Jyväskylän yliopisto Tutkimus- ja rekrytointipalvelu

Jyväskylän yliopisto Tutkimus- ja rekrytointipalvelu Selvitys Jyväskylän yliopistosta ajalla 1.8.2002 31.7.2003 valmistuneiden maisterien sijoittumisesta työelämään Kasvatustieteiden tiedekunta 6. joulukuuta 2004 Janne Tauriainen

Sisältö 1 JOHDANTO...3 2 KOKO YLIOPISTO...5 2.1 TYÖTILANNE KYSELYHETKELLÄ...5 2.2 VALMISTUMISEN JÄLKEINEN TYÖ- JA TYÖTTÖMYYSHISTORIA...7 2.3 YLIOPISTO-OPINTOJEN ALOITTAMINEN UUDELLEEN...8 3 KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA...9 4 KOULUTUSOHJELMAT...14 4.1 ERITYISKASVATUKSEN ASIANTUNTIJAKOULUTUS...14 4.1.1 Työtilanne kyselyhetkellä...14 4.1.2 Valmistumisen jälkeinen työ- ja työttömyyshistoria...15 4.1.3 Tärkeimmät sivuaineet...15 4.2 ERITYISOPETTAJIEN KOULUTUS...16 4.2.1 Työtilanne kyselyhetkellä...16 4.2.2 Valmistumisen jälkeinen työ- ja työttömyyshistoria...17 4.2.3 Tärkeimmät sivuaineet...18 4.3 KASVATUSTIEDE JA AIKUISKASVATUS...19 4.3.1 Työtilanne kyselyhetkellä...19 4.3.2 Valmistumisen jälkeinen työ- ja työttömyyshistoria...21 4.3.3 Tärkeimmät sivuaineet...22 4.4 LUOKANOPETTAJIEN AIKUISKOULUTUS...23 4.4.1 Työtilanne kyselyhetkellä...23 4.4.2 Valmistumisen jälkeinen työ- ja työttömyyshistoria...24 4.4.3 Tärkeimmät sivuaineet...25 4.5 LUOKANOPETTAJIEN KOULUTUS...26 4.5.1 Työtilanne kyselyhetkellä...26 4.5.2 Valmistumisen jälkeinen työ- ja työttömyyshistoria...27 4.5.3 Tärkeimmät sivuaineet...28 5 LIITTEET...31 2

1 Johdanto Tämän tutkimusraportin tarkoituksena on esitellä Jyväskylän yliopiston Tutkimus- ja rekrytointipalvelun teettämän sijoittumisenseurantatutkimuksen tuloksia. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää Jyväskylän yliopistosta lukuvuonna 1.8.2002 31.7.2003 valmistuneiden maistereiden työllisyystilannetta opintojen päättymisestä kyselyhetkeen. Tutkimus toteutettiin lähettämällä kohdeajanjaksona valmistuneille maistereille kyselylomake (liite 1), jonka avulla pyrittiin selvittämään kyselyhetken työtilanne sekä valmistumisen jälkeinen työ- ja työttömyyshistoria. Tarkoitus oli selvittää valmistuneiden työtilanne ja yleisimmät ammattinimikkeet koulutusohjelmittain sekä tutkia, millaiset olivat olleet heidän ensimmäiset hetkensä työelämässä. Näitä ensimmäisiä hetkiä valotettiin seuraamalla valmistumisen jälkeisen vuoden ajan työttömyyttä ja työsuhteita, jotka oli jaettu koulutusta vastaaviin ja vastaamattomiin vakinaisiin, määräaikaisiin ja osa-aikaisiin työsuhteisiin. Jako toteutettiin hiukan eri tavalla riippuen tarkastelutasosta. Lisäksi kiinnitettiin huomiota ensimmäisen vuoden sirpalemaisuuteen, eli pyrittiin selvittämään, montako työttömyysjaksoa ja työsuhdetta valmistuneilla oli ollut vuoden aikana. Työsuhteiden lukumäärää ei suoraan kysytty, joten se on kyselylomakkeesta saatujen tietojen perusteella tehty arvio. Kyselyllä kerättiin tietoja myös työnhausta. Tavoitteena oli tutkia, mitkä tekijät vastanneet olivat kokeneet merkityksellisiksi työnhaussa ja miten työtä oli haettu, eli kysyttiin eri työnhakumenetelmien käyttöä ja käytön tuloksellisuutta. Tutkimuksessa oltiin myös kiinnostuneita siitä, miten moni vastanneista oli käyttänyt yliopiston Tutkimus- ja rekrytointipalvelua. Kyselylomakkeen loppuun oli jätetty tilaa kommentoida tutkimusta, koulutusta ja työnsaantia. Tätä mahdollisuutta hyödynsi 46 % vastanneista. Näitä kommentteja käytetään tässä raportissa havainnollistavina esimerkkeinä. Kommentit, myös laitosten opetusta kommentoivat, löytyvät tulosten yhteydestä. Tutkimus suoritettiin postikyselynä. Postitus tapahtui elokuussa 2004; postitusajankohdissa saattoi kuitenkin olla hieman vaihtelua, koska postitus suoritettiin osin tiedekuntien toimesta. Koska tutkimuksessa oli mukana kaikki ajalla 1.8.2002 31.7.2003 valmistuneet maisterit, vastanneiden työssäoloaika vaihteli vuodesta kahteen vuoteen. Kyselylomake suunniteltiin ja toteutettiin Jyväskylän yliopiston Tutkimus- ja rekrytointipalvelun oman henkilökunnan voimin. Maisterien sijoittumisenseurantatutkimus toteutettiin tänä vuonna kuudetta kertaa tässä laajuudessa. Edellisinä vuosina toteutetut tutkimukset antoivat kallisarvoista tietoa tämän vuoden tutkimuksen toteuttamista varten, mutta luonnollisesti tutkimuksen ja raportin muoto muokkautuu joka vuosi. Kyselyn tuottamat tulokset on analysoitu SPSS (v. 12.0) -tilasto-ohjelmalla. Tunnusluvut, taulukot ja kuvat on pyritty toteuttamaan siten, että ne antavat sekä yleiskuvan valmistuneiden maistereiden työllisyystilanteesta että kertovat yksityiskohtaista tietoa koulutusohjelmien välisistä eroista. Suurin osa tuloksista on esitetty sanallisesti ja taulukkomuodossa. Koulutusohjelmatasolla jotkin koulutusohjelmat jäävät kokonaan käsittelemättä, koska niistä ei ollut tutkimuksen kohdeajanjaksona valmistunut yhtään maisteria tai valmistuneita oli liian vähän, jolloin tuloksia ei voitu käsitellä identifioituvuusongelmien vuoksi. Raportin tuloksia tulkittaessa on syytä huomata, että kyselyn vastausprosentti oli 55. Vastausprosentin pienuus aiheuttaa sen, että raportin tuloksia on syytä pitää enneminkin suuntaa antavina kuin tilastollisina totuuksina. 3

Raportissa liikutaan yleiseltä tasolta yksityiskohtaisemmalle tasolle, joten ensin tuloksia tarkastellaan ylimmällä eli koko yliopiston tasolla. Tässä vaiheessa käydään läpi vastanneiden kyselyhetken työtilanne ja valmistumisen jälkeisen vuoden työ- ja työttömyyshistoria. Lisäksi listataan yliopiston korkeapalkkaisimmat koulutusohjelmat ja pääaineet. Tiedekuntakohtaiset tarkastelut jouduttiin hajottamaan eri julkaisuiksi raportin laajuuden vuoksi. Tiedekuntatasolla tutkitaan valmistuneiden maantieteellistä sijoittumista ja kyselyhetken työtilannetta. Lisäksi tutkitaan, mitä työnhakumenetelmiä vastanneet olivat käytteet ja mitkä ominaisuutensa he olivat kokeneet tärkeimmiksi työnhaussa vaikuttaviksi tekijöiksi. Tiedekunnittain tarkastellaan myös yliopiston Tutkimus- ja rekrytointipalvelun käyttöastetta. Koulutusohjelmatasolla käydään läpi vastaushetken työtilanne työnantajineen ja ammattinimikkeineen ja muun muassa sekä työn ja koulutuksen vastaavuus. Lisäksi tarkastellaan vastanneiden valmistumisen jälkeisen vuoden työ- ja työttömyyshistoriaa. Kaiken kaikkiaan raportti antaa varsin kattavan kuvan yliopistosta valmistuneiden sijoittumisesta työelämään. Jyväskylässä 6.12.2004 4

2 Koko yliopisto Ajanjaksolla 1.8.2002 31.7.2003 valmistui Jyväskylän yliopistosta 1164 maisteria. Heistä 643 vastasi kyselyyn, joten vastausprosentti oli 55. Vastausprosentti oli hiukan edellisvuotta pienempi, jolloin vastausprosentti oli 59. Ahkerimmin kyselyyn vastasivat yhteiskuntatieteellisestä valmistuneet, kun taas laiskimmin vastasivat informaatioteknologian tiedekunnasta valmistuneet. Taulukko 2.1: Vastausprosentit tiedekunnittain Tiedekunta Yhteiskuntatieteellinen Liikunta- ja terveystieteiden Humanistinen Kasvatustieteiden Matemaattis-luonnontieteellinen Taloustieteiden Informaatioteknologian % Valmistuneet Vastanneet vastanneista Vastaus% 153 107 16,6 69,9 132 80 12,4 60,6 303 177 27,5 58,4 203 111 17,3 54,7 179 89 13,8 49,7 106 49 7,6 46,2 88 30 4,7 34,1 1164 643 100,0 55,2 2.1 Työtilanne kyselyhetkellä Valmistuneista suurin osa oli kyselyhetkellä vakituisessa kokopäivätyössä, mutta lähes yhtä moni oli määräaikaisessa kokopäivätyössä. Työttömänä oli kyselyhetkellä 4,5 % vastaajista. Taulukko 2.2: Työtilanne kyselyhetkellä Työtilanne Vakituisessa kokopäivätyössä Määräaikaisessa kokopäivätyössä Jatko-opiskelijana, tutkijakoulutettavana Työttömänä Äitiys-, isyys tai vanhempainlomalla, hoitovapaalla Määräaikaisessa osa-aikatyössä Apurahalla työskentely Yrittäjänä Työvoimapoliittisessa koulutuksessa, tukityöllistettynä Muuten työelämän ulkopuolella Päätoimisena opiskelijana Vakituisessa osa-aikatyössä Kahdessa tai useammassa työsuhteessa 251 39,0 232 36,1 40 6,2 29 4,5 28 4,4 18 2,8 9 1,4 8 1,2 7 1,1 7 1,1 6,9 4,6 2,3 2,3 643 100,0 Jyväskylän yliopistosta valmistuneiden maistereiden työnantaja oli pääsääntöisesti kunta tai kuntayhtymä. Seuraavaksi eniten valmistuneet olivat sijoittuneet yliopistojen tai korkeakoulujen sekä suurten, yli 250 henkilöä työllistävien yritysten palvelukseen. 5

Taulukko 2.3: Työnantaja kyselyhetkellä Työnantaja Kunta tai kuntayhtymä Yliopisto/korkeakoulu Suuri yritys, yli 250 työntekijää Pieni yritys, alle 250 työntekijää Järjestö, säätiö tms Valtion virasto Muu Valtionyhtiö tai liikelaitos Useampi työnantaja Oma yritys, toiminimi Valtion tutkimuslaitos 242 37,6 101 15,7 70 10,9 68 10,6 47 7,3 33 5,1 29 4,5 18 2,8 13 2,0 8 1,2 8 1,2 6,9 643 100,0 Valmistuneet olivat sijoittuneet maantieteellisesti lähinnä Keski-Suomeen ja Uudellemaalle. Vähiten Jyväskylän yliopiston maistereita oli sijoittunut Kainuuseen. Taulukko 2.4: Kotipaikka kyselyhetkellä Maakunta Keski-Suomi Uusimaa Pirkanmaa Päijät-Häme Pohjois-Savo Pohjois-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Varsinais-Suomi Kymenlaakso Satakunta Etelä-Karjala Kanta-Häme Lappi Pohjois-Karjala Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Itä-Uusimaa ulkomailla Kainuu 225 35,0 142 22,1 37 5,8 37 5,8 32 5,0 31 4,8 22 3,4 20 3,1 15 2,3 13 2,0 12 1,9 11 1,7 10 1,6 10 1,6 10 1,6 6,9 3,5 3,5 3,5 1,2 643 100,0 Kaikkien kyselyyn vastanneiden keskimääräinen bruttopalkka oli kyselyhetkellä 2254 euroa kuukaudessa. Bruttopalkkojen vaihteluväli oli melko suuri, sillä pienin palkka oli 800 euroa ja suurin palkka 5000 euroa. 6

Taulukko 2.5: Bruttopalkka kyselyhetkellä Nykyinen bruttopalkka ( /kk) Lukumäärä Pienin Suurin Keskiarvo Keskihajonta 643 800,00 5000,00 2253,90 538,12 Yliopiston korkeapalkkaisin pääaine oli toimintaterapia. Parhaiten ansaitsivat kauppatieteilijät, tietotekniikan osaajat ja tietyt kasvatustieteen erikoisosaajat. Taulukko 2.6: Yliopiston korkeapalkkaisimmat pääaineet Pääaine Toimintaterapia Johtaminen Laskentatoimi Markkinointi Fysioterapia Tietojärjestelmätiede Erityiskasvatuksen asiantuntijakoulutus Yrittäjyys Fysiikka Tietotekniikka Liikuntapedagogiikka Pohjoismainen filologia Kansantaloustiede Journalistiikka Englantilainen filologia Bruttopalkan keskiarvo 2880,20 2655,54 2648,60 2626,11 2617,75 2588,84 2576,57 2547,29 2542,45 2526,38 2491,54 2488,89 2484,29 2429,38 2422,86 Valmistuneiden kyselyhetken työ vastasi hyvin heidän koulutusalaa. Vain muutama prosentti vastaajista ilmoitti, että heidän kyselyhetken työ ei vastannut yhtään heidän koulutusalaa. Tämän lisäksi vastaajien työ vastasi myös hyvin heidän koulutustasoa. Yhteenvetona voidaankin sanoa, että valmistuneet olivat sijoittuneet hyvin koulutustaan vastaaviin työtehtäviin. 2.2 Valmistumisen jälkeinen työ- ja työttömyyshistoria Vastaajilta tiedusteltiin työtilanteen lisäksi valmistumisen jälkeistä työ- ja työttömyyshistoriaa. Tämän lisäksi vastaajilta kysyttiin, olivatko he jo työssä valmistumishetkellä. Aineiston mukaan vastaajista selvästi suurin osa oli ollut työssä valmistumishetkellä. Tutkimuksessa haluttiin myös tarkastella, millainen oli maistereiden ensimmäinen työvuosi valmistumisen jälkeen. Erityisenä mielenkiinnon kohteena oli se, miten rikkonainen oli valmistuneiden ensimmäinen työvuosi. Työsuhteet on jaettu vakinaisiin, määräaikaisiin ja osa-aikaisiin sekä edelleen koulutusta vastaaviin ja vastaamattomiin työsuhteisiin. Valmistuneiden työttömyys laski tasaisesti ensimmäisen työvuoden aikana. Suurin osa vastaajista oli solminut määräaikaisen työsuhteen, jonka määrä kasvoi aluksi nopeasti vuoden alkupuolella ja jonka jälkeen se lähti hienoiseen laskuun. Vakituisen työn määrä puolestaan kasvoi tasaisesti koko vuoden ajan. Sekä vakituinen että määräaikainen työ vastasi suurimmalla osalla vastaajista heidän koulutusta. Osa-aikaista työtä oli tehty hyvin vähän ensimmäisen työvuoden aikana. 7

Valmistuneet olivat solmineet yleensä yhden työsuhteen valmistumista seuraavana vuonna. Työsuhteita oli solmittu vuoden aikana korkeintaan neljä kappaletta. Lisäksi vastaajista runsas kolme neljäsosaa ilmoitti, että ensimmäinen työsuhde vastasi heidän koulutusta. Taulukko 2.7: Työsuhteiden lukumäärä Työsuhdetta Ei yhtään Yksi Kaksi Kolme Neljä 24 3,7 364 56,6 178 27,7 46 7,2 13 2,0 18 2,8 643 100,0 Selvästi suurimmalla osalla valmistuneista ei ollut yhtään työttömyysjaksoa ensimmäisen työvuoden aikana. Työttömänä oli oltu korkeintaan kolme työttömyysperiodia. Työttömyyden kesto vaihteli kuukauden ja vuoden välillä niin, että suurin osa työttömistä oli selvinnyt korkeintaan neljä kuukautta kestävällä työttömyysjaksolla. Taulukko 2.8: Työttömyysperiodien lukumäärä Työttömyysperiodia Ei yhtään Yksi Kaksi Kolme 400 62,2 195 30,3 33 5,1 6,9 9 1,4 643 100,0 2.3 Yliopisto-opintojen aloittaminen uudelleen Tutkimuksessa oltiin myös kiinnostuneita siitä, mitä valmistuneet tekisivät, jos saisivat aloittaa yliopisto-opinnot uudelleen. Suurin osa vastaajista ilmoitti, että opiskelisivat lisää sivuaineita. Lisäksi valmistuneet vaikuttivat olevan melko tyytyväisiltä tutkintoonsa, sillä vajaa kolmannes suorittaisi nykyisen tutkintonsa sellaisenaan. Pääainetta vaihtaisi vain harva valmistuneista. Taulukko 2.9: Yliopisto-opintojen aloittaminen uudelleen Uusi alku Opiskelisin lisää sivuaineita Suorittaisin nykyisen tutkintoni sellaisenaan Vaihtaisin sivuainetta tai -aineita Suorittaisin kokonaan eri tutkinnon Vaihtaisin pääainetta Muu % 41 31 15 14 9 7 8

3 Kasvatustieteiden tiedekunta Tässä raportissa käydään läpi kasvatustieteiden tiedekunnan kyselylomakkeista saadut vastaukset ja raportoidaan tulokset koulutusohjelmittain. Loput kyselyn tuloksista löytyy tiedekunnittain raporttisarjan muista julkaisuista. Taulukko 3.1: Vastausprosentit koulutusohjelmittain Koulutusohjelma Erityiskasvatuksen asiantuntijakoulutus Kasvatustiede ja aikuiskasvatus Luokanopettajien koulutus Erityisopettajien koulutus Luokanopettajien aikuiskoulutus Varhaiskasvatus %:ia Valmistunut Vastannut vastanneista Vastaus% 16 10 9,0 62,5 29 18 16,2 62,1 79 49 44,1 62,0 36 18 16,2 50,0 38 15 13,5 39,5 5 20,0 203 111 100,0 54,7 Kasvatustieteiden tiedekunnan vastausprosentti oli 55. Ahkerimmin kyselyyn vastasivat erityiskasvatuksen asiantuntijakoulutukselta valmistuneet. Heistä 63 % palautti kyselylomakkeen täytettynä. Laiskimmin vastasivat varhaiskasvatukselta valmistuneet, joista vain viidesosa vaivautui palauttamaan lomakkeen. Valmistuneilta tiedusteltiin monenlaisia heidän työtilanteeseen liittyviä asioita. Heiltä tiedusteltiin muun muassa maakuntiin sijoittumista, palkkausta, työllisyys- ja työttömyystilannetta sekä työpaikan saantiin liittyviä asioita. Tuloksista on jätetty pois varhaiskasvatuksen tiedot, koska kyselyyn vastanneita oli liian vähän. Suurin osa vastaajista oli sijoittunut Keski-Suomeen, mutta myös Uudellamaalla oli paljon vastaajista. Vain harva vastaaja oli sijoittunut Kanta-Hämeeseen ja Lappiin. Taulukko 3.2: Kotipaikka kyselyhetkellä Maakunta Keski-Suomi Uusimaa Pirkanmaa Etelä-Pohjanmaa Päijät-Häme Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Varsinais-Suomi Satakunta Etelä-Savo Keski-Pohjanmaa Pohjanmaa Kymenlaakso Kanta-Häme Lappi 39 35,1 16 14,4 9 8,1 7 6,3 7 6,3 6 5,4 6 5,4 4 3,6 4 3,6 4 3,6 3 2,7 2 1,8 2 1,8 111 100,0 9

Kasvatustieteiden tiedekunnasta valmistuneiden bruttopalkka oli keskimäärin 2181 euroa kuukaudessa. Parhaiten tienasivat erityiskasvatuksen asiantuntijakoulutukselta valmistuneet ja huonoiten varhaiskasvatukselta valmistuneet. Kuva 3.1: Bruttopalkka kyselyhetkellä Erityiskasvatuksen asiantuntijakoulutus 2466 laiko 2255 Erityisopettajien koulutus 2237 Kasvatustiede ja aikuiskasvatus 2138 Luokanopettajien koulutus 2091 Varhaiskasvatus 2000 500 1000 1500 2000 2500 3000 bruttopalkan keskiarvo ( /kk) Suurin osa vastaajista oli kyselyhetkellä joko vakituisessa tai määräaikaisessa kokopäivätyössä. Työttömänä oli vajaa 5 % vastaajista. Taulukko 3.3: Työtilanne kyselyhetkellä Työtilanne Vakituisessa kokopäivätyössä Määräaikaisessa kokopäivätyössä Äitiys-, isyys tai vanhempainlomalla, hoitovapaalla Työttömänä Jatko-opiskelijana, tutkijakoulutettavana Määräaikaisessa osa-aikatyössä Päätoimisena opiskelijana Yrittäjänä 44 39,6 44 39,6 9 8,1 5 4,5 3 2,7 3 2,7 2 1,8 111 100,0 Valmistuneet arvioivat pääaineen, viestintä- ja vuorovaikutustaidot sekä alan työkokemuksen tärkeimmiksi tekijöiksi työpaikan saamisessa. Myös pääaine ja organisointikyky ovat tärkeitä tekijöitä työpaikan hankkimisessa. Kansainvälisellä opiskelu tai työkokemuksella sekä järjestötoiminnalla oli puolestaan kaikkein vähiten merkitystä, kun valmistuneet olivat hakeneet töitä. 10

Taulukko 3.4: Työnhaussa tärkeät tekijät Tekijä Pääaine Viestintä-/vuorovaiktustaidot Alan työkokemus Sivuaineet Organisointikyky Sattuma Projektiosaaminen Atk-taidot Muu työkokemus Kielitaito Muu koulutus Harrastukset Arvosanat Pro gradu Kansainvälinen t Järjestötoiminta ö / i k l k k Ei merkitystä Vähän tai jonkin verran merkitystä Varsin paljon tai hyvin merkittävä 2 11 95 5 22 82 11 33 65 10 42 56 12 42 55 23 57 28 31 50 27 28 56 24 28 59 22 42 48 20 27 67 12 36 63 10 38 62 7 47 55 6 70 33 5 67 38 3 Yleisimpiä työnhakumenetelmiä olivat lehti-ilmoitukseen vastaaminen ja omaaloitteinen yhteydenotto työnantajaan. Työnantaja oli myös tarjonnut ahkerasti töitä kasvatustieteiden tiedekunnasta valmistuneille ja työnantaja tarjous oli yleensä johtanut työsuhteeseen. Työvoimatoimiston ja yliopiston rekrytointipalvelun palveluita oli käytetty hyvin vähän. Taulukko 3.5: Työnhakumenetelmien käyttö Työnhakumenetelmä Työnantaja tarjonnut työitä Oma-alotteinen yhteydenotto työnantajaan Vastannut lehti-ilmoitukseen Henkilökohtaiset suhteet Internetin kautta Harjoittelun/kesätyön jatkona Yliopiston rekrytointipalvelun kautta Työvoimatoimiston kautta Ei käyttänyt menetelmää, ei saanut työpaikkaa Käyttänyt menetelmää, ei saanut työpaikkaa Käyttänyt menetelmää, saanut työpaikan 30 10 56 31 20 39 30 30 35 40 16 32 51 26 12 68 10 9 68 13 5 68 16 4 Valmistuneilta tiedusteltiin, mitkä olivat heidän mielestä tärkeimmät sivuaineet työllistymisen tai työelämän kannalta. Tärkeimmiksi sivuaineeksi miellettiin esi- ja alkuopetus sekä erityispedagogiikka. 11

Taulukko 3.6: Tärkein sivuaine Sivuaine Ei merkitystä Esi- ja alkuopetus Erityispedagogiikka Englantilainen filologia Liikunta Psykologia Kasvatustiede Musiikki (OKL) Tekstiilityö Teknologiakasvatus ja tekninen työ Tietotekniikka Aikuiskasvatus Koulutusteknologia Draamapedagogiikka Hallinto Johtaminen ja organisaatio Koulutusteknologia Liikuntakasvatus Logopedia Monikulttuurisuus Multimedia Äidinkieli ja kirjallisuus Opetettavien aineiden monialaiset opinnot Aikuiskoulutuksen pedagogiset opinnot Opettajan pedagogiset opinnot Suomen kieli Viittomakieli 17 15,3 17 15,3 16 14,4 7 6,3 6 5,4 6 5,4 5 4,5 5 4,5 4 3,6 4 3,6 3 2,7 3 2,7 2 1,8 2 1,8 111 100,0 Vastaajilta myös tiedusteltiin, mitä he tekisivät, jos he aloittaisivat nyt yliopistoopinnot. Selvästi suurin osa vastaajista opiskelisi lisää sivuaineita. Vastaajat tuntuivat myös olevan melko tyytyväisiä tutkintoonsa, sillä kolmasosa vastaajista suorittaisi nykyisen tutkintonsa sellaisenaan. Taulukko 3.7: Yliopisto-opintojen aloittaminen uudelleen Uusi alku Opiskelisin lisää sivuaineita Suorittaisin nykyisen tutkintoni sellaisenaan Suorittaisin kokonaan eri tutkinnon Vaihtaisin sivuainetta tai -aineita Muu Vaihtaisin pääainetta % 52 32 11 9 5 2 Kasvatustieteiden tiedekunnasta valmistuneet olivat käyttäneet hyvin vähän Tutkimusja rekrytointipalvelun palveluja, sillä vain vajaa kolmasosa vastaajista ilmoitti käyttäneensä jotakin yksikön tarjoamaa palvelua. 12

Taulukko 3.8: Tutkimus- ja rekrytointipalvelun käyttö Käyttänyt rekrytointipalvelua Ei Kyllä 77 69,4 33 29,7 111 100,0 13

4 Koulutusohjelmat Tässä luvussa analysoidaan aineisto koulutusohjelmittain. Analysoimatta jää kuitenkin varhaiskasvatus, koska tässä koulutusohjelmassa kyselyyn vastanneiden määrä oli niin pieni, että analyysiä ei ole mielekästä tehdä. Lisäksi muutamia koulutusohjelmia on yhdistetty toisiinsa, jotta koulutusohjelmat saataisiin mukaan analyysiin. 4.1 Erityiskasvatuksen asiantuntijakoulutus Ajanjaksolla 2002 2003 valmistui 16 henkilöä koulutusohjelmana erityiskasvatuksen asiantuntijakoulutus. Heistä 10 vastasi kyselyyn, joten vastausprosentti oli 63. Vastausprosentti oli tiedekunnan korkein. 4.1.1 Työtilanne kyselyhetkellä Erityiskasvatuksen asiantuntijakoulutukselta valmistuneista puolet oli kyselyhetkellä vakituisessa kokopäivätyössä. Vajaa kolmannen vastaajista oli määräaikaisessa työsuhteessa, ja työttömänä oli noin kymmenen prosenttia vastaajista. Valmistuneiden työtilanne oli kyselyhetkellä erittäin hyvä. Taulukko 4.1.1: Työtilanne kyselyhetkellä Työtilanne Vakituisessa kokopäivätyössä Määräaikaisessa kokopäivätyössä Työttömänä Jatko-opiskelijana, tutkijakoulutettavana 5 50,0 3 30,0 1 10,0 1 10,0 10 100,0 Vastaajat olivat kyselyhetkellä yleensä erityisluokanopettajia. Taulukko 4.1.2: Ammattinimike kyselyhetkellä Ammattinimike Erityisluokanopettaja Koulutussuunnittelija Yksilöllinen opettaja Tutkijakoulutettava Suunnittelija 5 50,0 1 10,0 1 10,0 1 10,0 1 10,0 1 10,0 10 100,0 Erityiskasvatuksen asiantuntijakoulutukselta valmistuneiden työnantaja oli pääsääntöisesti kunta tai kuntayhtymä. Muutama vastaaja oli yliopiston tai korkeakoulun palveluksessa. Pelkästään tällä tutkinnolla todella vaikea saada tutkintoa vastaavaa työtä. Tämä tutkinto tulisi yhdistää johonkin muuhun tutkintoon tai käyttää väylänä jatkotutkintoon opiskeluun. Aionkin siis hakeutua opiskelemaan lisää. Yritän suorittaa erityisopettajan tai muun peruskoulun opettajan kelpoisuusvaatimukset täyttävän tutkinnon saadakseni joskus vakinaisen viran. Peruskoulun opettajan toimessa minulla on työhistoriaa n. 10 vuotta. 14

Kyselyyn vastaajien keskimääräinen bruttopalkka oli 2466 euroa kuukaudessa. Parhaimmillaan erityiskasvatuksen asiantuntijakoulutukselta valmistunut ansaitsi vajaa 4000 euroa kuukaudessa. Taulukko 4.1.3: Bruttopalkka kyselyhetkellä Nykyinen bruttopalkka ( /kk) Lukumäärä Pienin Suurin Keskiarvo Keskihajonta 10 1690,00 3900,00 2465,75 795,00 Erityiskasvatuksen asiantuntijakoulutukselta valmistuneiden kyselyhetken työ vastasi varsin hyvin heidän koulutusalaa. Tämän lisäksi työ vastasi erittäin hyvin heidän koulutustasoa. 4.1.2 Valmistumisen jälkeinen työ- ja työttömyyshistoria Vastaajilta tiedusteltiin työtilanteen lisäksi valmistumisen jälkeistä työ- ja työttömyyshistoriaa. Tämän lisäksi vastaajilta kysyttiin, olivatko he jo työssä valmistumishetkellä. Aineiston perusteella vastaajista lähes kaikki olivat olleet työssä valmistumishetkellä. Tutkimuksessa haluttiin myös tarkastella, millainen oli maistereiden ensimmäinen työvuosi valmistumisen jälkeen. Erityisenä mielenkiinnon kohteena oli se, miten rikkonainen oli valmistuneiden ensimmäinen työvuosi. Työsuhteet on jaettu vakinaisiin, määräaikaisiin ja osa-aikaisiin sekä edelleen koulutusta vastaaviin ja vastaamattomiin työsuhteisiin. Erityiskasvatuksen asiantuntijakoulutukselta valmistuneiden työttömyys oli hyvin pientä ensimmäisen työvuoden aikana. Suurin osa vastaajista oli solminut vakituisen tai määräaikaisen työsuhteen, ja työsuhde vastasi hyvin heidän koulutusta. Osaaikaista työtä tehtiin hyvin vähän. Valmistuneet olivat solmineet yleensä vain yhden työsuhteen valmistumista seuraavana vuonna. Muutama henkilö oli solminut vuoden aikana peräti kolme työsuhdetta. Lisäksi kaikki vastaajat ilmoittivat, että ensimmäinen työsuhde vastasi heidän koulutusta. Selvästi suurimmalla osalla erityiskasvatuksen asiantuntijakoulutukselta valmistuneista ei ollut yhtään työttömyysjaksoa ensimmäisen työvuoden aikana. Työttömänä oli oltu korkeintaan yksi työttömyysperiodi. Työttömyys kesti korkeintaan kaksi kuukautta. Erityiskasvatuksen asiantuntijana töitä riittää erityisopetuksen saralla, vaikka opettajan koulutus puuttuukin 4.1.3 Tärkeimmät sivuaineet Erityiskasvatuksen asiantuntijakoulutukselta valmistuneilta myös tiedusteltiin, mitkä olivat heidän kaksi tärkeintä sivuainetta työllistymisen tai työelämän kannalta. Tärkein sivuaine oli kasvatustiede, mutta myös psykologiaa pidettiin tärkeänä sivuaineena. 15

Taulukko 4.1.4: Tärkein sivuaine Sivuaine Kasvatustiede Ei merkitystä Aikuiskasvatus Logopedia Opettajan pedagogiset opinnot Psykologia 3 30,0 2 20,0 1 10,0 1 10,0 1 10,0 1 10,0 1 10,0 10 100,0 Taulukko 4.1.5: Toiseksi tärkein sivuaine Sivuaine Psykologia Kasvatustiede Esi- ja alkuopetus 5 50,0 3 30,0 1 10,0 1 10,0 10 100,0 EA-koulutus uudistettava siten, että siihen kuuluu 35 ov pedagogisia opintoja suoraan. Nyt ei saa vakipaikkaa ja palkassa häviää, vaikka esim. taidot ovat samat. Tutkimuksessa oltiin myös kiinnostuneita siitä, mitä erityiskasvatuksen asiantuntijakoulutukselta valmistuneet tekisivät, jos saisivat aloittaa yliopisto-opinnot uudelleen. Iso osa vastaajista näytti olevan täysin tyytyväisiä nykyiseen tutkintoonsa, sillä he suorittaisivat nykyisen tutkintonsa sellaisenaan. Taulukko 4.1.6: Yliopisto-opintojen aloittaminen uudelleen Uusi alku Suorittaisin nykyisen tutkintoni sellaisenaan Muu Suorittaisin kokonaan eri tutkinnon Opiskelisin lisää sivuaineita Vaihtaisin sivuainetta tai -aineita Vaihtaisin pääainetta % 40 20 20 20 10 0 4.2 Erityisopettajien koulutus Ajanjaksolla 2002 2003 valmistui 36 henkilöä koulutusohjelmana erityisopettajien koulutus. Heistä 18 vastasi kyselyyn, joten vastausprosentti oli 50. Vastausprosentti oli tiedekunnan keskitasoa. 4.2.1 Työtilanne kyselyhetkellä Erityisopettajien koulutukselta valmistuneista runsas puolet oli kyselyhetkellä vakituisessa kokopäivätyössä. Runsas neljäsosa vastaajista oli määräaikaisessa työsuhteessa, ja työttömänä oli noin kymmenen prosenttia vastaajista. Valmistuneiden työtilanne oli kyselyhetkellä hyvä. 16

Taulukko 4.2.1: Työtilanne kyselyhetkellä Työtilanne Vakituisessa kokopäivätyössä Määräaikaisessa kokopäivätyössä Äitiys-, isyys tai vanhempainlomalla, hoitovapaalla Määräaikaisessa osa-aikatyössä 10 55,6 5 27,8 2 11,1 18 100,0 Vastaajat olivat kyselyhetkellä yleensä erityisluokanopettajia. Taulukko 4.2.2: Ammattinimike kyselyhetkellä Ammattinimike Erityisluokanopettaja Erityisopettaja Laaja-alainen erityisopettaja 9 50,0 7 38,9 2 11,1 18 100,0 Erityisopettajien koulutukselta valmistuneiden työnantaja oli lähes yksinomaan kunta tai kuntayhtymä. Vain muutama vastaaja oli järjestön tai säätiön palveluksessa. Erityisluokanopettajana työnsaanti on ollut suhteellisen helppoa. Erityisopettajista/erityisluokanopettajista on pulaa, etenkin pätevistä sellaisista. Sen sijaan nuorena, ainoastaan vähän opettajankokemusta omaavana erityisluokanopettajana on vaikeampi ja aikaavievämpi saada vakituinen työpaikka eli virka. Työt kyllä jatkuvat vuodesta toiseen, mutta 1 vuoden pätkinä. Aiemmat opinnot vauhdittavat, en pystynyt taloudellisista syistä kuin perusopintoihin no ei kaikkea tarvitse opiskella. Erityisopettajan ei juurikaan tarvitse töitä etsiä. Paikkansa saa melkeinpä valita itse. Kyselyyn vastaajien keskimääräinen bruttopalkka oli 2237 euroa kuukaudessa. Parhaimmillaan erityisopettajien koulutukselta valmistunut ansaitsi vajaa 3000 euroa kuukaudessa. Taulukko 4.2.3: Bruttopalkka kyselyhetkellä Nykyinen bruttopalkka ( /kk) Lukumäärä Pienin Suurin Keskiarvo Keskihajonta 18 1750,00 2950,00 2237,31 296,22 Erityisopettajien koulutukselta valmistuneiden nykyinen työ vastasi erittäin hyvin heidän koulutusalaa. Tämän lisäksi työ vastasi erittäin hyvin myös heidän koulutustasoa. Tällä koulutuksella tuntuu ainakin vielä töitä riittävän, sinänsä onnellisessa tilanteessa. 4.2.2 Valmistumisen jälkeinen työ- ja työttömyyshistoria Vastaajilta tiedusteltiin työtilanteen lisäksi valmistumisen jälkeistä työ- ja työttömyyshistoriaa. Tämän lisäksi vastaajilta kysyttiin, olivatko he jo työssä valmistumishetkellä. Aineiston perusteella vastaajista vajaa puolet oli ollut työssä valmistumishetkellä. Tutkimuksessa haluttiin myös tarkastella, millainen oli maistereiden ensimmäinen työvuosi valmistumisen jälkeen. Erityisenä mielenkiinnon kohteena oli se, miten rikkonainen oli valmistuneiden ensimmäinen työvuosi. Työsuhteet on jaettu vakinaisiin, 17

määräaikaisiin ja osa-aikaisiin sekä edelleen koulutusta vastaaviin ja vastaamattomiin työsuhteisiin. Erityisopettajien koulutukselta valmistuneiden työttömyys oli odotetusti suurempaa vuoden alkupuolella kuin vuoden loppupuolella. Työttömyys laski nopeasti vuoden alkupuolella niin, että vuoden lopussa yksikään erityisopettajien koulutukselta valmistuneista ei ollut enää työttömänä. Suurin osa vastaajista oli solminut määräaikaisen työsuhteen, ja työsuhde vastasi hyvin heidän koulutusta. Vakituisten työsuhteiden lukumäärä kuitenkin kasvoi tasaisesti vuoden aikana. Osa-aikaista työtä oli tehty hyvin vähän. Valmistuneet olivat solmineet yleensä yhden työsuhteen valmistumista seuraavana vuonna. Eräs henkilö oli solminut vuoden aikana peräti neljä työsuhdetta. Lisäksi lähes kaikki vastaajat ilmoittivat, että ensimmäinen työsuhde vastasi heidän koulutusta. Suurimmalla osalla erityisopettajien koulutukselta valmistuneista oli vain yksi työttömyysjako ensimmäisen työvuoden aikana. Työttömänä oli oltu korkeintaan kaksi työttömyysperiodia. Työttömyys kesti korkeintaan kaksi kuukautta. Alallani kova pula pätevistä opeista, opiskeluaikana jo tiesin, että työnsaanti varmaa. Koulutus jatkuu (tai alkaa) töissä, koulutus saisi enemmän valmentaa käytännönkin työhön.. Työnsaanti on erityisopettajille niin helppoa, että varsinainen kilvoittelu jää pois. Valinnanmahdollisuudet saattavat myös vähentää työhön sitoutumista aina mahdollista vaihtaa. Koulutus ei kaikelta didaktiselta osaltaan ollut hyvää. Käytännössä olen huomannut, että esim. matikan ja kielten opetukseen ei juuri konkreettisia eväitä saanut. 4.2.3 Tärkeimmät sivuaineet Erityisopettajien koulutukselta valmistuneilta myös tiedusteltiin, mitkä olivat heidän kaksi tärkeintä sivuainetta työllistymisen tai työelämän kannalta. Tärkeimpiä sivuaineita olivat esi- ja alkuopetus sekä kasvatustiede. Taulukko 4.2.4: Tärkein sivuaine Sivuaine Ei merkitystä Esi- ja alkuopetus Kasvatustiede Psykologia Erityispedagogiikka Monikulttuurisuus Opetettavien aineiden monialaiset opinnot Tekstiilityö 6 33,3 4 22,2 2 11,1 18 100,0 18

Taulukko 4.2.5: Toiseksi tärkein sivuaine Sivuaine Erityisliikunta Monikulttuurisuus Esi- ja alkuopetus Opetettavien aineiden monialaiset opinnot Perheopinnot Kasvatustiede (varhaiskasvatus) 12 66,7 18 100,0 Erityisopetus on alana hyvin työllistävä. Pro gradulla ei ole merkitystä työllistymiseen, mutta jatko-opintoihin kyllä. Itse sain pikagradustani, mikä saattaa olla jossakin vaiheessa ongelmana, mikäli kiinnostun jatko-opinnoista. Pohjois-Suomessa on kova pula erityisopettajista, joten työnsaanti ei ole ongelma; päinvastoin voi valita eri työpaikkojen välillä. Tutkimuksessa oltiin myös kiinnostuneita siitä, mitä erityisopettajien koulutukselta valmistuneet tekisivät, jos saisivat aloittaa yliopisto-opinnot uudelleen. Suurin osa vastaajista ilmoitti, että he opiskelisivat lisää sivuaineita. Noin 40 prosenttia vastaajista näytti olevan täysin tyytyväisiä nykyiseen tutkintoonsa, sillä he suorittaisivat nykyisen tutkintonsa sellaisenaan. Taulukko 4.2.6: Yliopisto-opintojen aloittaminen uudelleen Uusi alku Opiskelisin lisää sivuaineita Suorittaisin nykyisen tutkintoni sellaisenaan Muu Vaihtaisin pääainetta Vaihtaisin sivuainetta tai -aineita Suorittaisin kokonaan eri tutkinnon % 72 39 11 0 0 0 4.3 Kasvatustiede ja aikuiskasvatus Ajanjaksolla 2002 2003 valmistui 29 henkilöä koulutusohjelmana kasvatustiede ja aikuiskasvatus. Heistä 18 vastasi kyselyyn, joten vastausprosentti oli 62. Vastausprosentti oli tiedekunnan toiseksi korkein. 4.3.1 Työtilanne kyselyhetkellä Kasvatustieteeltä ja aikuiskasvatukselta valmistuneista runsas kolmasosa oli kyselyhetkellä määräaikaisessa kokopäivätyössä. Runsas neljännes vastaajista oli vakituisessa työsuhteessa, ja työttömänä oli peräti 17 prosenttia vastaajista. Valmistuneiden työtilanne oli kyselyhetkellä tyydyttävä. 19

Taulukko 4.3.1: Työtilanne kyselyhetkellä Työtilanne Määräaikaisessa kokopäivätyössä Vakituisessa kokopäivätyössä Työttömänä Määräaikaisessa osa-aikatyössä Jatko-opiskelijana, tutkijakoulutettavana Äitiys-, isyys tai vanhempainlomalla, hoitovapaalla 7 38,9 5 27,8 3 16,7 18 100,0 Kasvatustieteilijällä on todella huonot mahdollisuudet saada alan kesätöitä, joten työkokemusta ei sitä kautta kerry. Tämä vaikeuttaa työnsaantia. Samoin gradusta ei makseta, joten DI-opiskelijoihin verrattuna arvostus on alhaista. Oma-aloitteisuus työnhaussa tärkeää. Oman osaamisen markkinointi ja vuorovaikutustaidot tällä hetkellä oleellisia työtä hakiessa. Atk- ja organisointitaitoja edellytetään varmasti lähes kaikissa työpaikoissa. Vastaajat olivat kyselyhetkellä yleensä erilaisissa opetustehtävissä. Vastaajien ammattinimikkeet kuitenkin vaihtelivat laidasta laitaan. Taulukko 4.3.2: Ammattinimike kyselyhetkellä Ammattinimike Koulutussuunnittelija Opettaja Yksikön johtaja Luokanopettaja Suunnittelija Yliopistonopettaja Tutkijakoulutettava Ylihoitaja Projektisuunnittelija Koulutuspäällikkö Henkilöstökehityskonsultti Projektisihteeri Kirjastosihteeri 4 22,2 2 11,1 18 100,0 Kasvatustieteeltä ja aikuiskasvatukselta valmistuneiden työnantaja oli pääsääntöisesti yliopisto tai korkeakoulu. Olen ollut työelämässä koko opiskelukauden ajan. KM tutkinnosta ei ole ollut hyötyä omassa työssäni virkanimikkeen eikä palkan suhteen. Olen hakenut avoinna olevia työpaikkoja missä vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto en ole päässyt edes haastatteluun. Työpaikkahakemuksia olen lähettänyt noin 100 kpl, jos en enemmän. Olisin tällä hetkellä työtön, jos en olisi saanut vuonna vakituista työpaikkaa. Korkeakoulututkinnon suorittaneilla ainakin KM on vaikea työllistyä koulutusta vastaavaan tehtävään. Kasvatustieteellisellä alalla korostuvat erityisesti sivuainevalinnat! 20

Valitettavasti yhteiskunta on mennyt sellaiseksi, että ne aineet, jotka kasvattavat sinua ihmisenä, sivistävät, eivät tee ns. markkinakelpoiseksi. Jos ajattelisin ainoastaan työmarkkinoita, olisin valinnut toisin, jos ihmisyyttä, en kadu valintaani! Kyselyyn vastaajien keskimääräinen bruttopalkka oli 2138 euroa kuukaudessa. Parhaimmillaan kasvatustieteeltä ja aikuiskasvatukselta valmistunut ansaitsi vajaa 3300 euroa kuukaudessa. Taulukko 4.3.3: Bruttopalkka kyselyhetkellä Nykyinen bruttopalkka ( /kk) Lukumäärä Pienin Suurin Keskiarvo Keskihajonta 18 800,00 3289,00 2137,90 658,35 Kasvatustieteeltä ja aikuiskasvatukselta valmistuneiden nykyinen työ vastasi hyvin heidän koulutusalaa. Tämän lisäksi työ vastasi hyvin myös heidän koulutustasoa. 4.3.2 Valmistumisen jälkeinen työ- ja työttömyyshistoria Vastaajilta tiedusteltiin työtilanteen lisäksi valmistumisen jälkeistä työ- ja työttömyyshistoriaa. Tämän lisäksi vastaajilta kysyttiin, olivatko he jo työssä valmistumishetkellä. Aineiston perusteella vastaajista kaksi kolmasosaa oli ollut työssä valmistumishetkellä. Tutkimuksessa haluttiin myös tarkastella, millainen oli maistereiden ensimmäinen työvuosi valmistumisen jälkeen. Erityisenä mielenkiinnon kohteena oli se, miten rikkonainen oli valmistuneiden ensimmäinen työvuosi. Työsuhteet on jaettu vakinaisiin, määräaikaisiin ja osa-aikaisiin sekä edelleen koulutusta vastaaviin ja vastaamattomiin työsuhteisiin. Kasvatustieteeltä ja aikuiskasvatukselta valmistuneiden työttömyys oli odotetusti suurempaa vuoden alkupuolella kuin vuoden loppupuolella. Työttömyys laski tasaisesti vuoden aikana niin, että vuoden lopussa vain muutama kasvatustieteeltä ja aikuiskasvatukselta valmistuneista oli enää työttömänä. Suurin osa vastaajista oli solminut määräaikaisen työsuhteen, ja työsuhde vastasi hyvin heidän koulutusta. Vakituista työtä tehtiin jonkun verran, mutta osa-aikaista työtä tehtiin melko vähän. Valmistuneet olivat solmineet yleensä vain yhden työsuhteen valmistumista seuraavana vuonna. Eräs henkilö oli solminut vuoden aikana peräti neljä työsuhdetta. Lisäksi kaksi kolmasosaa vastaajista ilmoitti, että ensimmäinen työsuhde vastasi heidän koulutusta. Suurimmalla osalla kasvatustieteeltä ja aikuiskasvatukselta valmistuneista ei ollut yhtään työttömyysjaksoa ensimmäisen työvuoden aikana. Työttömänä oli oltu korkeintaan kaksi työttömyysperiodia. Työttömyyden kesto vaihteli kuukauden ja kahdeksan kuukauden välillä. Löysin koulutuksen aikana kasvatustieteen, se tuntui varmalta ja uskoin löytäväni paikkani. Nyt olen vähän kriisissä, mitä olen opiskellut ja missä meitä tarvitaan. En halua kouluttajaksi enkä opettajaksi (siihen en suoraan valmistunutkaan). Työpaikkoja on vähän ja usein kasvatustieteen lisäksi vaaditaan jokin toinen tutkinto. Mihin kasvatustieteilijöitä tarvitaan? Koulutuksen aikana olisi voinut miettiä enemmän todellisia työpaikkoja. Vakituinen virka opiskelujen aikana työnantaja tarjosi koulutusta vastaavaa työtä opintojen päättyessä. 21

4.3.3 Tärkeimmät sivuaineet Kasvatustieteeltä ja aikuiskasvatukselta valmistuneilta myös tiedusteltiin, mitkä olivat heidän kaksi tärkeintä sivuainetta työllistymisen tai työelämän kannalta. Tärkeimpiä sivuaineita olivat psykologia ja erityispedagogiikka. Taulukko 4.3.4: Tärkein sivuaine Sivuaine Psykologia Erityispedagogiikka Koulutusteknologia Ei merkitystä Tietotekniikka Hallinto Johtaminen ja organisaatio Koulutusteknologia Aikuiskoulutuksen pedagogiset opinnot Suomen kieli 4 22,2 3 16,7 2 11,1 2 11,1 18 100,0 Taulukko 4.3.5: Toiseksi tärkein sivuaine Sivuaine Opettajan pedagogiset opinnot Aikuiskasvatus Erityispedagogiikka Gerontologia Psykologia Tietojärjestelmätiede Taidekasvatus Työ- ja organisaatiopsykologia Yrittäjyys 8 44,4 2 11,1 18 100,0 Työnsaannin kannalta oleellista näyttää olevan se, että pitää ääntä itsestään, ts. ilmaisee työhalunsa mahdollisimman laajalti. Oikea ajoitus ja sopivien ihmisten tunteminen on myös hyödyksi. Em. asioitakin tärkeä on kuitenkin persoona. Kun tutkintoon on sisältynyt myös jotain valtavirrasta poikkeavaa osaamista (sivuaine), on vahvoilla silloin, kun työpaikassa painotetaan ko. osaamista (esim. koulutusteknologia / tieto- ja viestintätekniikka). Työn saaminen jopa hyvillä KM:n papereilla on etenkin Keski-Suomessa lähes mahdotonta, jos esim. harjoittelupaikka / muut aik. kontaktit eivät pysty työtä tarjoamaan. Osittain KM- ja muut korkeakoulututkinnot ovat kärsineet inflaatiota! Opinto-ohjaus & pidemmät ja aikaisemmin suoritettavat harjoittelujaksot olisivat ERITTÄIN TARPEEL- LISIA. Itselläni kävi vuoden (masentavan) työttömyyden jälkeen onni, sain työn tutun kautta, ilman työkokemusta. Tämä tutkinto on varmasti hyvä, jos on alla jokin pohjakoulutus, sekä työkokemusta, että ikää yli 35 v. Mutta kun olet valmistuneena 24-vuotias, takana vain ylioppilastutkinto + oman alan työkokemusta ei ole, niin kyllä tämä tutkinto tuottaa enemmän harmaita 22

hiuksia kuin työpaikkoja! Monen meidän alan työpaikat ovat niin vaativia, että niiden hoitamiseen tarvitaan elämänkokemusta, että työelämän kokemusta enemmän mitä 24- vuotiaalla on. Usein olen myös hakenut hieman omaa tutkintoani alempitasoisia töitä, mutta usein työnantajat tyrmäävät että olen liian korkeasti koulutettu työhön. Nuori kasvatustieteen maisteri tuntee itsensä siis väliinputoajaksi työelämässä. Toimin vuoden erityisopettajana, vaikka minulla on vain 35 ov opinnot erityispedagogiikasta, eikä laisinkaan opettajan pedagogisia. Opetusalan työskentely kiinnostaisi, mutta yliopisto on tehnyt opettajan pätevyyden hankkimisen lähes mahdottomaksi. En voi pyrkiä enää opiskelijaksi OKL:n, koska minulla on jo kasvatustieteen maisterin paperit. Pomopinnotkin maksavat ja päästäkseen hakemaan niitä täytyy olla opettajan pedagogiset suoritettuna. Kaipaisin uudistusta, että mikä pohjakoulutuksena olisi kasvatustieteen maisterin tutkinto ja työkokemusta opetusalalta niin esim. luokanopettajan pätevyyden voisi hankkia entistä joustavammin. Koulutukseen tulisi sisällyttää ehdottomasti enemmän työelämäkontakeja jo opiskeluaikana. Enemmän henkilökohtaista ohjausta ja tukea opintoihin koko opiskelujen ajaksi!! Nyt tutkinto hyvin irrallinen, vain pala tiedettä. Tutkimuksessa oltiin myös kiinnostuneita siitä, mitä kasvatustieteeltä ja aikuiskasvatukselta valmistuneet tekisivät, jos saisivat aloittaa yliopisto-opinnot uudelleen. Osa vastaajista ilmoitti, että suorittaisivat nykyisen tutkintonsa sellaisenaan, mutta toisaalta yhtä suuri osa suorittaisi kokonaan eri tutkinnon. Osa opiskelisi lisää sivuaineita. Taulukko 4.3.6: Yliopisto-opintojen aloittaminen uudelleen Uusi alku Suorittaisin nykyisen tutkintoni sellaisenaan Suorittaisin kokonaan eri tutkinnon Opiskelisin lisää sivuaineita Vaihtaisin sivuainetta tai -aineita Vaihtaisin pääainetta Muu % 28 28 28 22 6 0 4.4 Luokanopettajien aikuiskoulutus Ajanjaksolla 2002 2003 valmistui 38 henkilöä koulutusohjelmana luokanopettajien aikuiskoulutus. Heistä 15 vastasi kyselyyn, joten vastausprosentti oli 40. Vastausprosentti oli tiedekunnan keskitasoa pienempi. 4.4.1 Työtilanne kyselyhetkellä Luokanopettajien aikuiskoulutukselta valmistuneista vajaa puolet oli kyselyhetkellä määräaikaisessa kokopäivätyössä. Lähes yhtä moni vastaajista oli vakituisessa työsuhteessa, ja työttömänä ei ollut yksikään kyselyyn vastaajista. Valmistuneiden työtilanne oli kyselyhetkellä hyvä. Taulukko 4.4.1: Työtilanne kyselyhetkellä Työtilanne Määräaikaisessa kokopäivätyössä Vakituisessa kokopäivätyössä Äitiys-, isyys tai vanhempainlomalla, hoitovapaalla 7 46,7 6 40,0 2 13,3 15 100,0 Työpaikat saadaan useimmiten henkilökohtaisten suhteiden ja jos pärstäkerroin ei miellytä, voi olla hankalaa Mielestäni koulutus ja työkokemus pitäisi olla etusijalla eikä se, miten paljon on valmis mielistelemään rehtoria. 23

Vastaajat olivat kyselyhetkellä pääasiassa luokanopettajia. Taulukko 4.4.2: Ammattinimike kyselyhetkellä Ammattinimike Luokanopettaja Km Opettaja Tuntiopettaja Erityisluokanopettaja Apulaisrehtori 8 53,3 2 13,3 1 6,7 1 6,7 1 6,7 1 6,7 1 6,7 15 100,0 Luokanopettajien aikuiskoulutukselta valmistuneiden työnantaja oli lähes aina kunta tai kuntayhtymä. Työnsaanti pienellä paikkakunnalla on ollut helppoa, koska kaikki tuntevat toisensa ja olin ollut jo toistakymmentä vuotta opetustyössä ennen kuin aloitin opiskelun. Todella hyvä koulutus Kokkolan Chydenius-instituutissa.. Kyselyyn vastaajien keskimääräinen bruttopalkka oli 2255 euroa kuukaudessa. Parhaimmillaan luokanopettajien aikuiskoulutukselta valmistunut ansaitsi 2700 euroa kuukaudessa. Taulukko 4.4.3: Bruttopalkka kyselyhetkellä Nykyinen bruttopalkka ( /kk) Lukumäärä Pienin Suurin Keskiarvo Keskihajonta 15 1900,00 2700,00 2254,84 286,97 Luokanopettajien aikuiskoulutukselta valmistuneiden kyselyhetken työ vastasi erittäin hyvin heidän koulutusalaa. Tämän lisäksi työ vastasi erittäin hyvin myös heidän koulutustasoa. 4.4.2 Valmistumisen jälkeinen työ- ja työttömyyshistoria Vastaajilta tiedusteltiin työtilanteen lisäksi valmistumisen jälkeistä työ- ja työttömyyshistoriaa. Tämän lisäksi vastaajilta kysyttiin, olivatko he jo työssä valmistumishetkellä. Aineiston perusteella vastaajista lähes kaikki olivat olleet työssä valmistumishetkellä. Tutkimuksessa haluttiin myös tarkastella, millainen oli maistereiden ensimmäinen työvuosi valmistumisen jälkeen. Erityisenä mielenkiinnon kohteena oli se, miten rikkonainen oli valmistuneiden ensimmäinen työvuosi. Työsuhteet on jaettu vakinaisiin, määräaikaisiin ja osa-aikaisiin sekä edelleen koulutusta vastaaviin ja vastaamattomiin työsuhteisiin. Luokanopettajien aikuiskoulutukselta valmistuneiden työttömyys oli hyvin pientä ensimmäisen työvuoden aikana. Selvästi suurin osa vastaajista oli solminut määräaikaisen työsuhteen, ja työsuhde vastasi hyvin heidän koulutusta. Myös vakituista työtä tehtiin jonkin verran, mutta osa-aikaista työtä ei tehty yhtään ensimmäisen vuoden aikana. Valmistuneet olivat solmineet yleensä vain yhden työsuhteen valmistumista seuraavana vuonna. Muutama henkilö oli solminut vuoden aikana peräti kolme työsuhdetta. Lisäksi lähes kaikki vastaajat ilmoittivat, että ensimmäinen työsuhde vastasi heidän koulutusta. 24

Selvästi suurimmalla osalla luokanopettajien aikuiskoulutukselta valmistuneista ei ollut yhtään työttömyysjaksoa ensimmäisen työvuoden aikana. Työttömänä oli oltu korkeintaan kaksi työttömyysperiodia. Työttömyys kesti korkeintaan kolme kuukautta. Aktiivinen työnhaku, suhteiden ylläpitäminen ja se että tekee työn kunnolla, niin jatkossa myös työnantaja kysyy/tarjoaa työtä. Yhteistyökyky ja positiivisuus valttia. Ajan mukaan pitää pysyä joten jatkuva itsensä kehittäminen tärkeää. LAIKO-koulutus tosi hyvä! Koulutuksessamme ei ollut mahdollista valita sivuaineeksi kuvaamataitoa, eikä äidinkieltä, vaan ainoastaan esi- ja alkuopetus sekä erityispedagogiikka avoimen yliopiston kautta. 4.4.3 Tärkeimmät sivuaineet Luokanopettajien aikuiskoulutukselta valmistuneilta myös tiedusteltiin, mitkä olivat heidän kaksi tärkeintä sivuainetta työllistymisen tai työelämän kannalta. Tärkein sivuaine oli esi- ja alkuopetus, mutta myös erityispedagogiikka koettiin tärkeäksi sivuaineeksi. Taulukko 4.4.4: Tärkein sivuaine Sivuaine Esi- ja alkuopetus Erityispedagogiikka Tietotekniikka Teknologiakasvatus ja tekninen työ Tekstiilityö Ei merkitystä 6 40,0 3 20,0 2 13,3 1 6,7 1 6,7 1 6,7 1 6,7 15 100,0 Taulukko 4.4.5: Toiseksi tärkein sivuaine Sivuaine Erityispedagogiikka Esi- ja alkuopetus Liikunta Ei merkitystä 5 33,3 5 33,3 3 20,0 1 6,7 1 6,7 15 100,0 Olen erittäin tyytyväinen luokanopettajan koulutukseeni Chydiksessä, vaikka koulutus ei tässä kunnassa ole työnsaannin edellytys!. Työnsaanti Keski-Suomen alueella, lähinnä J.kylän kaupungista ja lähiymp. on vaikeaa. Yhtä paikkaa saattaa olla hakemassa 30 50 hakijaa, joilla useilla on kaksoistutkinto. Jos tunnetaan sitoutuneena ja taitavana työntekijänä, töitä on helpompi saada. Tutkimuksessa oltiin myös kiinnostuneita siitä, mitä luokanopettajien aikuiskoulutukselta valmistuneet tekisivät, jos saisivat aloittaa yliopisto-opinnot uudelleen. Vajaa puolet vastaajista ilmoitti, että he opiskelisivat lisää sivuaineita. Vastaava määrä vastaajista näytti olevan täysin tyytyväisiä nykyiseen tutkintoonsa, sillä he suorittaisivat nykyisen tutkintonsa sellaisenaan. 25

Taulukko 4.4.6: Yliopisto-opintojen aloittaminen uudelleen Uusi alku Suorittaisin nykyisen tutkintoni sellaisenaan Opiskelisin lisää sivuaineita Suorittaisin kokonaan eri tutkinnon Vaihtaisin sivuainetta tai -aineita Vaihtaisin pääainetta Muu % 47 47 7 7 0 0 4.5 Luokanopettajien koulutus Ajanjaksolla 2002 2003 valmistui 79 henkilöä koulutusohjelmana luokanopettajien koulutus. Heistä 49 vastasi kyselyyn, joten vastausprosentti oli 62. Vastausprosentti oli tiedekunnan keskitasoa suurempi. 4.5.1 Työtilanne kyselyhetkellä Luokanopettajien koulutukselta valmistuneista vajaa puolet oli kyselyhetkellä määräaikaisessa kokopäivätyössä. Runsas kolmasosa vastaajista oli vakituisessa työsuhteessa, ja työttömänä oli vain pari prosenttia vastaajista. Valmistuneiden työtilanne oli kyselyhetkellä hyvä. Taulukko 4.5.1: Työtilanne kyselyhetkellä Työtilanne Määräaikaisessa kokopäivätyössä Vakituisessa kokopäivätyössä Äitiys-, isyys tai vanhempainlomalla, hoitovapaalla Päätoimisena opiskelijana Yrittäjänä Työttömänä Jatko-opiskelijana, tutkijakoulutettavana 22 44,9 18 36,7 4 8,2 2 4,1 49 100,0 Luokanopettajan koulutusta ja ammattitaitoa tunnutaan arvostettavan monella koulutussaralla; nyt työskentelen ammattioppilaitoksessa. Työpaikoissa jopa valinnan varaa. Pikkukaupungeissa/maaseutukunnissa luokanopettajille paljon töitä tarjolla. Erityispedagogiikan opinnoista paljon hyötyä. Jyväskylän kasv.tieteellistä arvostetaan! Miesopettajista on pulaa, joten työnsaantimahdollisuudet ovat hyvät tai sitten pitää olla valmiutta opettaa teknistä työtä ja poikien liikuntaa. Hain vastavalmistuneena, kokemattomana virkoja, vaikka tiesin, ettei niitä saa helposti kokenutkaan opettaja. En saanut virkaa, mutta paperini oli annettu toisen koulun rehtorille, joka tarjosi minulle töitä. Virkojen haku siis jokatapauksessa kannatti. Vastaajat olivat yleensä ammatiltaan luokanopettajia. 26

Taulukko 4.5.2: Ammattinimike kyselyhetkellä Ammattinimike Luokanopettaja Tuntiopettaja Freelancer-artisti Vastuukouluttaja Erityisopettaja Erityisluokanopettaja Luokanopettaja, koulun johtaja Kouluttaja Tutkijakoulutettava, koordinaattori 33 67,3 6 12,2 3 6,1 49 100,0 Luokanopettajien koulutukselta valmistuneiden työnantaja oli pääsääntöisesti kunta tai kuntayhtymä. Työnsaanti opettajilla Jkl:n alueella yleensä kehnoa Koulutus vastaa vain melko hyvin todellisuutta. Luokanopettajien koulutuksessa tulisi olla enemmän käytännönkytköksiä, esim. enemmän käytännön vinkkejä opetustyöhön tai koulutuksessa itse tehtävää opetusmateriaali, jolla työssä pääsisi hyvin alkuun. Jyvässeudulla on uusien opettajien todella vaikea saada töitä, etenkin pidempiaikaisia töitä. Täällä ei ole opettajapulaa eikä suuria ikäluokkia jää massoittain eläkkeelle. Oma aktiivisuus on tärkeintä! Kyselyyn vastaajien keskimääräinen bruttopalkka oli 2091 euroa kuukaudessa. Parhaimmillaan luokanopettajien koulutukselta valmistunut ansaitsi 2770 euroa kuukaudessa. Taulukko 4.5.3: Bruttopalkka kyselyhetkellä Nykyinen bruttopalkka ( /kk) Lukumäärä Pienin Suurin Keskiarvo Keskihajonta 49 1300,00 2770,00 2091,00 311,21 Luokanopettajien koulutukselta valmistuneiden nykyinen työ vastasi varsin hyvin heidän koulutusalaa. Tämän lisäksi työ vastasi hyvin myös heidän koulutustasoa. 4.5.2 Valmistumisen jälkeinen työ- ja työttömyyshistoria Vastaajilta tiedusteltiin työtilanteen lisäksi valmistumisen jälkeistä työ- ja työttömyyshistoriaa. Tämän lisäksi vastaajilta kysyttiin, olivatko he jo työssä valmistumishetkellä. Aineiston perusteella vastaajista vajaa puolet oli ollut työssä valmistumishetkellä. Tutkimuksessa haluttiin myös tarkastella, millainen oli maistereiden ensimmäinen työvuosi valmistumisen jälkeen. Erityisenä mielenkiinnon kohteena oli se, miten rikkonainen oli valmistuneiden ensimmäinen työvuosi. Työsuhteet on jaettu vakinaisiin, määräaikaisiin ja osa-aikaisiin sekä edelleen koulutusta vastaaviin ja vastaamattomiin työsuhteisiin. Luokanopettajien koulutukselta valmistuneiden työttömyys oli odotetusti suurempaa vuoden alkupuolella kuin vuoden loppupuolella. Työttömyys laski vuoden aikana niin, että vuoden lopussa vain muutama luokanopettajien koulutukselta valmistuneista oli enää työttömänä. Suurin osa vastaajista oli solminut määräaikaisen työsuhteen, ja työ- 27

suhde vastasi hyvin heidän koulutusta. Vakituisten työsuhteiden lukumäärä kasvoi tasaisesti vuoden loppupuolella. Valmistuneet olivat tehneet hyvin vähän osa-aikaista työtä. Valmistuneet olivat solmineet yleensä vain yhden työsuhteen valmistumista seuraavana vuonna. Eräs henkilö oli solminut vuoden aikana peräti neljä työsuhdetta. Lisäksi selvästi suurin osa vastaajista ilmoitti, että ensimmäinen työsuhde vastasi heidän koulutusta. Suurimmalla osalla luokanopettajien koulutukselta valmistuneista ei ollut ensimmäisen vuoden aikana yhtään työttömyysjaksoa tai sitten heillä oli yksi työttömyysperiodi. Työttömänä oli oltu korkeintaan kaksi työttömyysperiodia. Työttömyyden kesto vaihteli kuukauden ja vuoden välillä, kuitenkin niin, että suurin osa työttömyysjaksoista kesti vain muutaman kuukauden. Töitä saa, kun jaksaa puuhastaa ja olla kiinnostunut monista asioista ja ihmisistä. Opettajan sijaisuuksia on ollut aika hyvin saatavilla, mutta sitä ei yleensä saa kesältä palkkaa, eli niitä ei mielellään tee. Luokanopettajat tuntuvat saavan helpommin töitä muualta päin Suomea, mutta aina jotakuta onnistaa myös täällä. Jatkuvat yhteydenotot ja kyselyt tuottavat tulosta kotoa meitä ei kukaan tule hakemaan. Hyvin suuri hyppäys opinnoista työelämään! 4.5.3 Tärkeimmät sivuaineet Luokanopettajien koulutukselta valmistuneilta myös tiedusteltiin, mitkä olivat heidän kaksi tärkeintä sivuainetta työllistymisen tai työelämän kannalta. Tärkeimpiä sivuaineita olivat erityispedagogiikka, englantilainen filologia ja esi- ja alkuopetus. Taulukko 4.5.4: Tärkein sivuaine Sivuaine Erityispedagogiikka Englantilainen filologia Esi- ja alkuopetus Ei merkitystä Liikunta Musiikki (OKL) Teknologiakasvatus ja tekninen työ Tekstiilityö Draamapedagogiikka Liikuntakasvatus Multimedia Äidinkieli ja kirjallisuus Tietotekniikka Viittomakieli 9 18,4 7 14,3 7 14,3 6 12,2 6 12,2 4 8,2 2 4,1 2 4,1 49 100,0 28