TIEDOTE 3.5.2007 Paikallinen sopiminen työaika-asioissa Turun yliopiston työoikeuden tutkimusryhmän kyselytutkimuksen osatuloksia Työaika joustaa työpaikoilla Yksityisen sektorin työpaikoilla on käytössä laaja kirjo erilaisia joustavia työaikajärjestelyjä, joista yleensä on sovittu paikallisesti. Valtaosin kokemukset ovat myönteisiä. Joustavat työajat ovat yleistyneet viime vuosina. Liukuva työaika on käytössä osalla henkilöstöä lähes neljällä viidestä toimipaikoista. Henkilöstölähtöisiä vuorotteluvapaita, osa-aikajärjestelyjä sekä yksilöllisesti sovittuja työaikoja sovelletaan miltei yhtä yleisesti. Myös työaikapankkijärjestelyt näyttävät lisääntyvän. Noin viidenneksessä toimipaikoista työajan tai -päivän pituus joustaa jossakin muodossa työn määrän mukaan. Joustavien työaikojen tavoitteena on usein tuotannon tai palvelujen työvoimatarpeen mitoittaminen kysyntää ja asiakkaiden tarpeita vastaavaksi sekä toiminnan joustavuuden lisääminen. Tavoitteena on myös parantaa henkilöstön mahdollisuuksia oman työaikansa hallintaan ja ottaa huomioon perheiden tarpeet. Työajoista sovitaan paljon paikallisesti Työaika-asiat sopivat hyvin paikallisen sopimisen kohteeksi ja niistä on yleensä helpompi sopia kuin palkoista. Ainakin jostakin työaika-asiasta on sovittu lähes kaikissa toimipaikoissa. Sopimisen mahdollisuus perustuu lakiin ja alan työehtosopimukseen. Työaikajärjestelyistä sopiminen tapahtuu tavallisimmin työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaan työnantajan ja luottamusmiesten kanssa, mutta lähes yhtä tavallista on, että työaika-asioita sovitaan yt-menettelyssä. Työaikajärjestelyistä sovitaan myös työnantajan ja yksittäisen työntekijän tai toimihenkilön kesken. Melko usein sopiminen tapahtuu myös ns. porukkasopimisena työnantajan ja tiimien, henkilöstöryhmien tai koko henkilöstönkin kesken. Toimipaikan koon myötä työaikasopimisen kohdeasioiden määrä laajenee. Sopiminen on teollisuudessa hieman tavallisempaa kuin palvelualojen vastaavan kokoisissa toimipaikoissa.
2 Viidenneksessä toimipaikoista työaikajärjestelyistä sopiminen on ulottunut työnantajien ja luottamusmiesten arvion mukaan myös erittäin merkittäviin asioihin. Kohteena olevien asioiden laajentuessa sopiminen usein syvenee kattamaan toiminnallisesti merkittäviä järjestelyjä. Työnantajat tekevät yleensä aloitteita työajoista neuvottelemiseen ja sopimiseen. Aloite työaikajärjestelyistä sopimiseen tulee usein myös henkilöstön edustajalta. Luottamusmiehet kokevat yleensä heillä olevan vaikutusmahdollisuuksia työaikajärjestelyihin. Noin puolet henkilöstön edustajista arvioi osapuolensa pystyneen vaikuttamaan ratkaisujen sisältöön vähintään melko paljon. Mahdollisuudet sopia paikallisesti työaika-asioita vaihtelevat työehtosopimusaloittain. Sopimismahdollisuuksien laajentamishaluja on työnantajien enemmistöllä. Henkilöstön edustajien valtaosan mielestä nykyiset mahdollisuudet riittävät. Kysymys on myös osapuolten valmiudesta, keskinäisestä luottamuksesta ja sopimisen osaamisesta. Työaikojen paikallisen sopimisen kohdeasioita on monia. Yleisimpiä kohdeasioita ovat liukuva työaika ja se, milloin säännöllinen työaika alkaa ja päättyy. Liukuvaa työaikaa koskevia paikallisia sopimuksia on tehty yli puolessa toimipaikoista. Noin puolessa näistä on niin ikään sovittu säännöllisen työajan alkamisesta tai päättymisestä, henkilökohtaisista vapaista ja loma-asioista. Miltei yhtä tavallista on ollut vapaista sopiminen ylityön, lisätyön tai sunnuntaityön yhteydessä sekä sopiminen vuoro- tai jaksotyön järjestelyistä. Runsaassa kolmanneksessa toimipaikoista on sovittu lepoaikoja tai lomia koskevia asioita ja lähes kolmanneksessa ilta- tai yötyöstä, lomarahan vaihtamisesta vapaaseen ja säännöllisen työajan tasoittumisjaksosta. Työaikapankkeja tai -tilejä on sovittu noin viidenneksessä toimipaikoista. Myös liikkuvan työn järjestelyistä ja etätyöstä on sovittu paikallisesti eräillä toimipaikoilla. 2
3 Toimipaikkojen osuus, joissa on tehty työaika-asioissa paikallisia sopimuksia asiaryhmittäin (%) Henkilöstön edustajien vastaukset (N=880) Työnantajan edistajien vastaukset (N=34) Liukuva työaika (esim. järjestelmä, käyttöönotto, liukuman pituus, tasoittumisjakso) Säännöllisen työajan alkaminen tai päättyminen (esim. päivittäin, viikoittain tai muussa jaksossa) Henkilökohtaiset vapaat (esim. opintovapaa, perhevapaat, vuorotteluvapaat jne.) Eräiden työaikojen vaihto vapaaseen (esim. ylityö, lisätyö, sunnuntaityö tms.) Lomapalkan maksaminen tai jaksottaminen, tai sen maksamisen ajankohta Vuorotyö tai jaksotyö (esim. järjestelmä, siirtyminen tai vuorojen vaihtuminen jne.) Säännöllisen työajan pituus (esim. työpäivä, työviikko tai muu jakso) Lomarahan vaihto vapaaseen Lepoaikojen pituus tai ajoittuminen (ruokatauot, lepotauot, päivittäinen lepoaika jne.) Vuosilomien ajoittuminen tai jaksottuminen Säännöllisen työajan tasoittumisjakson pituus Työajan lyhentämisvapaat (esim. ajankohta tai vaihto rahaan) Ylityökäsitteen määrittely, ylityön tarkastelujakso tai enimmäismäärä Ilta- tai yötyö (esim. käyttötapa, ajoitus) 25 27 22 29 28 28 50 5 5 45 49 42 45 48 4 36 38 36 60 Työaikapankki (esim. järjestelmä, käyttöönotto, saldo-ajan pituus, tasoittumisjakso) 8 24 Etätyö tai liikkuva (mobiili) työ Muut työajan joustojärjestelyt (esim. vaihteleva työajan pituus, työaikakokeilut jne.) 2 23 8 22 Muut käytännössä merkittävät työaika-asiat 5 3 0 0 20 50 60 70 3
4 Työaikasopimisesta myönteisiä kokemuksia Työaikajärjestelyjä koskevasta paikallisesta sopimisesta on pääsääntöisesti myönteisiä kokemuksia. Kokemukset ovat keskimäärin vielä parempia kuin palkka-asioita koskevan sopimisen kohdalla. Parhaimmillaan sovitusta työaikajärjestelystä koituu hyötyä molemmille osapuolille. Myönteiset kokemukset luovat edellytyksiä työaikajärjestelyjen edelleen kehittämiselle ja parantavat työorganisaation muutoskykyisyyttä. Kolme neljännestä työnantajan edustajista ja kaksi kolmannesta henkilöstön edustajista kokee työnantajan ja henkilöstön etujen olevan työaikajärjestelyjen suhteen yhdensuuntaiset pikemmin kuin vastakkaiset. Erimielisyyksiäkin työaikajärjestelyjä koskeviin paikallisiin sopimuksiin liittyen esiintyy. Henkilöstövastaajista 6 prosenttia ja työnantajista 0 prosenttia katsoo erimielisyyksiä olleen toimipaikallaan vähintään melko paljon. Mitä useammin työaikajärjestelyistä sopiminen on ulottunut henkilöstölähtöisiin työaikajoustoihin, sitä tyytyväisempiä henkilöstön edustajat ovat myös toimipaikan työaikajärjestelyistä sopimiseen kokonaisuutena. Myönteiset kokemukset työaikajärjestelyistä sopimisesta eivät kuitenkaan keskimäärin eroa teollisuudessa ja palvelualoilla tai toimipaikan koon mukaan. Työaika-asioiden paikallisesta sopimisesta saadut kokemukset (%) Työnantajan edustajat Henkilöstön edustajat 70 60 50 20 0 0 24 2 Lähes pelkästään myönteisiä 58 5 Enemmän myönteisiä kuin 6 20 Yhtä paljon myönteisiä kuin 6 Enemmän kuin myönteisiä Lähes pelkästään 4
5 Tutkimuksen toteuttamisesta Nämä tulokset ovat osa Turun yliopiston työoikeuden tutkimusryhmän toteuttamaa tutkimushanketta, jolla selvitetään paikallisen sopimisen kehitystä ja nykytilaa yksityisellä sektorilla. Paikallinen sopiminen on tutkimuksessa määritelty laajasti niin, että se kattaa valtakunnalliseen työehtosopimukseen perustuvan sopimisen lisäksi lakiin ja yleiseen sopimusvapauteen perustuvat sopimiset. Kyselyn vastaukset kertovat siitä, mitä työpaikoilla on käytännössä koettu sovituksi ja mitkä ovat osapuolten kokemukset ja mielipiteet. Yksityisen sektorin kyselyyn vastasivat kohdeorganisaatioissa työnantajan edustajat sekä kaikkien keskeisten henkilöstöryhmien edustajat, yleensä luottamusmiehet, omilla lomakkeillaan. Kysely lähetettiin 836 toimipaikkaa. Vastauksia saatiin kaikkiaan 22. Näistä 880 on henkilöstön edustajaa ja 34 työnantajan edustajaa. Vähintään toisen osapuolen vastaus toimipaikkakohtaisesta sopimistilanteesta saatiin noin 800 toimipaikasta, mikä on 44 prosentista niistä toimipaikoista, joihin kysely lähetettiin. Kunta- ja valtiosektorin tuloksista raportoidaan erikseen. Koko kaksivuotinen tutkimushanke perustuu nykyiseen tulopoliittiseen sopimukseen. Työsuojelurahaston, työ- ja valtion työsuojelurahaston sekä työmarkkinajärjestöjen rahoittaman hankkeen perustavoitteena on tuottaa ajanmukainen kokonaiskuva paikallisen sopimisen ja neuvottelutoiminnan nykytilanteesta, asioista, menettelyistä ja kehityssuunnista kaikilla keskeisillä työmarkkinasektoreilla. Tutkimushanketta johtaa työoikeuden professori Martti Kairinen. Kysely- ja haastatteluaineistojen analyyseista vastaa erikoistutkija Heikki Uhmavaara. Aktiivisina tutkijoina hankkeessa ovat myös Jari Murto, Elisa Ihalainen ja Mira Snellman. 5