonaisuutta eheyttävä ratkaisu. Kasvitieteellisen puutarhan rajattavan alueen kokoa sekä porttien määrää ja sijaintia tulee tutkia. Kaupunkirakenteellisena tavoitteena on korostaa puiston asemaa ja näkymistä kaupunkirakenteessa kohentamalla reunavyöhykkeitä ja sisääntulokohtia. Toiminnallisena tavoitteena on määritelty toimintojen sijoittaminen puistosommitelman ehdoilla, rajattujen alueiden välttäminen sekä eri vuodenaikojen ja käyttäjäryhmien huomioon otto. Puisto tulee suunnitella oleskelu- ja kävelypuistona sekä paikallisliikunnan alueena. Puistoon ei tule sijoittaa varsinaista urheilutoimintaa. Puistoon tulee sijoittaa kaksi kenttää, yksi isompi ja yksi pienempi. Suunnittelussa tulee selvittää, sopiiko puistoon ja suojelutavoitteisiin yleisöluistelun tekojäärata. Tavoitteena on, että puistoalueelle ei sijoiteta organisoitua luistelutoimintaa jääkiekkokaukaloineen ja kilpailuvarustuksineen eikä alueella rajata ja aidata erillistä kenttää. Rakennuksia koskevana tavoitteena on määritelty, että puistoon ei sijoiteta uusia rakennuksia. Puistossa on ainoastaan pienimuotoista
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Vp/4 6 a puistotoimintoihin liittyvää rakentamista. Kaisaniemen puistoon tulee lisäksi tutkia mahdollisuutta sijoittaa sosiaaliviraston esittämää leikkipuistoa rakennuksineen. Liikenteellisenä tavoitteena on puistoalueen länsireunalla pohjoiseteläsuunnassa kulkevan kadun ja läpiajomahdollisuuden poistaminen. Puistosuunnittelulle on määritelty lisäksi tarkempia tavoitteita, jotka tähtäävät puistomaisen ilmeen parantamiseen ja puiston hahmottumiseen yhtenä kokonaisuutena. Kaisaniemen puiston maisema-arkkitehtuurikilpailu Helsingin kaupunki järjesti yhteistyössä Suomen Maisema-arkkitehtiliiton kanssa Kaisaniemen puiston maisema-arkkitehtuurikilpailun 16.6. 11.12.2000. Kilpailu oli luonteeltaan asemakaavatyön pohjaksi järjestetty aatekilpailu ja se toteutettiin kutsukilpailuna. Puistoon esitettiin kuusi erilaista ratkaisua. Palkintolautakunta totesi kilpailun yleisarviossa muun muassa, että kaikissa kilpailuehdotuksissa oli ansioita, mutta toisaalta mikään niistä ei ole virheetön tarjotakseen sellaisenaan hyväksyttävää lähtökohtaa toteutussuunnittelulle. Palkintolautakunta katsoi, että voittajaksi valittu ehdotus sisältää Kaisaniemeen hyvin soveltuvan korkeatasoisen puiston perusratkaisun ja hyvän lähtökohdan jatkokehittämiselle. Voittajaksi valittiin Stefan Tischerin, Susanne Burgerin ja Francesca Venierin ehdotus 131517, jota palkintolautakunta piti muodonannoltaan johdonmukaisena, harkittuja yksityiskohtia sisältävänä ja nykypäivää edustavana. Kunniamaininnan sai Michael R. van Gesselin ja työryhmän Hortus Kaisaniemi maisemaarkkitehtonisista ja kaupunkikuvallisista ansioista ja muodonannossaan rohkeasta ja varmasta suunnitteluotteesta. Toisen kunniamaininnan sai Gretel Hemgårdin ja työryhmän Glint-line työn eläytyvästä ja taiteellisesta kokonaisotteesta sekä suunnittelualueen huolellisesta tutkimisesta toimintojen kannalta. Valaistuksen kaupunkikuvalliset periaatteet Kaupunkisuunnitteluvirasto, rakennusvalvontavirasto, rakennusvirasto, Helsingin Energia, kaupunginkanslia ja liikuntavirasto laativat yhteistyössä 1.10.2003 raportin Kaupungin valot, Helsingin
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Vp/4 7 a Maanomistus Puiston historiaa valaistuksen kaupunkikuvalliset periaatteet. Kaupunginhallitus kehotti 21.6.2004 ottamaan huomioon raportissa esitetyt suositukset ja kartan periaatteet sekä kehotti virastoja ja lautakuntia jatkamaan yhteistyötä kaupunkivalaistukseen liittyvissä asioissa sekä suunnittelu- ja lupaprosessin menettelytapojen kehittämiseksi. Raportin mukaan Kaisaniemen puisto on tärkeä historiallinen puisto, johon tulee laatia puiston valaistuksen kokonaissuunnitelma asemakaavoituksen yhteydessä. Puistoalueet ovat kaupungin omistuksessa. Kaupunki on sopinut, että yliopisto voi käyttää Kasvitieteellistä puutarha-aluetta edelleen niin kauan kuin alue on kasvitieteellisenä puutarhana. Puutarhan rakennukset omistaa yliopisto. Puutarha-alueelle siirretyt kolme puutaloa ovat kaupungin omistamia, mutta ne on luovutettu yliopiston käyttöön ja yliopistolla on kunnossapitovastuu. Kiinteistövirasto on vuokrannut kaikki kenttäalueet sekä ranta- ja laiturialueet liikuntavirastolle, joka on edelleen vuokrannut soutupaviljongin Helsingin Soutuklubille ja tenniskentät Meilahden Tennis Oy:lle. Soutuklubin rakennus on yhdistyksen omistuksessa. Lisäksi kiinteistövirasto on vuokrannut Kaisaniemen ravintolan yksityiselle yrittäjälle. Kaisaniemen puiston historiallinen arvo perustuu ennen kaikkea sen asemaan Helsingin vanhimpana julkisena puistona, mutta myös sen historiallisen hahmon säilyneisyyteen. Puistolle on tyypillistä historiallinen kerroksellisuus ja se sisältää elementtejä ja osa-alueita eri aikakausilta. Ominaista on toisaalta englantilaistyylisen, vapaamuotoisen sommittelun piirteiden yhdistyminen suoraviivaisempaan muotokieleen, toisaalta puiston jakautuminen yksityisluontoisempaan puutarhaan ja julkiseen osaan. Alueen historia kävelyalueena ulottuu aina 1700-luvulle asti, jolloin sinne sijoittui geometrinen puutarhasommitelma, ensin ns. Boijen istutukset ja sittemmin Edbomin puutarha. Alue kaavoitettiin julkiseksi puistoksi ensimmäisen kerran vuonna 1812 J.A. Ehrenströmin asemakaavassa. Vuonna 1828 puistosta erotettiin yliopiston Kasvitieteelliselle
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Vp/4 8 a Puiston nykytilanne puutarhalle alue, joka myös aidattiin. Jäljelle jäänyt puiston osa toteutui 1830-luvun loppuun mennessä maisemapuutarhatyylisenä mutkittelevine käytävineen ja joutsenlampineen. 1800-luvulta periytyy myös puiston koko ja vesiaiheen sijainti pääpiirteissään sekä yksityiskohtana Kaisaniemen ravintola, jonka mukaan puisto aikoinaan myös nimettiin. Vuonna 1890 myrsky vaurioitti puistoa pahoin ja puiston uudistaminen tuli ajankohtaiseksi. 1800-luvun lopulla julkisen puiston luonnonläheinen ilme alkoi väistyä ja urheilu- ja leikkikentät alkoivat vallata alaa. Näiden toimintojen kasvava painotus puistossa onkin 1900-luvun leimallisin jäänne. Kenttien sijainti on säilynyt likipitäen samana, niiden koko vain on kasvanut. Puiston itäosan polkuverkosto seuraa likipitäen Bertel Jungin vuonna 1911 laatimaa yleissuunnitelmaa. Birger Brunilan ehdottama suorakulmainen vesiallas korvasi vapaamuotoisen lammen vuonna 1928. 1900-luvun alkuvuosikymmeninä laadittujen suunnitelmien pohjalta toteutettiin puiston nykyinen voimakas aksiaalisuus puurivein reunustettuine pääkäytävineen. Koivukujanne itä-länsi-akselilla on säilynyt, länsiosalla aksiaalisommitelma on hämärtynyt. Julkisen puiston pinta-ala on lähes kahden vuosisadan aikana pienentynyt useaan otteeseen ja puistoon on rakennettu kaksi katua, pyörätie ja pysäköintialueita. Puiston nykyinen ranta on muotoiltu täyttämällä 1880 1930-luvuilla ja rantakatu toteutettiin 1920-luvulla. 1900-luvun aikana erityisesti julkisen puiston käyttö sekä hiekkakenttien ja pysäköintialueiden leviäminen puistoon ovat muuttaneet puiston ulkoasua merkittävästi. Puistorakennuksia ovat Kaisaniemen ravintola vuosilta 1836 ja 1929, kasvihuonerakennukset 1800-luvulta, vanha päärakennus ns. Engelin rakennus vuodelta 1830, uusi päärakennus vuodelta 1903, empiretyylinen asuinrakennus 1850-luvulta, vuosina 1986 1991 siirretyt 1830 luvulta olevat puutalot, Soutupaviljonki vuodelta 1930 ja kioskit vuodelta 1949. Puistossa on pukuhuoneet vuosilta 1936 1956 ja puistotyöntekijöiden välinevarastot. Kaisaniemen puisto sisältää kaksi toiminnallisesti erillistä osaa, Kasvitieteellisen puutarhan ja julkisen puiston, joiden välillä ei ole yhteyksiä. Julkinen puisto on historiallisesti kerroksellinen ja
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Vp/4 9 a voimakkaasti muuntunut. Kasvitieteellisen puutarhan pohjakaava ja kasvillisuuden pääpiirteet ovat sen sijaan säilyneet varsin muuttumattomina. Puistoon liittyy myös viimeistelemätön ranta-alue, jota käytetään venesäilytykseen. Kaisaniemenkadun itäpuolella on erillinen pieni puisto, Varsapuistikko, joka on erotettu Kaisaniemen puistosta Kaisaniemenkadun rakentamisen yhteydessä. Kaisaniemen puiston kokonaispinta-ala on noin 17 ha, josta Kasvitieteellisen puutarhan osuus on noin 5 ha. Varsapuistikko on noin 0,15 ha. Julkisen puiston kasvillisuus, rakenteet ja kalusteet ovat ikääntyneitä ja huonokuntoisia. Kuntokartoituksen perusteella puita on jouduttu poistamaan ja osan kuntoa seurataan. Puisto on jäsentelyn ja ilmeen kannalta kohennusta kaipaavassa tilassa. Kaisaniemen puiston nykytilalle leimaa-antavia ovat laajat kenttäalueet. Ne ovat liikuntatarpeiden mukaisesti vuosien varrella laajentuneet suunnittelemattomasti. Suurinta hiekkakenttää käytetään koululaisten ja asukkaiden pallokenttänä, ns. puulaakiotteluiden ym. pelien kenttänä sekä erilaisiin yleisötapahtumiin. Talvisin kentällä luistellaan luonnonjäällä. Ison kentän pohjoispuolella on koripalloilualue. Puiston itäosassa on pienempi hiekkakenttä ja kolme tenniskenttää. Puistossa on kolme huonokuntoista pukuhuone- ja varastorakennusta. Liikuntaviraston vuosilta 2001 2005 laatiman selvityksen mukaan kenttiä käyttää vuosittain yhteensä noin 90 000 150 000 henkeä koko vuoden aikana. Näistä pääosa on ns. vapaata liikuntaa. Etukäteen varattuihin kenttäpeleihin osallistui vuosina 1994 1999 noin 11 000 käyttäjää ja luistelijamäärät olivat säästä riippuen noin 18 000 32 000 luistelijaa vuodessa. Lisäksi puistossa on ollut vuosittain muutama tapahtuma. Näistä erityisesti viime vuosien "Maailma kylässä" - tapahtumassa ja Tuska -festivaalissa on ollut valtavasti kävijöitä. Tenniskentät ovat keväästä syksyyn hyvällä säällä käytössä arkiaamuisin ja työajan jälkeen. Päivähoitoryhmillä on puistossa rajattu leikkialue. Lisäksi puistossa on toinen leikkialue. Kaisaniemen koulun pohjoispuolella on rajattu puistoa koulun piha-alueeksi. Puiston eteläosassa on vesiallas, joka on parhaillaan kunnostettavana. Kaisaniemenrantaa käytetään pysäköintiin, saattoliikenteeseen ja huoltoon sekä Rautatientorin bussien seisontapaikkana, josta ajetaan
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Vp/4 10 a puiston länsilaidan Kaisaniementietä torille. Rannan läheisyydessä on puistotyöntekijöiden välinevarastoparakit. Puistoon on osoitettu joitakin pysäköintipaikkoja. Puistoa käytetään myös luvattomana pysäköintipaikkana erityisesti erilaisten liikunta- ym. tapahtumien ja teatteriesitysten aikana. Isoista urheilutapahtumista on seurannut hallitsematonta pysäköintiä. Radanvarressa oleva kevyen liikenteen raitti toimii yhteytenä keskustasta pohjoiseen. Puiston läpi kuljetaan Linnunlaulusta, Hakaniemestä, Siltasaaresta ja Kruununhaasta rautatieasemalle ja keskustaan. Puiston laajin erillinen osa-alue on Helsingin yliopiston Kasvitieteellinen puutarha rakennuksineen. Puutarha-alue on aidattu ja sinne on pääsisäänkäynti Kaisaniemenrannasta. Puiston historiallinen pääportti Unioninkadun varressa on nykyään sivuporttina. Puutarhassa kasvatetaan yliopiston ja koulujen opetustarkoituksiin tieteellistä kasvikokoelmaa. Kaisaniemen puutarhan erikoisuutena ovat mm. trooppiset kasvit. Kasvihuonerakennuksiin on sisäänpääsymaksu. Vuonna 1999 kasvihuoneissa kävi noin 61 000 henkeä. Ulkopuutarhaan on vapaa pääsy päivisin kesällä 9 20 ja talvella 10 17. Puutarhan yhteydessä on yliopiston Kasvimuseo ja yhteensä 7 asuntoa. Puutarhassa on erikseen aidattuna valtakunnallinen sääasema Helsinki Kaisaniemi. Julkista puiston osaa on viime aikoina pidetty erityisesti iltaisin ja pimeällä turvattomana. Tästä syystä puiston valaistusta on uusittu hiljattain. Asemakaavan muutoksen vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä käyty vuorovaikutus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma vuonna 2000 Kaupunkisuunnitteluvirasto on lähettänyt 10.3.2000 osallisille ilmoituksen Kaisaniemen puiston asemakaavan muutoksen vireilletulosta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman. Asiasta oli 22.3.2000 yleisötilaisuus. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan jättivät kannanottonsa Puutarhataiteen seura ry, Timo Koponen, ympäristökeskus ja sosiaalivirasto (listan liite 2). Puutarhataiteen seura korosti puiston historiallisia arvoja ja Timo Koponen Kasvitieteellisen puutarhan erityisluonnetta. Ympäristökeskus toi esille Keskustatunnelin
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Vp/4 11 a ympäristövaikutusselvitysten huomioon oton ja sosiaalivirasto leikkipuiston sijoittamistavoitteen. Maisema-arkkitehtikilpailun jälkeiset kannanotot Kilpailun jälkeen jättivät kannanottonsa Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry, Anitra Aalto, Pekka Karras, Kallion-Alppilan seudun kestävän kehityksen asukasfoorumi ry, rakennusvirasto sekä yhteisesti SAPA ry, Kruununhaan asukasyhdistys, Kruununhaka-Seura ry, Katajanokkaseura ry, Kaisaniemen ala-aste, Katajanokan ala-aste, Semigradsky Småbarnsskola, Suomen Palloliiton Helsingin piiri ry ja Etelä-Suomen Liikunta ja Urheilu ry (listan liite 3). Kannanotoissa korostettiin liikunta- ja harrastemahdollisuuksien säilymistä puistossa sekä kritisoitiin kilpailun voittanutta työtä siitä, että siinä ei ollut riittävästi kenttäalueita. Kilpailun jälkeen on pidetty useita keskustelutilaisuuksia koskien kilpailun tulosta ja puiston jatkosuunnittelua. Myös niissä on tullut esille huoli puiston toimintojen ja erityisesti liikuntamahdollisuuksien jatkumismahdollisuuksista, koska voittaneesta työstä puuttuivat kentät. Lisäksi maisema-arkkitehtien ja historia-asiantuntijoiden keskustelussa on tuotu esille, että kilpailun voittanut työ ei kunnioita riittävästi puiston historiallista rakennetta eikä erityisesti perinteisiä aksiaalisommitelmia. Tarkistettu osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä asukastilaisuus vuonna 2006 Tarkistettu osallistumis- ja arviointisuunnitelma on lähetetty 25.10.2006 osallisille. Asiasta on järjestetty asukastilaisuus 15.11.2006, johon osallistui noin 30 henkeä. Asukkaat pitivät osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitettyjä suunnitteluperiaatteita oikeansuuntaisina. Hyvinä pidettiin tavoitetta puistomaisuuden lisäämisestä ja hiekkakenttäalueiden vähentämisestä sekä tavoitetta parantaa Kasvitieteellisen puutarhan ja julkisen puiston yhteyksiä ja näkymiä. Tilaisuudessa keskusteltiin puiston eri toiminnoista ja rakennuksista. Asukkaat pitivät tärkeinä liikuntamahdollisuuksien ja kenttien säilyttämistä sekä uusien pukuhuoneiden rakentamista. Lisäksi kannatettiin leikkipuiston ja siihen liittyvien rakennusten sijoitusta puistoon. Tilaisuudessa kysyttiin myös asukkaiden kantaa osallistumis- ja arviointisuunnitelman lähettämisen
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Vp/4 12 a jälkeen esille tulleesta esityksestä sijoittaa suurempi uudisrakennus Kaisaniemenkadun varteen, ala-asteen koulun pohjoispuolelle. Asukkaat vastustivat yksimielisesti minkään uudisrakennuksen sijoitusta puiston itäosaan. Esittelijä katsoo, että Kaisaniemenkadun varrelle ei ole perusteltua esittää uudisrakennusta, koska puisto on valtakunnallisesti merkittävää kulttuurihistoriallista aluetta ja vastustus uudisrakennusta kohtaan on niin merkittävää. Kannanottonsa ovat jättäneet Pia Nahi, Susanna Ånäs, Tiina Närkki ja Hannu Toikkanen, Leif Söderlund ja Olavi Satamavuori, Marit Henriksson, Jaana Ulaska, As Oy Niemelä, As Oy Siltaranta, Smash- Tennis ry, SAPA ry, Päiväkoti Wilhola, Kruununhaan asukasyhdistys, Katajanokkaseura ry, Siltasaariseura ry, Helsingin kaupunkisuunnitteluseura - Stadsplaneringssällskapet i Helsingfors r.y., Kansallisteatteri, Senaatti -kiinteistöt, Helsingin yliopisto, Museovirasto, kaupunginmuseo, Helen Sähköverkko Oy, ympäristökeskus ja sosiaalivirasto (listan liite 4). Kannanotoissa tuodaan esille useita samoja näkökohtia kuin asukastilaisuudessa. Erityisesti korostetaan puiston arvoa kulttuurihistoriallisena puistona ja Kasvitieteellisen puutarhan erityisluonteen huomioon ottamista. Lisäksi korostetaan puiston turvallisuutta ja sosiaalista kontrollia. Kannanotoissa toivotaan muun muassa kenttien säilyttämistä, SAPA:n pelimahdollisuuksien säilyttämistä, päiväkotien leikkimahdollisuuksien turvaamista, sujuvaa kevyen liikenteen reitistöä, jalankulkuyhteyksien parantamista Kruununhakaan sekä ajoliikenteen ja pysäköinnin poistamista. Lisäksi toivotaan puiston ja ranta-alueen kaavoittamista kokonaisuutena. Helsingin yliopisto korostaa, että Kasvitieteellisen puutarhan toimintaedellytykset tulee turvata eikä aluetta tule pienentää. Uuden sisäänkäynnin sijoitus kasvihuonerakennuksen eteläpuolelle on toivottavaa, mutta sisäänkäyntien kokonaismäärää ei tule kasvattaa. Kaisaniemenrannan saattoliikenne ja pysäköinti on puutarhan toiminnan kannalta tärkeää säilyttää. Kaisaniemen puiston asemakaavoitus- ja suunnitteluperiaatteet Tämän esityksen lähtökohtana ovat kaupunginhallituksen 15.5.2000 hyväksymät Kaisaniemen maisema-arkkitehtuurikilpailun tavoitteet sekä kilpailun kärkitöiden ratkaisuehdotukset puiston eri osiin, muut aluetta koskevat päätökset sekä käydyssä vuorovaikutuksessa ja neuvotteluissa esille tulleet näkökohdat.
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Vp/4 13 a 1. Kaisaniemen puisto, Kasvitieteellisen puutarhan alue ja Varsapuistikko merkitään kulttuurihistoriallisesti arvokkaina suojeltaviksi, arvokkaat rakennukset ja muistomerkit suojellaan. - Puiston historialliset arvot säilytetään ja niitä vahvistetaan suunnitteluratkaisuin. Historiallista kerroksellisuutta vaalitaan kuitenkin siten, että puisto toimii myös nykyajan puistona. Historiallisia puistoakseleita korostetaan. - Suojeltavia rakennuksia ovat Kasvitieteellisen puutarhan vanhat rakennukset, ravintola Kaisaniemi, soutupaviljonki ja vanhat kioskit sekä Kaisaniemenrantaan siirretyt puutalot. 2. Suunnitellaan julkista puistonosaa ja Kasvitieteellistä puutarhaa yhtenäisenä kokonaisuutena - Julkisen puistonosan ja puutarhan välisiä näkymiä ja yhteyksiä parannetaan. Visuaalista yhteyttä parannetaan kunnostamalla rajavyöhykettä sekä poistamalla rajakohdalta huonokuntoiset liikuntarakennukset ja karsimalla kasvillisuutta. - Puutarhalle avataan uusi sisäänkäynti etelästä. Kasvihuonerakennuksen eteläpuolella oleva julkinen puisto liitetään uudella sisääntulosommitelmalla puutarhan puistoon. - Tutkitaan mahdollisuutta ympärikäveltävyyteen puistossa Kasvitieteellisen puutarhan itäosassa, Kaisaniemenkadun varrella. 3. Puisto suunnitellaan vetovoimaiseksi keskustan kaupunkipuistoksi, kävelypuistoksi, oleskelupuistoksi, paikallisliikunnan puistoksi ja asukkaiden käyttöpuistoksi. - Aluetta kohennetaan puistomaisemmaksi sekä lisätään puiston avoimuutta ja turvallisuutta. Vältetään eri toiminnoille aidattuja ja rajattuja alueita. Puiston sisääntulokohtia korostetaan. - Erityisesti itä-länsisuuntaisen puistovyöhykkeen ilmettä
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Vp/4 14 a puutarhan eteläpuolella palautetaan puistomaisemmaksi. - Hiekkakentän pohjoispuolen alue, kunnostetaan puistomaisemmaksi ja alueelle tutkitaan esiintymislavan sijoitusta. Puisto liitetään visuaalisesti paremmin rantaan. - Puiston keskiosa, eri akseleiden leikkauskohdassa, kohennetaan puiston huippukohdaksi ja sydänalueeksi. Vesiallas liitetään paremmin puiston osaksi ja veden ääreen pääsyä parannetaan. - Hiekkakenttäalueita pienennetään ja kentät kootaan avoimeksi tilasarjaksi liikunta-akseliksi puiston länsiosaan. Alueelle suunnitellaan asukkaiden ja koululaisten tarpeisiin sekä urheiluseurojen junioritoimintaan erilaiseen palloiluun ja talvella luisteluun soveltuvat kentät siten, että alueella on yksi isompi ja toinen pienempi hiekkakenttä. - Hiekkakentän itälaidalle muodostetaan bulevardi-akseli keskustasta rantaan. - Puiston kenttiä voidaan käyttää myös vaihtuvien tapahtumien alueena siten, että otetaan huomioon puistokokonaisuuden asettamat reunaehdot. - Suunnittelussa selvitetään mahdollisuutta sijoittaa alueelle leikkipuisto. Alueelle sijoitetaan lasten leikkipaikka. - Puiston kasvillisuutena käytetään pääosin runkopuita, nurmea ja matalia istutuksia. Maisemallista ilmettä pyritään selkiyttämään ja jäsentämään. 4. Lisärakentaminen minimoidaan - Selvitetään mahdollisuutta laajentaa Kasvimuseota noin 1500 m 2 :llä. Laajennusosa sijoittuu pääosin kalliotilaan kasvimuseon alle. - Uudet pukuhuoneet ja muut mahdolliset rakennukset sijoitetaan kentän länsipuolelle. Selvitetään mahdollisuutta sijoittaa leikkipuistotoimintaan liittyvä rakennus puistoon. Puiston itäosassa on toinen mahdollinen rakennuspaikka
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Vp/4 15 a leikkipuisto- tai liikuntarakennukselle. Nykyiset pukuhuoneet ja puistotyöntekijöiden välinevarastot puretaan. - Ravintola Kaisaniemen ympäristöä parannetaan siten, että rakennus liittyy paremmin rantaan. - Rakennusten tulee olla kaupunkikuvallisesti ja arkkitehtuuriltaan korkeatasoisia, historialliseen puistoon soveltuvia eivätkä ne saa aiheuttaa puistolle tai sen käytölle häiritsevää liikennettä. - Puiston reunoille sijoittuvat Keskustatunnelin varapoistumistiet ja ilmanvaihtorakennelmat tulee sovittaa historialliseen puistoon ja ne tulee sijoittaa siten, etteivät ne haittaa puiston toimintoja eivätkä vahingoita puiston kasvillisuutta. 5. Puiston kevyen liikenteen yhteyksiä parannetaan ja ajoneuvoilla liikkumista puistossa rajoitetaan - Kaisaniemenranta puukujineen säilyy ajoyhteytenä Kasvitieteelliselle puutarhalle, ravintolalle, soutupaviljongille ja mahdollisesti alueelle tuleville asuntolaivoille. Rantakadulla säilyy kadunvarsipysäköinti. - Radan varrella olevan pohjois-eteläsuuntaisen kadun läpiajomahdollisuus poistetaan. - Puiston alueelle ei tule järjestää pysäköintiä ja rakenteellisin keinoin tulee estää luvaton pysäköinti. - Parannetaan jalankulun ja pyöräilyn reittejä keskustasta pohjoiseen sekä asemalta Kruununhakaan sekä seudullisesti merkittävää rantareittiä Kruununhaasta Kaisaniemenlahden ympäri sekä edelleen tulevaisuudessa uuden siltayhteyden kautta Töölönlahdelle. - Asemakaavan valmistelun yhteydessä tutkitaan myös Kruununhaan jalankulkuyhteyksien sujuvuuden parantamista puistoalueelle. Itäreunassa selvitetään, voidaanko Kaisaniemenkadun liikenneympyrä poistaa ja laajentaa puistoa.
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Vp/4 16 a 6. Puisto suunnitellaan korkealuokkaisin rakentein ja materiaalein - Puiston kaikki istutukset, aidat, rakenteet, pintamateriaalit, kalusteet ja tekniset laitteet tulee olla paikan arvon mukaisia ja historialliseen miljööseen sopivia, yhtenäisesti suunniteltuja ja kaupunkikuvallisesti korkeatasoisia. Puistossa minimoidaan puistotoimintoihin liittymättömät rakennelmat. 7. Puistoon ja Kasvitieteelliseen puutarhaan laaditaan valaistuksen kokonaissuunnitelma - Valaistuksella luodaan puistoon omaa tunnelmaa ja ilmettä sekä parannetaan turvallisuutta. Jalankulun ja pyöräilyn raiteilla sekä toiminta-alueilla on tärkeä käyttää maanpintaan kohdistettua valaistusta, jonka avulla näkee liikkua ja joka koetaan turvalliseksi. - Valaistuksella tuodaan esille puiston tunnelmaltaan erilaisia osia sekä jalankulkuakseleita, aukioita, puistoaiheita, kasvillisuutta, vesiaiheita, veistoksia ym. yksityiskohtia sekä puistorakennuksia. - Valaisinten tulee olla jalankulkijan mittakaavaisia ja kaupunkikuvallisesti korkeatasoisia. EHDOTUS Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee hyväksyä edellä olevat Kaisaniemen puiston asemakaavoitus- ja suunnitteluperiaatteet jatkosuunnittelun pohjaksi. Lisätiedot: Karppinen Anne, arkkitehti, puhelin 169 4217 Jaakkola-Kivinen Maria, maisema-arkkitehti, puhelin 169 4267 Lybeck Kajsa, arkkitehti, puhelin 169 2409 LIITTEET Liite 1 Kaupunginhallituksen päätös 15.5.2000 713 Liite 2 Mielipiteet osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta Liite 3 Mielipiteet maisema-arkkitehtikilpailun jälkeen
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Vp/4 17 a Liite 4 Liite 5 Liite 6 Liite 7 Mielipiteet tarkistetun osallistumis- ja arviointisuunnitelman jälkeen Kaisaniemen puisto, ilmakuva 2006, asemakaava-alueen rajaus Havainne asemakaavoitus- ja suunnitteluperiaatteet Havainne Kasvitieteellisen puutarhan uudesta yhteydestä julkiseen puistoon