Meneelmäselose 1(11) Tuoavuusuimuse 2010 -meneelmäselose ANSANTALOUDEN TILINPIDON TUOTTAVUUSMITTARIT 2 Toimialoen oonaisuooseen perusuva oonaisuoavuuden muuos 2 Toimialoen oonaisuooseen perusuva yön uoavuuden muuosasee a eri eiöiden onribuuio niihin 3 Arvonlisäyseen perusuva oimialoen oonaisuoavuuden a yön uoavuuden muuosasee 4 oonaisuoavuuden muuos oo ansanalouden asolla 4 Työn uoavuuden muuos oo ansanalouden asolla 5 Aineisoon liiyvä ongelma 5 Lähee 6 Pääomapanosen miaaminen 7 Johdano 7 Meneelmä 7 Pääomaanoen lasena pääomaavarayypeiäin 7 Pääomaavarayyppien yli aggregoini 8 Lähee 9 Työpanosen raennemuuosen huomioiminen uoavuuslasennassa 9 Lähee 10
Meneelmäselose 2(11) ansanalouden ilinpidon uoavuusmiari ansanalouden ilinpidon oimialoiaise uoavuusmiari perusuva ns LEMS -asvulasenameneelmään ona eseisin ehiää on ollu Harvardin yliopison professori Dale Jorgenson yheisyöumppaneineen (s esim Jorgenson Gollop a Fraumeni 1987 seä Jorgenson Ho a Siroh 2005) Tämän meneelmän äyöä suosielee OECD:n uoavuusäsiira (OECD 2001) a siä äyeään myös ansainvälisessä EU LEMS proeissa LEMS-meneelmässä uoavuusmiaus apahuu ansanalouden ilinpidon ehiossa 1 Siinä oeaan huomioon aii uoannossa äyeävä panose Täsä meneelmä on saanu nimensäin: =pääoma (capial) L=yö (labour) E=energia (energy) M=maeriaali (maerials) a S=palvelu (services) aiia panosia äsiellään periaaeessa samalla avalla Eriyisesi pääomapanosen osala ämä merisee eä siä miaaan pääomapalveluilla eiä pääomaannalla (s esim OECD 2001 a Aulin-Ahmavaara a Jalava 2003) Meneelmässä pyriään oamaan huomioon myös panosen laaueiä Tää varen aii panosyypi pyriään aamaan mahdollisimman homogeenisiin luoiin Toimialoen oonaisuooseen perusuva oonaisuoavuuden muuos Toimialan uoavuuden miaus perusuu LEMS meneelmässä aauseen eä on olemassa uoanofunio oa eroo sen masimiuoosen (Q) määrän oa voidaan aiaansaada yö (L)- pääoma ()- a väliuoepanosilla (M) T on aia (1) Q f ( L M T) Lisäsi oleeaan eä uoaa oimiva äydellisillä marinoilla a pyrivä masimoimaan voioaan ai minimoimaan usannusiaan Törnqvisin indesiin perusuva oimialan oonaisuoavuuden muuosase laseaan uoosen muuosaseen a ahden perääisen vuoden esimääräisillä arvo-osuusilla ( s ) painoeuen panosen muuosaseiden erousena: (2) log Q sm log M s log sl log L Toimialoiaisissa laselmissa arvo-osuude laseaan panosen osuusina uoosesa Pääomapanoselle arvo-osuua laseaessa äyeään pääomaorvausia a yöpanoselle arvo-osuua laseaessa äyeään yövoimaorvausia (PX-Web auluna osoieessa wwwilasoesusfi/il/u/auhml) Tuoos arvoeaan arvo-osuusia laseaessa ansanalouden ilipidon muaiseen perushinaan (sisälää uoaan saama uoeuipalio mua ei uoeesa maseua uoeveroa eiä maseua aupan a uleusen marginaalea) Panose on arvoeu sen muaan miä äyää niisä masaa Väliuoeäyössä oo oimialan asolla ämä vasaa osaan hinaa 1 ansanalouden ilinpidon ehiossa apahuvaa uoavuusmiausa araselee ysiyisohaisesi Aulin-Ahmavaara (2006)
Meneelmäselose 3(11) Tuoosen a väliuoepanosen muuosasee laseaan iineähinaisisa arvoisa (edellinen vuosi perusvuoena) Eri laaua olevien uoosen a väliuoepanosen aggregoinnissa äyeään Tuoavuusasausessa Laspeyresin indesiaavaa Pääoma- a yöpanosen aaellaan oosuvan eri laaua olevisa homogeenisisa panosluoisa Pääomapanosen lasennan uvaus on luvussa Pääomapanosen miaaminen ossa on selviey seä pääomaannan muodosus eä painoen lasena Työpanosen laaueiöinä on huomioiu iä suupuoli seä ouluus Eri laaua oleva osapanosen muuosasee on painoeu yheen niiden ahden perääisen vuoden esimääräisillä osuusilla w ao aegoriaan uuluvan oonaispanosen arvosa log ( w log ) = pääoma avarayyppi; log L ( w log L ) l = yöpanosen laaueiä l L l l Laselma laadiaan 60 oimialalle a ne on esiey PX-Web ieoanaauluna osoieessa (wwwilasoesusfi/il/u/auhml) Tuoavuusasausessa esieävä luvu on aggregoiu 30 oimialan aruudelle summaamalla uoos- väliuoeäyö- pääoma- seä yöllisyysiedo disaggregoidusa aineisosa Toimialoen oonaisuooseen perusuva yön uoavuuden muuosasee a eri eiöiden onribuuio niihin Työn uoavuuden unia ohden laseu muuosase laseaan oonaisuoosen a ehyen yöunien (H) muuosaseiden erousena: (3) log h log Q log H Joa saaaisiin esille eri eiöiden onribuuion yö uoavuueen vähenneään yöunien muuosase yhälön (2) molemmila puolila Pienen äreselyen äleen saadaan seuraava ulos: Toisin sanoen: (4) log h s s s M L ( ( ( log M log log L log H ) log H ) log H ) Työn uoavuuden muuos = väliuoepanosen inensieein muuosen vaiuus + + pääomainensieein muuosen vaiuus + yöpanosen raennemuuosen vaiuus + oonaisuoavuuden muuos Väliuoepanosen inensieeillä aroieaan väliuoeiden volyymia yöunia ohden a pääomainensieeillä pääomapalveluen volyymia yöunia ohden
Meneelmäselose 4(11) Arvonlisäyseen perusuva oimialoen oonaisuoavuuden a yön uoavuuden muuosasee Arvonlisäyseen perusuva oimialoiaise uoavuuslaselma on esiey PX- Web ieoanaauluna osoieessa (wwwilasoesusfi/il/u/auhml) Arvonlisäyseen perusuva oonaisuoavuuden muuos voidaan ohaa ns arvonlisäysfuniosa: (5) V g ( L T) Arvonlisäyseen perusuva oonaisuoavuuden asvuase on ällöin (6) log V ul log L u log usannusosuude u on ny laseu arvonlisäysesä Arvonlisäyseen perusuvasi yön uoavuudenasvuaseesi saadaan: (7) log h u L ( log L log V log H log H ) u ( log log H ) Joa älle voiaisiin anaa ulina ossain enologisessa mielessä esimerisi niin eä yön uoavuus riippuu pääomainensieeisä yön raennemuuosesa a oonaisuoavuudesa ulisi osoiaa arvonlisäysfunion olemassaolo Arvonlisäysfunion olemassaolo edellyää eä uoanofunio on niin sanousi separoiuva primaaripanosen a väliuoepanosen suheen a voidaan näin ollen iroiaa seuraavaan muooon: (8) Y f ( X g ( L T) Tällöin oleeaan eä primääripanosen raasubsiuuiosuhde on riippumaon äyeyisä väliuoepanosisa Toisin sanoen oleeaan eä uoaa valisee ensin sopivan yhdiselmän yöä a pääomaa a sien ombinoi ämän yhdiseyn primääripanosen väliuoeisiin Tää pideään eriäin raoiavana oleamusena oa empiirisissä eseissä yleensä on ouduu hyläämään (s OECD 2001) oonaisuoavuuden muuos oo ansanalouden asolla un oo ansanaloua äsiellään yhenä uoanoysiönä sen uoos ise asiassa oosuu perushinaan arvoeuen oimaisen uoeiden oimiusisa loppuysynään Jos alous olisi suleu ämä vasaisi oo ansanalouden bruoarvonlisäysä perushinaan Tässä noudaamme Jorgesonilaiseen lähesymisapaan uuluvaa äyänöä ossa oo ansanalouden arvonlisäys määriellään ns uoanomahdollisuusien rinaman peruseella eri oimialoen arvonlisäysen Törnqvis indesinä: (9) log V w log V
Meneelmäselose 5(11) ossa w on ahden perääisen vuoden esimääräise oimialoiaise arvonlisäysen osuude oo ansanalouden arvonlisäysesä oonaisuoavuuden muuos saadaan samoin uin edellä: (10) log V u log L u log Arvo-osuude u on ny laseu oo ansanalouden perushinaisesa arvonlisäysesä 2 Samoin uin oimialoiaisa uoavuuden muuosa laseaessa pääoma- a yöpanos oosuva eri laaua olevisa osapanosisa: log ( w log l l l L ) = pääoma avarayyppi; log L ( w L log H ) l = yöpanosen laaueiä Työn uoavuuden muuos oo ansanalouden asolla Työn uoavuuden muuos saadaan samoin uin oimialaasollain: log h logv log H (11) u ( log log H) u ( log L log H ) Toisin sanoen: Aineisoon liiyvä ongelma Työn uoavuuden muuos = pääomainensieein muuosen vaiuus + yöpanosen raennemuuosen vaiuus +oonaisuoavuuden muuos LEMS meneelmä on eriäin vaaiva aineison suheen Se edellyää mm äypä- a iineähinaisia arona- a äyöauluoia Vuodesa 2001 lähien nämä auluo on Suomessa laadiu osana ansanalouden vuosiilinpioa a ansanalouden ilinpidon asoarisusen yheydessä uusilla asoilla on uoeu vuode 2003-2006 Jasoa 1970 2000 oseva auluo laadiiin Suomelle EU-LEMS proein yheydessä Niiden pohala laseiin asoisdeflaoiniin perusuva oimialoiaise iineähinaise arvonlisäyse vasaavalle aanasolle Näin saadu sara poiesiva ossain määrin ansanalouden ilinpidon vanhaan volyymimeneelmään perusuvisa arvonlisäyssaroisa EU LEMS proeissa uienin alibroiiin aiien maiden osala iineähinaise väliuoeäyö seä iineähinaise arvonlisäyse virallisiin oimialoiaisiin ansanalouden ilinpidon luuihin Näiä saroa äyeään myös Tuoavuusasausessa Näin ollen seä EU LEMS -ieoannassa eä Tuoavuusasausessa äyey Suomen oimialoiaise arvonlisäyssara vuosille 1970 2000 perusuva pääosin ysieraiseen deflaoiniin Vuodesa 2001 lähien nämä sara perusuva asoisdeflaoiniin eivää sien ole verailuelpoisia aiaisempien saroen ans- L 2 oo ansanalouden uoavuus laseaan usein marinahinaisesa bruoansanuoeesa Tällöin ouduaan laselmissa sioiamaan loppuäyösä maseu neouoevero (uoevero uoeue) arvonlisävero muaan lueuna pääoman ulo-osuueen Tuoavuusmiausessa uienin yleisesi aaellaan eä uoosen arvo ulisi määriää uoaan annala Esimerisi Jorgenson a Landefeld (2006) seä Diewer (2005) asova eä uoavuusaraselussa ulee äyää perushinaisa bruoarvonlisäysä eiä marinahinaisa bruoansanuoea
Meneelmäselose 6(11) sa 3 Myös vuodesa 2001 alavissa arona- a äyöauluoissa esiinyy uoeohaisissa iedoissa ongelmia oisa ohuen Tuoavuusasausessa äyeään väliuoeäyön aggregoinnissa Laspeyresin indesiaavaa EU LEMS ieoannassa äyeyn Törnqvis indesin siasa Saroen alibroinnisa ohuen iineähinaisen väliuoeäyön a iineähinaisen arvonlisäysen asvuasee noudaava äyännössä useimmilla oimialoilla iineähinaisen uoosen asvuaseia asolla 1970 2000 Tällöin ei saroisa voi pääellä mien väliuoeäyön volyymi suheessa uoosen volyymiin ällä aanasolla on osiasiallisesi vaihdellu Väliuoeäyön onribuuio ei uienaan riipu peläsään sen volyymin muuosesa vaan myös sen usannusosuudesa (vr yhälö 2) Panosen usannusosuus uvasaa asvulasennan ausalla olevan uoannon eorian muaan uoosen ousoa asianomaisen panosen suheen s uoosen volyymin asvuvaseen suhdea panosen volyymin asvuaseeseen un muiden panosen volyymin oleeaan pysyvän muuumaomana Väliuoeäyön usannusosuuden vaihelu ulee huomioonoeusi myös asolla 1970-2000 Aanason iineähinaisia väliuoeäyöieoa voidaan äyää myös väliuoeäyön raeneen araseluun Aineisoon liiyvien ongelmien vuosi voi ieysi ysyä olisio parempi yyyä äyämään arvonlisäyseen perusuvia uoavuusmiareia Aineisoon liiyviä ongelmia ei näin uienaan voida välää Vanhan volyymimeneelmän muaise arvonlisäysen volyymin muuose asolla 1970 2000 uvaava useimpien oimialoen osala ise asiassa lähinnä uoosen volyymin muuosia eivää näin ollen ole verailuelpoisia 2000-luvun asoisdeflaoiuen iineähinaisen arvonlisäyssaroen anssa Arvonlisäyseen perusuvien uoavuusmiareiden äyö on ongelmallisa myös uoavuusmiausen ausalla olevan uoannon eorian annala uen edellä on seloseu Lähee Aulin-Ahmavaara P (2006): asvulasennasa ansanalouden ilinpidon ehiossa ansanaloudellinen Aiaausira 2/2006 Aulin-Ahmavaara P a J Jalava (2003): Pääomapanos a sen uoavuus Suomessa vuosina 1975-2001 esuselualoieia 294 Valion Taloudellinen Tuimuslaios Diewer WE (2006): Commen eosessa: DW Jorgenson JS Landefeld and WD Nordhaus (oim): A New Archiecure for he US: Naional Accouns Sudies in Income and Wealh Volume 66 Chicago: The Universiy of Chicago Press Jorgenson D W F Gollop a B M Fraumeni (1987): Produciviy and U S Economic Growh Amserdam-Oxford: Norh-Holland Jorgenson D W M S Ho a J Siroh (2005): Produciviy Volume 3: Informaion Technology and he American Growh Resurgence MIT Press 3 s aremmin ansanalous (2006)
Meneelmäselose 7(11) Jorgenson DW and J S Landefeld (2006): Blueprin for expanded and inegraed US accouns eosessa: DW Jorgenson JS Landefeld and WD Nordhaus (oim): A New Archiecure for he US: Naional Accouns Sudies in Income and Wealh Volume 66 Chicago: The Universiy of Chicago Press ansanalous 2006: ansanalouden ilinpio 1995-2004 Uudiseu aiasara Tilasoesus OECD (2001): OECD Produciviy Manual: A Guide o he Measuremen of Indusry-level and Aggregae Produciviy Growh OECD Pääomapanosen miaaminen Johdano Meneelmä Tuoavuusanalyysissä on pääomapanosa usein miau oo bruo- ai neopääomaannalla Ne eivä uienaan uvaa pääoman uoanoyyä Pääomapanosen mia oa vasaa uoanofunion muia eiöiä on pääomaavaroiden uoamien palveluen määrä Tuoavuusasausessa pääomapanosen miaus perusuu Dale Jorgensonin a umppaneiden (Jorgenson (1963) Griliches a Jorgenson (1966) Jorgenson a Griliches (1967) a Jorgenson Gollop a Fraumeni (1987)) ehiämään meneelmään ossa pääomapanosa miaaan pääomapalveluen virroilla Samaa meneelmää äyeään myös EU LEMS - uoavuusieoannassa (Timmer a umppani (2007)) EU LEMS - ieoana a uoavuusasaus poieava uienin oisisaan esimoidun pääomaannan a hinoen osala Pääomapalveluen miaamiseen arviaan ns uoavan pääomaannan esimaai pääomaavarayypeiäin unin avarayypin uoamien pääomapalveluen määrän oleeaan olevan suoraan verrannollinen ao avarayyppiä olevan uoavan pääoman määrään Lisäsi arviaan eri avarayyppeä olevien pääomaavaroiden vuorahinna eri laaua olevien pääomapalveluiden aggregoimisesi oimialan pääomapanosesi Pääomaanoen lasena pääomaavarayypeiäin Yleisesi pääomaannan miaamisessa äyeään ns invesoinierymä (Perpeual Invenory Mehod PIM) meneelmää ossa pääomaana () määriellään menneiden invesoinien painoeuna summana Painoina äyeään pääomauoeiden suheellisa ehouua eri aanohina I (1) 0 on pääomaana avarayypille heellä ossa on vuoa vanhan pääomauoeen ehouus verrauna uueen vasaavaan pääomauoee-
Meneelmäselose 8(11) seen a Pääomaavarayyppien yli aggregoini I on invesoini heellä aavan (1) implemenoini vaaii iä-ehouus profiilin määrielyä ullein pääomaavarayypille Tuoavuusasausessa aiille pääomaavarayypeille äyeään geomerisä profiilia ossa invesoinni meneävä oa vuosi iineän osuuden uoanoapasieeisään äyäen iineää ulumisasea oa on eri aiille pääomaavaroille ( 1 ) saadaan laseua pääomaanna avarayypeiäin heellä 1 ) I (1 ) 1 I 0 ( (2) Pääomaavaroiden ulumisessa on äyey EU LEMS -proein muaisia ulumisaseia oimialoiain seä pääomaavaroiain Tuoavuusasausessa äyey ulumisasee on esiey ilasoesusen inernesivuilla PX- Web auluna (wwwilasoesusfi/il/u/auhml) Heerogeenisen pääomaavarayyppien yli aggregoinnissa äyeään Törnqvis-indesiä ossa eri laaua oleva pääomaavarayypi painoeaan yheen äyäen pääoman vuorahinoa (user cos of capial) Vuorahinoa äyämällä huomioidaan eri pääomaavaroiden uoannollise onribuuio a näin ollen orvauuminen ohi oreamman raauoon omaavia pääomaavarayyppeä implioi muuosa pääoman laadussa (Aulin-Ahmavaara a Jalava 2003) Eri laaua olevien avarayypeiäisen uoavien pääomaanoen aggregoini pääomapanosen volyymi-indesisi (pääomapalveluisi) äyäen vuorahinoa apahuu seuraavasi: ln (3) v ln missä paino laseaan ahden perääisen vuoden pääomapanosen osuuden esiarvona 1 1 v [ v v 1] a v 2 ( p ) p ossa p on pääomapalveluiden vuorahina avarayypille Pääomapalveluiden vuorahinna voidaan esimoida yhälön (4) muaisesi I I I I p p i p [ p p ] 1 (4) 1 Yhälö osoiaa eä vuorahinna voidaan lasea neouooaseen ulumisaseen a hinnan muuosen avulla Tuoavuusasausessa neouooase (inernal rae of reurn IRR) on laseu residuaalina (ex-pos meneelmä) Neouooase voidaan lasea residuaalina un iedossa on pääomaorvausen arvo hinnan muuose a uluminen Neouooase laseaan seuraavasi: i p [ p I p p I 1 I ] p I (5)
Meneelmäselose 9(11) p ossa on oimialan pääomaorvausen arvo oa vasaa arvonlisäysä miinus yövoimaorvause Työvoimaorvausia laseaessa on oleeu eä yriäien saama orvause noudaava palansaaaorvausien asoa yöunia ohden oimialoiain Tuoavuusasausessa äyey pääomaorvause a yövoimaorvause pääomaannan hinnan muuose seä äyey ulumisasee on esiey inerne sivuilla PX-Web auluna (wwwilasoesusfi/il/u/auhml) Lähee Aulin-Ahmavaara P a Jalava J (2003):Pääomapanos a sen uoavuus Suomessa 1975-2001* TT -esuselualoieia Helsini Baldwin JR a GU W (2007): Mulifacor produciviy in Canada: An evaluaion of alernaive mehods of esimaing capial services Griliches Z a Jorgenson DW (1966): Sources of Measured Produciviy Change: Capial Inpu American Economic Review 51 1-2: 50 61 Jorgenson DW (1963): Capial Theory and Invesmen Behaviour American Economic Review 53 2: 247 259 Jorgenson DW a Griliches Z (1967): The Explanaion of Produciviy Change Review of Economic Sudies 34 3: 249 283 Jorgenson DW Gollop FM a Fraumeni BM (1987): Produciviy and US Economic Growh Cambridge: Universiy of Cambridge Press Timmer M Moergasel T Suivenwold E Ympa G O Mahony M a angasniemi M (2007): EU LEMS Growh and produciviy accouns version 10 Par 1 mehodology Työpanosen raennemuuosen huomioiminen uoavuuslasennassa Työpanosen muuosa miaaessa äyeään usein yöllisen määrän ai ehyen yöunien muuosa uen EU LEMS -ieoannassa myös uoavuusasausessa yöpanosa miaaan ehdyillä yöunneilla Ongelmana yheenlaseuissa määrissä on se eä yöunia ohden maseu palansaaaseä yriääorvause vaiheleva raenneluoiain (ouluusluoius: ei perusaseen äleisä ouluusa esiaseen ouluus a orea ouluus; iäluoius: 15-29 30-49 a 50+; suupuoli) Jos oleeaan eä ero uniorvausissa heiasava eroa yöunien raauoavuusissa ei ällöin yöpanosa miaa oiein Tuoavuusasausessa on oeu äyöön yöpanosen raennemuuosen huomioon oava meneelmä seä oimialoiaisissa eä oo ansanalouden uoavuuslaselmissa Tehdy yöunni seä yöusannuse on luoielu olmeen ouluus- a iäluoaan seä suupuolen muaan Aineisona luoielussa on äyey Tilasoesusen väesölasenoen seä yössääyniilason piiäisiedosoa Työpanosen raennemuuosen lasemi-
Meneelmäselose 10(11) nen on ässä esiey iiviseysi laaempi uvaus mm aineison valinaan ohaneisa ohopääösisä seä lisäieoa lasennasa löyyy pääosin EU:n gran -rahoiusella laadiusa raporisa: Repor on Finnish labour composiion and improvemens in SUT calculaion 4 ansanalouden ilinpidon oimialoiaise palansaaien a yriäien ehdy yöunni on aeu raenneluoiin äyäen yössääyniilason yöllisen palansaaien a vasaavasi yöllisen yriäien henilömäärien raenneluoiaisia aaumia Palansaaaorvausien aauma raenneluoiain on oleeu samasi uin yössääyniilason palansaaien yöuloen aauma Yriäien uniorvause oimialoiain oleeaan samoisi uin palansaaien uniorvause oimialoiain ussain raenneluoassa Lisäsi yöorvausiin on ehy pieniä orausia raenamisen seä mesäsyseen a alasuseen osala Toimialan () eri raenneluoiin (l) uuluville ehdyille yöunneille laseaan vuosimuuose Vuosimuuose uvaava eri raenneluoissa (ouluus iä suupuoli) apahuneia yöunien asvua un oleeaan eä raenneluoan esimääräinen palaaso uvaa yön raauoavuua yseisessä luoassa voidaan oimialan yöpanosen muuos lasea painoamalla unin raenneluoan yöunien muuos vasaavalla raenneluoan ahden vuoden esimääräisellä yöusannusosuudella log l l L ( wl l log H ) Työpanosen raennemuuosen (LC labour composiion) asvu saadaan vähenämällä yöpanosen asvusa ehyen yöunien asvu log LC log L log H Raennemuuos miaa yhä yöunia ohden uoeua yövoimapalvelua Esimerisi ouluusason nousu näyy yöpanosen raennemuuosen asvuna os oreammin oulueuen eemän yön osuus asvaa ai heidän suheellinen palansa nousee Lähee Aulin-Ahmavaara P (2009): Misä oo ansanalouden yön uoavuuden asvu on ehy? ansanaloudellinen aiaausira 105 3/2009 Jorgenson D W M S Ho a J Siroh (2005): Produciviy Volume 3: Informaion Technology and he American Growh Resurgence MIT Press Pohola M (2007): Työn uoavuuden ehiys a siihen vaiuava eiä ansanaloudellinen aiaausira 103 2/2007 Rainen J (2008): Työpanosen laadun oeuunu a ennuseu asvu Suomessa BoF Online No10/2008 4 Repor on Finnish labour composiion and improvemens in SUT calculaion Saisics Finland December 2009: hp://ilasoesusfi/up/anilinpio/lems_reporpdf
Meneelmäselose 11(11) Tilasoesus (2009): Repor on Finnish labour composiion and improvemens in SUT calculaion Eurosa Grans for 2008 - Theme: 02 Timmer M Moergasel T Suivenwold E Ympa G O Mahony M a angasniemi M (2007): EU LEMS Growh and produciviy accouns version 10 Par 1 mehodology