TOISEN ASTEEN KOULUTUS KUHMOSSA

Kuhmon toisen asteen koulutuksen tulevaisuuspolku -työryhmän raportti TOISEN ASTEEN KOULUTUS KUHMOSSA Lyhyt lähihistoria, nykytila ja tulevaisuuspolku vuoteen 2015 Kainuun maakunta -kuntayhtymän koulutustoimiala ja Kuhmon kaupunki 31.1.2007

Sisällysluettelo 1. TAUSTA... 1 JOHDANTO...1 TYÖRYHMÄN ASETTAMINEN JA TEHTÄVÄ...1 2. VÄESTÖ... 2 2.1 KAINUUSSA JA KUHMOSSA SYNTYNEET LAPSET...2 2.2. 16-VUOTIAIDEN IKÄLUOKAT...2 3. TOISEN ASTEEN KOULUTUS... 3 3.1 TOISEN ASTEEN KOULUTUS VUONNA 1985...3 3.2 TOISEN ASTEEN KOULUTUKSEN NYKYTILA...4 3.3 ENSISIJAISET HAKIJAT...5 3.4 TOISEN ASTEEN KOULUTUKSEN MÄÄRÄLLINEN MUUTOS VUOSINA 1985 2005...5 3.5 KEVÄÄN 2006 YHTEISHAKU...6 3.6 OPISKELIJAMÄÄRÄENNUSTEET VUOSILLE 2010 JA 2015...8 3.7 TULEVAISUUDEN OPISKELIJAENNUSTEET JA MUUT TEKIJÄT...9 4. KUHMON TOISEN ASTEEN KOULUTUKSEN TULEVAISUUSPOLKU VUOSILLE 2010 2015... 9 4.1 KAINUUN HALLINTOKOKEILU...9 4.2 KOULUTUSTARJONTA... 10 4.2.1 Ammatillinen perustutkintokoulutus... 10 4.2.2 Yksilöllistä tukea tarvitsevan opiskelijan polku Kainuun ammatti- opiston Kuhmon toimipaikassa osana syrjäytymisen ehkäisyä... 11 4.2.3 Ammatillinen aikuiskoulutus... 12 4.2.4 Lukiokoulutus... 13 4.2.5 Vapaa sivistystyö... 14 4.3 MARKKINOINTI... 14 4.3.1 Kansainvälisyys... 14 4.4 TILARATKAISU... 15 4.4.1 Kuhmon tilakysymysten nykytilanne... 15 4.5 HENKILÖSTÖN TYÖLLISTYMINEN... 16 4.6 JOHTAMISJÄRJESTELMÄ... 16 4.7 TALOUS... 17 LIITTEET... 17

1 (19) 1. TAUSTA Johdanto Raportissa tarkastellaan Kuhmon toisen asteen koulutuksen lähihistoriaa, nykytilaa ja tulevaisuutta. Lähihistorian vertailuvuodeksi valittiin vuosi 1985. Toisen asteen oppilaitosverkko oli Kainuussa tuolloin lähes nykyistä vastaava toimipaikkojen ja koulukiinteistöjen osalta. Vuoden 2005 vertailu vuoteen 1985 antoi selkeän kuvan toisen asteen koulutuksen määrällisestä kehityksestä Kainuussa viimeisen 20 vuoden aikana. Kainuun ja Kuhmon 16- vuotiaiden ikäluokan suuruusluokka on jo nyt tiedossa vuoteen 2022 asti (syntyneet vuonna 2006). Työ oli jatkoa Kainuun hallintokokeilun valmistelutyössä keväällä 2005 valmistuneisiin ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen tulevaisuuspolkuraportteihin. Kuhmon kaupunki laati kaupunkikonsernille strategian vuonna 2006, jonka tähtäimenä on vuosi 2012. Sen päätavoitteina on, että Kuhmon kaupunki ja kaupungin yhtiöt tuottavat korkealaatuisia kuntapalveluja asiakkaille, yhteistyössä Kainuun maakunnan, yritysten ja naapurikuntien kanssa, erityisenä tavoitteenaan myönteinen väestökehitys ja ihmisten menestys, hyvä työllisyys ja terve kuntatalous. Keskeisimmät kehitettävät painoalat ovat osaamisen kasvu, Itäyhteistyö, Vartius ja maahanmuuttajat ja matkailun yritysyhteistyö sekä mm. palvelurakenteen kehittäminen yhteistyössä henkilöstön kanssa. Keinoina kasvattaa osaamista nähdään juuri toimintansa käynnistänyt Woodpolis, oma nuoriso-ohjelma sekä osaamiskeskus Virtuosin yhteyteen suunnitteilla oleva musiikin verkko-opetuksen laboratorio. Kuhmon toisen asteen koulutuksen tulevaisuuspolku -työryhmän tehtävänä oli tukea ja edesauttaa Kuhmon kaupunkikonsernin strategian toteutumista. Työryhmän asettaminen ja tehtävä Kainuun maakunta -kuntayhtymä asetti 2.3.2006 Kuhmon toisen asteen koulutuksen tulevaisuuspolku -nimisen virkamiestyöryhmän. Tehtävänä oli selvittää Kuhmon toisen asteen koulutuksen tila ja tulevaisuuden näkymiä vuoteen 2015 ulottuvalla tarkastelulla. Työryhmä tuli tuottaa esitys strategisista linjauksista sekä tarvittavista toimenpiteistä. Tarkastelussa tuli ottaa huomioon koulutustarve, tilakysymykset, ikäluokkien kehitys sekä koulutukseen kohdistuvat taloudellisuus- ja tehokkuusvaatimukset. Työryhmä kokoontui yhteensä 9 kertaa. Työryhmän puheenjohtajana toimi koulutustoimialan johtaja Anssi Tuominen, muut jäsenet olivat: - Kuhmon kaupunginjohtaja Eila Valtanen - Kuhmon sivistyspalvelujen vastuualueen esimies Timo Heikkilä - Kuhmon yhteislukion vs. rehtori Marja-Stiina Suihko ja 1.6.2006 alkaen rehtori Tuula Tervo - Kuhmon perusopetuksen esimies, rehtori Onni Heikkinen - Kuhmon kaupungininsinööri Hannu Huotari - Kainuun ammattiopiston Kuhmon toimipaikan johtaja Osmo Hänninen - Kainuun ammattiopiston talousjohtaja Pirjo Kovalainen - Kainuun ammattiopiston koulutuspäällikkö Esko Moilanen

2 (19) 2. VÄESTÖ 2.1 Kainuussa ja Kuhmossa syntyneet lapset 1980 -luvun alkuvuosina Kainuussa syntyi noin 1500 lasta ja Kuhmossa noin 200 lasta vuosittain. Vuonna 1985 Kainuussa syntyi 1387 lasta ja Kuhmossa 191 lasta. Mainittuna vuonna Kainuun syntyvyys kääntyi pysyvään laskuun. Vuonna 2005 Kainuussa syntyi 813 lasta ja Kuhmossa 70 lasta. 20 -vuoden kehitys: Kainuun syntyvyys on alentunut 40 % ja Kuhmon 63 %. Liite 1. Syntyneet Kainuussa 1980 2005. 2.2. 16-vuotiaiden ikäluokat Vuonna 1985 Kainuun 16-vuotiaiden ikäluokka oli 1540 nuorta ja Kuhmossa 264 nuorta. Kuhmon osuus Kainuun ikäluokasta oli 17,1 %. Vuonna 2005 ikäluokka Kainuussa oli 1078 nuorta ja Kuhmossa 115 nuorta. Kuhmon osuus ikäluokasta oli 10,7 %. 20 vuoden kehitys: Kainuun 16-vuotiaiden ikäluokka on alentunut 30 % ja Kuhmon 56 %. Tilastokeskuksen mukaan Kainuun 16-vuotiaiden ikäluokka vuonna 2015 on 829 nuorta ja Kuhmon 78 nuorta. Kuhmon osuus Kainuun ikäluokasta on ennusteen mukaan 9,4 %. Ennakkotieto vuodelle 2015: Kainuun 16-vuotiaiden ikäluokka alenee 23 % ja Kuhmon 32 % vuoteen 2005 verrattuna Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan vuonna 2015 Kainuun 16-vuotiaiden ikäluokka on 46 % ja Kuhmon 70 % pienempi kuin vuoden 1985 ikäluokka. Liite 2. Kainuun perusopetus, opiskelijamäärä 1. 9. luokat, syksy 2005 Liite 3. 16-vuotiaat Kainuussa kunnittain 1980 2040

3 (19) Taulukko 1. Kuhmon ja Kainuun 16-vuotiaiden määrän muutos 1985 2005. Alue / vuosi Ikäluokka 1985 Ikäluokka 2005 Muutos [%] Kuhmo 264 115-56,4 Kainuu 1540 1078-30,0 Taulukko 2. Kuhmon ja Kainuun 16-vuotiaiden määrän muutos 1985 2020. Alue / vuosi Ikäluokka 1985 Ikäluokka 2020 Muutos [%] Kuhmo 264 82-68,9 Kainuu 1540 783-49,2 Taulukko 3. Kuhmon ja Kainuun 16-vuotiaiden määrän muutos 2005 2020. Alue / vuosi Ikäluokka 2005 Ikäluokka 2020 Muutos [%] Kuhmo 115 82-28,7 Kainuu 1078 783-27,4 3. TOISEN ASTEEN KOULUTUS 3.1 Toisen asteen koulutus vuonna 1985 Vuonna 1985 Kainuun toista astetta vastaavassa ammatillisessa koulutuksessa oli 3242 opiskelijaa (sisältää suurtalouden työnjohdollisella linjalla olleet 16 opiskelijaa ja vaatetusteknikkolinjalla olleet 14 opiskelijaa, Kajaanin kauppaoppilaitoksen 212 opiskelijaa sekä Kajaanin terveydenhuollon 150 opiskelijaa). Lukiokoulutuksessa oli 2445 opiskelijaa. Kuhmossa oli ammatillisessa koulutuksessa 133 opiskelijaa ja Kuhmon yhteislukiossa opiskelijoita oli 281. Kuhmossa opiskelevien ammattiopiskelijoiden osuus Kainuun ammattiopiskelijoista oli 4,1 %. Kuhmon yhteislukion opiskelijoiden osuus oli 11,5 % Kainuun lukio-opiskelijoista. Kainuun keskusammattikoulun Kuhmon sivukoulun opintolinjoja olivat: auto- ja kuljetustekniikan, autonasentajan, kone- ja metallitekniikan, asentaja-koneistajan, talonrakennuksen, puutekniikan, puusepän, vaatetusteknisen linjan ja keittäjän linjat. Ammatillista aikuiskoulutusta Kuhmossa toteutti Kajaanin ammatillisen kurssikeskuksen (KAKK) Kuhmon sivuosasto. Vuodesta 1976 alkaen Kuhmon sivuosasto toimi lähinnä metsä-

4 (19) ja metallialan koulutusten tuottajana. Vuosikymmenen lopulla tuli kuvaan maatalouslomittajakoulutukset. Oppilaita oli keskimäärin n. 70. Vuonna 1978 aloitettiin 60 oppilaan oppilasasuntolan rakentaminen oppilastyönä Kajaani -johtoisesti. Asuntola valmistui keväällä 1979. 1980 -luvulla aikuiskoulutusten kirjo oli laaja perhepäivähoitajasta hitsaajaan. Erikoisuuksina olivat mm. suuhygieniatuotteidenvalmistaja- ja pakkaajakoulutukset. Vuonna 1985 kursseja olivat mm. maatalouskonekorjaajan, maatalouslomittajien, vaiheompelijan ja sepän koulutukset. Kostamus -hankkeen jälkihoito oli tuolloin merkittävä työllisyyspoliittinen asia Kainuussa. Oppilaita oli keskimäärin 100. 1990 -luvulla työhallinnon koulutukset muuttuivat kilpailutettaviksi. Samalla aikuiskoulutus kehittyi entistä enemmän vaihtuvalinjaisen koulutuksen toteuttajaksi. Oppilaita oli keskimäärin 120. 3.2 Toisen asteen koulutuksen nykytila Kainuussa oli syyskuussa 2005 toisen asteen ammatillisessa peruskoulutuksessa 2028 opiskelijaa ja lukiokoulutuksessa oli 2017 opiskelijaa. Kuhmossa oli ammatillisessa koulutuksessa 97 opiskelijaa ja Kuhmon yhteislukiossa opiskelijoita oli 223. Kuhmossa opiskelevien ammattiopiskelijoiden osuus Kainuun ammattiopiskelijoista oli 4,8 % ja lukio-opiskelijoiden 11,1 % Kainuun lukio-opiskelijoista. Toisen asteen ammatillisen koulutuksen Kuhmossa järjestää Kainuun ammattiopisto, jolla on kiinteä toimipaikka Kuhmossa. Kainuun ammattiopisto on Kainuun maakunta - kuntayhtymän omistama kunnallinen liikelaitos ja osa maakunnan koulutustoimialaa. Tilastointipäivänä 20.9.2006 Kainuun toisen asteen ammatillisessa peruskoulutuksessa oli 2013 opiskelijaa ja lukiokoulutuksessa 1969 opiskelijaa. Ammatillinen perustutkintokoulutus (2006) Koulutusalat ja koulutusohjelmat Kuhmossa ovat: Tekniikka ja liikenne - tekniikan koulutusohjelma - rakennus- ja puuala Ravitsemis- ja matkailuala - catering -ala (loppuu keväällä 2007) Ammatillinen aikuiskoulutus Aikuiskoulutuksen 2000 -luvun alku oli kovaa kilpailua yksityisten koulutuspalveluja tuottavien yritysten sekä paikallisen ammatillisen oppilaitoksen kanssa. Opiskelijoita oli keskimäärin 80. Kuhmon kaupunki lunasti valtion omistusosuuden (90 %) Rajakadun kiinteistöstä. Tutkintotavoitteisten koulutusten kysyntä aiheutti merkittävän kilpailuedun heikkenemisen, koska vaihtuvalinjaisen koulutusmaailman toteuttamisessa ei ollut hankittu resursseja eikä osaamista näyttöjen järjestämisestä. Vuonna 2003 aloitettiin Kuhmon kaupungin ja Kuhmon Oppimiskeskuksen kanssa neuvottelut yhteistoiminnasta. Vuoden 2004 maaliskuussa Kainuun ammattiopisto (KAO) irtisanoi Rajakadun kiinteistön vuokrasopimus kaupungin kanssa. Kesäkuun alussa aikuiskoulutus muutti Piilolantielle Oppimiskeskuksen nuorisoasteen tiloihin. Yhteistyö lähti sujumaan hyvin.

5 (19) Ammatillista aikuiskoulutusta Kuhmossa järjestää Kainuun ammattiopiston aikuiskoulutuspalvelut (Edukai). Opiskelijatyöpäiviä Kuhmossa tuotetaan noin 12 000 työpäivää vuodessa eli noin 6 % KAO:n aikuiskoulutuspalvelujen kokonaismäärästä, joka vuonna 2005 oli noin 195 000 opiskelijatyöpäivää. 3.3 Ensisijaiset hakijat Vuonna 1985 Kainuun keskusammattikoulun Kuhmon sivukouluun ensisijaisia peruskoulupohjaisia hakijoita oli 78 ja aloituspaikkoja oli 92. Opiskelijoita otettiin 86, joten vapaita paikkoja jäi 6. Kuhmon yhteislukioon ensisijaisia hakijoita vuonna 1985 oli 103. Aloituspaikkoja ja opiskelijoiksi otettuja oli 102. Vuoden 1985 Kuhmon 16-vuotiaiden ikäluokka oli 264 nuorta. Kuhmon ammatilliseen koulutukseen ensisijaisten hakijoiden suhteellinen osuus oli 29,6 % ikäluokasta ja lukiokoulutukseen 39,0 % ikäluokasta. Vuonna 2005 ensisijaisia hakijoita Kuhmon ammatilliseen koulutukseen oli 21 hakijaa 52 aloituspaikkaan. Aloittajia oli 29, vapaita paikkoja jäi 23. Aloittaneet ryhmät olivat tekniikan ja liikenteen koulutusalalla. Catering -ryhmä ei alkanut. Kuhmon lukiokoulutukseen ensisijaisia hakijoita oli 59. Aloituspaikkoja oli 96. Lukiokoulutuksen aloitti 57 opiskelijaa eli vapaita lukiopaikkoja jäi 39. Vuoden 2005 Kuhmon 16-vuotiaiden ikäluokka oli 115 nuorta. Kuhmon ammatilliseen koulutukseen ensisijaisten hakijoiden osuus oli 18,3 % ja lukiokoulutukseen 51,3 % ikäluokasta. 3.4 Toisen asteen koulutuksen määrällinen muutos vuosina 1985 2005 Vuonna 1985 Kainuussa toista astetta vastaavaa ammatillista koulutusta toteutti kymmenen eri oppilaitosta 17 eri toimipaikassa. Nyt ammattioppilaitoksia on yksi Kainuun ammattiopisto, jonka kiinteät toimipaikat ovat Kajaanissa, Kuhmossa, Sotkamossa, Suomussalmella ja Vaalassa. Perustutkintokoulutuksen opiskelijamäärä on alentunut reilun kolmanneksen. Lukioverkko on nyt sama kuin vuonna 1985. Merkittävät rakenneuudistukset ovat Kajaanin lukion perustaminen 1.8.2004 alkaen (Linnan lukion ja Kajaanin lyseon fuusio) sekä pienten lukioiden filiaalimallin muodostaminen 1.8.2005 alkaen. Vuolijoen lukion toiminta päättyy keväällä 2008. Kainuun lukioiden opiskelijamäärä on alentunut noin 18 % vuodesta 1985 vuoteen 2005. Kuhmon yhteislukiossa aloitettiin musiikkilinja syksyllä 2002. Muutos 20 vuoden aikana Kainuun 16-vuotiaiden ikäluokka on alentunut 30 % ja Kuhmon 56 %. Kuhmon osuus ikäluokasta on alentunut 17,1 % arvoon 10,7 %. Kuhmon toiselle asteelle hakevien ensisijaisten hakijoiden määrä on puolittunut ja se seuraa Kuhmon 16-vuotiaiden ikäluokan kehitystä (ammatillinen 78 / 21, lukio 103 / 59, ikäluokka 264 / 115). Ensisijaisten hakijoiden osuus ikäluokasta Kuhmon toisen asteen oppilaitoksiin on pysynyt vakiona. Lukion osuus on kasvanut ja ammatillisen on vähentynyt (ammatillinen 29,6 % / 18,3 % ja lukio 39,0 % / 51,3 %).

6 (19) Kuhmon markkinaosuus Kainuun toisen asteen nuorten koulutuksen opiskelijamääristä on säilynyt lähes ennallaan (ammatillinen 4,1 % / 4,8% ja lukiokoulutuksen 11,5 % / 11,0 %). Kuhmon ammatillisen perustutkintokoulutuksen linjavalikoima on kehittynyt kuudesta erillisestä linjasta kolmeen. Tarjonnasta on kokonaan poistunut vaatetusalan koulutus. Catering -alan koulutus on jatkoa keittäjän linjalle, tekniikan koulutusohjelma on jatkoa auto- ja kuljetustekniikan sekä kone- ja metallitekniikan peruslinjoille. Yhdistetty puu- ja rakennusalan koulutusohjelma on jatkoa talonrakennuksen ja puusepän linjoille. Kuhmossa toteutetun aikuiskoulutuksen osuus KAO:n toteuttamasta aikuiskoulutuksesta on laskenut noin 10 % osuudesta noin 6 % osuuteen. Aikuiskoulutuksen kiinteät toiminnot siirrettiin nuorisoasteen tiloihin Piilolantielle vuonna 2004. Liite 4. Toisen asteen oppilaitokset ja opiskelijamäärät Kainuussa vuosina 1985 ja 2005. 3.5 Kevään 2006 yhteishaku Ammatilliseen koulutukseen Kuhmoon 1. sijaisia hakijoita oli 25 ja aloituspaikkoja oli tarjolla 52. Toissijaisia hakijoita oli 26. Kuhmon yhteislukioon 1. sijaisia hakijoita oli 54. Aloituspaikkoja oli 80. Toissijaisia hakijoita oli 24. Taulukko 4. Kevään 2006 aloituspaikat ja hakijat, Kuhmon toisen asteen oppilaitokset Oppilaitos / koulutusala aloituspaikat 1. sijaiset hakijat 2. sijaiset hakijat KAO, Kuhmo, yhteensä 52 25 26 * catering 12 4 6 * tekniikan koulutus 20 7 9 * rakennus ja puu 20 14 11 Kuhmon yhteislukio 80 54 24 lukio 60 38 20 lukion musiikkilinja 20 16 4 Kuhmo yhteensä 142 79 50 Tilastokeskuksen mukaan Kuhmon vuoden 2006 16-vuotiaiden ikäluokka on 139. Syksyllä 2005 Kuhmon perusasteen 9. luokilla oli 135 oppilasta. Kuhmon ammatilliseen koulutukseen ensisijaisia hakijoita oli 18,0 % (18,3 % vuonna 2005) ja lukiokoulutukseen 38,9 % (51,3 % vuonna 2005) suhteessa ikäluokkaan.

7 (19) Taulukko 5. Kuhmolaisten hakeutuminen toisen asteen koulutukseen keväällä 2006 ja valintaehdotus, kuntakohtainen tarkastelu. (lähde: Oulun lääninhallitus, Kainuun yhteisvalintatoimisto 7.8.2006) KUHMOLAISET HAKIJAT / SIJOITUSESITYS YHTEISVALINTATOIMISTON VALINTAEHDOTUS Ammatillinen Lukio-koulutus koulutus Yhteensä Hakijat KAJAANI 2 61 63 75 KUHMO 55 14 69 66 KUOPIO 1 1 8 OULU 2 5 7 8 VALTIMO 6 6 6 Muut kunnat 2 22 24 28 YHTEENSÄ 62 108 170 191 Liite 5. Kainuun ammattiopiston opiskelijoiden kotipaikkajakauma 20.9.2005. Taulukko 6. Syksyllä 2006 Kajaanissa ammatillisen perustutkintokoulutuksen aloittavat kuhmolaiset (ennakkotieto 10.8.2006). KOULUTUSALA OPISKELIJAMÄÄRÄ hyvinvointiala 16 (hiusala 5, lähihoitaja 11) kulttuuriala 11 liiketalouden ala 9 luonnonvara- ja ympäristöala 2 matkailu- ja ravitsemisala 5 tekniikan ja liikenteen ala 18 (logistiikka 8, sähköas. 5 ja loput eri koulutusohjelmiin) Yhteensä 61

8 (19) 3.6 Opiskelijamääräennusteet vuosille 2010 ja 2015 Vuosien 2010 ja 2015 opiskelijamääräennusteet laadittiin Kainuun hallintokokeilun valmisteluvaiheessa ja ne on esitetty Lukioiden tulevaisuuspolku -asiakirjassa (Koostaja Raili Kemppainen 2005). Alla oleviin taulukoihin on päivitetty 16 -vuotiaiden ikäluokkaennuste Tilastokeskuksen ennusteen 03/2006 perusteella vuosille 2010 ja 2015. Taulukko 7. Kuntakohtainen nuorten toisen asteen koulutuksen kokonaisopiskelijamääräsekä aloittajaennuste ja 16 -vuotiaiden ikäluokkaennuste. Ennustevuosi on 2010. Oppilaitoksen sijaintikunta Lukioopiskelijat, kokonaismäärä Lukioiden aloittajaennuste Ammatilliset opiskelijat, kokonaismäärä ammatillisten opiskelijoiden aloittajaennuste 16 -vuotiaiden ikäluokkaennuste Hyrynsalmi 50 17 28 Kajaani 739 246 1668 556 457 Kuhmo 169 56 86 29 119 Paltamo 103 34 57 Puolanka 48 16 37 (Ristijärvi) 20 Sotkamo 254 85 126 Suomussalmi 136 45 171 57 106 Vuolijoki 54 18 43 Vaala 84 28 49 Kainuu yhteensä 1637 546 1926 642 1042 Taulukko 8. Kuntakohtainen nuorten toisen asteen koulutuksen kokonaisopiskelijamääräsekä aloittajaennuste ja 16 -vuotiaiden ikäluokkaennuste. Ennustevuosi on 2015. Oppilaitoksen sijaintikunta Lukio-opiskelijat, kokonaismäärä Lukioiden aloittajaennuste ammatilliset opiskelijat, kokonaismäärä ammatillisten opiskelijoiden aloittajaennuste 16 -vuotiaiden ikäluokkaennuste Hyrynsalmi 29 10 18 Kajaani 606 202 1325 442 375 Kuhmo 115 38 59 20 78 Paltamo 76 25 33 Puolanka 35 12 30 (Ristijärvi) 16 Sotkamo 207 69 117 Suomussalmi 98 33 122 41 87 Vuolijoki 39 13 31 Vaala 65 22 44 Kainuu yhteensä 1270 423 1507 502 829

9 (19) 3.7 Tulevaisuuden opiskelijaennusteet ja muut tekijät Ikäluokkien kehitystrendi Kuhmon osalta on laskeva. Ennusteen mukaan vuonna 2015 Kuhmossa on 16-vuotiaita hakeutumassa toisen asteen koulutukseen yhteensä 78. Tätä tilannetta voi muuttaa maahanmuuttajat sekä Kainuun ulkopuolelta tulevat hakijat, jotka hakeutuvat mahdollisesti toisen asteen koulutukseen Kuhmoon. Kuhmon toimipaikan ja koulutuksen ylläpitäjän toimilla on pyrittävä nostamaan paikkakunnan ja maakunnan ulkopuolelta Kuhmoon toisen asteen koulutukseen tulevien opiskelijoiden määrää. Keskeisinä elementteinä tässä ovat kilpailukykyiset koulutuspalvelut ja niiden määrätietoinen markkinointityö. Toisen asteen koulutustarjonta on Kainuussa hyvin laaja-alaista ja alueen väestöpohjaan nähden jopa vahvaa. Toisaalta Kainuun toisen asteen koulutuksella ei tarjota mitään valtakunnallisesti harvinaisia tai rajoitettuja koulutustuotteita (syksyllä 2007 aloitetaan turvallisuusalan koulutus). Kainuun lähimaakunnat kärsivät ikäluokkien pienenemisestä samalla tavalla kuin Kainuu. Tästä syystä ei ole realistista odottaa kovin runsasta Kainuun ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden joukkoa. Globaalissa maailmassa väkeä kyllä riittää, mutta lakisääteinen suomen kieli opetuskielenä rajoittaa merkittävästi rekrytointia ulkomailta. Huomioitava on myös se, että 16-vuotiaat eivät nykypäivänä yleensä halua tai saa vanhempien toiveiden takia asua kovin kaukana vanhempien kodista. 4. KUHMON TOISEN ASTEEN KOULUTUKSEN TULEVAISUUSPOLKU VUOSILLE 2010 2015 4.1 Kainuun hallintokokeilu Kainuun hallintokokeilu alkoi 1.1.2005. Hallintokokeilusta säädetyn lain (L 343 / 2003) voimassa olo päättyy vuoden 2012 lopussa. Silloin poistuu käytöstä myös suora kansanvaalijärjestelmä maakuntavaltuuston osalta ja ns. Kainuun kehittämisrahan jakomalli. Palvelujen tuotanto- ja hallintomalli ei tule päättymään. Kuntayhtymä voisi teoriassa purkautua siten, että kuntien valtuustojen vuonna 2013 valitsemat yhtymävaltuuston edustajat päättäisivät lakkauttaa koko kuntayhtymän vuoden 2013 aikana. Tätä vaihtoehtoa ei voitane pitää todennäköisenä. Kunta- ja palvelurakennehanketta johtava ryhmä sai 28. kesäkuuta 2006 valmiiksi esityksen puitelaiksi. Yhteistoiminnan vahvistamiseksi kunnat voivat perustaa yhteistoiminta-alueita. Esityksen mukaan, jos kunta tai yhteistoiminta-alue huolehtii ammatillisesta peruskoulutuksesta, on asukasmäärän oltava vähintään noin 50 000. Opetusministeriö on käynnistänyt (OPM:n kirje Dnro 1/502/2006, 5.4.2006) ammatillisen koulutuksen järjestämisverkon kokoamisen vauhdittamishankkeen. Tavoitteena on ammatillisen koulutuksen palvelukyvyn turvaaminen ja ammatillisen koulutuksen roolin vahvistaminen järjestäjäverkkoa kokoamalla. Tulevaispolun aikatähtäykseksi on asetettu vuosi 2015. Perusteena valinnalle on toisen asteen nuorten koulutuksen suunnittelun vaatima pitkäjänteisyys. Opiskelijat ovat toisen asteen koulutuksessa kolme vuotta. Syksyllä 2012 aloittavat opiskelijat valmistuvat keväällä 2015 (nyt perusopetuksen neljännellä luokalla). Liite 6 Kuhmon kaupunkikonsernin strategia 2012.

4.2 Koulutustarjonta 10 (19) 4.2.1 Ammatillinen perustutkintokoulutus Kainuun yhteisvalintatoimiston sijoitusesityksen mukaan esitettiin valittavaksi Kuhmoon 14 ja Kajaaniin 61 kuhmolaista opiskelijaa (taulukko 2.). Kainuun ammattiopistossa opiskeli syyskuussa vuonna 2005 yhteensä 205 kuhmolaista opiskelijaa. Kajaanissa heistä opiskeli 112 opiskelijaa (kulttuurialalla 19, liiketaloudenalalla 31, luonnonvara-alalla 8, matkailu- ja ravitsemisalalla 5, sosiaali- ja terveysalalla 16 sekä tekniikan ja liikenteen alalla 33 opiskelijaa) ja Kuhmossa 82 (tekniikan ja liikenteenalalla 69, matkailu- ja ravitsemisalalla 13) kuhmolaista opiskelijaa (liite 5.). Ensisijaisten hakijoiden määrä Kuhmon ammatilliseen koulutukseen laskettuna 16 - vuotiaiden ikäluokasta on pysytellyt alle 20 % tasolla (14,9 % vuonna 1985, 18,3 % vuonna 2005 ja 10,1 % vuonna 2006). Aloittajien määrä oli vuonna 2005 16 -vuotiaiden ikäluokasta laskettuna 25,5 %. Taulukoissa 4. ja 5. esitetyt aloittajaennusteet voitaneen asettaa tulevaisuuspolun lähtökohdiksi. (vuosi 2010 aloittajia 29 ja vuosi 2015 aloittajia 20, taulukot 3. ja 4.). Esitys ammatillisen perusopetuksen tulevaisuuspoluksi Ammatillisen peruskoulutuksen tutkintotarjontaa uudistetaan Kuhmon osalta. Lähtökohta uudelle tutkintojen tarjonnalle on hakijoiden toiveet ja eri alojen kiinnostavuus, Kuhmon kaupungin strategian tukeminen tutkintovalinnoilla sekä Kuhmon elinkeinoelämän tarpeet eri alojen osaajista tulevaisuudessa. Mekaaninen puunjalostus Kainuussa on keskittymässä Kuhmoon, yritysten lukumäärällä, liikevaihdolla ja henkilöstöllä mitattuna. Tämä kokonaisuus antaa lähtökohdat teollisuusalan koulutuksen kehittämiselle Kuhmossa. Rakennusalan perustutkinto Kuhmon kaupungin kärkihankkeen näkökulmasta puu- ja hirsirakentamiseen suunnattu rakennusalan perustutkinto tukee lopulta Woodpoliksen toimintaa paremmin kuin puualan entinen perustutkinto. Woodpoliksen alkuvaiheen toiminnan painopiste on uusien innovaatioiden ja järjestelmätuotteiden kehittäminen puurakentamisen tarpeisiin. Valtakunnan tasolla rakennusalan ammattilaisista on viimeaikoina ollut voimakas kysyntä ja tästä syystä tutkintoon valmistuvat ovat työllistyneet varsin hyvin. Puualan osaajien kouluttaminen alan teollisuuden erityistarpeisiin hoidettaisiin oppisopimuskoulutuksen, ammatillisen lisäkoulutuksen ja työvoimakoulutuksen rakenteilla aikuiskoulutuksena. Liiketalouden perustutkinto Liiketalouden koulutus on sukupuolineutraali koulutusala. Se tarjoaa kilpailukykyisen ammatillisen koulutuksen vaihtoehdon molemmille sukupuolille. Liiketalouden koulutus on myös realistinen vaihtoehto kaksoistutkinnon suorittamista harkitseville nuorille. Liiketalouden koulutus tukee myös Kuhmon kaupungin strategiaa tuottamalla osaajia yritysten palveluiden tuottajiksi ja tuomalla positiivisen panoksen ja pohjavirtauksen yrittäjyyden ja yritysten kehittymiselle Kuhmossa. Liiketalouden koulutus tukee myös kaupungin tavoitetta synnyttää paikallinen malli intotalon toimintaan Kuhmossa. Intotalon yksi toiminnallinen ulottuvuus on toimia eri koulujen ja oppilaitosten kumppanina yrittäjyyskasvatuksen toteuttamisessa. Työryhmä tarkasteli ammatillisten perustutkintojen tarjontaa Kuhmossa lähivuosien osalta ja myös pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna. Siirtymävaiheessa (2007 2010) tutkintotarjonnasta todettiin vuosittain seuraavaa:

11 (19) Vuonna 2007 yhteisvalinnassa on tarjolla seuraavat tutkinnot: Autoalan perustutkinto Rakennusalan perustutkinto Vuonna 2008 yhteisvalinnassa on tarjolla seuraavat tutkinnot: Rakennusalan perustutkinto Liiketalouden perustutkinto Vuonna 2009 yhteisvalinnassa on tarjolla seuraavat tutkinnot: Rakennusalan perustutkinto Liiketalouden perustutkinto Vuonna 2010 yhteisvalinnassa on tarjolla seuraavat tutkinnot: Rakennusalan perustutkinto Liiketalouden perustutkinto Suoritetun linjavalinnan väliarviointi tehdään syksyllä 2010. Ryhmien aloittamisessa noudatetaan Kainuun ammattiopiston johtokunnan päätöstä aloitusryhmien ryhmäkokopäätöstä. (Kainuun ammattiopiston johtokunta: 32 /11.4.2005). Alle 10 opiskelijan ryhmällä ei opetussuunnitelmaperusteista koulutusta aloiteta. Poikkeuksena on mm. liiketalouden perustutkinto jota ei aloiteta alle 14 opiskelijan ryhmällä. 4.2.2 Yksilöllistä tukea tarvitsevan opiskelijan polku Kainuun ammattiopiston Kuhmon toimipaikassa osana syrjäytymisen ehkäisyä KAOssa on aina mahdollista opiskella yksilöllisen suunnitelman mukaan toimipaikkakohtaisen koulutusrakenteen sisällä. Opiskelija, huoltaja (alle 18 v opiskelijat), ryhmänohjaaja, koulutusalan erityisopetuksesta vastaava opettaja, kuraattori ja tarvittavat muut asiantuntijat suunnittelevat yksilöllisen oppimispolun tukitoimineen. Tukitoimien tarkoituksena on tukea opiskelijan yhteiskuntaan integroitumista, kehittää hänen ammattitaitoaan ja edistää hänen työllistymistään. Opiskelija voi suorittaa tutkinnon normaalein tavoittein, osittain tai kokonaan mukautetusti tai hän voi saada todistuksen suoritetuista opinnoista. Opetukselliset tukitoimet (KAO yleisesti): yksilöohjaus opiskelija saa tarvittaessa yksilöllistä tukea opinnoissaan etenemiseen aineenopettajilta tai erityisopettajilta samanaikaisopetus opiskelijaryhmän kanssa työskentelee kaksi opettajaa, jolloin opiskelijat voivat edetä oman taitotasonsa mukaan pienryhmäopetus opiskelija voi opiskella esim. yhteisiä aineita oman taitotasonsa mukaisesti pienemmässä ryhmässä työpainotteinen opetus opiskelija suorittaa valtaosan tutkinnon sisällöistä työssäoppimalla Tukitoimien toteutumista ja tuloksellisuutta arvioidaan jaksoittain opiskelijan kanssa. Kuratiiviset tukitoimet (Kuhmon toimipaikka): opiskelijahuoltoryhmä (toimipaikanjohtaja, terveydenhoitaja, kuraattori, opintoohjaaja, erityisopettaja, asuntolahoitaja, opettajien edustaja ja opintosihteeri) kokoontuu kerran kuukaudessa kuraattorin vastaanotto kahtena päivänä kuukaudessa / tarvittaessa useammin 4 5 yksilöohjausta / päivä

12 (19) kuraattori pitää päihdekasvatustunnit ja ohjeitukset kiusaamisen vastaiseen työskentelyyn kaikilla luokka-asteilla kuraattorin ja opiskelijoiden tapaamiset koulutusaloittain asuntolassa asuvien opiskelijoiden ohjaus- ja kriisipalaverit Kuraattori osallistuu verkostoyhteistyöhön Kuhmon kaupungin eri toimijoiden kanssa, esim. päihdetyöryhmä, jossa on edustettuna sosiaali- ja terveystoimi, työvoimatoimisto, perusopetus, lukio ja poliisi. Henkilöstön työnohjaukselliset tukitoimet (KAO yleisesti): ryhmänohjaajien tukeminen opiskelijoiden psykososiaalisten ongelmien käsittelyssä työnohjaukset eli yksilöohjaukset ja työyhteisön ryhmäohjaukset Ammatilliseen koulutukseen valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus 40 ov (AVA I) Ammatilliseen koulutukseen valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus on tarkoitettu nuorille, jotka ovat ilman ammatillista koulutusta ja tarvitsevat opinnoissaan yksilöllistä ohjausta, neuvontaa ja tukea. AVA I tavoitteena on löytää nuoren omat voimavarat ja ottaa ne käyttöön sekä rakentaa samalla hänen omaa elämänhallintaansa mahdollistamaan ammatilliset opinnot. Opiskelua on tukemassa yhteistyö- ja tukiverkosto joka koostuu perusopetuksen ja KAO:n opiskelijahuoltoryhmistä, nuorisotoimen, sosiaali- ja terveystoimen, työvoimatoimiston ja työelämänedustajista. Valmentavaa koulutusta järjestetään aina tarpeen mukaan oppilaitoksen eri toimipaikoissa. Koulutuksessa on 12 15 aloituspaikkaa / ryhmä ja siihen haetaan erillisellä hakulomakkeella, jotka löytyvät KAOn www-sivuilta. Vähimmäisryhmäkoko on 10 opiskelijaa. 4.2.3 Ammatillinen aikuiskoulutus Ennuste ammatillisen aikuiskoulutuksen tulevaisuuden kysynnälle Taulukko 9. Ammatillisen aikuiskoulutuksen oppilastyöpäivien määrän kehitys Kuhmossa (Kakk = Kajaanin ammatillisen aikuiskoulutuskeskuksen Kuhmon sivuosasto, KOK = Kuhmon oppimiskeskus) Vuosi Organisaatio Organisaation tuottamat oppilastyöpäivät Muiden tuottamat oppilastyöpäivät Yhteensä 1990 luku Kakk n. 25 000 n. 1000 26 000 2000 alku Edukai n. 18 000 n. 5000 23 000 2005 KAO n. 13 000 n. 3000 16 000 2006 KAO n. 13 000 n. 1000 15 000

13 (19) Oppilastyöpäivämäärä vakiintunee Kuhmossa n. 15 000 oppilastyöpäivän tasolle vuodessa, josta KAO toteuttanee noin n. 12 000 oppilastyöpäivää. Alkaessaan Talvivaaran kaivoshanke lisännee aikuiskoulutuksen tarvetta Kuhmossa seuraavina vuosina. Edukain koulutusmääräarvio on tuolloin noin 15 000 oppilastyöpäivää vuodessa. Koulutusalakohtainen tarkastelu Teollisuusala Puuala säilyttänee asemansa n. 3000 4000 oppilastyöpäivän vuositasolla työvoimapoliittisessa koulutuksessa. Työssä olevien koulutuksesta toivoisi merkittävää kasvua, mutta sitä ei ole vielä näkyvissä. Woodpolis -projektin vaikutus on edelleen arvoitus. Rakennus- metalli- ja muiden teknisten alojen kohdalla tulee satunnaisia koulutuspyyntöjä, n. 2000 oppilastyöpäivää vuodessa. ICT, hyvinvointi ja palvelualat ICT alalla tulee tapahtumaan laskua, mutta palvelu- ja hyvinvointialojen kysynnässä on potentiaalia kasvuun. Esitys ammatillisen aikuiskoulutuksen tulevaisuuspoluksi Ammatillisen koulutuksen nykyinen toteutusmalli toimii hyvin, eikä sitä ole tarpeen muuttaa. Pelkän työvoimakoulutusten varassa toimittaessa pysynee 12 000 oppilastyöpäivän tasolla. Kehittämiskohteena Kuhmossa ovat ammatillisen lisäkoulutuksen oppisopimuskoulutuksen antamat mahdollisuudet. 4.2.4 Lukiokoulutus Kainuun yhteisvalintatoimiston sijoitusesityksen mukaan esitettiin valittavaksi Kuhmon yhteislukioon 55 kuhmolaista opiskelijaa keväällä 2006 (taulukko 2.). Ensisijaisten hakijoiden määrä Kuhmon yhteislukioon suhteessa 16 -vuotiaiden ikäluokasta on pysytellyt alle 50 % tasolla (39,0 % vuonna 1985, 51,3 % vuonna 2005 ja 38,9 % vuonna 2006). Lopullinen aloittajien määrä vastaa käytännössä ensisijaisten hakijoiden määrää. Taulukoissa 4. ja 5. esitetyt aloittajaennusteet ovat vuodelle 2010 aloittajia 56 ja vuodelle 2015 aloittajia 38.

14 (19) Esitys lukiokoulutuksen tulevaisuuspoluksi Kuhmon yhteislukio toimii kaksisarjaisena ja se mitoitetaan 135 opiskelijalle. Toisen asteen koulutuksen perusta Kuhmossa tulee olemaan lukiokoulutus. Lukio on kaksisarjainen ja sen oletettu opiskelijamäärä vuodelle 2015 on 135 opiskelijaa. Lukion keskeisenä elementtinä tulee olemaan musiikkipainotteisuus. Ammatillinen koulutus tulee toimimaan lukion kanssa yhteistyössä, niiltä osin kuin se tuottaa koulutukselle lisäarvoa tai yhteistyössä koulutuksen toteutuksesta on saatavissa välittömästi taloudellista säästöä tai taloudellisen tehokkuuden kasvua. Työryhmässä käytiin keskustelua ulkopaikkakuntalaisten hankkimisesta opiskelijaksi lukioon. Tähän toimintaan sisältyy se ongelma, että käytännössä lukiokoulutukseen tuleva valtionosuus ei riitä toiminnan ylläpitämisen ja tästä syystä ylläpitäjä joutuu kattamaan rahoitusvajetta muilla resursseilla. Tällöin Kainuun ulkopuolelta tulleiden opiskelijoiden opiskelua rahoitetaan kuntien tai maakunnan muulla rahoituksella. Taiteen musiikin lukio-opetuksen erityistehtävä pyritään saamaan Kuhmon yhteislukioon syksyllä 2010. Tehtävää toteutetaan nykyisin jo Kajaanin lukiossa. Lukio toimii kiinteässä yhteistyössä Kuhmon perusopetuksen Tuupalan koulun kanssa. Lukiolla on useita yhteisiä virkoja perusopetuksen kanssa. Myös useilla lukion virassa olevilla opettajilla on opetusvelvollisuuteen laskettavia tunteja yläasteella. Lisäksi lukio tulee toimimaan jatkossa kiinteässä yhteistyössä Sotkamon lukion kanssa. Lukion opettajien yhteiskäyttö on mahdollista toisella asteella kaikille yhteisissä aineissa: matematiikassa, fysiikassa, äidinkielessä, vieraissa kielissä, liikunnassa sekä opintoohjauksessa. 4.2.5 Vapaa sivistystyö Kuhmon kaupunki on kansalaisopiston ylläpitäjä. Kansalaisopistopalvelut tuottaa Kainuun ammattiopisto. Asiasta on solmittu Kainuun ammattiopiston ja Kuhmon kaupungin yhteistyösopimus. 4.3 Markkinointi 4.3.1 Kansainvälisyys Kuhmon toisen asteen koulutuksen toiminnan kansainvälisten ulottuvuuksien rakentaminen on yksi tulevaisuuden haasteista. Kuhmon sijainti raja-alueella ja jatkuva, erityisesti venäläisten maahanmuutto ovat ne todellisuuden realiteetit, jossa Kuhmossa toimitaan. Ammatillisessa koulutuksessa maahanmuuttajien (MAMU) -koulutus voisi olla perusta, jolla venäläiset maahanmuuttajat voidaan ensiksi kouluttaa Suomalaisen työelämän osaamisvaatimusten mukaisesti työelämän palvelukseen ja toiseksi koulutus edesauttaa maahanmuuttajien integroitumista meidän suomalaiseen yhteiskuntaan.

15 (19) Maahanmuuttajat ovat keskimääräistä innokkaampia käynnistämään yritystoimintaa uudessa asuinmaassaan ja tämä toiminta voi edistää Kuhmossa uusien syntyvien yritysten määrää. Kuhmon kaupunki on omassa strategiassaan nostanut toimintaympäristön kansainvälistymisen yhdeksi menetystekijäksi, kansainvälistyminen erikoisesti venäjän suuntaan nähdään keskeisenä elementtinä, lähtökohtana tälle on sijainti raja-alueella sekä rajanylityspaikka ja sen tuomat mahdollisuudet. Lukiokoulutuksessa selvitetään mahdollisuutta ottaa vuosittain muutamia opiskelijoita Venäjän Karjalasta. Opiskelijahankinnassa painotetaan hyvää suomen kielen taitoa ja vahvaa opiskelumotivaatiota. Venäjän kielen opetus on tunnustettu monella foorumilla Kuhmon yhteislukion vahvuudeksi. Tilastoissa Kuhmon yhteislukion venäjän kielen opiskelijat sijoittuvat hyvin venäjän kielen pääaineopiskelijoiksi erityisesti Joensuun yliopistoon. Kainuun maakuntaohjelmassa vuosille 2006 2010 kansainvälistyminen on nostettu omaksi keskeiseksi menestystekijäksi. Kansainvälistymisellä ohjelmassa tavoitellaan maakunnan kaupan arvon kasvua, menestyvää liiketoimintaa, osaamistason kohottamista ja maakunnan tunnettavuuden kasvua. Maakuntaohjelmassa todetaan, että monikulttuurisuus luo pohjaa elinkeinojen kehittymiselle ja se tukee myönteistä mielikuvaa maakunnasta. Kainuun kansainvälistymisen yhtenä osa-alueena on innovaatioympäristön kansainvälistäminen. Innovaatioympäristön yhtenä keskeisinä toimijoina nähdään maakunnan koulutus- ja tutkimusyksiköt. 4.4 Tilaratkaisu 4.4.1 Kuhmon tilakysymysten nykytilanne Kuhmon toisen asteen koulutuksella on tällä hetkellä tiloja käytettävissä reilusti yli 10 000 m2. Kuhmon yhteislukion tilakysymys ja peruskorjaus on keskusteluttanut Kuhmossa jo lähes 10 vuotta. Kuhmon kaupunginvaltuusto päätti joulukuussa 2006 peruskorjata lukion käyttöön tarvittavat opetustilat Piilolan koulukiinteistöön. Lukiokoulutuksen tilat mitoitetaan kaksisarjaiselle lukiolle ja tilatarpeissa huomioidaan musiikkipainotteisuudesta johtuvat erityiset tilatarpeet. Kuhmon yhteislukion on tarkoitus aloittaa uusissa ja peruskorjatuissa tiloissa 1.8.2008. Kainuun maakunnan toisen asteen koulutus tulee toimimaan mahdollisimman pitkälle yhteisissä tiloissa. Ammatillisen koulutuksen erityisiä tilatarpeita ovat rakennushalli ja osa asuntolasta. Ruokailupalvelut tullaan tuottamaan Kainuun ammattiopiston nykyisissä ruokalatiloissa. Ammatillisen koulutuksen käytöstä poistuvat hallitilat tullaan siirtämään elinkeinopoliittiseen käyttöön Kuhmon kaupungin tekniselle toimialalle. Loput osat KAO:n kiinteistöstä tulisivat jäämään Kuhmon kansalaisopiston sekä osittain aikuiskoulutusyksikkö Edukain käyttöön. Kansalaisopiston käyttöön tulevat tilat olisivat osittain vajaakäytössä ja aiheuttaisivat kansalaisopistotoiminnan kustannuksiin selvää kasvua. Kustannukset siirtyvät laskutusperiaatteen mukaisesti Kuhmon kaupungin vastuulle. Tilojen käyttöä pyritään tehostamaan jatkossa Kuhmon kaupungin toimesta. Asuntola Tavoitteena on opiskelija-asuntolan toiminnan jatkaminen, mikäli riittävää tarvetta ilmenee.

4.5 Henkilöstön työllistyminen 16 (19) Kainuun maakunta -kuntayhtymän koulutustoimialalla työskentelee noin 530 henkilöä ja heistä on Kuhmossa yhteensä 35 henkilöä. Koulutustoimialalla oppilasmäärä ohjaa käytettävissä olevien taloudellisten resurssien määrää ja sitä kautta henkilöstön tarvetta. Henkilöstömäärän vähentämistä helpottaa opettajien runsas eläköityminen. Kuhmon osalta voidaan todeta, että lukiokoulutuksessa käytettävissä oleva henkilöstö voitaneen työllistää kokonaisuudessaan pienillä erillisjärjestelyillä. Ammatillisen koulutuksen määrällinen pieneneminen ja uudelleen suuntaaminen tulevat johtamaan työvoimatarpeen vähenemiseen. Tällä hetkellä KAO:n Kuhmon toimipaikassa toimii yhteensä viisi osastoa: Matkailu-, ravitsemis- ja talousosasto, rakennusosasto, puuosasto, metalliosasto ja auto-osasto. Uudessa tulevaisuuden ammatillisen koulutuksen järjestämisrakenteessa näistä tullaan lakkauttamaan neljä osastoa. Tällä hetkellä toimipaikassa työskentelevästä kahdeksastatoista henkilöstä tulee kolmetoista henkilöä joko siirtymään eläkkeelle tai siirrettäväksi muihin tehtäviin tai määräaikaisuus päättyy tai irtisanotuksi. Lisäksi tullaan palkkaamaan kolme uutta henkilöä liiketalouden opetukseen. KAOn Kuhmon toimipaikan henkilöstömäärä tulee siis pienenemään kymmenellä henkilöllä tämän vuosikymmenen loppuun mennessä. Sopeuttaminen voitaneen hoitaa kokonaisuudessaan ns. pehmeillä keinoilla. Osa henkilöstöstä voinee vielä työllistyä joko puualan aikuiskoulutuksen tehtäviin ja/tai kansalaisopiston puualan opetustehtäviin. Hallinto- ja tukipalveluissa ruokahuolto pyritään hankkimaan ostopalveluina Kuhmon kaupungilta mahdollisimman nopealla aikataululla. Tavoitteena on, että ruokahuollossa nyt toimivat henkilöt siirtyvät Kuhmon kaupungin palvelukseen jakelukeittiö -mallin käynnistyessä. Toimisto- ja tukipalvelutehtävissä henkilöstöresurssi pienenee oppilasmäärän suhteessa. 4.6 Johtamisjärjestelmä EHDOTUS: Kuhmon toisen asteen koulutus muodostaa 1.8.2008 alkaen lukion rehtorin viran ympärille keskitettävän hallinnollisen kokonaisuuden. Lukion rehtori toimii sekä Kuhmon yhteislukion rehtorina että KAO:n Kuhmon toimipaikan johtajana. Kuhmon yhteislukio on edelleen osa lukiokoulutuksen tulosaluetta ja KAO:n Kuhmon toimipaikka on osa Kainuun ammattiopisto -liikelaitosta. Lukion rehtorin tehtäväkokonaisuus mahdollistaa toimintojen yhteissuunnittelun ja toteutuksen. Uudessa tehtävässä rehtorilla ei olisi opetusvelvollisuutta. Lukiossa tulee edelleen olemaan rehtoria avustava opettaja, hän saa tehtävästä opetusvelvollisuuden huojennusta. Vastaavaa mallia on syytä harkita myös ammatillisen koulutuksen puolelle. Kuhmon kansalaisopiston johtamisesta vastaa kansalaisopiston apulaisrehtori. Ammatillisen aikuiskoulutuksen toteutus ja johtaminen tulee KAO:n aikuiskoulutuspalveluiden koulutuspäälliköiden kautta (Esko Moilanen edustaa joukossa kuhmolaista paikallistuntemusta).

4.7 Talous 17 (19) Kuhmon toisen asteen koulutuksen tulopohja muodostuu pääasiassa opiskelijakohtaisesta yksikköhinnasta (vos). Menopohja jakautuu henkilöstö-, kiinteistö- ja tarvikemenoihin. KAO:n Kuhmon toimipaikan tulos oli vuonna 2005 alijäämäinen 59 121 ja kun lisätään hallinnon kustannukset niin tappio kasvaa 172 354. Työryhmä esittää KAO:n 15.3.2007 kokoontuvalle johtokunnalle seuraavaa: KAOn Kuhmon toimipaikan tulopohja muodostuu yksikköhintarahoituksesta + aikuiskoulutuksen mahdollisesta tuotosta + ylimääräisestä liikelaitoksen toimipaikka-avustuksesta, joka on 1 000 per opiskelija. Kuhmon lukion taloudesta päättää maakunnan koulutuslautakunta talousarviokäsittelyn yhteydessä. Tulopohja muodostuu yksikköhintarahoituksesta ja maakunnan maksamasta ns. kuntarahaosuudesta. Kainuun lukioiden käytettävissä olevia resursseja on tarkasteltava tasapuolisesti. LIITTEET Liite 1 Syntyneet Kainuussa 1980 2005. Liite 2 Kainuun perusopetus, opiskelijamäärä 1. 9. luokat, syksy 2005 Liite 3 16 -vuotiaat Kainuussa kunnittain 1980 2040 Liite 4 Toisen asteen oppilaitokset ja opiskelijamäärät Kainuussa vuosina 1985 ja 2005 Liite 5 Kainuun ammattiopiston opiskelijoiden kotipaikkajakauma 20.9.2005 Liite 6 Kuhmon kaupunkikonsernin strategia 2012