Ruusu-Alasin www.metallindemarit.net Puheenjohtaja Riku Aalto s. 3 Kokemuksia 3 kuukauden kurssilta Murikasta s. 6 1/2009 Ehdokas Reijo Paanasen mietteitä s. 4 Nuoret toimivat s. 6 7 EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT 7.6.2009 Ennakkoäänestys 27.5. 2.6.2009 Katso ehdokkaat keskiaukeamalta
2 Ruusu-Alasin Ruusu-Alasin 3 Puheenjohtajan palsta Aluesihteerin terveisiä Kevät on edennyt pitkälle ja raumlaisittain paatti on jo vesillä, joten kesä alkaa pian. Mutta ennen varsinaista kesän alkua on monta tärkeää ja merkittävää tapahtumaa ja asiaa, jotka meidän demareiden pitää hoitaa järkevästi ja harkitusti päätökseen. TES-neuvottelut, liittovaltuuston kokoukset, uuden aluejärjestön aluetoimikunnan järjestäytymiskokous, liittokokous ja vielä EU-vaalit. On siinä haastetta kerrakseen! Yllämainitut asiat ovat tärkeitä ja jokaisen pitää olla aktiivinen, mutta suurimpana asiana jäsenistöllämme on tällä hetkellä työllisyysasiat. Toivon, että pahin on jo nähty ja positiivisiakin uutisia rupeaisi kuulumaan teollisuudesta. Itse, kun olen täällä Olkiluodossa Euroopan suurimmalla rakennustyömaalla metallityöntekijöiden yhdyshenkilönä, olen toiveikas suomalaisten metalli-ihmisten työllistymisestä reaktoripuolen varustelutöissä sankoin joukoin. Itsestäni vielä muutama sana, koska suurin osa lukijoista ei minua vielä tunne. Olen 32v. paljasjalkainen raumalainen, joka asuu Raumalla ja Raisiossa nykyään. Alun perin olen koulutukselta LVI-asentaja. Työura alkoi vuonna 1994 keväällä raumalaisessa LVI-liikkeessä, josta syksyllä siirryin Finnyardsille laivanrakentajakoulutukseen ja sieltä tuotantoon putkiverstaalle putkiasentajaksi. Armeija tuli käytyä 1996 ja sieltä takaisin telakalle töihin. 1999 kesällä päätin lähteä hakemaan uusia haasteita ja siirryin YIT:n palvelukseen Masa-yardsin Helsingin telakalle hietalahteen rakentamaan risteilijöitä. Helsingissä alkoi luottamusmiesura työmaan luottamusmiehenä ilman suurempia vääntöjä. Siellä vierähti yli kolme vuotta ja siirryin -03 Porin mäntyluotoon varustelemaan öljynporausrunkoputkia. Siellä minut valittiin heti vuoden alusta YIT- Industria:n meriteollisuuden alueluottamusmieheksi ja silloin tulin näkemään myös edunvalvonnan ikävämmän puolen. Keväällä alkoi yt-neuvottelut ja porukkaa vähennettiin puolella ja samaan aikaan käytiin palkkaneuvotteluja ja lakkoiltiin. Palkkaneuvottelun tavoitteet saavutettiin ja sen johdosta löysin itseni syksyllä työtuomioistuimessa tuomittavana! Sopimus, joka melkein syntyi Sakot tuli, ja elämä jatkui mäntyluodossa aina vuoteen -05 juhannukseen saakka, jolloin lähdin Lappeenrantaan tuuraamaan pääluottamusmiestä. Syksy kului paperitehtailla Kuusankoskella, Haminassa ja lumen tullessa maahan siirryin Porvoon öljynjalostamolle Diesel-projektiin. Vuoden 2006 alussa aloin toimia myös aktiivisesti ammattiosasto 66:n toimikunnassa ja osaston demariryhmän puheenjohtajana ja huhtikuun alussa siirryin uusiin haasteisiin Olkiluotoon OL3-projektille, jossa olen nykyäänkin. Vielä lopuksi, pidetään kaikki mielessä, että me jäsenet olemme Metallityöväen Liitto ry. Vain me kaikki yhdessä aktiivisina pystymme tehokkaasti puolustamaan oikeuksiamme ja tekemään yhteiskunnastamme oikeudenmukaisemman. Hyvää kevään jatkoa toivottaen, Janne Vainio Aluejärjestön puheenjohtaja Uutispäivä Demari kirjoitti aika osuvasti Jyrki Kataisesta ennen vappua; Ennen Suomi oli persaukinen maa, mutta nyt on 60 miljardia euroa velkaa, vaikka itse kehunkin. Suomen velkaantuminen nykyisen hallituksen aikana on ollut ennätyksellisen nopeaa. Taloudellisen tilanteen vakavuutta ei haluta myöntää ja asiaa hoidetaan ottamalla lisää velkaa. Velka on sikäli kiusallinen asia että se pitää joskus maksaa takaisin. Jyrkillä on tähänkin lääke; otetaan tämän hallituksen aikana velkaa ja annetaan seuraavien hallitusten hoitaa velanmaksu. Velan otosta huolimatta Jyrki jakaa verohelpotuksia 3500 miljoonaa euroa pääosin hyvin toimeen tuleville veronmaksajille, eli omalle kannatusjoukolle. Tästä Nätti-Jyrki otti vähäsen ruhtinaallisesta helpotuksesta suurin osa jää mitä todennäköisimmin hyvin toimeen tulevien pankkitileille odottamaan parempia aikoja. Veronalennuksilla tulisi tukea henkilöitä, jotka ovat todellisessa taloudellisissa vaikeuksissa. Veron alennukset pitää saada välittömästi kulutukseen ja sitä kautta parantamaan työllisyyttä. Välillä tuntuu että ei hallituksella ole mitään talouspoliittista linjaa. Ainakaan hallitus ei missään tilanteessa halua astua työnantajaliiton varpaille. SAK:n puheenjohtajan Lauri Ihalaisen järkipuheet siitä, miten olisi tarvinnut jo syksyllä 2008 koota kattava tulopoliittinen kokonaisratkaisu maahan, ei saanut mitään tukea hallituksen suunnalta. Onko Suomessa aina käytävä pohjan kautta, kun maassa on porvarihallitus? Näin kävi sekä 60-luvulla, että 90-luvulla. 2010 näyttää olevan tilanne se, että nykyinen hallitus jättää vain velkaa perinnöksi sille hallitukselle joka aloittaa 2011 eduskuntavaalien jälkeen. EU-vaalit Ennen eduskuntavaaleja käydään EU-vaalit vuoden 2009 kesäkuussa. Euroopan parlamentin päätöksillä on suora vaikutus suomalaisten elämään. Ei ole yhdentekevää keitä valitaan Euroopan parlamenttiin. Parlamenttiin on saatava enemmän edustajia jotka huolehtivat palkansaajien eduista tehtäessä päätöksiä. Uskon että SAK:n järjestöpäällikkö Reijo Paananen on oikea henkilö ajamaan palkansaajan asioita Eurooppa tasolla. Hänellä on työkokemusta palkansaajan asioiden hoidosta sekä Suomessa että kolme vuotta Euroopan parlamentissa. Reijolla on hyvä ja monipuolinen kielitaito. Hän paneutuu asioihin syvällisesti ja tuntee palkansaajan tarpeet ja on valmis nostamaan ihmisten tarpeet talouselämän vaatimusten rinnalla. EU:ssa ihmisten tarpeet ovat jääneet talouden päätösten jalkoihin. Tähän on saatava muutos. Äänestä vaaleissa Reijo Paanasta n:o 174. Olet mukana tekemässä muutosta, jolla on vaikutusta palkansaajan elämään tulevaisuudessa. Tämän lehden sivuilla voit tutusta tarkemmin Reijon tavoitteisiin, miten Euroopan parlamentin päätösten tasoa tulisi muuttaa lähemmäs ihmistä. Edellisellä kerralla vuonna 2004 vain noin 20% SAK:n jäsenistä käytti äänioikeutta EU-vaaleissa. Nyt pidetään huolta siitä, että myös SAK:n jäsenet käyvät vaaliuurnilla, jotta parlamenttiin saadaan myös palkansaajien edustajia. Kevätterveisin Jarmo Järviö aluesihteeri Taloudessa on näkyvissä myönteisiä merkkejä ensimmäistä kertaa sen jälkeen, kun romahdus viime syksynä alkoi. Jos nämä heikot merkit todella ennustaisivat uuden nousun alkua, voisi tuotanto alkaa nousta jo ensi syksynä. Kovin vahvalla pohjalla tämä toive suhdanteen kääntymisestä ei ole, kielteisiä tekijöitä on edelleen runsaasti. Viime syksynä yrityksissä alkaneiden lomautus- ja irtisanomisneuvotteluiden piirissä on ollut huhtikuun puoliväliin mennessä noin 42 000 metalliteollisuuden työntekijää. Reilut 10 prosenttia heistä on joutunut irtisanotuksi. Samaan aikaan yritysten tilauskannat heikentyvät, samoin vientinäkymät. Tilanne on näiden tietojen valossa siis synkistymässä edelleen huolimatta orastavista hyvistä enteistä. Kovat ajat teknologiateollisuudessa todennäköisesti kovenevat entisestään. Vakavissa ja huolestuneissa tunnelmissa kävimme kevättalvella ensimmäisiä tunnusteluja työnantajien kanssa työehtosopimuksesta. Heti aluksi kävi ilmi, että niin sanotusta hännästä, voimassaolevaan sopimukseen sisältyvästä kahdeksan kuukauden jatkosta, ei työnantaja suostu neuvottelemaan. Monissa asioissa päästiin kuitenkin mukavasti eteenpäin, kun neuvottelut ensimmäisten alkujäykistelyjen jälkeen lopulta pyörähtivät käyntiin. Sopimuksen tekstikysymyksiin löydettiin ratkaisuja, jotka saatoimme hyväksyä ja mukana oli myös selviä parannuksia. Neuvottelun lomassa tunnusteltiin valtiovallan halua olla mukana avittamassa sopimuksen syntyä. Valtiovalta suhtautui asiaan vakavasti ja sopimusneuvottelut saivat merkittävää ja arvokasta tukea. Neuvottelupöytään saatiin lupaukset muun muassa työttömien ja lomautettujen asemaa parantavista uudistuksista siinä tapauksessa, että sopimus syntyy. Lopulta oli jäljellä asioista vaikein raha. Lähdimme neuvotteluihin tiedostaen hyvin, että alan kokonaistilanne on vaikea, jopa masentava. Toisaalta tiedettiin sekin, että teknologiateollisuudessa on edelleen yrityksiä, jotka pärjäävät kohtuullisen hyvin. Työnantajien neuvottelijoilta saatiin lopulta tarjous, jota puitiin perusteellisesti. Tarjouksen hyväksyminen ei ollut helppoa, mutta ehkä sellaisen hyväksymisen pitääkin ottaa koville. Hyväksyimme viimein yksimielisesti ehdotuksen, joka sisälsi 0,7 prosentin yleiskorotuksen palkkoihin, ja luulimme neuvottelutuloksen näin syntyneen. Vajaan tunnin kuluttua saimme tyrmistykseksemme tiedon, että työnantajat eivät hyväksykään neuvottelutulosta. Neuvottelutulosta käsittelemään kutsuttu valtuusto otti tiedon vastaan äimistyneenä. Sopimus olisi nostanut palkkoja 10 sentillä, mutta tämä oli työnantajille liikaa. Kaikkien mielessä pyörii nyt kysymys: miten tästä jatketaan? Olemme valmistautuneet palaamaan sopimusneuvotteluihin kesälomien jälkeen. Tavoitteeksi on asetettu uuden sopimuksen solmiminen 30.9. mennessä. Metallin valtuusto on normaalin kokousaikataulunsa mukaisesti koolla toukokuun lopulla. Kokouksessa on mahdollista käsitellä myös työehtosopimusta. Tämän oivalsi nopeasti myös esimerkiksi valtiovalta, joka kuten sanottu edesauttoi neuvotteluja jo aiemmissa vaiheissa. Kun neuvottelutulos kaatui, sovimme, että neuvottelut keskeytetään syksyyn saakka. Täysin mahdotonta ei kuitenkaan ole, että neuvottelutulos voisi olla jo kevätvaltuuston käsiteltävänä, joskaan tätä kirjoittaessa mikään tiedossani oleva asia ei vielä viittaa siihen. Riku Aalto Sepän sällin työpaikan kahviporukassa käytiin menneenä maanantai-aamuna vähän hämmentynyt keskustelu, kun asia kääntyi työehtosopimusneuvotteluihin. Kahviporukan kiintiövassari kyseli, koska on ammattiosastoilta tai jäseniltä kysytty mitä tavoitteita neuvotteluissa on, kun kyseessä ei ole voimassa olevan sopimuksen hännän sovellutusneuvottelut. Hän jäi vastausta paitsi, kun kukaan ei osannut vastata. Ei ollut edes liiton sääntöjä käsillä, että olisi voitu sieltä tarkistaa marssijärjestys näistä kysymyksistä. Kahviporukan hiljaisin mies, jonka Seppäri epäilee siipeilevän kepua tai jopa kokoomusta, kysyi onko varmaa, että jos suostutaan nollalinjaan tai sitä lähellä olevaan korotukseen, niin työllisyys kohenee. Aletaanko saada uusia paperikone-, dieselmoottori-, kännykkä- tai jopa loistoristeilijätilauksia? Aika hiljaista tuli. Tässäkö ratkaisu laman voittamiseksi? Sitten alettiin keskustella siitä, että jos Metalli hyväksyy lähes nollaratkaisun, niin onko takuita siitä, että muut alat eivät syksyllä pyyhi jalkojaan Metallin sopimuksella ja ota reilusti korkeammat korotukset? Entä Metallin toimihenkilöt? Eivätkö ne laittaneet roskakoriin tarjouksen liian alhaisena? Milli-Ville, jolle nimen Seppäri antoi ei ammattitaidon, vaan hänen asioiden yksityiskohtiin menevän kiinnostuksen takia, kysyi saako rakennusala tänä vuonna luvatun kuuden prosentin korotuksen, muut teollisuusalat 3,5 prosentin korotuksen ja julkinen sektori vielä vähän enemmän kun Metallille tarjotaan 0,7 prosenttia? Luottamusmies toppuutteli ja sanoi, että kunkin alan sopimukset heijastavat alan kilpailukykyä ja sen tärkeyttä kansantaloudelle, tuottavuutta ja monia muita asioita. Nämä asiat ja muutama muu täytyy valittujen vastuuhenkilöiden ottaa huomioon neuvotteluja käydessä ja päätöksiä tehdessä. Kaikki siinä nyökyttelivät ja puistivat päätään. Luottari sanoi, että sopimus voidaan tehdä vielä ennen juhannusta jos työnantajat vaan suostuvat sanomaan kyllä. Siten on työrauha turvattu kolmeksi vuodeksi ja yritykset voivat tarjota tilauksia tietäen palkkojen kustannustason, mikä on yrityksen kustannuksista noin 20 prosenttia. Tuon jäljelle jäävän 80 Hyvää kevättä! Nollalinjallako töitä? prosentin kustannuksista ei tietenkään voi tietää kolmeksi vuodeksi eteenpäin. Seppärille jäi keskustelusta vähän epävarma olo. Tietoa tuntui puuttuvan ja huoli alan työntekijöiden tilanteesta oli aito. Pärjääkö oma liitto kovassa puristuksessa? Onhan päättäjiksi valittu kuitenkin oman liiton parhaat voimat. Joten eiköhän se siitä. Iltapäivällä Seppäri yritti virittää keskustelua Euroopan parlamentin vaaleista. Kyllä kaikki tiesivät vaalien olevan kesäkuussa. Tiedettiin jopa, että Suomen lainsäädäntöä ohjataan Euroopan parlamentista käsin. Todettiin, että 13 edustajaa yli seitsemästä sadasta ei voi ohjata päätöksiä. Seppärin piti oikaista ja todeta, että Euroopan parlamentissa ei toimita maittain vaan poliittisissa ryhmissä kuten kaikkien maiden omissakin parlamenteissa. Sen päätökset siis heijastelevat puolueryhmittymien maailmankatsomuksia eli aatteita eli ideologioita. Vähän oikaisten kokoomusryhmä työnantajien asialla. Sosialidemokraatit ja muu vasemmisto työntekijöiden asialla. Kepu milloin mitäkin ja Vihreät yleensä kaikkea vastaan. Aika moni ilmoitti, että ei vaalit, eikä äänestäminen kiinnosta. Seppäri kimpaantui vastoin normaalia tapaansa. Lateli näille, että onko niin, että yrittäjät, johtajat, lääkärit, opettajat, insinöörit ja mitä niitä onkaan, saavat käyttää äänoikeuttaan suomalaisten duunarien puolesta kun nämä eivät viitsi äänestää? Nekö tietävät työntekijöiden tarpeet edustajiensa välityksellä paremmin kuin duunarit itse? Täräytin vielä, että ei tarvitse tulla seuraavaan viiteen vuoteen kertomaan Seppärille, että työntekijöiden asioita ei käsitellä riittävällä vakavuudella Euroopan Unionissa. Se kahvipaussi päättyi siihen. Miten on, mahdollinen lukijani, voisiko SAK:n oma mies Euroopan parlamentissa ajaa suomalaisten tavallisten ihmisten, kuten metallityöntekijöiden ja heidän perheidensä asiaa paremmin kuin joku kokoomuksen varatuomari? Jos on sitä mieltä, niin sitten täytyy tehdä kuten Seppäri: Äänestää ehdokasta, jonka ajatuksiin voi samaistua! Sepän Sälli toivottaa lukijoilleen ja heidän perheilleen mukavaa kesälomaa vaikka arjen murheet välillä ottavat koville.
4 Ruusu-Alasin Euroopan parlamentin vaalit 7.6.2009 MUISTA ÄÄNESTÄÄ!! Äänestä Euroopan parlamentin vaaleissa 7.6. tai ennakkoon 27.5. 2.6. (ei 31.5). EU:n parlamentissa päätetään mm. työelämää koskevista asioista. Suomesta valitaan Euroopan parlamenttiin kaudelle 2009-2014 kolmetoista (13) edustajaa. Koko maa on vaaleissa yhtenä vaalipiirinä. Ay-liikkeestä mukana vaaleissa on SAK:n järjestöpäällikkö Reijo Paananen. SDP on asettanut Euroopan parlamentin vaaleihin 20 ehdokasta. Ehdokkaat ovat: 162 Ahmed Al Chibib 163 Arja Alho 164 Fredrik Almqvist 165 Arto Bryggare 166 Nesrin Can 167 Sinikka Hurskainen 168 Liisa Jaakonsaari 169 Kimmo Kiljunen 170 Niko Korte 171 Jenny Lindborg 172 Kirsi Lindroos 173 Kalevi Olin 174 Reijo Paananen 175 Petra Paasilinna 176 Tuula Petäkoski-Hult 177 Mitro Repo 178 Jani Sievinen 179 Ilkka Taipale 180 Satu Taiveaho 181 Pilvi Torsti Ay-liikkeen on kovennettava otteitaan laman torjunnassa Kansainvälinen finanssikriisi on muuttunut reaalitalouden lamaksi, kuten jo Jorma Ollillakin kuvasi tilannetta euroalueen osalta. Erityisesti vientiteollisuudessa törmätään työttömyyden lisääntymiseen. On pelättävissä, että merkittävä osa lomautuksista muuttuu suoranaiseksi työttömyydeksi. Hallituksen elvytystoimet ovat olleet moni osin oikeansuuntaisia, mutta kuten sanonta kuuluu; riittämättömiä. Taantuman perussyyt ovat kuitenkin viennin tyrehtymisessä kysynnän puutteeseen, joten kotimainen elvytys auttaa vain tiettyyn pisteeseen. Järkeviä kohdennettuja hankkeita, jotka muutoinkin olisi tehtävä, on silti syytä käynnistää lisää vaikka velkarahalla. Erityisesti teollisuuden pienissä ja keskisuurissa yrityksissä on kysymys tilausten hiipumisen lisäksi luototuksen ja erilaisten takuujärjestelyjen hinnasta. Vaikka valtion erityisrahoituslaitosten Finnvera Oyj:n ja Teollisuussijoitus Oy:n valtuuksia on lisätty, tarvitaan nyt hallitukselta uutta otetta terveiden yritysten ja työpaikkojen pelastamiseen. Työnantajien heikko yhteiskuntavastuu kantaminen on puolestaan tullut ilmi kieltäytymisenä keskitetystä työllisyyttä ja talouden vakautta lisäävästä tulopolitiikasta, ja jo käytännössä valmiin teknologiateollisuuden neuvottelutuloksen kaatamisessa. Työnantajien linjan näyttävä vetävän ideologiset haukat, joille omienkaan neuvottelijoiden näkemykset reaalimaailmasta eivät kelpaa. Tämä on otettava ay-liikkeessä tosissaan ja valmistauduttava koventamaan otteita, mikäli asiallisiin sopimuksiin ei neuvotellen päästä. Ei ole mahdollista, että työntekijät kantavat koko vastuun laman hoitamisesta. Olemme tilanteessa, jossa meidän on arvojemme mukaisesti oltava solidaarisia erityisesti työttömänä ja lomautettuina olevia tovereitamme kohtaan. On jatkettava ponnisteluja elvyttävän ja työllisyyttä tukevan talouspolitiikan puolesta. Sopimuspöydissä ja hallituksen kanssa käytävissä neuvotteluissa on pikaisesti löydettävä ratkaisuja, jotka helpottavat jäsenperheiden ahdinkoa. Metallin neuvottelujen yhteydessä päästiin hallituksen kanssa jo pitkälle nopeasti vaikuttavista toimista työttömien ja lomautettujen osalta. Keskustelujen kohteina olivat mm. lomautettujen pääseminen aktiivitoimien piiriin nykyistä nopeammin ja joustavammin, sovitellun päivärahan soveltamiseen liittyvät seikat, päivärahan laskentaan liittyvät tulkinnat ja keinot purkaa työttömyyskassojen ruuhkia. Nämä uudistukset on toteutettava neuvottelutilanteesta huolimatta. Työttömyysturva vaatii kaikkiaan selkeitä korjauksia ja se pitää saada lähemmäs pohjoismaista tasoa. Mm. pätkätyöntekijöiden pääsyä ansiosidonnaisen työttömyysturvan piiriin pitää helpottaa eikä suinkaan vaikeuttaa. Myös ikääntyneiden lisäpäiväoikeus pitää säilyttää eikä perusturvan uudistamista saa rahoittaa ansiosidonnaista työttömyysturvaa heikentämällä. Perusturvan ja ansioturvan välistä kytkentää ei saa katkaista. Työttömyysturvan on oltava palkansaajille sellainen selkäranka, johon on voitava vaikeassa työttömyys- ja lomautustilanteessa luottaa. Tavoitteeksi on nostettava myös työttömyysturvan karenssiaikojen poistaminen. Pitää myös muistaa, että yhdessä rahoitettu työttömyysturva ja irtisanomissuoja ovat riippuvaisia toisistaan. Mikäli työttömyysturvaa yritetään kohentamisen sijaan heikentää, nostaa se entistä kiivaammin neuvottelupöydälle myös yrityskohtaisen irtisanomisturvan parantamisen. Eli kollektiivisten maksujen sijaan yritykset joutuisivat nykyistä enemmän itse taloudelliseen vastuuseen työntekijöistään. Talouspolitiikkaa ollaan viemässä entistä vahvemmin suuntaan, jossa voitot kyllä löytävät osoitteensa, mutta tappiot tasataan. Näyttää siltä, että palkansaajat yritetään laittaa tämänkin talouskriisin maksajaksi. Siksi ay-liikkeen on oltava aktiivinen ja vaadittava nopeita toimenpiteitä, jolla talouskriisin seuraamuksia lievennetään. Viime laman suurimmat vaikeudet syntyivät siitä, että työttömyys pääsi räjähtämään käsiin - ja sen seurauksia maksamme vieläkin. Nyt sellaiset virheet pitää saada estettyä. Ps. SAK:n valtuusto valitsi odotetusti uudeksi puheenjohtajaksi Lauri Lylyn. Valintaprosessiin liittyneet ylilyönnit ja lyhytnäköiset valtapyrkimykset on nyt unohdettava. Koko ay-liikkeen voima on suunnattava olennaiseen, eli laman torjuntaan ja muuhun edunvalvontaan. Rivit on koottava! Timo Roppola teollisuuspoliittinen sihteeri Nyt on palkansaajan vuoro Sodanjälkeisessä Euroopassa tehtiin 1940- ja 1950-luvulla kauaskantoisia päätöksiä, joilla haluttiin varmistaa vakauden ja vaurauden kasvu. Tuolloin valittiin linja, joka pohjaa avoimeen keskinäiseen kaupankäyntiin, mutta myös hyvinvointivaltioon, joka pitää sisällään sosiaalisen turvallisuuden ja kattavat julkiset palvelut. Suomessa työmarkkinaosapuolet SAK ja STK olivat liikkeellä jo vuonna 1940, jolloin solmittiin Tammikuun kihlaus. Sopimuksella, joka siis ensi vuonna täyttää 70 vuotta, vakiinnutettiin neuvottelusuhteet työnantajien ja työntekijöiden kesken. Ammattiyhdistysliike tunnustettiin keskeiseksi toimijaksi yhteiskunnassa. Tämä työn ja pääoman liitto oli myös keskeinen tukipilari nykyisen Euroopan unionin rakentamisessa. Rauhaa ja vakautta toki turvattiin ottamalla hiili ja teräs ylikansalliseen valvontaan. Mutta kestävän vakauden luominen edellytti myös työntekijöiden, kansalaisten hyvinvointia. Kun vaurautta jaettiin riittävän tasaisesti, poistui myös keskeinen syy sotia. Kun vatsa on kylläinen ja elämän edellytykset parantuvat, ei ole tarpeen lähteä hakemaan eväitä väkivalloin naapurista. Jossain vaiheessa nämä perusasiat kuitenkin ovat unohtuneet joiltakin poliitikoilta ja erityisesti yritysmaailman päättäjiltä. Vakaan kehityksen sijaan tuli usko sääntelemättömän ja täysin reaalituotannosta irrallaan olevan pääoman autuaaksitekevään voimaan. Tämän näkemyksen mukaan työvoiman käyttöäkin ohjaa ainoastaan lyhytnäköinen voitontavoittelu, julkista sektoria on ohjelmallisesti pienennettävä ja hyvinvointivaltio ei enää annakaan kaikille turvaa. Samalla ammattiyhdistysliikkeestä ja sen solmimista työehtosopimuksista on tullut haittatekijä, hidaste työvoiman vapaan hyödyntämisen tiellä. Tämä järjestelmä ei kuitenkaan voinut kestää, koska sillä ei ollut pohjaa reaalitaloudessa. Eikä kannatusta ihmisten mielissä. Kansalaiset ne työtä tekevät ihmiset, jotka rakentavat hyvinvoinnin vaativatkin nyt voimistuvalla äänellä apua julkiselta sektorilta ja suojaa ammattiyhdistysliikkeestä. Tämä tosiasia on syytä huomata niin kotimaassa kuin Euroopan unionissakin. On aika rakentaa jälleen yhdessä Uutta Eurooppaa. Eurooppalaisen ammattiyhdistysliikkeen yksiselitteinen ja kestävä tavoite on palauttaa työntekijöiden perusoikeudet niille kuuluvaan asemaan. Koska Euroopan Yhteisöjen Tuomioistuin tulkitsee lainsäädäntöä yksinomaan unionin perussopimusten pohjalta, on tämä se paikka, jossa korjausliike on tehtävä. Perussopimukseen on liitettävä Sosiaalisen kehityksen pöytäkirja, jossa työelämän oikeudet tunnustetaan. Tältä pohjalta on myös arvioitava keskeistä lainsäädäntöä ja sen muutostarpeita. Esimerkkinä olkoon lähetettyjen työntekijöiden direktiivi, jossa muutostarve on ilmeinen. Ay-liikkeellä on tavoitteita myös muihin 174 www.reijopaananen.fi lainsäädäntöhankkeisiin, jotka ovat joko päätösvaiheessa tai jotka pitäisi saada valmisteluun pikaisesti. Työaikadirektiivi kaadettiin, eikä 60 tunnin työviikko tällä erää toteudu. Komissio kuitenkin tuo uuden esityksen seuraavalle parlamentille, jolloin taistelu jatkuu. Pidämme ammattiyhdistysliikkeessä tärkeänä, että koko eurooppalainen teollisuuspolitiikka käydään huolella läpi ja uudistetaan. Suunnitelmallisen ja työntekijät huomioivan uudistuksen kantavina periaatteina tulee olla innovaatiot ja investoinnit, mutta myös koulutus sekä kestävä ympäristö. Eräänlaisena vastapainona on samalla huolehdittava julkisten palveluiden turvaamisesta tarvittaessa jopa lainsäädäntötoimin. Olemme valmistelleet omassa Euroopan ammatillisessa yhteisjärjestössämme EAY:ssä kokonaisvaltaista uutta Sosiaalista sopimusta. Edellä mainitsemani asiat ovat keskeinen osa tätä sopimusta sen lisäksi, että esitämme siinä myös mm. pidemmälle meneviä ympäristöratkaisuja ja rakennerahastojen käytön tehostamista. Ammattiyhdistysliikkeen ja työntekijöiden yleisemminkin tavoitteena on edelleen lisätä ostovoimaa ja parantaa työtekijöiden elämisen edellytyksiä. Euroopan ei tule jatkossa olla ahneutta ruokkivan kahleettoman kapitalismin temmellyskenttä. Meidän on yhteisin ponnistuksin palautettava vaurautta luovien työntekijöiden usko yhteiseen projektiin, kaikille kuuluvan hyvinvoinnin lisäämiseen. Reijo Paananen SAK:n järjestöpäällikkö Tänään Eurooppa tarvitsee oikean työväenpuolueen huolehtimaan niin ihmisten kuin yritysten paremmasta tule vaisuudesta. Ihmisten Euroopassa politiikkaa tehdään ihmisten ehdoilla, ei markkinoiden. Euroopan unioni on meille tärkeä työkalu taistelussa talouskriisiä, työttömyyttä ja ilmastonmuutosta vastaan. EU on työtä Suomen puolesta. Ahmed Al Chibib Arja Alho Fredrik Almqvist Arto Bryggare 162 163 164 165 166 yrittäjä valtiotieteen tohtori professori, ylilääkäri kauppatieteiden kandidaatti Sinikka Hurskainen Liisa Jaakonsaari Kimmo Kiljunen Niko Korte 167 168 169 170 171 opiskelija Kirsi Lindroos Kalevi Olin Reijo Paananen Petra Paasilinna 172 173 174 175 176 johtaja professori järjestöpäällikkö diplomaatti Mitro Repo Jani Sievinen Ilkka Taipale Satu Taiveaho 177 178 179 180 181 pastori (sit.) valmentaja ja yrittäjä dosentti Nesrin Can EU-asiantuntija Jenny Lindborg erityisavustaja Tuula Petäkoski-Hult erikoistutkija, Tehy:n 1. vpj. Pilvi Torsti valtiotieteen tohtori
6 Ruusu-Alasin Ruusu-Alasin 7 Kokemuksia 3 kuukauden kurssilta Murikasta Nuorisovastaavan vaihdos! Someron ammattiosasto 315 on löytänyt uuden nuorisovastaavan pitkän etsinnän jälkeen. Päivi Leppä toimi nuorisovastaavana noin viisi vuotta ja luovuttikin iloisin mielin tittelinsä nuorelle Anne-Mari Klingalle. Vaihdos tekee pitkän toimikauden jälkeen hyvää, tulee uusia ideoita ja intoa. Kävimme maaliskuussa aluenuorten koulutuspäivillä Ellivuoressa, jossa Anne-Mari sai perustietoa ja oppi tuntemaan muita nuoria aktiiveja. Siinä koulutuksen aikana Anne-Marille selvisi mihin hän oli ryhtynyt ja hän kuiskasikin Päivin korvaan ethän sä kertonut, että tässä on näin paljon muistettavaa. Mutta yhdessä me mennään eteenpäin kohti uusia haasteita. Hyvää kesää kaikille toivottelee: uusi nuorisovastaava Anne-Mari Klinga ja vanha vastaava Päivi Leppä Haluaako työnantaja vakautta? Ville Karhu ammattiosasto 180:sta ja Janne Laulumaa osasto 1:stä kävivät kevään aikana 3 kuukauden kurssin Murikassa. Kurssin ensimmäinen jakso oli 2.2-6.3 ja toinen jakso 30.3-15.5. Kurssin teemana oli muutoksen eväät. Mikä sai lähtemään 3 kk:n kurssille: Ville: Kiinnostus päästä syvemmälle liiton asioihin. Että tulee kerralla vankka tietopaketti, kun ei ole vielä ollut kauan näissä kuvioissa. Janne: Koska liiton asiat ovat jo melko hyvin hallussa, halusin syventää tietoja työoikeudesta, sosiologiasta, tutkimusmenetelmistä sekä lisätä kirjoittamisen valmiuksia. Mitä teitte kurssin aikana: Ville: Pääpaino harjoitustyöllä (aiheenani kirkko ja yhteiskunta) ja oikealla oppimisella. Lisäksi oli tietysti vapaa-ajan viettoa, verkostojen luomista ja uusiin ihmisiin tutustumista. Janne: Painotuin opiskeluissa työoikeuteen ja sosiologiaan. Aiheenani oli kansainvälinen yhteistyö pohjoismaissa. Lisäksi olen joutunut kurssin aikana käymään oman työpaikan yt-neuvotteluja. Kävimme myös kurssin aikana Saksassa, jossa osallistuimme Berliinissä vappuna järjestettyyn yli 30 000 ay-aktiivin mielenosoitukseen. Saksassa tutustuimme myös BMW:n moottoripyörätehtaaseen ja paikalliseen ay-organisaatioon. Mikä oli helpointa/vaikeinta kurssilla: Ville: Vaikeinta oli työoikeus, koska en ollut tottunut kapulakielen tulkitsemiseen. Helpointa oli oman harjoitustyön aihe, koska se oli aiemmin tuttu. Janne: Sosiologia oli toisaalta helppoa, koska aihe oli niin kiinnostava. Kokonaisuuden hallinta oli hieman hankalaa, koska aiheita oli niin monta käynnissä yhtä aikaa. Mitä uutta opit kurssin aikana: Ville: Hyvin paljon edunvalvonnasta, lähinnä muiden kokeneempien kurssikavereiden kautta. Internaattielämä oli uusi kokemus eli elää 12 viikkoa 23 kurssilaisen Aluenuorten tapahtumat ovat aina mielenkiintoisia ja niissä opit aina jotain uutta. Tästä hyvänä esimerkkinä on viimekertaiset nuorten koulutuspäivät, jotka pidettiin Ellivuoressa. Mukana parikymmentä alle 35-vuotiasta metallin nuorta, joista osa ensimmäistä kertaa mukana toiminnassa. kanssa saman katon alla. Janne: Harjoitustyön ja sosiologian kautta opin sen miten paljon on olemassa tietoa, jota voi itse tutkia. Lisäksi opin kansainvälisestä yhteistyöstä lisää. Myös oma ajattelu ammattiosastotason toiminnasta fokusoitui ja selkiintyi. Päivän aluksi saimme perustiedot Metallin ja SAK.n nuorisotoiminnasta, jonka jälkeen paneuduimme ryhmätöiden kiehtovaan maailmaan. Suunnittelimme mm. loppuvuoden tapahtumia retkeilypäivistä, aina pikkujouluihin asti. Happihyppely pidettiin ja harjoittelimme kirveen, Suositteletko kurssia muille, ja jos kenelle: Ville: Suosittelen todella paljon sellaisille ihmisille, joilla on mahdollisuus lähteä esimerkiksi perhe huomioiden. Lisäksi suosittelen niille nuorille, joilla on voimakas kutsumus ay-liikkeen suuntaan. Janne: Ehdottomasti suosittelen. Suoraan ilman aiempaa kokemusta ayliikkeestä ei kannata ehkä lähteä, koska silloin ei saa kaikkea irti kurssista. Mutta pitkäaikaisille työpaikkojen luottamusmiehille, osastojen puheenjohtajille jne. tämä kurssi on aivan helmi. Perheellisten kannattaa pyytää hyväksyntä perheeltä ennen kurssille lähtöä. Mitä vielä haluat sanoa: Ville: Tähän mennessä tämä on ay-toiminnasta unohtumattomin kokemus, vaikka siviilielämässä on muut asiat jäänyt hieman kurssin Nuoret vauhdissa varjoon. Janne: Kokemuksena tämä kurssi menee kärkikastiin. Kenties Geneve-koulu oli hieman erikoisempi kokemus, mutta tämä kurssi antoi pitkäaikaisena paljon eväitä laaja-alaiseen edunvalvontaan. Tes-neuvottelusimulaatio oli mielenkiintoinen ja opettavainen. Perheen kannalta oli välillä rankkaakin, mutta opinnolliset tavoitteet on saavutettu ja voi hyvillä mielillä jatkaa eteenpäin. puukon ja vipukeihään heittoa, kaikki tämä vielä ilman ainuttakaan tapaturmaa. Illan kruunasi illallinen ja sauna mukavassa seurassa. Kannattaa siis hyödyntää jäsenyys ja osallistua tapahtumiin, tämäkin tapahtuma oli täysin ilmainen. Vielä EU vaaleista, muistathan käyttää äänesi ja vaikuttaa siihen, että saamme EU:n ytimeen edustajan, joka puolustaa duunarin etuja. Brysselissä säädetään direktiivit ja muut, eli tarvitsemme työelämän tuntijaa pitämään meidän puoliamme. KÄYTÄ ÄÄNESI!!!!!!! Jani Pöllä Anne-Mari Klinga ao 315 nuorisovastaava, Petri Kohtamäki alueellisen nuorisojaoston puheenjohtaja, Paula Elo Laitilan ao.puheenjohtaja, Ville Karhu Salon seuturyhmän puheenjohtaja ja oppilasjäsen Niko Toivonen ao. 315 Tunnelmia kotikentältä Tuntuu oudolta tehdä töitä nyt kotona. Päivät kuluvat nopeasti. Päiväjärjestys muodostuu yhden ihmisen ehdottomasta käskytyksestä ja näin myös päivän aikataulutus menee useimmiten juuri hänen tahtonsa mukaan. Päivät syöttämisen, vaipanvaihtojen, pyykinpesun, kävelylenkkien, laulamisen, leikkimisen ja seurustelemisen osalta vievät usein myös ajantajun. Varsinaista leipätyötäni seuraan sivusta jäsenten tavoin lukemalla Ahjoa sekä netin ja uutisten kautta. Ja Metallista menoa onkin riittänyt tämän kevään aikana moneen lähtöön. Pahalta tuntuu tämä jatkuva talouden taantuma ja useat irtisanomiset sekä lomautukset joita talousuutisissa iltaseitsemän jälkeen kuulee päivittäin. Lisäksi vielä otsikkona päivän YT:t tuo mieleen että sehän on ihan normaali ilmoitusluontoinen asia ja eipä siinä muuta. Puheet yhteiskuntavastuusta, kotimaisen tuotannon tukemisesta ja työpaikkojemme voimavarat, työntekijät, on valitettavasti unohdettu. Raha ratkaisee. Sijoittajien tunteeton globaalimaailma on meidän kaikkien kodeissa tavalla tai toisella ja se murentaa tätä koto Suomeamme eikö mikään enää riitä? Onko tulevaisuus siis vain raaka ja julma rahan maailma - miten osaan kasvattaa lastani selviämään tulevista elämän karikoista? Avoimuus, uusien asioiden ymmärtäminen ja hyväksyminen, vanhan poisoppiminen, rehellisyys ja luottamus omaan itseensä ovat varmasti arvokkaita tulevaisuuden ominaisuuksia. Niitä tarvitaan monissa asioissa nytkin. TEAM tulee, oletko valmis? En usko että kukaan meistä on suoraltakädeltä Lea ja Netta SAK Salon Paikallisjärjestön vappujuhlassa Salon torilla - kiitos hyvästä juhlasta ja ilmapallosta. Eiköhän Salossa riitä ensi vuonna yksi yhteinen vappujuhla! valmis siihen, mutta on hienoa että on otettu viimein iso ja varma askel kohti tulevaisuutta. Uuden elämän ja asian synnyttäminen on aina kysymysmerkkejä täynnä, mutta uskon että nytkin alun kasvukipujen jälkeen olemme saamassa entistä toimivamman ja palvelevamman liiton jäsenistöä varten. Työntekijöiden yhteisiä tulevaisuuden haasteita riittää ja myös joukkovoimalla voi olla käyttöä tässä kovenevassa talousmyllyssä. On pyrittävä puhaltamaan yhteen hiileen vaikka välillä tuuleekin vastaan - yhdessä olemme enemmän. Kaikkea hyvää kesään - nauttikaa pienistä hetkistä ja asioista. Minä jatkan kasvatusoperaatiotani kotona. Lea Wiman aluetoimitsija äitiyslomalla Tätä sopii kysyä! Talven aikana työnantajat kieltäytyivät toistuvasti kaikista ehdotuksista, jotka tähtäsivät vakauteen ja keskitettyyn sopimustoimintaan. Liiton neuvottelijat lähtivät selvittämään millainen palkkaratkaisu voitaisiin neuvotella voimassa olevaan sopimuksen jatkona olevaan optiovuoteen. Hyvin pian oli ollut selvillä, että työnantajilla ei ole valmiuksia tehdä tänä keväänä lyhytkestoista ratkaisua. Tämän jälkeen oli lähdetty neuvottelemaan kokonaan uutta, monivuotista sopimusta. Neuvottelut pääsivät käyntiin ja useista asioista oli löydetty yhteinen näkemys. Sopimuksen tekstikohdat oli saatu hyvissä ajoin valmiiksi. Sopimus olisi ollut 3-vuotinen, jossa vuosittain olisi käyty neuvottelut rahasta ja asia kysymyksistä. Sopimus olisi tuonut parannuksia moneen asiakohtaan. Heikennyksiä ei olisi ollut. Maan hallitus olisi myös ollut valmis toimimaan työttömyys asioiden hoidossa ja parantamaan ja nopeuttaan työttömyyskorvausten käsittelyaikoja Vaikeimmasta asiasta, eli palkankorotusten tasosta oli alettu neuvotella siinä hengessä, että kaikki ymmärsivät vallitsevan vaikean tilanteen. Neuvottelutulos, joka melkein saavutettiin, sisälsi hyvin maltilliseen palkankorotukseen. Neuvotteluissa oli edetty aivan viime metreille asti, kunnes työnantajat totesivat, että heillä ei ollutkaan edellytyksiä neuvottelutuloksen allekirjoittamiseksi. Ihmetellä täytyy tätä neuvottelutyyliä. Mistä tämä työnantajain puolen härkäpäisyys johtuu? Sitä sopii vain kysyä. Oliko syynä se, ettei sopimus olisi sisältänyt paikallisia eriä, vaan olisi ollut yleiskorotuksena kaikille. Vai onko todellinen syy työnantaja puolella halu lähteä vaatimaan palkanalennuksia. Kyllä tänä päivänä on jo työntekijäpuoli joustanut (lue alentanut palkkoja). Irtisanomiset ja lomautukset on suoraan palkansaajan pussista pois ja ovat keventäneet työnantajain kuluja. Puhutaan kauniisti työpaikkojen säilyttämisestä suomessa, mutta mitä tehtiin reilu vuosi sitten. Teollisuuden aloilla meni tosi vauhdikkaasti. Voittoa tehtiin ja silti tuotantoa ajettiin maasta ulos voiton maksimoimiseksi. Valtuustossa käytiin keskustelua syntyneestä tilanteesta ja puheenvuoroissa ihmeteltiin työantajien haluttomuutta sopimukseen. Moni valtuutettu korosti puheenvuorossaan myös valtion toimia työttömien aseman helpottamiseksi. Mutta näiden toimien ehtona oli sopimuksen syntyminen ja sitä ei nyt tullut. Täytyy vain toivoa, että maan hallitus ymmärtäisi työttömien ahdingon ja rupeaisi toimiin asioiden eteenpäin viemiseksi jo nyt Työehtosopimusneuvotteluja jatketaan elokuun loppupuolella. Ellei näissä neuvotteluissa päästä 30.9. mennessä ratkaisuun, päättyy voimassaoleva työehtosopimus ilman irtisanomista 30.9.2009. Harri Kurttila Valtuuston jäsen, osasto 315 Ruusu-Alasin 1/2009 Julkaisija: Metallin Varsinais-Suomen yhteistyöryhmä Humalistonkatu 6, 3. krs, 20100 Turku www.metallindemarit.net Painos: 6000 kpl Vastaava toimittaja: Osmo Rantanen Taitto: Winbase Oy Paino: SPOY, Kokemäki 2009
8 Ruusu-Alasin Metallin Varsinais-Suomen ja Satakunnan toiminta-alueen aluetoimikunnan kokous Säkylässä Teollisuuden rakennemuutos on haaste myös ay-liikkeelle UUDENKAUPUNGIN AUTO- JA METALLITYÖVÄEN AMMATTIOSASTO 268 ry Alinenkatu 20 B puh (02) 841 2124 fax (02) 844 2134 Toimiston aukioloajat maanantai 9.00-16.00, perjantai 09.00-16.00 Toimiston hoitaja: Jaana Packalen Sähköpostia osastolle met268@uusikaupunki.fi Ay-liikkeen on päivitettävä teollisuus- ja elinkeinopolitiikkaansa vastaamaan ajan haasteisiin myös alueellisesti. Hyvä mahdollisuus tähän avautuu uuden Teollisuusalojen Ammattiliitto TEAM ry:n linjauksia ja toimintamalleja valmisteltaessa, toteaa aluesihteeri Jarmo Järviö. Järviön mielestä jo pitkään jatkunut teollisuuden rakennemuutos, jossa alhaisen jalostusasteen massatuotantoa on siirtynyt ja siirtyy jatkossakin Suomesta pois, on otettava todesta myös ammattiyhdistysliikkeessä. Kohdennettua elvytystä tarvitaan nyt laman oloissa, mutta entistä tärkeämpää on panostaa tutkimus- ja tuotekehitykseen ja osaamisen parantamiseen. Kansainvälinen talouskriisi vauhdittaa entisestään muutosta massatuotannosta osaamispohjaiseen palvelutoimintaan. Tätä kehitystä ei ay-liikkeen ole syytä vastustaa, vaan hakea työllisyyttä ja hyvinvointipalvelujen kestävää rahoituspohjaa teollisesta tuotannosta, jossa rinnakkain ovat teknologinen kehitys ja siihen liittyvät eri palvelut. Järviön mukaan TEAM-liiton linjaus siirtää merkittävästi nykyistä enemmän henkilöstöä ja muita voimavaroja alueorganisaatioon avaa hyvät mahdollisuudet vaikuttaa yrityksissä tehtäviin kehityshankkeisiin sekä toisaalta vaikuttaa alueviranomaisiin ja mm. maakuntaliittoihin myös työntekijöiden näkökulmasta. Luottamusmiehille voidaan antaa parempaa tukea edunvalvontatyössä ja samalla lisätä yhteiskunta- ja elinkeinopoliittista vaikuttamista. TEAMin aluetoiminta jakaantuu kuuteen maantieteelliseen alueeseen. Kullakin alueella tulee olemaan aluepalvelukeskus, jossa hoidetaan mm. alueellista edunvalvontaa sekä työvoima-, elinkeino- ja koulutuspolitiikkaa. Niiden alla toimii 13 maakuntatoimistoa, joiden päätehtävä on jäsenten työsuhde- ja sopimusneuvonta sekä työpaikkojen luottamushenkilöiden tukeminen. Aluepalvelukeskukset hoitavat myös maakuntatoimistojen tehtäviä. Sekä aluepalvelukeskuksissa että maakuntatoimistoissa on myös työttömyyskassan palvelut. Aluepalvelukeskukset tulevat siirtymäajan jälkeen sijaitsemaan Vantaalla, Turussa, Tampereella, Vaasassa, Kuopiossa ja Oulussa. Maakuntatoimistojen sijoituspaikkakuntia tulevat siirtymäajan jälkeen olemaan Kotka, Lappeenranta, Pori, Hämeenlinna, Lahti, Kokkola, Seinäjoki, Jyväskylä, Mikkeli, Joensuu, Kajaani, Tornio ja Rovaniemi.