Askelia opintopolulla Anna Buss, Nelli Karkkunen, Sini-Meri Lehtinen, Marika Nordlund ja Veli-Matti Taskila sam k JULKAISUT 2008
Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto - SAMOK ry 2008 Tekstit: Anna Buss, Nelli Karkkunen, Sini-Meri Lehtinen, Marika Nordlund, Veli-Matti Taskila Piirrokset: Johanna Saarenpää Kannen kuvat: istockphoto Kaaviot: Veli-Matti Taskila, Kirsi Suominen Taitto: Kirsi Suominen Paino: Multiprint, Helsinki ISBN 978-952-5205-05-3 (nid.) ISBN 978-952-5205-06-0 (PDF) SAMOK Lapinrinne 2 00180 HELSINKI Puh: 029 009 0990 Sähköposti: samok@samok.fi www.samok.fi
Askelia opintopolulla
Sisällysluettelo Esipuhe...5 CASE 1...6 Harjoittelu... 7 Vaihto-opiskelu... 8 Hyväksiluvut... 9 CASE 2... 10 Päihteet... 11 Motivaatio js jaksaminen... 12 Liikunta... 13 Oppimisvaikeudet... 14 CASE 3... 16 Ongelmien kasaantuminen... 18 Opintojaksojen kuormittavuusongelmat... 19 Opintojakson saavutettavuusongelmat... 20 Ongelmat opintojaksojen arvosanojen kirjaantumisessa...22 CASE 4...23 Opiskelija (epä)tasavertaisena toimijana korkeakouluyhteisössä...24 Palautteen käsittely...25 Ilmapiiri...26 CASE 5... 27 Esteettömyys...28 Yhdenvertaisuus...30 Tasa-arvo... 31 Syrjintä...32 Häirintä sukupuolen perusteella...34 CASE 6...36 Opiskeluterveydenhuolto ja sairauspäiväraha...37 Opintotuki...38 Toimeentulotuki... 41 Sanasto...43 Liitteet...46 Lähteet... 57 4 SAMOK Julkaisut
Esipuhe Hyvinvoiva opiskelija valmistuu määräajassa hyvin tuloksin. Tämä edellyttää opintojen riittävää ohjausta sekä laadukasta opetusta. Hyvin toimivia ja riittäviä terveydenhoito- ja mielenterveyspalveluita, monipuolista liikuntatarjontaa ja korkeakouluyhteisön tukea unohtamatta. Nämä asiat eivät kuitenkaan aina ole itsestään selviä. Välillä askelet opintopolulla tuntuvat yhtä helpoilta kuin käsillä käveleminen harjoittelematta. Tämä julkaisu on yksi SAMOKin Onnistunut opintopolku hankkeen tuotoksista. Onnistunut opintopolku oli opetusministeriön rahoittama koulutusja sosiaalipoliittinen hanke vuosille 2006 2007. Julkaisun tarkoituksena on antaa eväitä ammattikorkeakouluhenkilöstölle, muulle opiskelijoiden parissa työskentelevälle henkilöstölle sekä opiskelija-aktiiveille opiskelijan kohtaamisessa ongelmatilanteissa. Opiskelijoiden kokemusten kautta pyritään kuvaamaan opiskelun arkea ja opiskelua mahdollisesti haittaavia tekijöitä. Julkaisussa pyritään antamaan työkaluja ongelmatilanteiden varalta, sekä ohjeita siihen, miten ongelmiin pystytään puuttumaan tilanteen korjaamiseksi. Julkaisun suunnitteluun ja kirjoittamiseen ovat osallistuneet seuraavat henkilöt: SAMOKin sosiaalipoliittinen vastaava Anna Buss, sosiaalipoliittinen sihteeri Marika Nordlund, koulutuspoliittinen vastaava Arto Hiltunen ja koulutuspoliittinen sihteeri Veli-Matti Taskila. Koulutuspoliittinen vastaava Sini-Meri Lehtinen ja sosiaalipoliittinen sihteeri Nelli Karkkunen ovat olleet julkaisun viimeistelyvaiheessa muokkailemassa tekstejä ja kokoamassa julkaisua yksien kansien sisään. Julkaisun kuvittajana on toiminut Johanna Saarenpää. Case-esimerkit on otettu muokattuina SAMOKin vuonna 2006 toteuttaman ohjauskyselyn vastauksista. Haluamme kiittää kaikkia projektissa ja julkaisun toteuttamisessa mukana olleita henkilöitä. Helsingissä marraskuussa 2007 Nelli Karkkunen Sini-Meri Lehtinen Veli-Matti Taskila Julkaisut SAMOK 5
CASE 1 Harjoittelu, vaihto-opiskelu ja opintojen hyväksilukeminen Palatessani harjoittelusta tiedonsaanti tökki aika paljon, harjoittelu ja kurssit eivät muodosta loogista jatkumoa. Myös palatessani vaihdosta koulu ei tukenut mitenkään, lisäksi kurssini kasautuivat viimeiselle vuodelle vaihdon takia. On käynyt melkoisen selväksi, että en voi liian tiukkojen sääntöjen takia ottaa kiinni muita opinnoissa, koulu ei varmaankaan halua ajoissa valmistuvia opiskelijoita. Olisi ollut hyvä, jos koulu olisi tarjonnut mahdollisuuden suorittaa kursseja etäopiskeluna ulkomailta, jotta olisin pysynyt muiden tahdissa. Opiskelijoiden erilaisten tilanteiden huomioiminen on huonoa tai olematonta. Ystäväni on muuntokoulutusopiskelija ja nyt vuoden opiskelujen jälkeenkään hänellä ei ole selkeää kuvaa siitä, mitä kursseja pitäisi käydä ja mitkä on hyväksiluettuja. Muutenkin on ollut ongelmia, eräälle luokallani olevalle pojalle oli luvattu tietyt kurssit etukäteen hyväksiluetuiksi hänen vaihdettuaan koulua, mutta sitten jälkikäteen kävi ilmi, että oli luvattu liikaa. Hänen mieltään painoi lisäksi epäselvyys siitä, miten hyvitetyt opinnot vaikuttavat pakollisiin ja vapaaehtoisiin opintoihin. Ilmeisesti perehdytys koulun toimintatapoihin on puutteellista koulusta toiseen siirryttäessä. 6 SAMOK Julkaisut
Ammattikorkeakouluasetuksen (352/2003) 13 :ssä ammattikorkeakoulut määritellään vastuullisiksi opintojen järjestämisestä niin, että kokopäiväopiskelija voi suorittaa opinnot niiden laajuutta vastaavassa ajassa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että opintopolulle ei saa muodostua ainakaan organisaatiosta johtuvia esteitä ja että ammattikorkeakoulun tulee mukauttaa opetusta ja toimintatapojaan aktiivisesti, jotta opiskelija voi suoriutua opinnoistaan määräajassa. Opintojen suorittaminen niiden laajuutta vastaavassa ajassa tai nopeammin on sekä ammattikorkeakoulun että opiskelijankin etu. Henkilökohtaista opinto-ohjausta tulisi olla aina tarjolla riittävästi kaikille opiskelijoille. Erityisesti tukea tulisi olla tarjolla niissä tilanteissa, joihin ei ole olemassa vakiintunutta käytäntöä tai ohjeistusta ja joissa opettajat eivät välttämättä pysty auttamaan. Näitä tilanteita ovat erityisesti opiskelun nivelvaiheet: aloitus ja siihen liittyvät opintojen hyväksi lukemiset, harjoittelu, ja vaihto-opiskelu. Harjoittelu Ammattikorkeakoulujen harjoittelun kehittämisen verkostohankkeen (HAR- KE) Suositus harjoittelusta, sen järjestämisestä ja terminologiasta (10.5.2006) korostaa, että harjoittelu on aina ohjattua ja riittävän monipuolista ja sen tulee muodostaa opiskelijan ammatillista kasvua ja työllistymistä tukeva polku (LIITE 3). Harjoittelun on nivouduttava luontevasti muuhun opiskeluun ja opiskelijan tulee kokea saavansa ohjausta sitä tarvitessaan. Ohjausta on saatava ennen harjoittelua, harjoittelun aikana ja sen jälkeen. Miten toimia ongelmatilanteissa? Opiskelijan on hyvä selvittää mitä opintoja hänen on mahdollista suorittaa ennen seuraavan jakson tai lukukauden alkua. Hukka-aika kannattaa käyttää hyväksi esimerkiksi suorittamalla rästiin jääneitä tai vapaasti valittavia opintoja. Jos tämä ei auta asiaa, kannattaa varata aika opinto-ohjaajalta. Julkaisut SAMOK 7
Vaihto-opiskelu Vaihto-opiskelua koskevat pitkälti samat asiat kuin harjoitteluakin. Vaihtoon lähtevän opiskelijan on saatava ohjausta erityisesti ennen vaihtoon lähtemistä, jotta hän osaa varautua kaikkeen vaihtoon liittyvään erityisesti opintojen kannalta. Vaihdon aikaisesta etäopiskelumahdollisuudesta kannattaa sopia etukäteen opettajien kanssa. Jos oma ammattikorkeakoulu ei ole valmis tarjoamaan etäopiskelua, se voi kuitenkin olla mahdollista Suomen Virtuaaliammattikorkeakoulun kautta. Hyvin ohjatusta ja sujuvasta vaihto-opiskelusta on hyötyä sekä opiskelijalle että ammattikorkeakoululle. Se nopeuttaa vaihtoon lähtevän opiskelijan valmistumista ja kasvattaa opiskelijavaihtoon lähtevien määrää. Bolognan julistuksessa (1999) yhdeksi tavoitteeksi asetettiinkin opiskelijoiden liikkuvuuden esteiden poistaminen ja sen kautta liikkuvuuden olennainen lisääminen. Vaihto-opiskelun aikana suoritettavat opinnot ja niiden hyväksiluku kannattaa selvittää jo ennen vaihtoon lähtöä. Avainasemassa tässä on ulkomaisen korkeakoulun valinta. Opiskelijan on tarkasteltava korkeakoulujen kurssitarjontaa hyvin tarkkaan jo etukäteen ja valita sellainen korkeakoulu, jossa on mahdollisimman paljon hyväksiluettavaksi kelpaavia opintoja tarjolla. On myös hyvä selvittää etukäteen, milloin ja miten vaihdon aikana mahdollisesti rästiin jääneet opinnot voi suorittaa, ettei yllätyksiä tulisi. Miten toimia ongelmatilanteissa? Jos opiskelija on tullut kesken lukukauden takaisin vaihdosta tai hän on jäänyt jälkeen opinnoissa vaihdon aikana, hänen kannattaa ottaa yhteyttä opettajatuutoriinsa ja opintotoimistoon ja selvittää mahdollisuuksia ottaa muita kiinni opinnoissa. Kannattaa myös ottaa yhteyttä opettajiin, jotka ovat vastuussa niistä opintojaksoista joihin haluaisi osallistua mutta joihin ei pääse vielä tässä vaiheessa opintoja. Opettajat saattavat tehdä poikkeuksen erikoistilanteessa. Jos opiskelija ei pääse etenemään haluamassaan tahdissa muiden kiinniottamiseksi, kannattaa hänen harkita myös mahdollisten rästiopintojen suorittamista, opiskelua Suomen Virtuaaliammattikorkeakoulussa tai vapaasti valittaville opintojaksoille osallistumista. 8 SAMOK Julkaisut
Hyväksiluvut Ammattikorkeakoulun tulee selvästi ilmoittaa mitkä opintojaksot ovat hyväksiluettuja ja mitkä opiskelijan on suoritettava. Hyväksiluetut opintojaksot tulevat näkyviin opintosuoritusrekisteriin muiden opintojaksojen tapaan. Niiden osalta on noudatettava samaa rekisteriin lisäämisen aikataulua kuin muidenkin opintojaksojen yhteydessä. Ammattikorkeakouluasetuksen 14 :ssä hyväksilukemisesta sanotaan näin: Ammattikorkeakoulun tulee huolehtia siitä, että opiskelija saa tutkintosäännössä määrätyin perustein lukea tutkintoa suorittaessaan hyväkseen muussa kotimaisessa tai ulkomaisessa korkeakoulussa taikka muussa oppilaitoksessa suorittamiaan vastaavia opintoja sekä korvata tutkintoon kuuluvia opintoja ja harjoittelua muilla samantasoisilla opinnoilla taikka vastaavalla harjoittelulla tai työkokemuksella Hyväksilukemisen aikataulusta ja menettelytavoista määrätään siis ammattikorkeakoulun tutkintosäännössä. Opiskelijan kannattaa huomioida, että ammattikorkeakoulun ei tarvitse hyväksilukea välttämättä mitään opintoja. Usein opintoja luetaan hyväksi vain osittain, niin että opiskelijan on tehtävä jokin lisätehtävä (esimerkiksi essee), jotta hän saa opintojakson hyväksiluettua. Opiskelija ei siis saa tuudittautua ruususen uneen, vaan hänen on itse tehtävä aloite ja selvitettävä mahdolliset hyväksiluvut. On hyvä muistaa, että työ- ja opiskelutodistuksista on käytävä ilmi se, mitä työtehtäviä on tehnyt ja/tai mitä osaamista on saanut, jotta todistuksista olisi mahdollisimman suuri hyöty. Opetusministeriön alainen Aiemmin suoritettujen opintojen ja aiemmin hankitun osaamisen tunnustaminen korkeakouluissa -työryhmä julkaisi suosituksensa 23.1.2007. (LIITE 5). Miten toimia ongelmatilanteissa? Opiskelijan kannattaa ottaa yhteyttä tuutoriopettajaan, opintotoimistoon ja niihin opettajiin, joiden opintojaksoja koskien hän hakee hyväksilukuja. On hyvä selvittää syyt, minkä takia hyväksiluvuissa on jotain epäselvää. Jos kaikkia anottuja hyväksilukuja ei ole hyväksytty, kannattaa selvittää opintojaksojen opettajilta tarvittavat lisäsuoritukset. Usein työmäärä on näin paljon pienempi kuin silloin, jos opintojakson tekisi kokonaisuudessaan uusiksi. Julkaisut SAMOK 9
CASE 2 Päihteet, motivaatio ja jaksaminen, oppimisvaikeudet, liikunta Välillä tuntuu, ettei opiskelusta tule mitään. Ei vaan kiinnosta mennä kouluun, kun ei siellä edes opi mitään. Pitäisi vain jaksaa istua oppitunneilla, mutta jotenkin on tosi vaikeaa keskittyä. Tykkään kyllä alasta, jota opiskelen, on hienoa ajatella, että muutaman vuoden päästä saan työskennellä unelma-ammatissani, jos siis joskus valmistun Koko opiskelu vain välillä ahdistaa ja stressaa tosi paljon. Käyn iltaisin töissä, jotta saisin rahat edes jotenkuten riittämään. Aamulla toisinaan väsyttää niin paljon, etten yksinkertaisesti pääse sängystä ylös. En pärjää yhtä hyvin kuin muut ja sitten pelkään epäonnistumista aina vain enemmän. Olen yrittänyt helpottaa pahaa oloani juhlimalla, jotta saisin jotain kivaakin ajateltavaa. Juon aika paljon, liikaakin. Siitä seuraa vain lisää huonoa oloa, poissaoloja ja opiskelussa jälkeen jäämistä. Haluaisin harrastaa jotain urheilua vapaa-aikanani, mutta täällä pienellä paikkakunnalla on tosi vähän mitään minun ikäisilleni sopivia, kohtuuhintaisia liikkumismahdollisuuksia. 10 SAMOK Julkaisut
Päihteet Runsas alkoholinkäyttö ja vauhdikas bilekulttuuri mielletään usein osaksi opiskelijaelämää. Rankan opiskelun vastapainoksi ajatellaan tarvittavan rankkaa juhlimista, johon saattaa liittyä alkoholin lisäksi myös huumeita. Opiskelu on voimia vievää opiskelijan työtä, ja sen vastapainoksi pitää totta kai rentoutua. Jokaisen on joskus hyvä pysähtyä miettimään omia rentoutumistapoja: Miten vietän vapaa-aikaani ja lataan akkuja? Ovatko keinot juuri niitä, joista todella nautin vai voisiko olla parempiakin? Juonko usein alkoholia rentoutuakseni? Miten alkoholinkäyttöni suhteutuu todelliseen juhlatunnelmaani? Juhlatunnelman saavuttamiseen ja rentoutumiseen ei välttämättä tarvita alkoholia, ei ainakaan humalajuomista. Päinvastoin. Pari lasia viiniä tai olutta keventää tunnelmaa ja saattaa helpottaa jutun juuren löytymistä. Liiallinen juominen johtaa usein riitelyyn, jolloin saattaa tulla sanotuksi sellaista, mitä myöhemmin katuu. Kun juo alkoholia kohtuudella tai nauttii kokonaan alkoholittomia juomia, ei tule mokailtua, ja muistaa illan tapahtumat seuraavanakin aamuna. Alkoholin käytön vähentäminen lisää psyykkistä ja fyysistä hyvinvointia huomattavasti. Paljonko on paljon? Alkoholin kertakäytön ohjeellinen yläraja on miehillä 7 annosta ja naisilla 5 annosta. Jos keskimääräinen alkoholikulutus viikossa ylittää miehillä 24 tai naisilla 16 annosta, puhutaan suurkulutuksesta, josta voi aiheutua terveyshaittoja. Lisätietoja löytyy verkosta osoitteesta www.taitolaji.fi ja www. paihdelinkki.fi. Useat opiskelijakunnat järjestävät päihteettömiä tapahtumia ja tempauksia, joissa huomion keskipisteenä on hauskanpito ja yhdessä oleminen esimerkiksi liikunnan, kulttuurin tai peli-iltojen muodossa. Alkoholinkäytön vähentäminen sopii hyvin teemaksi hyvinvointiviikolle. Bileissä ja illanvietoissa pitää olla tarjolla muutakin juotavaa, kuin alkoholia, eikä alkoholittoman juoman valitsemisesta pidä tehdä numeroa. SAMOK ja Elämäntapaliitto käynnistivät yhdessä vuonna 2007 ammattikorkeakouluopiskelijoiden alkoholinkäytön vähentämiseen tähtäävän hankkeen nimeltä Neliveto vai etukeno? Hanke tähtää opiskelijakulttuurin muuttami- Julkaisut SAMOK 11
seen kohti alkoholin hallittua ja haitattomampaa käyttöä. Sen tarkoituksena on myös tarjota perustietoja alkoholista ja sen vaikutuksista terveyteen. Hankkeen pyrkimyksenä on antaa opiskelijakunnille valmiuksia, ideoita ja toimintamalleja päihteettömämmän opiskelijakulttuurin edistämiseen. Hankkeen kautta pyritään kohtuukäyttöön, ei nollatoleranssin saavuttamiseen. Miten toimia ongelmatilanteissa? Kun alkoholinkäyttö häiritsee opiskelua tai ystävyyssuhteiden ylläpitoa, on syytä pysähtyä miettimään omia alkoholinkäyttötottumuksia ja harkita juomisen vähentämistä. Apua päihdeongelmiin saa ensisijaisesti terveydenhoitajalta, joka ohjaa tarvittaessa eteenpäin. Joskus ongelmana on, että päihteitä runsaasti käyttävä opiskelija ei itse ajattele tarvitsevansa apua. Opiskeluyhteisön, kuten opiskelukavereiden, opettajien ja opiskelijakunnankin tehtävänä on puuttua asiaan ja yrittää saada opiskelija ymmärtämään tilanne. Runsaan alkoholinkäytön takana saattaa olla myös muita ongelmia. Niistä olisikin hyvä päästä puhumaan opintopsykologin, oppilaitospastorin tai kuraattorin kanssa. Opiskelija voi ottaa myös suoraan yhteyttä paikkakunnan A-klinikalle. Toisaalta ketään ei voi pakottaa ottamaan vastaan apua, ja jokainen ihminen on viime kädessä itse vastuussa omista päätöksistään ja tekemisistään. Motivaatio ja jaksaminen Motivaation puute, väsymys ja stressi ovat tuttuja useimmille opiskelijoille. Toisinaan ne ilmenevät silloin tällöin ja menevät itsestään ohi, joskus ne taas pitkittyvät ja voivat heikentää elämänlaatua huomattavasti. Tällöin on hyvä miettiä ongelmien taustoja, mistä ne voisivat johtua. Näin pääsee selville siitä, voiko itse vaikuttaa jaksamiseen ja motivaatioon omia ajattelu- ja elintapoja tai ajankäyttöä muuttamalla vai tarvitseeko ulkopuolista apua. Itselleen kannattaa vastata ainakin seuraaviin kysymyksiin: Miksi opiskelen juuri tätä alaa? Mitä tavoitteita minulla on opiskeluni suhteen? 12 SAMOK Julkaisut
Miten voisin itse parantaa opiskeluni mielekkyyttä? Miten käytän aikaani; onko minulla riittävästi aikaa opiskeluun, ystävien tapaamiseen ja harrastuksiin? Käytänkö aikaa oikeisiin asioihin? Miten toimia ongelmatilanteissa? Ei kannata jäädä odottamaan, että ongelmat kärjistyvät ylitsepääsemättömiksi. Ongelmista on hyvä aina pyrkiä puhumaan jollekin, ja se kannattaa tehdä ajoissa. Opiskelukaverit, ystävät ja perhe ovat monelle luontainen tuki ja turva. Kääntyä voi myös esimerkiksi opettajatuutorin, opintopsykologin tai opinto-ohjaajan puoleen. Jos koulussa toimii oppilaitospastori tai kuraattori, voi heille käydä juttelemassa vaikeuksistaan. Asioita ei kannata jäädä miettimään yksin! Katso myös tämän julkaisun CASE 3. Liikunta Liikunnalla on positiivisia vaikutuksia niin fyysiseen kuin psyykkiseenkin toimintakykyyn. Liikunta vaikuttaa positiivisesti opiskelutehon ylläpitämiseen ja jaksamiseen. Kun liikkuu säännöllisesti, jaksaa opiskella paremmin. Liikunta on myös yhteydessä hyviin yöuniin, joka taas puolestaan vaikuttaa yleiseen vireystasoon. Niska-hartiaseudun jumiutuminen on monen päätteellä työskentelevän ongelma. Myös tähän vaivaan liikunta ja venyttely ovat avuksi. Liikkuessa saadaan ajatukset pois opiskelusta. Lisäksi se tarjoaa mainioita mahdollisuuksia yhdessäoloon samanhenkisten ihmisten kanssa. Useimmat opiskelijakunnat ja/tai ammattikorkeakoulut tarjoavat opiskelijoille liikuntamahdollisuuksia resursseistaan riippuen. Monilla paikkakunnilla ammattikorkeakoulujen liikuntatarjonta kaipaa vielä kehittämistä, mutta edullisia liikkumismahdollisuuksia on saatavilla muun muassa seurojen ja kunnan kautta. Liikuntamahdollisuuksien kehittämisessä opiskelijoiden oma aktiivisuus kannattaa, kysyntä kun osaltaan myös luo tarjontaa. Opiskelijat voivat perustaa omia harrastusporukoita ja pyytää salivuoroja ammattikorkeakoululta tai kunnalta. Julkaisut SAMOK 13
Opiskelijakunnan vaikuttamistyö maksuttomien vuorojen saamiseksi on tärkeää. Niin opiskelijakuntaa kuin ammattikorkeakouluakin on syytä välillä muistuttaa opiskelijoiden liikuntamahdollisuuksien kehittämisen tärkeydestä, sillä liikkuminen on yksi tapa edistää hyvinvointia ja opiskelukykyä. Oppimisvaikeudet Jos opiskelu on aina tuntunut jokseenkin hankalalta, voi kyseessä olla oppimisvaikeus. Diagnoosien tekeminen on asiantuntijoiden tehtävä, mutta opiskelijalle on hyvä kertoa oppimisvaikeuksista yleisesti ja antaa hänelle vaikkapa Erilaisten oppijoiden liiton yhteystiedot (www.erilaistenoppijoidenliitto. fi). Tieto omasta oppimisvaikeudesta saattaa olla helpottava opiskelijalle, joka on saattanut pitkäänkin miettiä, mikä on vikana, kun oppiminen on vaikeaa. Mitä on oppimisvaikeus? Erilaisten oppijoiden liitto määrittelee, että oppimisvaikeus on ihmisen ominaisuus siinä missä esimerkiksi punatukkaisuus, likinäköisyys tai ruskeasilmäisyyskin. Oppimisvaikeus on: ihmisen ominaisuus usein perinnöllistä ei tyhmyyttä, ei laiskuutta, vaan erilaisuutta erilainen tapa oppia, hahmottaa ja prosessoida tietoa erittäin yleistä: jopa 20 prosentilla väestöstä on oppimisen vaikeutta Miten oppimisvaikeus ilmenee? Oppimisvaikeuksia on monenlaisia ja ne voivat ilmetä eri tavoilla. Oppimisvaikeuden voi havaita esimerkiksi siitä, että: lukeminen on hidasta vieraat kielet ovat vaikeita tekstin tuottaminen on työlästä kirjoitusvirheet ovat yleisiä 14 SAMOK Julkaisut
kirjaimet ja numerot sekoittuvat toisiinsa ja vaihtavat paikkaa rivit hyppivät paperilla oikea ja vasen, itä ja länsi sekoittuvat keskittyminen ja tarkkaavaisuus häiriintyvät helposti karttaa on vaikea hahmottaa on hankalaa pysyä aikatauluissa (Lähde: Erilaisten oppijoiden liitto) Oppimisvaikeudessa on kyse siitä, että hahmottaa asiat eri tavalla, kuin ihmiset yleensä. Kielelliset taidot, tilan ja ajan hahmottaminen, lukeminen, kirjoittaminen ja laskeminen sekä oman tarkkaavaisuuden säätely saattavat aiheuttaa oppimisvaikeuksia kohtaavalle hankaluuksia. Tietoa oppimisvaikeuksista Jos epäilee olevansa erilainen oppija, kannattaa mennä esimerkiksi opinto-ohjaajan tai tuutoriopettajan luo. He auttavat asian selvittämisessä ja keskustelu heidän kanssaan on luottamuksellista. Monilla paikkakunnilla toimii lukineuvola, josta saa tietoa oppimisvaikeuksista ja siellä tehdään myös lukitestejä. Pikalukitestin opiskelija voi tehdä itse lukineuvolan verkkosivuilla (www. lukineuvola.fi), mutta on hyvä huomioida testin tulosten olevan vain suuntaa antavia. Perusteellisesta, asiantuntijan ohjauksessa tehtävästä lukitestistä saa lisätietoa esimerkiksi lähimmästä lukiyhdistyksestä. Katso lukiyhdistysten yhteystiedot Erilaisten oppijoiden liiton verkkosivuilta. Varsinainen lukitesti on maksullinen. Julkaisut SAMOK 15
CASE 3 Ongelmien kasaantuminen, opintojakson kuormittavuusja saatavuusongelmat, arvosanojen saaminen ajallaan Opiskelu on ollut minulle jatkuvasti toistuva pettymyksien vyöry. Koulu ei ole onnistunut tarjoamaan sitä koulutusta mitä sieltä lähdin hakemaan ja mitä se minulle lupasi. Toivomaani ja opinto-oppaaseen kirjoitettua suuntautumisvaihtoehtoa ei järjestetty, kurssit ovat olleet alaarvoisia, opettajien pedagoginen pätevyys on kyseenalainen. Ammattikorkeakoulussa pitäisi valmistua toimimaan jossakin ammatissa, eikä esimerkiksi pyörittelemään x^n asteen yhtälöstä jotain tiettyä nippeliä esille. Tämän kuuluisi käsittääkseni olla yliopiston heiniä. Tur- 16 SAMOK Julkaisut
ha teoreettisuus on myös vaikuttanut motivaationi laskemiseen. Minua turhauttaa kurssien sekava sisältö ja opettajien antama liian vähäinen ohjeistus tehtävistä. Opintojaksot ovat olleet toisaalta päällekkäisiä ja toisaalta puutteellisia toisiinsa nähden. Joudun usein opiskelemaan saman asian useaan kertaan, vaikuttaa siltä, että opettajat eivät keskustele laisinkaan opintojaksojen sisällöistä keskenään. Puuttuvan ohjauksen ja asiasisällöltään päällekkäisten kurssien takia joudun tekemään aivan liikaa töitä opintojaksoista saamaani opintopistemäärään verrattuna. Valtava työmäärä väsyttää, tuntuu, että opettajat olettavat että meitä opiskelijoita voi kuormittaa aivan miten paljon vain. Minun on jaettava aikani perheen, vanhempien vanhustenhoidon ja työn välillä, pujottelu tässä viidakossa ei ole omiaan parantamaan motivaatiota. Opetushenkilökunta näyttää suhtautuvan minuun myös välinpitämättömästi. Yksi pieni esimerkki on se, ettei suorituksia ilmesty Winhaan useista pyynnöistä ja sähköposteista huolimatta, laatukäsikirja on heille selvästi pelkkä vitsi! Julkaisut SAMOK 17
Ongelmien kasaantuminen Opintoja tulee pystyä suorittamaan erilaisissa elämäntilanteissa. Jokainen opiskelija on yksilö ja ammattikorkeakoulun tulisi ottaa tämä huomioon. Ammattikorkeakoulussa on henkilökuntaa, joka tukee opiskelijaa opiskeluuralla. Tällaisia henkilöitä ovat muun muassa opiskelija- ja opettajatuutorit, opinto-ohjaajat, kuraattorit ja opintopsykologit. Heillä on koulutusta opiskelijoiden tukemiseen ja he tuntevat koulun järjestelmän hyvin. Miten toimia ongelmatilanteissa? Opiskelijan tulee ottaa yhteyttä opiskelija- tai opettajatuutoriin, opinto-ohjaajaan tai opintopsykologiin heti, kun alkaa vaikuttaa siltä, että opinnot eivät edisty tai muun elämän ongelmat vaikuttavat opintoihin huomattavan negatiivisesti. Heidän yhteystietonsa saa esimerkiksi opintotoimistosta. Opintojen, työn, perheen ja muun elämän yhteensovittaminen on silloin tällöin vaikeaa ja on hyvä ottaa yhteyttä ennen kuin ongelmat kärjistyvät. Lähes jokaisella opiskelijalla on opintoihin liittyviä hankaluuksia, joten yhteydenottamista ei pidä pelätä. Opintoja voidaan muokata niin, että ne sopivat paremmin yhteen elämäntilanteen kanssa. Henkilökohtaisella opintosuunnitelmalla opintoja voidaan muokata esimerkiksi tilapäisesti kevyemmiksi ja valita opintojaksoja, jotka eivät kuormita niin paljon. On myös opintojaksoja, joille on tarjolla vaihtoehtoisia suorittamistapoja, esimerkiksi etäopintoina verkossa ammattikorkeakoulun itsensä tarjoamina tai Virtuaaliammattikorkeakoulun kautta. Tärkeintä on siis vain ottaa rohkeasti yhteyttä ammattikorkeakoulun henkilökuntaan. 18 SAMOK Julkaisut
Opintojakson kuormittavuusongelmat Suomessa siirryttiin korkea-asteen koulutuksessa opintoviikoista opintopisteisiin 1.8.2005 alkaen. Samalla korkeakoululaitos siirtyi kokonaisuudessaan eurooppalaiseen kaksiportaiseen tutkintorakenteeseen. Opintopiste on opintojen mitoituksen perusyksikkö, joka ilmoittaa koulutuksen laajuuden. Yksi opintopiste vastaa noin 27 tunnin työpanosta. Tämä pitää sisällään kaiken lähiopetuksen, ryhmätyöt, itseopiskelun ja tenttiin lukemisen. Kaikissa korkeakouluissa tehtiin analyysi opintojaksojen kuormittavuudesta ja opintojaksojen sisältöjä mukautettiin uuteen mitoitukseen sopivaksi. Ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen laajuus on 180, 210 tai 240 opintopistettä. Opetusministeriö voi erityisestä syystä vahvistaa opintojen laajuuden 240 opintopistettä laajemmaksi. Yhden lukuvuoden opintojen suorittamiseen vaadittava 1 600 tunnin työpanos vastaa 60 opintopistettä. (www.minedu.fi.) Kuopion ja Oulun yliopiston hallinnoimassa Walmiiksi Wiidessä Wuodessa - Tutkintorakenneuudistuksen tukihankkeessa vuosille 2004-2006 tutkittiin muun muassa opintojen mitoitusta yliopisto-opiskelijan näkökulmasta. Projektissa päädyttiin varsin konkreettisiinkin suosituksiin opintojen mitoituksesta (www.oulu.fi/w5w/index.html). Samaa tavoittelee Opetusministeriön rahoittama ja Turun ammattikorkeakoulun hallinnoima Opintojen mitoitus ja kuormittavuus OPMITKU hanke. Opintojakson kuormittavuuden ja laajuuden on vastattava toisiaan. Ammattikorkeakoulu vastaa koulutuksen laadusta. Laadun kehittämisen tulee tähdätä opiskelijan parempaan oppimiseen. Opiskelijoiden aktiivinen osallistuminen laadun kehittämistyöhön on mahdollistettava ja se on nähtävä osana opiskelijan ammatillisen kasvun tukemista. (SAMOK Poliittinen ohjelma.) Julkaisut SAMOK 19
Miten toimia ongelmatilanteissa? Ammattikorkeakouluasetuksen (352/2003) 13 :ssä ammattikorkeakoulut määritellään vastuullisiksi opintojen järjestämisestä niin, että kokopäiväopiskelija voi suorittaa opinnot niiden laajuutta vastaavassa ajassa. Opintojaksojen sisältöjen mukautuksesta huolimatta voi olla aivan hyvin mahdollista, että opintojakso teettää runsaastikin enemmän töitä kuin mitä siitä saatava opintopistemäärä edellyttää. Tähän voi liittyä myös se että opintojaksot ovat osittain päällekkäisiä asiasisällöltään. Tällaisessa tapauksessa kannattaa ottaa yhteyttä opettajaan/opettajiin ja tiedustella hänen/heidän kantaansa asiaan. Voi hyvin olla, että opettaja opettaa opintojaksoa poiketen opintosuunnitelmasta edes tiedostamatta sitä. Opettajatuutori, koulutusalajohtaja tai yliopettaja ovat seuraavat, joihin voi ottaa yhteyttä, jos tästä ei ole apua. Jos opintojakso kuormittaa opiskelijaa liikaa, vaikutus voi heijastua myös muihin opintojaksoihin, ja viivästyttää valmistumista tai heikentää oppimistuloksia. Opintojakson saavutettavuusongelmat Opintojakson saavutettavuusongelmia voi olla monenlaisia. Opintojakso voidaan järjestää alkuperäisestä lupauksesta huolimatta ammattikorkeakoulun toisessa toimipisteessä, joka sijaitsee jopa satojen kilometrien päässä. Ongelmia voi aiheuttaa myös se, että opintojaksolle ei oteta ensisijaisesti niitä opiskelijoita, joille se on pakollinen. Esimerkkejä opintojakson saavuttamisen ongelmista on muitakin. Esimerkiksi se ettei opintojaksoa/suuntautumisvaihtoehtoa järjestetä ollenkaan liian vähäisen ilmoittautujamäärän tai jonkin muun syyn takia. 20 SAMOK Julkaisut
Miten toimia ongelmatilanteissa? Ammattikorkeakouluasetuksen (352/2003) 13 :ssä ammattikorkeakoulut määritellään vastuullisiksi opintojen järjestämisestä niin, että kokopäiväopiskelija voi suorittaa opinnot niiden laajuutta vastaavassa ajassa. Asetuksen perusteella ei siis pitäisi olla epäselvyyttä siitä että eritoten opinto-ohjelmaan pakollisena kuuluvat opintojaksot tulisivat olla saavutettavissa. Näin ei kuitenkaan valitettavasti aina ole. Koska saavutettavuusongelmia on monenlaisia, mitään yleispätevää ratkaisua ei ole tarjolla. Kannattaa kuitenkin aina ottaa aloite omiin käsiin ja lähestyä opintojakson opettajaa, opettajatuutoria ja yliopettajaa ongelman kanssa. Jos yhteydenottaminen heihin ei tuota tulosta, jää vaihtoehdoksi tehdä asiasta valitus tai kantelu (LIITE 7). Jos opintojakso on tarjolla ammattikorkeakoulun toisessa toimipisteessä, saattaa olla hyvinkin mahdollista että sen voi suorittaa etäopintoina muista toimipisteistä käsin. Jos taas tämä ei ole mahdollista opintojakson luonteen vuoksi (esimerkiksi osa opintojaksosta on käytännön työskentelyä), kannattaa tiedustella mahdollista koulun tarjoamaa taloudellista tukea asumiseen toisella paikkakunnalla. Jos opintojakso on välttämätön opintojen edistymisen kannalta, mutta ryhmään ei mahdu, kannattaa ottaa yhteyttä opettajaan, jotta hän tekisi tilaa kurssille. Tämä kannattaa tehdä kuitenkin jo ennen opintojakson alkua. Jos opintojaksoa ei jostain syystä järjestetä ollenkaan, sen voi usein kuitenkin suorittaa jossain toisessa ammattikorkeakoulussa, Suomen Virtuaaliammattikorkeakoulussa tai avoimessa ammattikorkeakoulussa. On kuitenkin tärkeää varmistaa etukäteen, että opiskelijan oma ammattikorkeakoulukoulu hyväksyy tällaiset opinnot osaksi tutkintoa. Julkaisut SAMOK 21
Ongelmat opintojaksojen arvosanojen kirjaantumisessa Ammattikorkeakouluilla on yleensä tutkintosäännössään määriteltynä, millä aikataululla arviointi opintojaksosta on annettava. Arviointi kuuluu opettajan tai opintojakson vastuuhenkilön tehtäväksi viran puolesta. Miten toimia ongelmatilanteissa? Jos arvosanaa ei kirjata järjestelmään tutkintosäännössä määritellyn ajan kuluessa, opiskelijan kannattaa ottaa yhteyttä opettajaan ja tiedustella missä arvostelu viipyy. Jos arvosanaa ei kuulu tämän jälkeenkään, kannattaa ottaa yhteyttä esimerkiksi yliopettajaan aiheesta. Jos tämäkään ei auta, opiskelija (tai ammattikorkeakoulun opiskelijakunta) voi tehdä asiasta kantelun koulutusalajohtajalle tai rehtorille. Kantelusta lisää liitteessä 7. 22 SAMOK Julkaisut