Kurikka Ponsivuori linnustoselvitys 2013 Silvestris luontoselvitys oy 8.1.2014
Silvestris luontoselvitys oy: Ponsivuori linnustoselvitys 2013 2 (33) Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Hankealue... 4 3. Aineisto ja yleiset menetelmät... 5 3.1. Lajien suojelu... 6 3.2. Raportissa käytetyt lyhenteet... 6 4. Muuton seuranta... 7 4.1. Muutonseurannan menetelmät... 7 4.2. Muuton seurannan epävarmuustekijät... 8 4.3. Kevätmuuton seuranta... 10 4.3.1. Havainnointiajat, sää, havainnointipaikat... 10 4.3.2. Kevätmuuton seurannan tulokset... 10 4.4. Syysmuuton seuranta...14 4.4.1. Havainnointiajat, sää sekä havainnointipaikat...14 4.4.2. Syysmuuton seurannan tulokset...14 5. Pesimälinnustoselvitys... 19 5.1. Selvityksen menetelmät ja epävarmuustekijät... 19 5.2. Pesimälinnustoselvityksen tulokset... 22 5.2.1. Erityisen huomionarvoiset lajit... 24 5.2.2. Muut huomioidut lajit (SV, S2, IND)... 28 5.3. Ponsinevan ja Ponsijärven pesimälinnusto... 29 6. Yhteenveto... 31 6.1. Muuttava ja kiertelevä linnusto... 31 6.2. Pesivä linnusto... 31 7. Tuulivoimarakentamisen mahdolliset vaikutukset linnustoon... 32 8. Lähteet... 33 Litteet: Taulukko 5. Pesimälinnusto Kansikuva: Ponsivuoren alueen voimalinja-aukeama (LL/9.6.2013) Selvityksen laatijoiden yhteystiedot: Silvestris luontoselvitys oy Esko Vuorinen & Sami Virta Heikinkatu 4 10300 Karjaa gsm 050 538 0386 esko.vuorinen@silvestris.fi Luontopalvelu Vanamo Firma Lotta Lindholm Reijo Pokkinen Lotta Lindholm Veijolantie 328 Tyyskylänrinne 17 B 9 08100 Lohja 02570 Siuntio kk gsm 040 7402427 gsm 050 345 8304 luontopalvelu.vanamo@gmail.com lotta@lottalindholm.fi
Silvestris luontoselvitys oy: Ponsivuori linnustoselvitys 2013 3 (33) 1. Johdanto O2 Finland suunnittelee tulivoimapuistoa Ponsivuoren alueelle (kartta 1). Silvestris luontoselvitys oy teki linnustoselvityksen suunnitellun tuulivoimapuiston alueelta vuonna 2013. Linnustoselvityksen kohteena on noin kahdeksan neliökilometrin kokoinen alue. Alueen rajaus on esitetty kartalla 2. O2 Finland tilaama alkuperäisen hankealueen koko oli noin 23 neliökilometriä. Lopullisen hankealueen koko tiedettiin maastotöiden jälkeen. Linnustoselvitykseen sisältyy kevät- ja syysmuuton seuranta, sekä pesimälinnustokartoituksen. Linnustoselvityksen tavoitteena on antaa riittävät tiedot tuulivoimaloiden luontovaikutusten arviointiin. Selvityksen vastuuhenkilönä on luontokartoittaja (eat) Esko Vuorinen/Silvestris luontoselvitys oy. Maastotöiden tekijöinä ja raporttien laatijoina ovat luontokartoittajat (eat) Lotta Lindholm, Reijo Pokkinen ja Sami Virta. Kartta: Silvestris luontoselvitys oy/pohjakartta: Maanmittauslaitos, Maastotietokanta 12/2013 Kartta 1. Hankealue sijaitsee Kurikan ja Kauhajoen rajalla.
Silvestris luontoselvitys oy: Ponsivuori linnustoselvitys 2013 4 (33) Kartta: Silvestris luontoselvitys oy/pohjakartta: Maanmittauslaitos, Maastotietokanta 12/2013 Kartta 2. Hankealue sijaitsee Ponsinevan-Ponsijärven suo- ja kosteikkoalueen ja Pirttimaan peltojen välissä. 2. Hankealue Ponsivuoren hankealue sijaitsee Kurikan keskustasta etelään, Kauhajoen rajan lähellä. Alue on Kauhajoen lentokentän koillispuolella. Hankealue kuuluu Kurikan kaupunkiin. Alueen metsät ovat hyvin pirstoutunutta talousmetsää asutettujen jokilaaksojen välissä. Avoimet viljelymaat sijaitsevat asutusten ympärillä jokilaaksoissa. Hankealueen lähimmät laajat peltoaukeamat sijaitsevat alueen länsipuolella Kauhajoelta Kurikkaan Kyröjoenlaaksossa ja alueen itäpuolella Jalasjärveltä Kurikkaan Jalasjoenlaaksossa. Lähimmät pienet peltoaukeamat ovat hankealueen luoteispuolella Pirttimaalla. Hakkuuaukot (kuva 1), taimikot ja yksilajiset talousmetsät ovat tyypillisiä hankealueelle. Suurin osa metsistä on ojitettua suota eli turvekangasta. Turvekankaat ovat syvin ojin tiheästi ojitettu. Monimuotoisia ja linnustoltaan arvokkaita metsäalueita on erittäin vähän. Hankealueen läpi kulkee hiekkatie etelä-pohjoissuunnassa. Hankealueen itäpuolella sijaitsee Ponsinevan ja Ponsijärven muodostama laaja suo- ja kosteikkokokonaisuus, joka on linnustoltaan arvokas alue. Alueen eteläpuolella ovat Iironnevan ja Pallonevan laajat turpeenottoalueet.
Silvestris luontoselvitys oy: Ponsivuori linnustoselvitys 2013 5 (33) Kuva 1. Hankealueella on runsaasti laajoja hakkuualoja. (LL/10.06.13) 3. Aineisto ja yleiset menetelmät Maastokaudella 2013 kartoitusalueella tehtiin muutonseuranta ja pesimälinnustoselvitys. Näiden yhteydessä tutkittiin myös lähialueiden soveltuvuus arvokkaalle pesimälinnustolle sekä lähimpien suoalueiden ja peltoaukeiden soveltuvuus muuttolinnuille. Ennen maastotöitä tehtiin maastokartta- ja ilmakuvatarkastelut, joiden perusteella valittiin alustavasti muutonseurantakohdat sekä hankealueen ulkopuolella olevat suo- ja peltoaukeamat, joita tulisi tarkistaa. Samalla tarkasteltiin ja rajattiin alustavasti kartoille hankealueella sijaitsevia mahdollisia monimuotoisia ja linnustoltaan rikkaita elinympäristöjä. Selvityksessä käytettiin karttaa 1:15 000, kompassia ja GPSpaikanninta. Käytetty GPS-paikannin on Garmin 62s, jonka heitto on korkeintaan +-15 m. GPS-paikantimen käyttämä koordinaattijärjestelmä WGS84 muunnettiin MapInfo-ohjelmaa varten ETRS-TM35FIN-järjestelmään. Ilmansuunnat muutonseurantapaikoilla tarkastettiin kompassista tai GPS-paikantimesta. Erityisen arvokkaiden lajien sijainnit (esim. metsojen ulostepaikat) määritettiin GPS-paikantimella.
Silvestris luontoselvitys oy: Ponsivuori linnustoselvitys 2013 6 (33) 3.1. Lajien suojelu Selvityksessä havainnoitiin arvokkaita lajeja seuraavien kansallisen ja EU:n lainsäädännön ja direktiivien pohjalta: - luonnonsuojelulain (LSL) 46 :n tarkoittamat uhanalaiset lajit - luonnonsuojelulain (LSL) 47 :n tarkoittamat erityisesti suojeltavat lajit - lintudirektiivin (79/409/ETY) liitteen 1 lajit (EU-D1) Lajien valtakunnallinen (UHEX) ja alueellinen (RT) uhanalaisuusluokitus on uhanalaisarvioinnin (Rassi et al. 2010) mukainen. Erityisesti huomionarvoisten lajien (EU-D1, UHEX, RT, LSL) lisäksi kiinnitettiin myös huomiota: - Suomen kansainvälisiin vastuulajeihin (Ympäristöministeriö) (SV). - Lajeihin, joiden suojelutaso, BirdLife International julkaiseman analyysin mukaan, katsotaan olevan epäsuotuisa (SPEC). - Elinympäristöään hyvin ilmentäviin lajeihin (IND). 3.2. Raportissa käytetyt lyhenteet EU-D1 EU:n lintudirektiivin (79/409/ETY) liitteessä 1 mainittu laji UHEX Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja 2010: VU vaarantunut laji NT silmälläpidettävä laji RT alueellisesti uhanalainen laji (Keskiboreaalinen vyöhyke 3a, Pohjanmaa) LSL 46 luonnonsuojelulain 46 :n tarkoittama uhanalainen laji 47 luonnonsuojelulain 47 :n erityisesti suojeltava laji SV SPEC IND Suomen kansainvälisen linnustosuojelun erityisvastuulaji Species of European Conservation Concern, BirdLife International 2004: S2 Lajin suojelutaso on Euroopassa epäsuotuisa, lajin maailmanpopulaatio on keskittynyt Eurooppaan. arvokkaan elinympäristön ilmentäjälaji.
Silvestris luontoselvitys oy: Ponsivuori linnustoselvitys 2013 7 (33) 4. Muuton seuranta Taulukoissa käytetyt lyhenteet (taulukot 1, 2, 3 ja 4): 8/8 pilvisyysaste (8/8 = täysin pilvistä, 0/8 = pilvetön taivas) heikko S eteläinen heikko tuuli k kiertelevä lintu a parvi 3 a kolme parvea a 3 parvessa kolme yksilöä 53, 9a 53 yksilöä havaittu yhteensä jaettuna yhdeksään parveen p paikallinen, eli havainnointipaikalla oleskeleva lintu m/k muutolla olevia kierteleviä lintuja ä ääntelevä lintu, lintua ei nähty 1/- yksi koiras havaittu / ei naarasta ad aikuinen yksilö soid soidintava lintu 4.1. Muutonseurannan menetelmät Keväällä muuttoa tarkkailtiin kahdesta pisteestä (kartta 3). Seuranta tehtiin kahtena päivänä 24.4. ja 14.5. Kevään ensimmäinen jakso pyrittiin ajoittamaan aikaan jolloin petolintujen ja kurkien muutto huipentuu huhtikuun lopulla. Toisella jaksolla pyrittiin havainnoimaan myöhäisempiä muuttajia, kuten kahlaajia ja mahdollista arktisten lintujen muuttoa. Syksyllä muuttoa tarkkailtiin kolmesta havainnointipisteestä 17.9., 19.9., 2.10. ja 3.10 (kartta 3). Kartta: Silvestris luontoselvitys oy/pohjakartta: Maanmittauslaitos, Maastotietokanta 12/2013 Kartta 3. Kevään ja syksyn muutontarkkailupaikat.
Silvestris luontoselvitys oy: Ponsivuori linnustoselvitys 2013 8 (33) Syksyn ensimmäisen jakson oli suunniteltu ajoittuvaksi petolintujen ja kurkien päämuuttoaikaan. Toinen havainnointijakso tehtiin lokakuun alussa, jolloin suunniteltiin päästävän seuraamaan pelloille kerääntyneitä joutsenia ja niiden liikehdintää ruokailualueiden välillä. Ajankohtana muita petolintuja hieman myöhemmin muuttavien piekanojen muutto olisi parhaimmillaan ja kotkien muutto olisi vilkastunut loppusyksyä kohden. Myös hanhien ja kurkien jälkijoukkoja olisi mahdollisesti muutolla. Havainnointipaikkojen valinnassa pidettiin tärkeänä, että ne olisivat muuton suunta huomioiden näkyvyydeltään mahdollisimman hyvät ja alueen laajuuteen nähden havainnointi olisi mahdollisimman kattava. Paikat valittiin tiedossa olleen hankealueen rajauksen mukaisesti. Havainnoinnissa käytettiin kiikaria ja kaukoputkea. Keväällä tarkkailtiin ensisijaisesti eteläistä sektoria lännestä itään ja syksyllä pohjoista, lännestä itään ulottuvaa sektoria siinä määrin, kuin se oli maastosta johtuen mahdollista. Ajoittain katsottiin myös vastakkaiselle puolelle huomaamatta jääneiden lintujen havaitsemiseksi. Kaukoputkella määritettiin ja laskettiin kauempana muuttavat linnut. Kirjaaminen tehtiin puolen tunnin jaksoissa. Muuttavista linnuista kirjattiin määrän lisäksi muuttokorkeus, muuttosuunta ja ohituspuoli. Harvalukuisista lajeista sukupuoli määritettiin, mikäli se oli määritettävissä. Lisäksi kirjattiin kiertelevät lajit, sekä soidintavat paikalliset linnut. Paikallisista linnuista kirjattiin tutkimusalueilla havaitut yksilöt. Seurannassa ei eritelty pikkulintuja tai rastaita lajilleen, vaan kaikki muuttavat merkittiin pikkulinnuiksi tai rastaiksi. Tämä siksi että pikkulinnut muuttavat usein sekaparvissa joissa suurin osa on yleisiä peippolintuja. Rastasparvissa valtaosa on yleensä räkättirastaita, mutta joukossa on usein muutamia muitakin rastaita. Kuitenkin mikäli tiettyä lajia muutti isompia määriä omina parvinaan, merkittiin ne omaan sarakkeeseensa. Muutonseurannan lisäksi tarkastettiin syysmuuton yhteydessä Ponsijärven ja Ponsinevan suoalueen ja hankealueen itä-, pohjois- ja länsipuolella olevien jokilaaksojen peltoaukeita muodostaakseen kuvan lintujen alueellisista kerääntymispaikoista. Samalla tarkastettiin hankealueen luoteispuolella olevia Pirttimaan lähipeltoja, jolloin voitiin tiedustella paikallisilta asukkailta mahdollisista lintujen kerääntymishavainnoista. 4.2. Muuton seurannan epävarmuustekijät Luotettavan muutonseurannan tekijöitä ovat muuton kannalta oikea aika, seurannan alueellinen kattavuus, muutolle sopiva säätila ja se, missä määrin seuranta antaa kuvan koko tarkasteltavan ajanjakson muutosta. Muutonseurannan oikea aika eri lajien kannalta vaihtelee vuodesta toiseen. Kartoitusvuonna kevät oli myöhäinen, jonka vuoksi kurkien, petolintujen ja muutolla ruokailevien hanhien laskenta on todennäköisesti jokseenkin luotettava. Säätila sekä tuulen suunta ja voimakkuus vaikuttavat suuresti muuton sijoittumiseen alueella sekä muuttokorkeuteen. Kevätmuuton seurannassa sää ja tuuli olivat melko hyvät muuton kannalta. Syysmuutolle epäsuotuisasta säästä johtuen tavoite saavutettiin vain
Silvestris luontoselvitys oy: Ponsivuori linnustoselvitys 2013 9 (33) osittain. Kurkien pääjoukot muuttivat juuri väliviikolla ja jälkijoukot menivät vasta toisen muutonseurannan jälkeen. Syysmuuton kohtalaiset tai jopa navakat etelänpuoleiset tuulet vaikuttivat lintujen lentokorkeuteen. Huomattiin että osa pienimmistä linnuista painui puiden latvojen alapuolelle, mikä vaikeutti laskentaa. Myös maaston muodot vaikuttavat yleisesti ottaen lintujen lentokorkeuteen. Koska hankealueen maastomuodot ovat vaihtelevat, on vaikea arvioida millä korkeudella linnut yleensä lentävät sen yli. Hankealueen ympäristö tarjoaa myös mahdollisuuden ruokailuun ja lepäilyyn. Lentokorkeus riippuu tuuli- ja sääolosuhteista ja siitä, mistä kohtaa linnut lentävät ja siitä, jäävätkö ne lepäilemään ja ruokailemaan vai jatkavatko matkaa. Tämän takia lentokorkeuden määrittäminen muutaman kerran seurannan perusteella ei anna luotettavan kuvan yleisistä lentokorkeuksista. Raportissa on laji- tai lajiryhmäkohtaisesti mainittu lintujen lentokorkeudet seurantapäivinä. Matalalla matkalennolla tarkoitetaan yleisesti ottaen maanpinnan tai puiden latvojen rajan yläpuolella ja alle 60 metrin korkeudella tapahtuvaa lentoa. Hankealuetta ympäröivät metsät ovat talousmetsäkäytössä ja havainnointipaikkoja, mistä näkyvyys on hyvä eri ilmansuuntiin, oli vaikea löytää hankealueen läheltä. Kevätmuuton kannalta hankealueen eteläpuolella olevat turvetuotantoalueet ja Karijoen lentokenttä soveltuivat hyvin alkuperäisen laajemman, hankealueen seurantaan. Syysmuuton kannalta hyviä havainnointipaikkoja ei löytynyt hankealueen pohjoispuolella, jolloin hyödynnettiin eteläpuolen jo keväällä käytetyt avoimet alueet. Iironnevan havaintopaikasta oli hyvä näkyvyys. Pallonevan havaintopaikasta oli suppeampi näkyvyys. Koska tieto supistuneesta hankealueesta tuli vasta maastotöiden jälkeen, on lentokentän havainnointipaikka tässä raportissa esitetyn hankealueen sivussa. Havainnointipaikan tulokset antavat kuitenkin yleisen kuvan muuttolintujen liikehdinnästä alueella. Muuton seurantaa tehtiin sekä keväällä että syksyllä kaksi jaksoa. Seurannan tulokset antavat jokseenkin luotettavan kuvan näinä ajanjaksoina tapahtuneesta eri lajien muutosta, mutta ei anna varmaa kuvaa koko kevään ja syksyn muutosta. Seuraavat aineistot puuttuvat tästä raportista: - eri vuosien väliset muuttajamäärien vaihtelut; eri sääolosuhteet ja kannanvaihtelut vaikuttavat lintujen muuttajamääriin vuodesta toiseen - yömuuttoa koskevaa tietoa; osa varpuslinnuista, vesilinnuista ja kahlaajista muuttaa öiseen aikaan, jolloin muutto yleensä tapahtuu korkealla ja hajanaisena rintamana; yömuuton tarkkailua voi tehdä tutkalla, mutta aineiston tulkinta on haasteellista; yömuuton tarkkailua ei tehty.
Silvestris luontoselvitys oy: Ponsivuori linnustoselvitys 2013 10 (33) 4.3. Kevätmuuton seuranta 4.3.1. Havainnointiajat, sää, havainnointipaikat Muuttoa seurattiin kahtena päivänä hankealueen lähellä. Kumpanakin päivänä havainnointipaikkoja oli kaksi. Seurantapäivien seuranta-ajat, sääolosuhteet ja havaintopaikat ovat esitelty taulukossa 1. Päivä Kellonaika Säätila: pilvisyys, lämpötila, tuuli 24.4. 6.50 12.45 aamu 8/8, +3, heikko S päivä 1/8, +10, heikko S 14.5. 5.00 12.00 aamu 2/8, +6, tyyntä päivä 1/8, +12, heikonlainen SW Havaintopaikka Karijoen lentokenttä, Palloneva Karijoen lentokenttä, Palloneva Taulukko 1. Kevätmuuton havainnointiajat, sää sekä havainnointipaikat. 4.3.2. Kevätmuuton seurannan tulokset Lajeja koskevat havainnot ovat taulukossa 2. Luonnonsuojelulain 47 :n (LSL) tarkoittamia erityissuojeltavia lajeja ei havaittu kevään muutonseurannan aikana. Euroopan lintudirektiivin I-liitteen lajit (EU-D1): Laulujoutsen (Cygnus cygnus). Yhteensä 17 laulujoutsenta havaittiin, joista kahdeksan oli kierteleviä ja viisi laskeutui Pallonevan läheisyyteen. Matkalennossa olevat linnut lensivät enintään noin 60 metrin korkeudella. Valkoposkihanhi (Branta leucopsis). Yhteensä 22 valkoposkihanhea muutti toukokuussa yli hankealueen. Matkalennossa olevat linnut lensivät enintään noin 60 metrin korkeudella. Kaakkuri (Gavia stellata). Yksi kaakkuri nähtiin huhtikuussa matkalennossa yli 60 metrin korkeudessa. Kalasääski (Pandion haliaetus). Kaksi kalasääskeä nähtiin matkalennossa huhtikuussa 60 200 metrin korkeudella. Sinisuohaukka (Circus cyaneus). Yksi sinisuohaukka koiras nähtiin matalalla matkalennossa huhtikuussa. Kurki (Grus grus). Kurkia muutti yhteensä 84 yksilöä yhteensä 19 parvessa. Hyvällä säällä kurjet lensivät pääosin noin 200 metrin korkeudella. Yksittäiset parvet lensivät matalampana. Kapustarinta (Pluvialis apricaria). Yksi kapustarinta kuultiin, mutta lintua ei nähty.
Silvestris luontoselvitys oy: Ponsivuori linnustoselvitys 2013 11 (33) Vaarantuneet lajit (VU): Sinisuohaukka. Ks. edellä. Hiirihaukka (Buteo buteo). Kuusi lajilleen määritettyä hiirihaukkaa nähtiin matkalennossa ja yksi paikallinen soidinlennossa lentokentän ympäristössä. Näiden lisäksi nähtiin yksi Buteo-haukka (hiirihaukka/piekana) muuttavana korkealla. Matkalennossa haukat lensivät 60 200 metrin korkeudella. Keltavästäräkki (Motacilla flava). Yksi keltavästäräkki nähtiin matalassa matkalennossa. Silmälläpidettävät lajit (NT): Metsähanhi (Anser fabalis). Yhteensä 13 metsähanhea lensi yli lentokentän huhtikuussa. Hanhet lensivät alle 60 metrin korkeudella. Kaakkuri. Ks. edellä. Kalasääski. Ks. edellä. Alueellisesti uhanalaiset (RT) lajit (Pohjanmaan keskiboreaalisessa vyöhykkeessä 3a): Metsähanhi. Ks. edellä. Luonnonsuojelulain 46 :n (LSL) tarkoittamat uhanalaiset lajit: Sinisuohaukka. Ks. edellä. Hiirihaukka. Ks. edellä. Keltavästäräkki. Ks. edellä. Muut lajit: Merihanhi (Anser anser). Yhteensä 17 merihanhea lensi lentokentän yli 60 metrin korkeudella. Sinisorsa (Anas platyrhynchos). Yksi sinisorsa havaittiin 60-200 metrin korkeudella matkalennossa. Telkkä (Bucephala clangula) (SV). Neljä muuttavaa ja yksi kiertelevä paikallinen telkkä havaittiin lentokentältä. Muutolla oleva lensi alle 60 metrin korkeudella. Vesilintulaji. Kolme lajilleen määrittämätöntä vesilintua nähtiin muuttolennossa toukokuussa. Kattohaikara (Ciconia ciconia) (SV). Neljä kattohaikaraa havaittiin kiertelevän lentokentän eteläpuolelta länsi itäsuunnassa. Myöhemmin havaittiin yksi lisää, joka saattoi olla edellisestä parvesta. Linnut lensivät alle 60 metrin korkeudella. Iso petolintu. Yksi iso lajilleen määrittämätön petolintu havaittiin matkalennossa toukokuussa. Piekana (Buteo lagopus). Yhteensä kolme piekanaa havaittiin matkalennossa yli lentokentän 60 200 metrin korkeudella.
Silvestris luontoselvitys oy: Ponsivuori linnustoselvitys 2013 12 (33) Varpushaukka (Accipiter nisus). Yhteensä 12 varpushaukkaa nähtiin matkalennossa pääasiallisesti 60 200 metrin korkeudella. Myös yksi soidinlentoa lentävä havaittiin. Suurin osa havainnoista tehtiin huhtikuussa lentokentältä. Kanahaukka (Accipiter gentilis). Yksi kanahaukka nähtiin matkalennossa toukokuussa. Tuulihaukka (Falco tinnunculus). Yhteensä kolme tuulihaukkaa nähtiin huhtikuussa lentokentältä matalalla matkalennossa ja kaksi kiertelevää. Toukokuussa havaittiin yksi paikallinen. Töyhtöhyyppä (Vanellus vanellus) (S2). Kaksi töyhtöhyyppä nähtiin huhtikuussa matalalla matkalennossa Pallonevalta. Metsäviklo (Tringa ochropus). Kolme kiertelevää metsävikloa havaittiin huhtikuussa. Kaksi Pallonevalla ja yksi lentokentällä. Isokuovi (Numenius arquata) (S2, SV). Yhteensä 10 isokuovia nähtiin matkalennossa, josta suurin osa lensi lentokentän yli. Linnut lensivät alle 60 metrin korkeudella. Pikkukuovi (Numenius phaeopus) (SV). Kahdeksan pikkukuovia nähtiin matkalennossa alle 60 metrin korkeudella. Suurin osa lensi lentokentän yli. Taivaanvuohi (Gallinago gallinago). Yksi taivaanvuohi havaittiin lentokentältä lentävän matalaa matkalentoa. Sepelkyyhky (Columba palumbus). Yhteensä 37 sepelkyyhkyä havaittiin matkalennossa toukokuussa sekä Pallonevalta että lentokentän yli. Osa linnuista lensivät alle 60 metrin korkeudella, osa alle 200 metrin korkeudella. Tervapääsky (Apus apus). Yksi muutolla oleva tervapääsky havaittiin matalalla matkalennossa toukokuussa. Haarapääsky (Hirundo rustica). Yhdeksän haarapääskyä havaittiin toukokuussa matalalla matkalennossa ja yksi kiertelevä. Suurin osa havainnoista tehtiin lentokentältä. Räystäspääsky (Delichon urbicum). Yhteensä 14 räystäspääskyä havaittiin matalalla matkalennossa toukokuussa. Pikkulintulaji. Yhteensä 146 lajilleen määrittämätöntä pikkulintua (sis. 7 vihervarpusta) havaittiin muutolla. Suurin osa havainnoista tehtiin huhtikuussa lentokentältä. Linnut lensivät matalalla, alle 60 metrin korkeudella. Rastaslaji (Turdus sp.). Yhteensä 100 lajilleen määrittämätöntä rastasta muutti huhtikuussa matalalla. Suurin osa lensi lentokentän yli. Yhteensä havaittiin 536 hankealueen ylittänyttä tai sen läheisyydessä liikkuvaa lintua, josta 84 oli kurkia, 79 kuikka- ja sorsalintuja (joutsen, hanhet, sorsat), 272 pikkulintuja ja rastaita, sekä 34 petolintua. Petolinnuista 6 oli kierteleviä tai paikallisia. Määritettyjä lajeja oli yhteensä 28, josta petolinnut olivat 7 lajia. Suurin osa petolinnuista oli varpushaukkoja (12 yksilöä). Seurannan yhteydessä havaittiin seurantapisteistä soidinlentoa lentävät varpus- ja hiirihaukka. Kiertelevät linnut liikkuivat seurantapisteiden ympäröivillä suo- ja turvetuotantoalueilla.
Silvestris luontoselvitys oy: Ponsivuori linnustoselvitys 2013 13 (33) Seurantapäivinä ei havaittu minkään erityisen lintulajin merkittävää muuttoa alueen yli. Huhtikuussa havaittiin enemmän muuttavia lintuja kuin toukokuussa. Eniten lintuja havaittiin Kauhajoen lentokentän yläpuolella. Laji 24.4. 14.5. YHTEENSÄ EU-D1 UHEX RT LSL laulujoutsen 4, 7 k, 3 a 1 k, 5 lask 4, 8 k, 5 lask X metsähanhi 13 13 NT X merihanhi 17 17 valkoposkihanhi 22 22 X vesilintulaji 3 3 sinisorsa 1 1 telkkä 4, 1 k 4, 1 k kaakkuri 1 1 X NT kattohaikara 4-5 k 4-5 k iso petolintu 1 1 kalasääski 2 2 X NT sinisuohaukka 1/- 1/- X VU 46 hiirihaukka 6, 1 p 6, 1 p VU 46 piekana 3 3 hiirih./piekana 1 1 varpushaukka 11, 1 p 1 12, 1 p kanahaukka 1 1 tuulihaukka 3, 2 k 1 p 3, 2 k, 1 p kurki 53, 9 a 31, 10 a 84 X kapustarinta ä ä X töyhtöhyyppä 2 2 metsäviklo 3 k 3 k isokuovi 10, 4 a 10 pikkukuovi 8, 3 a 8 taivaanvuohi 1 1 sepelkyyhky 37 37 tervapääsky 1 1 haarapääsky 9, 1 k 9, 1 k räystäspääsky 14 14 keltavästäräkki 1 1 VU 46 vihervarpunen 7 7 pikkulintulaji 127 12 139 rastaslaji 100 100 Taulukko 2. Kevätmuuton seurannan havainnot ja havaitut erityisen huomionarvoiset lajit.
Silvestris luontoselvitys oy: Ponsivuori linnustoselvitys 2013 14 (33) 4.4. Syysmuuton seuranta 4.4.1. Havainnointiajat, sää sekä havainnointipaikat Hankealueella tapahtuvaa muuttoa seurattiin syksyllä neljänä päivänä. Samanaikaisia havainnointipaikkoja oli kaksi 17.9., 2.10. ja 3.10. Havainnointipaikkoja oli yksi 19.9. Seurantapäivien seuranta-ajat, sääolosuhteet ja havaintopaikat ovat esitelty taulukossa 3. Päivä Kellonaika Säätila: pilvisyys, lämpötila, tuuli 17.9. 7.00 14.00 aamu 7/8, +12, heikko SE, aamupv 8/8, +14, kohtalainen SE, iltapv 4/8, +16, kohtalainen SE 19.9. 7.00 14.00 koko päivä 8/8, +14 17, kohtalainen SE 2.10. 7.00 14.00 aamu 8/8, iltapv 1/8, +3 - +10, kohtalainen SW 3.10. 7.00 14.00 aamu sankka sumu, tyyntä, iltapv 7/8, heikonlainen SW Havaintopaikka Iiroonneva, Palloneva, Iiroonneva Iiroonneva, Palloneva Iiroonneva, Karijoen lentokenttä Taulukko 3. Syysmuuton seurannan havainnointiajat, sää sekä havainnointipaikat. 4.4.2. Syysmuuton seurannan tulokset Lajeja koskevat havainnot ovat taulukossa 4. Alueellisesti uhanalaisia lajeja (RT) ei havaittu. Euroopan lintudirektiivin I-liitteen lajit (EU-D1): Laulujoutsen. Yhteensä 28 laulujoutsenta havaittiin, joista viisi oli kierteleviä ja 15 laskeutui Pallonevan läheisyyteen. Matkalennossa olevat linnut lensivät enintään noin 60 metrin korkeudella. Maakotka (Aquila chrysaetos). Yksi nuori maakotka nähtiin kiertelevän Iironnevan yllä. Sama lintu nähtiin myöhemmin Pallonevalta kiertelevän kohti koillista Ponsivuoren yli Ponsinevan ja järven kosteikkoalueelle päin. Lintu lensi matalalla. Merikotka (Haliaeetus albicilla). Kaksi merikotkaa nähtiin Iironnevalta. Toinen lensi alle 60 metrin korkeudella, toinen korkeammalla. Sinisuohaukka. Neljä sinisuohaukkaa havaittiin matkalennossa, suurin osa Iironnevalta. Yksi kiertelevä koiras havaittiin Iironnevalla. Pallonevalta nähtiin suohaukkalaji (Circus sp.) matalalla matkalennossa. Ampuhaukka (Falco columbarius). Kaksi ampuhaukkaa havaittiin matalalla matkalennossa, toinen Pallonevalla ja toinen Iironnevan yllä.
Silvestris luontoselvitys oy: Ponsivuori linnustoselvitys 2013 15 (33) Teeri (Tetrao tetrix). Kaikkina havaintokertoina nähtiin teeriä, yhteensä 130 yksilöä, syyssoitimella Pallo- ja Iironnevalla, sekä Kauhajoen lentokentällä. Kurki. Kolme kiertelevää kurkea havaittiin syyskuussa kiertelevän Pallonevan yli. Kapustarinta. Yhteensä 13 kapustarintaa havaittiin syyskuussa, josta yksi laskeutui. Kaikki havainnot tehtiin Iironnevalla. Muuttavien lentokorkeus oli pääasiallisesti matalaa, alle 60 metrin, matkalentoa. Hiiripöllö (Surnia ulula). Yksi hiiripöllö havaittiin syyskuussa matalalla matkalennossa Iironnevan yli. Vaarantuneet lajit (VU): Maakotka. Ks. edellä. Merikotka. Ks. edellä. Hiirihaukka (Buteo buteo). Iironnevalta nähtiin yksi paikallinen hiirihaukkaa ja kaksi matalla matkalennossa. Sinisuohaukka. Ks. edellä. Silmälläpidettävät lajit (NT): Isokoskelo (Mergus merganser). Kolme isokoskeloa havaittiin matkalennossa Iironnevalta yli 60 metrin korkeudessa. Teeri. Ks. edellä. Niittykirvinen (Anthus pratensis). Neljä niittykirvistä lensi matalaa matkalentoa Pallonevan yli. Luonnonsuojelulain 47 :n (LSL) tarkoittamat erityissuojeltavat lajit: Maakotka. Ks. edellä. Merikotka. Ks. edellä Luonnonsuojelulain 46 :n (LSL) tarkoittamat uhanalaiset lajit: Hiirihaukka. Ks. edellä. Sinisuohaukka. Ks. edellä. Muut lajit: Kanahaukka. Iironnevalta nähtiin kaksi kanahaukkaa matalalla matkalennossa ja yksi kiertelevä. Varpushaukka. Yhteensä 19 varpushaukkaa nähtiin matalalla matkalennossa. Näiden lisäksi Iironnevalla yksi kiertelevä ja yksi paikallinen. Piekana. Yksi piekana havaittiin Iironnevalta matalalla matkalennossa. Tuulihaukka. Neljä muuttavaa ja yksi paikallinen tuulihaukka havaittiin Iironnevalla. Muuttolento oli matalaa.
Silvestris luontoselvitys oy: Ponsivuori linnustoselvitys 2013 16 (33) Iso kahlaaja. Viisi lajilleen tunnistamatonta kahlaajaa havaittiin matkalennossa. Havainto tehtiin Pallonevalta. Taivaanvuohi. Yhteensä seitsemän taivaanvuohta havaittiin, josta kaksi olivat Iironnevalla kierteleviä. Matkalennossa olleet viisi havaittiin Pallonevalta ja Iironnevalta. Linnut lensivät sekä malalla että 60 200 metrin korkeudella. Sepelkyyhky. Kolme sepelkyyhkyä havaittiin. Havainnot tehtiin pääasiallisesti Iironnevalta. Isolepinkäinen (Lanius excubitor). Yksi paikallinen isolepinkäinen havaittiin Pallonevalla. Tilhi (Bombycilla garrulus). Yksi parvi jossa 19 tilheä havaittiin Iironnevalta. Linnut lensivät matalalla. Kottarainen (Sturnus vulgaris). Yksi yhdeksän kottaraisen parvi havaittiin Iironnevan yllä. Linnut lensivät matalalla. Närhi (Garrulus glandarius). Neljätoista vaeltavaa närheä havaittiin lokakuussa. Linnut lensivät matalalla. Havainnot tehtiin Kauhajoen lentokentältä ja Iironnevalta. Varis (Corvus corone cornix). Yksi vaeltava varis havaittiin Iironevalta korkealla (60 200 metrissä) matkalennossa. Rastaslaji. Rastaita havaittiin yhteensä 7148 yksilöä. Suurin osa nähtiin lokakuussa. Matkalento oli matala. Osa linnuista kiertelivät ja ruokailivat aukeilla alueilla. Rastasparvissa valtaosa on yleensä räkättirastaita, mutta joukossa on miltei aina punakylki-, laulu- ja kulorastaita, tässä runsausjärjestyksessä. Pikkulintulaji. Yhteensä 2471 pikkulintuja havaittiin (niittykirvinen ks. edellä), josta suurin osa muutti syyskuussa. Näistä oli 2109 lajilleen määrittämätöntä pikkulintua. Suurin osa havainnoista tehtiin Iironnevalta. Linnut lensivät pääsääntöisesti matalalla, alle 60 metrin korkeudella. Määritetyt olivat urpiainen (176 exx.), pajusirkku (47 exx.), sinitiainen (42 exx.), västäräkki (39 exx.), kiuru (31 exx.), pyrstötiainen (8 exx.), haarapääsky (7 exx.), hemppo (5 exx.), käpylintulaji (4 exx.), sekä metsäkirvinen (3 exx.). Syysmuutonseurannassa havaittiin yhteensä 9909 hankealueen ylittänyttä tai sen läheisyydessä liikkuvaa lintuyksilöä, josta oli 45 petolintuja, 31 sorsalintuja ja 3 kurkia. Eniten muutti rastaita (7148 exx.) ja pikkulintuja (2475 exx.). Määritettyjä lajeja oli yhteensä 33, josta petolinnut olivat 10 lajia. Muuttavia ja kierteleviä petolintuja havaittiin jokaisena havaintopäivänä. Petolinnuista havaittiin eniten varpushaukkoja (21 exx.). Sinisuohaukkoja nähtiin viisi, ampuhaukkoja kaksi ja yksi hiiripöllö. Näiden lisäksi nähtiin kaksi etelään matkaavaa merikotkaa ja yksi kiertelevä maakotka. Suurin osa havainnoista tehtiin Iironnevalta. Pallonevan havaintopaikasta ei ollut yhtä hyvä näkyvyys. Etelänpuoleiset tuulet olivat pääasiallisesti kohtalaiset, joka vaikutti lintujen lentokorkeuteen. Monet linnut lensivät matalalla puiden latvojen korkeudella.
Silvestris luontoselvitys oy: Ponsivuori linnustoselvitys 2013 17 (33) Laji 17.9. 19.9. 2.10. 3.10. YHTEENSÄ EU-D1 UHEX RT LSL 5 k, 2 laulujoutsen 4, 15 p 4, 2 a 8, 15 p, 5 k X a isokoskelo 3 3 NT 1 subad maakotka 1 subad k X VU 47 k merikotka 2 2 X VU 47 kanahaukka 1, 1 k 1 2, 1 k varpushaukka 7, 1 k 2 1 9, 1 p 19, 1 p, 1 k piekana 1 1 hiirihaukka 1 1, 1 p 2, 1 p VU 46 suohaukkalaji 1 1 sinisuohaukka 1, 1 k 2 1 4, 1 k X VU 46 ampuhaukka 1 1 2 X tuulihaukka 2, 1 p 1 1 4, 1 p teeri 13/3 p 21/3 p 74 p 16 p 130 yksilöä X NT kurki 3 k 3 k X iso kahlaaja 5, 1 a 5 taivaanvuohi 4, 2 k 1 5, 2 k kapustarinta 1 lask 13, 3 a 13, 1 lask X sepelkyyhky 3, 2 a 3 hiiripöllö 1 1 X käpytikka 3 1 4 kiuru 21 10 31 haarapääsky 4 3 7 pikkulintulaji 1230 396 318 165 2109 niittykirvinen 4 4 NT metsäkirvinen 3 3 västäräkki 26 10 3 39 isolepinkäinen 1 p 1 p tilhi a 19 19 rastas 1329 1168 2352 2299, 63 a 7148 pyrstötiainen ä 8 ä, 8 sinitiainen pajusirkku 27 13, 12 a a 42 N 42 N 7 47 hemppo a 5 5 urpiainen 56, 13 a 120, 22 a 176 käpylintulaji 4 4 kottarainen a 9 9 närhi 10 4 14 varis 1 1 Taulukko 4. Syysmuuton seurannan havainnot ja havaitut erityisen huomionarvoiset lajit.
Silvestris luontoselvitys oy: Ponsivuori linnustoselvitys 2013 18 (33) Koska lintujen lentokorkeus vaihtelee sääolosuhteiden mukaan, alueella muuttavat ja kiertelevät petolinnut, kurjet ja joutsenet saattavat vaarantua tuulivoimaloiden vuoksi. Alueen kautta ei kuitenkaan havaintojen perusteella kulje mitään merkittävää syysmuuttolinjaa. Suupohjan Lintutieteellisen Yhdistyksen mukaan tältä alueelta ei ole muuttoreiteistä juuri mitään tietoa (Nousiainen, I., 10.9.2013). Hankealueen luoteispuolella olevan Pirttimaan peltoaukeilla (kuva 2) tarkasteltiin 17.9 mahdollisista muuttolintukerääntymisistä. Peltoaukeilla ei havaittu yhtään kurkia tai hanhia. Pelloilla ja maatilaympäristöissä liikkui pääasiallisesti rastaita ja pikkulintuja. Syysmuuton aikana paikalliset asukkaat eivät olleet tehneet havaintoja alueella muuttavista kurjista tai hanhista. Yksi paikallinen kurkipari poikasineen oli havaittu aikaisemmin syksyllä ruokailevan pelloilla. Syyskuussa tarkasteltiin myös Ponsinevan ja Ponsijärven kosteikkoalueen sekä Jalasjärven ja Kurikan peltoaukeamia muodostaakseen kuvan lintujen alueellisista kerääntymispaikoista. Ponsijärven suunnalta kuultiin kurkien ääniä ja havaittiin yhteensä 12 kurkea lentävän kosteikkoalueen suunnalta koilliseen. Ponsijärvellä ei havaittu lintuja myöhemmin. Ponsinevan lammilla harrastetaan maastohavaintojen perusteella jonkin asteista hanhi- tai sorsametsästystä. Lammilla ei kuitenkaan havaittu yhtään hanhia. Sorsalinnuista havaittiin nevalla vain yksi laulujoutsen. Ponsijärveltä koilliseen, Larvimaan pelloilla, havaittiin samana aamuna noin 240 kurkea ja kaksi laulujoutsenta. Liikkeelle lähtiessä kurjet lensivät itään kohti Jalasjoen peltoaukeamia. Osa linnuista saattoivat olla Ponsijärven suunnalta aikaisemmin tulleita kurkia. Karttatarkasteluita tehdessä voitiin todeta että suurimmalla todennäköisyydellä suurin paikallinen muuttolintuliikehdintä menee Kauhajoki Kurikan ja Jalasjärven Kurikan suurien peltoaukeiden ja jokilaaksojen yllä. Larvimaan kurkien liikehdintä viittaa myös samaan. Ponsijärven ja -suon kosteikkoalue saattaa toimia joidenkin kurkien levähdys- ja ruokailupaikkana, mutta alueen itä- ja koillispuolella olevat peltoaukeamat näyttäisivät olevan paikallisesti suosituimpia kerääntymispaikkoja. Karttatarkasteluiden sekä maastohavaintojen perusteella kosteikkoalueelle kerääntyneet suuret linnut jatkavat suurimmalla todennäköisyydellä lentoaan koilliseen Jalasjoelle. Liikehdintää hankealueen yli Pirttimaan pelloille ei havaittu syysmuutonseurantapäivinä.
Silvestris luontoselvitys oy: Ponsivuori linnustoselvitys 2013 19 (33) Kuva 2. Pirttimaan peltoaukeamat eivät ole kovin laajat. (LL/17.09.13) 5. Pesimälinnustoselvitys 5.1.Selvityksen menetelmät ja epävarmuustekijät Ennen maastotyötä tehtyjen kartta- ja ilmakuvatarkastelujen perusteella merkittiin karttaan luonnontilaiset tai muuten linnustoltaan oletettavasti arvokkaat alueet, jotka maastotöiden aikana kierrettiin kaksi kertaa. Alueita, jotka olivat selvästi vähemmän arvokkaat, kuten laajat hakkuuaukot ja taimikot ei kartoitettu kuin enintään kertaluonteisesti kiertämällä alueen reunoja tai kulkemalla suoraan alueen läpi. Käytännössä koko hankealueella käveltiin havaintoja tehden, mutta perusteellisesti kartoitettu alue on pienempi. Tarkemmin kartoitettavien alueiden osuus oli hankealueella noin 11 % maa-alasta. Hankealueen linnusto laskettiin Koskimiehen ja Väisäsen (1988) kuvaamaa kartoitusmenetelmää soveltaen. Kartoituskäynnit tehtiin 26.4., 14.5., 7.6., 10.6. ja 14.6. Huhti- ja toukokuun laskennat tehtiin kello 3.30 12.00 välisenä aikana. Kesäkuun laskennat tehtiin kello 2.30 10.00 välisenä aikana. Samalla kuunneltiin mahdollisia yölaulajia ja tehtiin havaintoja mahdollisista muista arvokkaista eliöistä ja elinympäristöistä. Sääolosuhteet olivat kartoitukselle suotuisat. Kehrääjiä kartoitettiin 7.6. Kuuntelut tehtiin kello 23.00 2.30 välisenä aikana. Yö oli poutainen ja lämmin ja kartoitusta varten varsin suotuisa. Laskentakierrosten lisäksi havaintoja tehtiin myös muuttoseurannan aikana. Kartoituskäyntien ajoituksella pyrittiin varmistamaan lähes kaikkien aluetta mahdollisesti asuttavien lajien löytäminen. Lintujen soidinaika,
Silvestris luontoselvitys oy: Ponsivuori linnustoselvitys 2013 20 (33) jolloin linnut ovat helpoiten havaittavissa, ajoittuu eri vuosina eri aikaan. Tämän vuoksi ei ole varmaa tapahtuvatko maastokäynnit parhaana aikana. Tämä kartoitus suoritettiin pääasiallisesti kahdella käyntikerralla. Kartoituksessa parhaan tuloksen saa kolmella käyntikerralla. Kartoitusvuonna kevät oli jokseenkin myöhäinen, jonka vuoksi huhtikuun lopussa monella aikaisella lintulajilla oli vielä soidin kesken. Tämä parantanee toteutetun kartoitustavan luotettavuutta. Laskennassa kuljettiin laskentakuvioilla jalan mahdollisimman kattavasti. Suoalueet tarkasteltiin kulkemalla niiden läpi tai tekemällä havaintoja useammasta pisteestä soiden rannoilta. Samoin laskentakuvioiden välisissä siirtymissä havainnoitiin linnustoa. Tavoitteena oli tehdä alueelta kattavasti sekä kuulo- että näköhavaintoja pesivästä linnustosta. Tiheän ojitetun maaston takia hankealue on paikoin vaikeasti kuljettava (kuva 3). Joihinkin metsälaikkuihin ei päästy ojitusten takia jolloin havainnoitiin metsikkö kulkemalla sen ympäri. Pesiviksi linnuiksi tulkittiin laulavat tai varoittelevat koiraat tai parit ja selkeästi reviiriin tai pesintään viittaava havainto. Kartoituksissa laskettiin arvokkaat ja elinympäristöään hyvin ilmentävät lajit. Arvokkaiksi lajeiksi luokiteltiin EU:n lintudirektiivin 1 liitteessä (EU- D1) ja uhanalaisuusluokituksessa (UHEX) mainitut lintulajit, sekä alueellisesti uhanalaiset lajit (RT) ja luonnonsuojelulain (LSL) tarkoittamat uhanalaiset lajit (46 ) ja erityisesti suojeltavat lajit (47 ). Alueelta pyrittiin löytämään kaikki siellä pesivät EU-D1, UHEX, RT ja LSL lintulajit ja niiden elinpaikat sekä selvittämään reviirien määrä. Yllä mainittujen erityisen huomionarvoisten lisäksi huomioitiin Suomen kansainväliset vastuulajit (SV) ja lajit, joiden suojelutaso katsotaan olevan epäsuotuisa (SPEC). Erityishuomiota kiinnitettiin myös elinympäristöään hyvin ilmentäviin lajeihin (esim. hömötiainen, puukiipijä, kulorastas, palokärki, puukiipijä ja tiltaltti). Yleisiin lajeihin kiinnitettiin huomiota kirjaamalla havaitut lajit ylös, jotta alueen linnustosta saataisiin hyvä kuva. Yleisiä lajeja ei laskettu tarkasti. Tuulivoimahankealueen lisäksi käytiin tarkistamassa Ponsivuoren koillispuolella olevan Ponsinevan keidasrämeen ja sen eteläpuolella olevan Ponsijärven kosteikkoalueen linnustoa.