Kaupunginhallitus 247 20.08.2012 Lausunto Talvivaara Sotkamo Oy:n kaivoksen ympäristö- ja vesitalousluvan lupamääräysten tarkistamisesta, PSAVI/58/04.08/2011 222/11.03.04/2012 Khall 247 Taustaa Talvivaara Sotkamo Oy hakee ympäristö- ja vesitalousluvan lupamääräysten tarkentamista sekä uraanin talteenottolaitoksen ympäristölupaa ja toiminnan aloittamista muu toksenhausta huolimatta. Aluehallintovirasto on yhdistänyt erillisillä hakemuksilla maaliskuussa 2011 vireille tulleiden ympäristö- ja vesitalousluvan lupamääräysten tarkistamista koskevan hakemuksen ja uraanin talteenottolaitoksen ympäristölupaa koskevan hakemuksen käsit telyn. Kuvaus toiminnasta Talvivaaran kaivoksen toiminta on aloitettu keväällä 2008 ja siinä hyödynnetään Kuusilammen ja Kol misopen avolouhoksien mustaliuskepohjaiset monimetalliesiintymät. Avo louhoksista Kuusilammen louhos on käytössä ja Kolmisopen hyödyntämi nen aloitetaan aikaisintaan 2017. Ympäristöluvan mukainen kaivoksen ko konaislouhintamäärä on 45 Mt/v, josta sivukiveä 30 Mt/v ja malmia 15 Mt/v. Kaivoksen lopputuotteina syntyy nikkeliä, sinkkiä, kuparia sekä kobolttia sisältäviä rikasteita. Luvan mukainen nikkelituotanto on 30 000 t/v. Tuotantoprosessi koostuu louhin nan lisäksi murskauksesta, rakeistuksesta, kasaliuotuksesta ja metallien talteenotosta. Lisäksi keskeisiin toimintoihin kuuluvat prosessijätteiden, si vukivien ja pintamaiden läjitysalueet, kemikaalien sekä räjähdysaineiden valmistus ja varastointi ja raakaveden hankinta sekä jätevesien käsittely järjestelmät erikseen prosessi- ja talousjätevedelle. Toiminta on toteutunut pääpiirteissään ympäristöluvan mukaisena ja siinä esitetyillä alueilla. Proses sin osalta toiminnan aikana on tehty lähinnä tuotantokapasiteetin tehosta miseen liittyviä muutoksia, kuten murskaukseen liittyviä laitemuutoksia se kä liuotusprosessin optimointiin liittyviä erilaisia teknisiä ratkaisuja. Kemi kaalien käyttömäärät ovat tarkentuneet ja osa luvassa mainituista kemi kaaleista on jäänyt pois. Merkittävimmät muutokset kemikaaleissa on li peän käytön lisääntyminen lipeäpesurien myötä sekä vetyperoksidin käyttö uutena kemikaalina rikkivedyn hapetukseen. Voimassa olevasta ympäris töluvasta poiketen kalkinpolttoa ei ole tähän saakka tehty kaivoksella. Kaivosalueelle on lisäksi rakennettu ilmakaasutehdas, lämpölaitos sekä kaksi polttoaineen jakeluase maa. Näille toiminnoille on myönnetty ympäristöluvat. Kipsisakka-altaan pohjalle on lisätty muovieristeen alle bentoniittimatto. Lisäksi kipsisakka-al taan vuodon seurauksena on rakennettu vuonna 2010 pato Martikanvaa raan menevän Lumelantien kohdalle. Padon muodostama allas toimii kip sisakka-altaiden varoaltaana. Haettavat muutokset ympäristö- ja vesitalouslupaan Hakemuksessa on haettu lupaa vaihtoehtoiselle ratkaisulle 2. vaiheen liuotuskasan ja liuosaltaiden pohjarakenteisiin, lupaa uudelle 10 MW:n kuumavesikattilalle ja lupaa ka sata malmia poikkeustilanteissa suoraan 2. vaiheen liotusalueelle. Lupaa haetaan myös johtaa käsitellyt jätevedet kip-
sisakka-altaan ohi suoraan jäl kikäsittely-yksiköille. Lisäksi haetaan muutosta eräiden toiminnassa muo dostuvien jätteiden käsittelyyn ja loppusijoitukseen. Kolmisoppijärven eteläpäähän suunnitellun Hovinlahden sulkupadon rakentamista ja sen rajaaman alueen kuivattamista tai Nuasjärven raakavedenottamon ja putkilinjan ra kentamistöitä ei ole vielä aloitettu. Hakija hakee jatkoaikaa näiden vesita lousluvassa tarkoitettujen rakennustöiden aloittamiselle 24.11.2015 saak ka. Jormasjärven pohjapadon osalta hakija on katsonut, ettei sen tai muun vaihtoehtoisen rakennelman rakentamiseen ole tällä hetkellä tarvetta. Tiedot olennaisista päästöistä ja syntyvistä jätteistä Toiminnasta aiheutuvat päästöt vesiin ovat raskasmetallien (Ni, Co, Cu ja Zn) osalta säännöllisesti alittaneet ympäristöluvassa annetut raja-arvot. Sen sijaan mangaanin, nat riumin ja sulfaatin osalta päästöt vesiin ovat olleet suuremmat kuin alkupe räisessä ympäristölupahakemuksessa on esitetty. Vuonna 2011 tehtyjen prosessimuutosten myötä jäteveden sulfaattipitoisuus on laskenut tasolle 5 000 mg/l ja natriumpitoisuus tasolle 3 000 mg/l. Mangaanipäästöjen osalta on päästy lähelle ympäristölupahakemuksessa arvioitua tasoa. Prosessijä tevesien käsittelyä tehostetaan käänteisosmoosiin perustuvalla kalvosuo datuslaitoksella, joka otetaan käyttöön loppuvuodesta 2012. Hakija on esit tänyt seuraavia raja-arvoja vesistöön johdettavan veden pitoisuuksille: Alkup.arvio* tai luvan raja-arvo 2012-2014 2015- Ni mg/l 0,5 0,5 0,5 Cu mg/l 0,5 0,5 0,5 Zn mg/l 1,5 1,5 1,5 SO4 mg/l 170* 5 000 1 000 Na mg/l 130* 3 000 500 Mn mg/l 0,7* 4 2 kiint.a mg/l 10 30 10 ph 6-9,5 6-10,5 (puhdistamolta) 6-10, 5 (puhdistamolta) 6-9,5 (vesistöön) 6-9,5 (vesistöön) Metallien talteenottolaitokselta on päässyt haisevia rikkiyhdisteitä ilmaan ja hajurikkiyhdisteille asetet tu raja-arvo on ylittynyt usein. Metallien talteenottolaitoksella on tehty haju rikkiyhdisteiden keräilyn ja käsittelyn tehostamistoimenpiteitä. Hajukaasu jen käsittelyn edelleen tehostamiseksi kaivoksella otetaan kesällä 2012 käyttöön polttokäsittely. Myös kaivoksen toiminnasta aiheutuvat pölypääs töt ovat olleet ennakoitua suuremmat ja pölyn leviämisalue arvioitua laa jempi. Kaivoksella on tehty toimenpiteiden pölypäästöjä pienentämiseksi. Ongelmia aiheuttanut hienomurskauksen pölynpoistolaitteisto uusitaan vuonna 2012. Toiminnasta aiheutuva ympäristömelutaso on pääosin alittanut ympäristöluvan mukaisen päiväajan 55 db(a) ja yöajan 50 db(a) raja-arvon. Kaivostoiminnan matalataajuinen melu voidaan kuitenkin kuulla hyvinkin kaukana, otettaessa huomioon alu eelle tyypillinen matala taustamelutaso. Pintamaiden ja sivukivien määrässä, laadussa tai sijoitustavassa ei ole tapahtunut merkittäviä muu toksia ympäristölupaan nähden. Talteenottoprosessien sakkojen laatutie dot ovat toiminnan aikana täsmentyneet. Sakkojen metallipitoisuudet vaih televat, mutta tyypillisesti sinkki-, nikkeli-, kadmium- ja uraanipitoisuudet ja ajoittain muidenkin metallien pitoi suudet ovat
kohonneita. Esineutralointisakan haponneutralointikapasi teetti on huono ja siinä ole vat metallit liukenevat muita sakkoja helpommin. Vahinkoarvio Kaivospiirin järvien ja lampien sekä Tuhkajoen kalasto on korvattu alueen osakaskun-nalle täysimää räisenä. Vuoksen vesistön suunnalla on korvattu alueen osakaskunnalle Ylä-Lumijärven ja Lumijoen kalaston tuotto 20 vuoden ajanjaksolta. Lisäksi yhtiö maksaa vuosittain 5 000 euroa kalatalousmaksua kalastolle, kalas tukselle sekä rapukannalle aiheutuvien vahinkojen ehkäisemiseksi. Kalatalousmaksuun ei esitetä muutosta. Hakemuksen mukaan kaivostoiminnan päästöistä ei ole ai heutunut sellaisia kalataloudellisia vaikutuksia tai haittaa muulle vesistösi donnaiselle virkistyskäytölle, että ne voisivat olla lisäkorvausten perustana. Uraanin talteenottolaitosta koskevan hakemuksen pääasiallinen sisältö Talvivaaran kaivoksen malmikasojen liuotusprosessissa liukeneva uraani on tarkoitus ottaa talteen uudessa uuttoprosessissa. Laitoksen rakennustöiden on arvioitu valmistu van syksyllä 2012. Siellä käsitellään Talvivaaran kaivoksen metallintuotan non liuosvirtaama sekä Norilsk Nickel Harjavalta Oy:n (NNH) laitoksilta tuotava uraaniraaka-aine. Uraania tuotetaan noin 350-500 tonnia vuodes sa, josta 10 tonnia on peräisin NNH:lta. Laitoksen lopputuote on kuivattu uraaniperoksidi. Laitoksella saadaan talteen yli 90 % metalliliuoksen sisäl tämästä uraanista. Loppuosa metalliliuoksen uraanista päätyy tuotteisiin tai jätteisiin. Metallintuotannon pääliuokseen jää jonkin verran uraanin talteenottoprosessissa käytettäviä orgaani sen uuttoliuoksen kemikaaleja. Lisäksi uraanin talteenotto nostaa pää liuoksen natriumsulfaattipitoisuutta. Talteenottolaitokselta johdetaan il maan uraania saostus-alueelta noin 1 kg ja kuivaus- ja pakkausalueelta al le 1 kg vuodessa. Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöt ovat noin 45 tonnia vuodessa. Toiminnassa muodostuu prosessijätteinä sinkkisulfidista ja elementtirikistä koostuvaa lietettä noin 3 000 tonnia sekä epäpuhtaussa ostumaa noin 10-50 tonnia vuodessa. Tähän lupakäsittelyyn eivät kuulu ydinenergialaissa ja säteilylaissa säädetyt säteilyasiat ja säteilystä aiheutu vien haittavaikutusten ehkäisemistä koskevat asiat. Ehdotus: Kaupunginhallitus esittää lausuntonaan seuraavaa: Toiminnan aiheuttama kuormitus Talvivaaran kaivoksen vaikutukset ympäristöön ovat olleet ennakoitua huomattavasti suurempia. Eri tyisesti vesistöön johdettavanveden veden sulfaatti-, natrium- ja mangaani päästöt ovat olleet monikymmenkertaisia verrattuna nykyisessä ympäristö luvassa arvioituihin kuormituksiin. Talvivaaran kaivoksen ilmoituksen mu kaan vesistöön johdettujen jätevesien arvioitu määrä vuosina 2010 ja 2011 on ollut noin 1,3 miljoonaa kuutiometriä Toiminnan vesistövaikutuksia on tarkkailtu sisällöltään laajalla ohjelmalla. Vuoksen vesistöalueella kauimmaiset havaintopaikat ovat sijanneet Laakajärven pohjoisosassa. Merkittäviä ve sistövaikutuksia mm. kohonnut sulfaattipitoisuus on kuitenkin ollut havait tavissa yli 100 km: n etäisyydellä Nilsiän reitin pääaltaalla Syväri-järvellä. Tarkkailun Nilsiän rei tin alaosalla on tehnyt Pohjois-Savon ely-keskus ve sistövaikutusten tultua esille vuonna 2011. Talvivaaran kaivoksen voimassa olevassa ympäristöluvan lupamääräyksis-
sä on määrätty laitoksen päästöistä vesistöön. Kipsisakka-altaan ylivuotovedet ja loppuneutraloin nista suoraan jälkikäsittely-yksiköihin johdettavan jäteveden ph-arvo on ol tava 6-9,5 ja nikkelipitoisuus alle 0,5 mg/l, kuparipitoisuus alle 0,5 mg/l ja sinkkipitoisuus alle 1,5 mg/l ja kiintoainepitoisuus alle 10 mg/l laskettuna 30 johtamisvuorokauden virtaamapainotteisena liukuvana keskiarvona. Yk sittäisen näytteen nikkeli- tai kuparipitoisuus ei saa olla yli 1,0 mg/l eikä sinkkipitoisuus yli 2,0 mg/l. Sulfaatille, natriumille tai mangaanille ei ole lu vassa annettu raja-arvoja. Alkuperäisessä lupahakemuksessa luvan hakija on arvioinut, että vesistöön johdettavan veden sulfaattipitoisuus olisi n. 170 mg/l, natriumpitoisuus n. 130 mg/l ja mangaanipitoisuus n. 0,7 mg/l. Nyt vireillä olevassa lupamääräysten tarkistamishakemuksessa esitetään että jälkikäsittelyyn tulevan jäteveden ph arvo olisi 6-10,5 ja jälkikäsittelystä lähtevän jäteveden ph arvo 6-9,5. Puhdistusprosessista jälkikäsittely-yksiköille johdettavan jäte veden nikkeli-, kupari- ja sinkkipitoisuuteen ei esitetä lupahakemuksessa muutoksia. Sulfaattia 5000 mg/l, 1000 mg/l, natriumia 3000 mg/l ja 500 mg/l, mangaania 4 mg/l ja 2 mg/l ja kiintoainetta 30 mg/l ja 10 mg/l koske vat lupaehdot luvanhakija esittää porrastettavaksi ajanjaksoille 2012-2014 ja vuodesta 2015 eteenpäin. Talvivaaran toiminnan vesistövaikutukset Nilsiän reitillä Kaivostoiminnan vesistövaikutukset kohdistuvat yleensä kaivosten lähialueille. Toiminnan fosforikuor mitus on usein alhainen, mutta typpikuormitus saattaa olla merkittävää. Si sävesillä typpi on kuitenkin harvemmin rehevyyttä lisäävä minimiravinne. Haitallisimmat vaikutukset aiheutuvatkin suolojen, metalliyhdisteiden ja muiden haitallisten aineiden kuormituksesta. Lisääntynyt suolapitoisuus estää veden sekoittumisen aiheuttaen happitilanteen heikkenemisen ja edelleen sisäisen kuormituksen lisääntymisen ja vesistön rehevöitymisen. Veden korkeat raskasmetallipitoisuudet aiheuttavat suoria terveydellisiä vaikutuksia ihmiselle ja vesieliöille, mutta usein ongelmallisinta on niiden kertyminen vesiympäristöön. Kaivostuotannossa käytetään lisäksi run saasti erilaisia kemikaaleja, jotka sisältävät vesiympäristölle vaarallisiksi luokiteltuja aineita. Talvivaaran toiminnan on havaittu aiheuttaneen merkittäviä ympäristöhaittoja ja -vaikutuksia, jotka on todennettu sekä velvoitetarkkailuilla että viranomaisten ylimääräisillä val vontatutkimuksilla. Vesistöjen pitoisuusmuutoksissa on kiinnitetty paljon huomioita erittäin korkeisiin sulfaatti-, natrium- ja mangaanipitoisuuksiin. Yhdistettynä suureen vesimäärään näillä onkin ollut haitallisia vaikutuksia lähimpien pienien järvien lisäksi myös suuremmilla järvillä ja reittivesistöil lä. Vuoksen vesistöalueella ainepitoisuudet ovat olleet korkeita ja muutok sia on havaittavissa vielä yli 100 km:n etäisyydellä kaivoksesta. Vastaavia vaikutuksia on aiemmin havaittu Suomessa 1970-luvulla ennen nykyisen ympäristölainsäädännön olemassaoloa. Erittäin korkeista ainepitoisuuksis ta osoituksena on vielä kesäkuussakin 2012 havaitut noin 40 mg/l sulfaatti pitoisuudet Laakajärven luusuassa. Laakajärven syvännealueilla pitoisuu det ovat olleet 170-500 mg/l ja jätevedet ovat levinneet myös Laakajärven itäosiin. Syvärillä sulfaatin pitoisuustaso oli vastaavasti 25 mg/l. Normaali taso olisi noin 2 mg/l. On huomattava että nämä havainnot on suoritettu samaan aikaan kun kaivosalueelta ei ole suoritettu jätevesipäästöjä. Aine pitoisuudet ovat niin korkeita, että ne aiheuttavat sekä suoria että epäsuo ria vaikutuksia vesieliöille ja lisäksi estävät vesistön täyskierron syvänne alueilla aiheuttaen hapen puutetta. Edellä esitetyt ainepitoisuudet osoittavat jätevesivaikutuksen, mutta kaivoksen jätevedessä on paljon myös erilaisia alkuaineita ja niiden yhdistelmiä, joista pääosa on metalliyh disteitä. Niidenkin osalta on havaittu raja-ar-
vojen ylittäviä pitoisuuksia, jois ta merkittävimpiä ovat olleet nikkelin, cadmiumin, strontiumin sekä sinkin pitoisuuksien kohoaminen. Velvoitetarkkailuissa on käytetty liian korkeita määritysrajoja, jolloin pitoisuusmuutokset ja vaikutukset eivät ole olleet to dennettavissa.toiminnan jatkuessa haitta-aineiden kertyminen sediment tiin ja eliöstöön lisääntyvät ja haitalliset vaikutukset tulevat lisääntymään merkittävästi ja laajalla alueella. Nilsiän reitin yläosan vedenlaatu on ekologiselta luokitukseltaan hyvä tai erinomainen. Vesi on hu muspitoista (CODMn >10 mg/l, väri noin 100 mg/l Pt), lievästi rehevää (<20 mg/l P) ja alkaliniteetti (0,02-0,03 mmol/l) sekä ph ovat alhaisia (ph <6). Veden sähkönjohtavuus on ollut noin 2 ms/m, kalsium- ja natriumpi toisuudet noin 1 mg/l ja magnesiumpitoisuus 0,6 mg/l. Talvivaaran vaiku tuksesta sähkönjohtavuus on Laakajärvessä kohonnut 10-20 -kertaiseksi. Sähkönjohtavuuden on todettu kohonneen myös Nilsiän Lastukoskessa. Vesienhoitolain edellyttämän hyvän tilan tavoitteen saavuttamiseksi vuoteen 2015 mennessä tarvi taan toimenpiteitä Nilsiän reitin valuma-alueelta tu le van kuor mituksen vähentämiseksi. Talvivaaran kaivostoiminta on uhka ve sis tön hy vän tilan saavuttamiseksi. Kaivostoiminnan pitkän kestoajan vuoksi lisäkuormitus hidastaisi hyvin käyntiin lähteneiden, valu ma-alueella jo toteutettujen ja jatkossa toteutettavien kunnostustöiden vai kuttavuutta ja vaikeuttaisi vesien hyvän tilan tavoitteen saavuttamista. Kaivosalueelta tuleva jätevesikuormitus on näin ollen ristiriidassa vesienhoitolain edellyttämän hyvän tilan saavut tamis velvoitteen suhteen. Lupahakemuksen mukaisilla vesiensuojelutoi menpi teillä ei voida riittävästi poistaa alapuoliselle vesistölle aiheutuvia haittoja. Kaivostoiminta ja muu vesistöä kuormittava toiminta aiheuttaa kai voksen Vuoksen valuma-alueen vesistöissä, merkittävää ympäristön pi laantumista tai sen vaaraa. Pintavesien suojelemiseksi ja niiden veden laadun parantamiseksi valtioneuvosto antoi 23.11.2006 asetuksen (1022/2006) vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineis ta. Asetus tuli voimaan 1.12.2006. Asetuksen tavoitteena on, ettei vesi huoltolaitoksien toiminnalle aiheudu haittaa vaarallisten tai haitallisten ai neiden päästöistä tai huuhtoutumista. Osalle asetuksen liitteessä luetelluil le aineille on määritelty ympäristönlaatunormit. Näillä tarkoitetaan kyseisen aineen suurinta sallittua pitoisuutta pintavedessä. Pintavesien kemiallinen tila perustuu haitallisten ja vaarallisten aineiden tai aineryhmien ympäristölaa tunormeihin. Ne koskevat aineiden vesipitoisuuksien vuosikeskiarvoja. Suomen pintavesistä mitatut haitallisten aineiden pitoisuudet ovat olleet al le alustavasti määriteltyjen laatunormien tai aineita ei ole esiintynyt vesis sä. Metallien korkeita pitoisuuksia voi esiintyä vesistöissä myös luontaises ti minkä ei katsota heikentävän kemiallista tilaa. Tiedot ovat kuitenkin puut teellisia. Nilsiän reitin kemiallinen tila on hyvä. Haitallisten aineiden pitoisuuden toteamiseksi on vesimuodostumasta tehtävä vähintään kaksitoista haitallisen aineen pitoisuuksien määritystä vuoden aikana. Näin saatujen tulosten antamaa vuosikeskiarvoa verrataan ympäristönlaatunormiin. Kaivosteollisuus ei tähän asti ole ollut suuri uhka pohjavesille Pohjois-Savossa. Velvoitetarkkailu Talvivaaran toiminnan tarkkailu on ollut analyysien määrän perusteella laa-
jaa, mutta alueellisesti se ei ole vastannut vaikutusten määrää. Siten velvoitetarkkailua on vuoden 2011 lopulta lähtien ulotettu huomattavasti alkuperäistä laajemmalle alu eelle. Lisäksi viranomaiset suorittavat omia seurantoja vaikutusten toden tamiseksi. Velvoitetarkkailujen vesistöissä suoritettujen analyysien määritystarkkuus ei ole ollut riittävää eikä hai tallisia aineita ole tarkkailtu riittävässä laajuudessa. Määritystarkkuus on aiheuttanut tilanteen, jossa haitallisten aineiden kuormitusmääriä ei voida arvioida. On huomattava, että kyseessä on laaja-alainen toiminta, josta aiheu tuu merkit täviä pitkäaikaisia ym päristövaikutuksia ja haitallisten aineiden kerty mistä vesiekosysteemiin. Si ten analyysitarkkuudella on keskeinen merkitys mää rien arvioimisessa. Vertailua muihin kuormittajiin Verrattuna muihin kaivosteollisuuden toimijoihin Talvivaaran sulfaatti-, natrium- ja mangaanikuormi tukset ovat olleet erittäin korkeat. Sen sijaan nikkelikuormitus ei poikkea muista toimijoista. Ongelmana Talvivaarassa ovat olleet erittäin voimak kaat ja laajalle alueelle ulottuvat ympäristövaikutukset alapuolisessa vesis tössä. Muiden toimijoiden osalta mitattavat pitoisuusmuutokset ulottuvat al le 10 km:n etäisyydelle alapuolisessa vesistössä eikä vaikutuksia ole ha vaittavissa enää ensimmäisessä suuremmassa vesistössä. Sen sijaan Tal vivaaran vaikutukset ovat todennettavissa yli 100 km:n etäisyydellä huoli matta että vedet sekoittuvat jo Laakajärvessä Nilsiän pääreittiin ja alapuo lella on useita virtavesiä tehostamassa sekoittumista. Yhteenveto ja esitykset lupaehtoihin Tarkkailutulosten perusteella voidaan arvioida, että vesistöjen syvänteissä sulfaattipitoisuudet ovat noin 10-kertaa korkeammat kuin kuormituksen aiheuttama laskennallinen pitoisuus. Siten toiminnanharjoittajan esittämällä 5000 mg/l sulfaattipitoi suudella Laakajärven syvänteessä pitoisuus olisi 200 mg/l. Tämä estäisi veden sekoittumisen täyskiertojen aikaan sekä alentaisi sedimentin fosfo rin pidätyskykyä. 1000 mg/l pitoisuudella syvänteissä alusveden sulfaattipi toisuus olisi yli 40 mg/l, mikä edelleen heikentäisi veden sekoittumista se kä aiheuttaisi sedimentin fosforinpidätyskyvyn alentumista ja sisäisen kuor mituksen lisääntymistä. Vielä pitoisuustasolla 500 mg/l Laakajärven syvän teessä sulfaattipitoisuus olisi yli 20 mg/l, mikä aiheuttaisi sedimentin fosfo rinsitomiskyvyn alenemista. Verrattuna muihin kuormittajiin Talvivaaran toiminnan edellytyksenä tulisi olla tilanne, jossa haitalliset vaikutukset eivät ulottuisi Laakajärvelle ja Kivijärvellä vaikutukset olisivat kompensoitavissa sekä korvattavissa. Siten tavoitteena tulisi olla korkein taan noin 200 mg/l sulfaattipitoisuus prosessivedessä. Näillä pitoisuuksilla vaikutukset eivät enää olisi havaittavissa myöskään Nilsiän Syvärillä ja Lastukoskella. Talvivaaran kaivoksen toiminta tulee saattaa ympäristön kannalta kestävälle tasolle. Sulfaatin enimmäistaso jätevedessä saa olla korkeintaan 200 mg/l. hakemuksessa esitetty 5000 mg/l taso on aivan liian korkea vesiympäristön kestävyyden kannalta. Lupaehdoissa pitoisuusrajat tulee asettaa prosessista lähtevälle vedelle, koska jälkikäsittely-yksiköiden vesitaseen hallinta ei ole tarkkailutulosten perusteella riittävää. Kaivoksen kuormitusarvojen määrittämiseksi vesistöön johdettava jäteveden määrä on mittava. Tavoitteena tulee olla suljettu vesikierto. Ennen suljetun vesikierron saavuttamista Vuoksen vesitöalueelle ei tule johtaa jätevesiä. Jos jätevesiä joudutaan johtamaan vesistöön, kaivoksella on otettava käyt-
töön jäteveden puhdistusjärjestelmät kaikilla jätevesien purkualueilla. Raskasmetallien osalta käytetyt analyysitarkkuudet eivät ole olleet riittäviä, joten aiheutuneita kuormitusmääriä ei ole voitu todentaa. Kalataloudelle aiheutuvien haittojen selvittämiseksi toksisuustestejä tulisi suorittaa myös kaloilla. Alapuolisten vesistöjen ainepitoisuudet ovat olleet niin korkeita, että vesitöissä tulisi suorittaa ekologinen riskiarvio Velvoitetarkkailua on laajennettava Vuoksen vesistöalueelle aina Syvärin Lastukoskelle asti. Lupaehtojen valvontaa on tehostettava ja poikkeamiin on puututtava välittömästi. Luvan myöntämisen edellytykset on arvioitava kokonaisuudessaan uudelleen. Tarkkailuohjelma tulee hyväksyttää Vuoksen vesitöalueen osalta Pohjois-Savon ELY-keskuksella. Uraanin talteenotossa tulee käsitellä vain Talvivaarasta tulevaa materiaalia. Muualta tuotavan materiaalin käsittelyä ei tule sallia liuosten kuljetuksista aiheutuvien riskien vuoksi. Toiminnasta on tiedotettava nopeasti, ymmärrettävästi ja avoimesti. Velvoitetarkkailutulokset on toimitettava myös kaikille vaikutusalueella olevien kuntien valvontaviranomaisille. Tulokset on toimitettava Nilsiän kaupungin ympräistviranomaiselle. Toiminnalle ei tule myöntää töiden aloittamislupaa ennen päätöksen lainomaisuutta. Päätös: Hyväksyttiin. Lisätiedot: Ympäristötarkastaja Pirkko Nevalainen