KEHTO Kunta-alan kehittämisen haltuunotto KEHTO-kehittämiskokouksen kokoontuminen Tampere 6.-7.11.2008 Kari Ström
Muutos on jo tapahtumassa Virastoorganisaatio Kuntien yhteinen viranomainen Kuntien yhteinen tuotanto(yhtiö) Yksityinen tuotanto Yksityistäminen Rakennusvalvonta Ympäristönsuojelu Jätehuoltoviranomainen Pelastustoimi Jätteen käsittely Kunnossapitourakointi Jätteen kuljetus Katuosasto Energiahuolto Seudullinen vesihuolto Siivous Rakennuttaja Isännöitsijä Rakennusurakointi Tele
Muutoksen ajurit PARAS Saa ja täytyy uudistua Kuntapolitiikka Pitää uudistua Business Kuntien infran omistus ja palvelutuotanto on vielä jakamatta Sukupolvenvaihdos Vaatii ja mahdollistaa muutoksen Muut tekijät Ilmastonmuutos, teknologia
Kaikki kukat kukkivat Tilaaja-tuottaja-mallin versiot Pelastustoimen alueellistaminen Lahden seudun tuotanto kuntayhtymässä Hämeenlinnan Seudun Vesi oy Askolan ja Inkoon ulkoistukset Sulkavan teknisen toimen yhtiöittäminen Mikkelin yhteinen tuotantoyhtiö YIT:n kanssa Vesihuolto Jyväskylän Energia Oy:lle Kiertokapulan jätteet Ekokemin jätevoimalassa energiaksi Kemira puhdistaa Lapinlahden jätevedet.
Pelurit kentällä RT, RAKLI, SKOL, RIL, Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi - ministeriöt Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) Rakennustieto laajentamassa toimintaansa infraan TEKES Kestävä yhdyskunta Tila Sitra Rakennettu ympäristö, valmisteilla Kuntaohjelma
Teknisiin palveluihin vaikuttavat toimintaympäristön muutokset: Asiakkaiden ja julkisten vallan toimijoiden asettamat vaatimukset kasvavat. Urbanisoituminen muuttaa palvelutarpeita ja yhdyskuntarakennetta. Ilmasto- ja energia-asiat joudutaan ottamaan kaikessa toiminnassa huomioon. (Teknisten palvelujen tulevaisuus ideariihi, Vanajanlinna 30.-31.1.2008)
Toimintaympäristön muutokset Hallinnon- ja palvelutuotannon rakenteet muuttuvat, koska talous- ja tuottavuusvaateisiin joudutaan vastaamaan. Yksityissektorin toimintamallit tulevat julkishallintoon. Tekniikan kehittyminen mahdollistaa palvelujen tehostamisen. Henkilöstön saatavuus tulee haasteeksi.
Merkittävimmät muutokset: Lisääntyvät vaatimukset, tiukentuva talous ja henkilöstö vaikeutuva saatavuus johtavat kunta- ja palvelurakenteiden muutoksiin: kuntien määrä vähenee, tilaaja-tuottajamalli tulee käyttöön, palvelua ostetaan yksityisiltä, omistaminen keskittyy ja markkinamekanismit saavat voimakkaamman aseman. Ilmasto- ja energiavaatimukset sekä väestön ikääntyminen vaikuttavat yhdyskuntarakenteen tiivistymiseen ja edellyttävät suunnittelulta sekä rakenteiden toteutukselta korkeampaa laatua. Henkilöstön ikäpolven vaihdos, yksityissektorin tyyppiset toimintamallit ja työyhteisöjen monikulttuurisuuden lisääntyminen muuttavat merkittävästi kuntien organisaatiokulttuuria. (Teknisten palvelujen tulevaisuus ideariihi, Vanajanlinna 30.-31.1.2008)
Yhteinen näkemys tulevaisuudesta Perustehtävä pysyy, toimintatavat muuttuvat Strateginen- ja yhdyskuntasuunnittelu korostuvat Ollaan palvelujen järjestäjiä, ei tuottajia Omistaja ote korostuu, samoin liiketaloudellisuus Toimitaan suuremmissa yksiköissä ja verkostoissa (Teknisten palvelujen tulevaisuus ideariihi, Vanajanlinna 30.-31.1.2008)
Strategiset päämäärät Tärkeimmiksi asiakkaille tuotettavan palvelun päämääriksi esitettiin rakennusten ja verkostojen ylläpitoa ja arvon säilyttämistä sekä palvelujen hallinnan järjestämistä ja laadun hallintaa Talouden päämäärinä ovat tuottavuuden parantaminen ja tilaajaosaamisen hallinta Toimintaprosesseissa on merkittävintä omaisuuden hallinta, kumppanuudet ja kehittämisyhteistyö sekä toimivat markkinat ja tilaajan prosessien toimivuus Kehittymisen näkökulmasta osaamisen varmistaminen (mm. tilaajaosaaminen) ja johtamisosaaminen nousivat tärkeimmiksi päämääriksi (Teknisten palvelujen tulevaisuus ideariihi, Vanajanlinna 30.-31.1.2008)
Mitä tehdään, jotta päämäärät saavutetaan Omaisuuden hallinnan osalta tärkeimpänä pidetään omaisuustiedon oikeellisuutta, elinkaarikustannusten hallintaa ja kustannusten oikeaa kohdentamista Markkinoiden toimivuutta voidaan parantaa, kun kerrotaan kuntien palvelustrategioiden linjauksista, sovitetaan urakat markkinatilanteeseen ja tuetaan pitkillä sopimuksilla yrittäjien innovaatiokehittämistä Osaamista varmistetaan vaikuttamalla valtakunnalliseen koulutuspolitiikkaan, tekemällä yhteistyötä oppilaitosten kanssa ja tukemalla henkilöstön kouluttautumista Kehittämistyöhön perustetaan KEHTO-foorumi, jonka kautta viritetään kehittämishankkeita ja vaihdetaan tietoa (Teknisten palvelujen tulevaisuus ideariihi, Vanajanlinna 30.-31.1.2008)
Liikkeelle on lähdetty RYM SHOK valmistelu Tilanteeseen yritetään vaikuttaa rakennusalan SHOK:in kautta Kunta-ala on niin iso toimija infrapuolella, että sen mukaantulo SHOK:iin on välttämätöntä KEHTO-toiminnan kautta kunnat voisivat toimia yhteisenä konsortiona SHOK:issa ja samalla saada sekä resurssit että foorumin omalle kehittämiselleen KEHTO-toiminnan synnyttäminen
KEHTO-foorumi KEHTO-foorumin ensisijaisiksi tavoitteiksi kirjattu Kehittämisaloitteiden käynnistäminen Edunvalvontakanava Informaation keskinäinen jakaminen Riittävä integroituminen yhteistyökumppaneiden kanssa KEHTO-foorumissa tunnistetut kehittämisen painopisteet Omistajuus Toimintamallit Osaaminen Viestintä KEHTO-foorumin rajaus: yhdyskuntatekniikka; ml. maankäyttö/ kaavoitus ja kunnallistekniikka (em. aloilta sekä suunnittelu, rakentaminen että ylläpito)
Esitys 6.11.2008: miten tästä eteenpäin Kootaan iso yhteishanke ja riittävän kompakti, mutta kattava kehittämiskonsortio ja haetaan hankkeelle esim. Tekes-rahoitusta Valmistelu aloitettu jo aloitettu: tarpeita ja mahdollisuuksia tunnistettu yhteisissä seminaareissa Miksi? Kuntien teknisen sektorin kehittäminen on ollut tähän saakka hajanaista, eikä sitä johda kukaan Yksi kokonaisuus yksittäisten kuntien tekojen ja irrallisten seminaarien sijaan Voimien yhdistäminen ensimmäistä kertaa valtakunnallisella tasolla
Käynnissä olevia hankkeita Kuntatekniikan foorumi Katupölyn vähentäminen kevätpuhdistuksen ja talvikunnossapidon... Pohva II TIIVI - Tiivistystyön laatutason parantaminen Siltojen elinkaari LIIKEVÄ - Liikenneperäinen tärinä VIEME - Vierintämelun vähentäminen HUUMA - Heikkolaatuisten maiden hyötykäyttö Runkomelututkimus Tuotetietomalli Nurmikoiden kasvualustatutkimus Hiljaisen asfaltin käyttökohteet Asfadur - Asfaltin säänkestävyys Rakentamisen aiheuttamat tärinät -ohje InfraRYL-laadunohjaushanke IK-projekti IK6-kuntien kustannusvertailu Innovatiiviset hankinnat
Yhteishankkeen tavoitteet 1) Kuntainfra pullonkaulasta kehityksen edistäjäksi Ykkösasia valtakunnan kehittämisen kannalta (vs. vrt. välttämätön paha ajattelu) Halu vaikuttaa muutoksen suuntaan, ei ajautua siihen tahdottomasti ja kriisien kautta Myönteinen signaali myös poliittisille päätöksentekijöille > Eroon itkemisen ilmapiiristä; ansaittua arvostusta julkisessa keskustelussa ja päätöksenteossa
Yhteishankkeen tavoitteet 2) Palvelujen turvaaminen kuntalaisille Kehittämisponnistelujen ja resurssien koordinointi, yhdistäminen ja synergia Toimintamallien kehittäminen Huom. myös toimintavaihtoehtojen tarjoaminen esim. pienille kunnille >Paremmat ja laadukkaammat palvelut kustannustehokkaammin
Yhteishankkeen tavoitteet 3) Kuntainfrasta liikkeellepaneva voima ja kilpailuvaltti Kuntien välinen synergia kehittämistoiminnassa vahvistaa myös impulsseja koulutus- ja tutkimuslaitoksille Panostaminen kuntainfran kehittämiseen houkuttelee alalle yhä parempia osaajia Hyötyä sekä yrityksille että koulutus- ja tutkimuslaitoksille Toimiva kuntainfra lisää kuntien ja alueiden vetovoimaisuutta ja saavutettavuutta sekä valtakunnallisesti että kansainvälisesti Asumisympäristö ja yritysten toimintaympäristö
Yhteishankkeen osatavoitteet Selvittää nykytilanne Suomessa ja kansainvälisellä tasolla Mitä kehittäminen on tällä hetkellä (kuntien resurssit ja panostukset) Käynnissä olevat kehittämishankkeet Toimijat, rakenteet, markkinaesteet, markkinamahdollisuuksien tunnistaminen, parhaat käytännöt, yksityissektorin vertailukohdat Kehittää kunnallisen infran tuottamiselle ja ylläpitämiselle Yhteinen visio ja strategia Uudet toimintamallit ja -tavat Tietyt toimintatavat - reunaehdot kunnittain Yhtenäisesti toimivat markkinat: systematiikkaa ja koordinaatiota (Huom. myös valtion ja kuntien suhteet)
Yhteishankkeen osatavoitteet Kehittää systemaattinen ja kestävä malli KEHTOfoorumille; suuret toimijat sitoutuvat yhteisiin strategioihin, toimintamalleihin ja systemaattiseen kehitystyöhön Lanseerata toimintamallit ja -tavat valtakunnalliseen tietoisuuteen
Yhteishanke: ajatuksia organisoinnista KEHTO-FOORUMI (laaja; alan toimijat ja sidosryhmät) Organisointi Kokoonpano - Kaikki kunnat ja toimijat ei maksua Tehtävät -Vuorovaikutus- ja keskustelufoorumi -Tiedonjako ja tulosten levittäminen HANKEKONSORTIO (KEHTO-foorumin ydintoimijat) Tutkimuslaitos (esim. Aalto) 10-15 15 suurinta suurinta kaupunkia Kuntaliitto Muut järjestöt? VTT? Lisäksi Valtionhallinto? ulkop. Asiantuntijat /ostop. Lisäksi ulkop. asiantuntijat /ostopalvelut Tehtävät - Kehittämispotentiaalin haarukointi resurssien perusteella; kuntien välinen tiedonvaihto - Tulosten käytännön soveltaminen JOHTORYHMÄ/KEHTO-NEUVOTTELUKUNTA - x kaupungin ja Kuntaliiton edustajat - Tutkimuslaitoksen/-laitosten edustajat -Rahoittajan edustus -Yritysedustus -Muu? Tehtävät -
KEHTO VISIO... T&K-STRATEGIA UUSI TOIMINTA- YMPÄRISTÖ TUOTANTOSTRATEGIA OSAAMISSTRATEGIA HANKINTASTRATEGIA LAATUSTRATEGIA UUDET TOIMINTAMALLIT
Yhteishanke: mitä hyötyä? Perusteltua ja puolueetonta tietoa lanseerauksen ja päätöksenteon pohjaksi Parantunut koordinaatio kehittämistoiminnan resursoinnissa Tietoisuus siitä, paljonko kullakin resursseja käytettävissä, mahdollisuus sijoittaa osa yhteiseen pottiin Yhtenäisen, valtakunnalliset toimintamallit Markkinoiden kehittyminen Lisää draivia kasvavaa bisnestä uudenlaisia uraputkia Infra kv-kilpailuvaltiksi Onnistuessaan sateenvarjohanke poikii useita pienempiä t&k&i-hankkeita tutkimuslaitoksilta ja yrityksiltä
Ydin kysymykset? Muutetaanko kuntainfran kehittämistoimintaa Suomessa? Selvitetäänkö mitä kehittämistyötä tekninen sektori tarvitsee? Keskitetäänkö kehittämistyö ja tehdäänkö laajempaa yhteistyötä sidosryhmien kanssa? Lyödäänkö kehittämisen resurssit yhteen; päät ja eurot Tehdäänkö kuntainfra tasavertaiseksi toisten toimijoiden kanssa? Pistetäänkö uutta DRAIVIA kuntainfran kehittämiseen?