ASUINKIINTEISTÖJEN TIETOVERKKO-OPAS

ASUINKIINTEISTÖJEN TIETOVERKKO-OPAS Suomen Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto ry Suomen Kiinteistöliitto ry Satelliitti- ja antenniliitto SANT ry

KUSTANTAJA Sähköinfo Oy Harakantie 18 02600 Espoo JULKAISIJAT Suomen Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto ry Suomen Kiinteistöliitto ry Satelliitti- ja antenniliitto SANT ry ISBN 952-5382-06-0 KIRJAPAINO Painokurki Oy ESPOO 2001

1 SISÄLLYS 1 JOHDANTO................. 3 2 NYKYTILANNE................ 3 2.1 KONSULTTIEN TULOKSET JA TILANNEKARTOITUS. 5 3 UUDET VIESTINTÄPALVELUT JA LIITYNTÄTEKNIIKAT.... 6 3. 1 UUDET PALVELUT............. 6 3.1.1 Laajakaistaiset internet-palvelut..... 6 3.1.2 Digi-tv-palvelut........... 6 3.1.3 Muut palvelut........... 7 3.2 LIITYNTÄTEKNIIKAT............ 7 3.2.1 Laajakaistaiset internet-liityntätekniikat... 7 3.2.2 Digi-tv-lähetysten vastaanotto...... 8 4 ASUINKIINTEISTÖN VALMIUDET UUSIEN PALVELUJEN JAKELUUN................. 8 4.1 OLEMASSA OLEVIEN VERKKOJEN SOVELTUVUUDEN SELVITTÄMINEN............. 8 4.2 KUNTOTUTKIMUKSET........... 9 5 ASUINKIINTEISTÖN TIETOVERKON PERUSLÄHTÖKOHDAT 10 5.1 SAATAVAT PALVELUT........... 10 5.2 KAAPELOINNIN TEKNINEN ELINIKÄ..... 10 5.3 VERKON AVOIMUUS........... 11 6 KAAPELOINNIN RAKENNE JA SUORITUSKYKY.... 12 6.1 TIETOVERKON KAAPELOINTI........ 12 6.1.1 Perusmalli............ 12 6.1.2 Aluekaapelointi.......... 12 6.2 TIETOVERKON SUORITUSKYKY....... 13 7 TILAT JA JOHTOTIET.............. 14 7.1 JAKAMOT............... 14 7.1.1 Talojakamo........... 15 7.1.2 Huoneistojakamo......... 15 7.2 JOHTOTIET.............. 16 7.3 TILOJEN LUKITUS JA KULKUOIKEUDET..... 16 7.4 DOKUMENTOINTI............ 16 8 LIITÄNTÄRASIAT............... 17 9 VERKON TOTEUTTAJAT............ 17 10 TIETOVERKON UUSIMISEN KUSTANNUKSET..... 18 10.1 LÄHIVERKKO JA ANTENNIVERKKO SAMANAIKAISESTI............ 19 10.2 LÄHIVERKKO ERIKSEEN.......... 19 10.3 ANTENNIVERKKO ERIKSEEN........ 20

2 10.4 JOHTOTIEKUSTANNUKSET......... 20 10.5 ANTENNIVERKON KUNNOSTUSKUSTANNUKSET. 20 11 KIINTEISTÖN HALLINNASSA OLEVAN VERKON YLLÄPITO................. 21 12 TIETOVERKKOHANKKEIDEN RAHOITTAMINEN.... 21 12.1 ASUNTO-OSAKEYHTIÖT.......... 21 12.1.1 Rahastointi........... 22 12.1.2 Asuintalovaraus.......... 23 12.1.3 Laina............. 23 12.2 ASUINVUOKRATALO........... 23 12.3 TOIMITILAKIINTEISTÖT.......... 24 13 PÄÄTÖKSENTEKOMENETTELY.......... 25 13.1 PÄÄTÖKSENTEKO ASUNTO-OSAKEYHTIÖISSÄ.. 25 13.1.1 Hallitus valmistelee......... 27 13.1.2 Hallituksen esitys......... 27 13.1.3 Yhtiökokouksen koolle kutsuminen.... 28 13.1.4 Päätöksenteko yhtiökokouksessa.... 29 13.2 PERUSPARANNUKSET.......... 29 13.2.1 Ajankohdan tavanmukainen vaatimustaso. 30 13.2.2 Osakkeenomistajien yhdenvertaisuus.. 30 13.2.3 Hyvitys osakkaalle........ 31 13.2.4 Maksullisista erillispalveluista päättäminen. 31 13.2.5 Kaapelitelevisiosta ja satelliittiantennista päättäminen........... 32 13.3 PÄÄTÖKSENTEKO ASUINVUOKRATALOISSA... 33 13.4 PÄÄTÖKSENTEKO TOIMITILAKIINTEISTÖISSÄ.. 34 13.4.1 Keskinäinen kiinteistöosakeyhtiö.... 34 13.4.2 Kiinteistöosakeyhtiö........ 34 14 TIETOVERKON OMISTUSOIKEUDEN RAJAPINNAT... 35 15 TEKIJÄNOIKEUDELLISET KORVAUKSET....... 38 LIITE 1: TIETOTEKNISIÄ KÄSITTEITÄ.......... 40 LIITE 2: TIETOVERKON SUORITUSKYKY......... 45 LIITE 3: TILOJEN JA JOHTOTEIDEN VAATIMUKSET..... 47

3 1 JOHDANTO Tämän oppaan tarkoitus on antaa yleiset perustiedot kiinteistöjen tietoverkkojen hankintaan liittyvästä päätöksenteosta sekä asuinkiinteistön tietoverkosta, joka mahdollistaa laajakaistaisten internet-palvelujen ja digi-tv-palvelujen jakelun rakennuksessa. Oppaassa tarkoitettu rakennus voi olla kerrostalo, rivitalo tai pientalo ja tietoverkko voi käsittää myös useamman rakennuksen. Tietoverkko koostuu parikaapeloinnista ja antenniverkon kaapeloinnista sekä sovellusten vaatimista laitteista. Opas on tarkoitettu taloyhtiöiden isännöitsijöille, hallituksen jäsenille ja rakennuttajille. Opas soveltuu kuitenkin muillekin, jotka tarvitsevat tietoa laajakaistaisten internet-palvelujen ja digi-tv-palvelujen jakelusta asuinrakennuksessa. Oppaan tiedot on tarkoitettu käytettäväksi sekä uudisrakentamisessa että olevien rakennusten kiinteisiin kaapelointeihin ja johtoteihin kohdistuvissa perusparannuksissa. Oppaan päätöksentekoon ja rahoitukseen liittyvät osuudet on valmisteltu Suomen Kiinteistöliiton projektissa Tiedonsiirto ja tietoverkot rakennuksissa. Kiinteistöliiton hankkeeseen ovat osallistuneet myös Asuntokiinteistö- ja rakennuttajaliitto ASRA ja Suomen toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI. Konsultteina projektissa toimivat VTT Rakennustekniikka (Oulu), EPStar Oy ja Elektronisen kaupan instituutti (EKI). Tekniset osuudet on puolestaan valmisteltu projektissa, johon ovat osallistuneet Sähköinfo Oy, Suomen Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto ry, TEKES, Sähkötieto ry, Satelliitti- ja antenniliitto SANT ry, Digita Oy, Ensto Busch-Jaeger Oy, NK Cables Oy ja Primatel Oy. Konsultteina teknisten osuuksien laadinnassa toimivat Pekka Koivisto Oy ja Miniami Oy. 2 NYKYTILANNE Tavallisella lankapuhelimella ja tv-vastaanottimella saatavat palvelut ovat olleet pitkään lähes ainoat asuinkiinteistöissä saatavat viestintäpalvelut. Puhelinverkko mahdollistaa tavallisten puhelujen lisäksi internet-yhteyden joko modeemin tai ISDN-yhteyden avulla. Televisiolla puolestaan on ollut mahdollista vastaanottaa ohjelmia maanpäällisistä lähettimistä, kaapelitv-verkosta tai satelliiteista.

4 Internet on viimeisen vuosikymmenen aikana lisännyt voimakkaasti suosiotaan ja sen tarjoamat palvelut monipuolistuvat jatkuvasti. Internetistä onkin hyvää vauhtia kehittymässä yleinen monipalveluverkko, joka korvaa kokonaan perinteisen puhelinverkon. Internet-liittymäksi ei enää tällöin riitä perinteinen puhelinverkon liittymä, vaan tarvitaan entistä nopeampaa yhteyttä eli laajakaistaista liittymää. Myös tv- ja radiolähetyksissä siirryttiin Suomessa uuteen aikakauteen, kun digitaaliset televisiolähetykset aloitettiin 27.8.2001. Digi-tv-palvelujen vastaanotto vaatii ns. digiboksin tai digitaalivastaanottimen, mutta edellyttää tämän lisäksi myös riittävän suorituskykyistä antenniverkkoa. Internet-palveluja ja digi-tv-palveluja tarjoavia operaattoreita kutsutaan viestintäpalvelun tarjoajiksi. Näiden palvelujen saamiseksi kiinteistöön tarvitaan tiettyä tekniikkaa, jota kutsutaan liityntätekniikaksi. Liityntätekniikoita on useita ja niiden tarjoajia kutsutaan verkkopalvelun tarjoajiksi. Viestintäpalvelun tarjoaja voi olla sama tai eri kuin verkkopalvelujen tarjoaja. Asuinkiinteistöissä on jo nykyään, ja tulevaisuudessa yhä enemmän, tarvetta myös muihin viestintäpalveluihin, jotka liittyvät esimerkiksi rakennusautomaatioon ja turvallisuustekniikkaan. Myös kodinkoneet tulevat yhä älykkäämmiksi ja uutena piirteenä niihin tulee liitäntämahdollisuus tietoverkkoon. Tässä oppaassa kuvattu tietoverkko on tarkoitettu pääasiassa seuraavien palvelujen jakeluun asuinkiinteistöissä: laajakaistaiset internet-palvelut analogiset ja digitaaliset tv- ja radiolähetykset rakennusautomaation ja turvallisuustekniikan sovellukset. Perinteiset puhelinpalvelut ja ISDN-palvelut ovat tietoverkossa luonnollisesti myös mahdollisia. Kiinteistöjen kannalta tietotekniikan kehitys asettaa haasteita kiinteistöjen teknisen kehityksen ylläpitämiseksi etenkin erilaisten tietoteknisten ratkaisujen osalta, kun yhä useammat kiinteistöjen käyttäjät haluavat nopeita verkkoyhteyksiä. Varsinkin toimitilojen käyttäjien vaatimukset tietoteknisiin valmiuksiin ovat lisääntyneet, mutta sama suuntaus on nähtävissä myös asuinkiinteistöissä. Olemassa olevassa kiinteistökannassa tarvitaan yleensä muutoksia, jotta nykyaikaiset tietotekniset valmiudet voidaan järjestää. Kiinteistön ikä, varustetaso ja sijainti vaikuttavat paljon siihen millaisia tietoteknisiä ratkaisuja kiinteistössä on mahdollista toteuttaa ja millaisiksi kustannukset muodostu-

5 vat. Myös kiinteistön käyttäjien tarpeet vaikuttavat siihen, millaisia uudistuksia on mielekästä lähteä toteuttamaan. Kun kiinteistöissä harkitaan tietoteknisten valmiuksien parantamista, voidaan peruslähtökohtana pitää sitä, että tietoverkon tulee soveltua laajakaistaisten internet-palvelujen ja digi-tv-palvelujen jakeluun, kaapeloinnin tavoitteellisen teknisen eliniän tulee olla vähintään 15 vuotta ja kiinteistön verkon tulee olla avoin valtuutettujen teleurakoitsijoiden väliselle kilpailulle sekä viestintäpalvelun tarjoajien väliselle kilpailulle. Suunnittelussa on hyvä ottaa esille käyttäjien tarpeet, sillä kaapeloinnin avulla voidaan saada kiinteistöön laajakaistaisten internet-palvelujen ja analogisten sekä digitalisten radio- ja tv-lähetysten lisäksi myös turvallisuustekniikan ja kiinteistöautomaation erilaisia sovelluksia. Tällä hetkellä yleisimmin kysytyt asiat liittyvät internet-yhteyksien hankintaan sekä digi-tv-palveluihin. Tämä opas on laadittu mm. kiinteistöjen valintoja helpottamaan. Kiinteistöliiton projektissa on tutkittu asuinkiinteistöjen ja liiketilojen tietoliikennevalmiuksia ja -tarpeita, joitakin teknisiä vaihtoehtoja, lainsäädäntökysymyksiä ja tulevaisuuden asumisen tietoteknisiä näkymiä. Tavoitteena on ollut antaa eväitä kiinteistöjen tietoteknisten valmiuksien parantamiseen ja kehittämiseen. 2.1 KONSULTTIEN TULOKSET JA TILANNEKARTOITUS Konsulttien tekemien selvitysten pohjalta hankkeessa on selvitetty tämän hetkinen tilanne kiinteistöihin liittyvän tietoteknisen tietoverkkokehityksen, tiedon siirron ja elektronisen kaupan alueella. VTT ja Epstar Oy ovat tehneet alan tilannekartoituksen, jonka pääpaino on ollut asuinsektorilla. Tilannekartoituksessa on selvitetty käynnissä olevat tutkimukset ja kehityshankkeet, teknologiset ratkaisut ja tulevaisuuden näkymät kiinteistöjen näkökulmasta, pelin osapuolet (palvelujen ja teknologian tarjoajat), näiden näkemykset ja aikomukset sekä kiinteistöjen nykytila ja nykyiset palvelut. Elektronisen kaupan instituutti (EKI) puolestaan on tarkastellut lähinnä kiinteistön, sen omistajan ja erilaisten kiinteistöpalveluyritysten asemaa elektronisessa liiketoiminnassa. Kiinteistön käyttötarkoitus jakaa tarkastelun kahteen osaan. Toimitilakiinteistöjen käyttäjät, omistajat ja huollosta ja valvonnasta vastaavat tahot hyötyvät useimmiten kiinteistön tieto- ja viestintäteknisen tason korottamisesta uusia vaatimuksia vastaavaksi. Kaikki osapuolet ovat usein myös valmiita osallistumaan kustannuksiin, jotta muutokset saadaan toteutettua ajallaan. Kun kaikki osapuolet uskovat voittavansa ta-

6 loudellisesti tietoverkkoihin tehtävistä investoinneista, vain heikentyvä talouden tila ja siten mahdollinen ylitarjonta hidastavat uudistusten toteuttamista toimitilakiinteistöissä. Tehdyssä tutkimuksessa paneuduttiin erityisesti asuinkiinteistöjen tietoverkkoja tiedonsiirtoratkaisujen liiketoimintaan liittyviin kysymyksiin. Ensimmäiseksi selvitettiin loppukäyttäjien eli asukkaiden mahdollisuuksia ja tarpeita hankkia ja käyttää tietoverkkoratkaisujen tuottamia palveluja. Tätä varten kerättiin aineistoa sekä kotitalouksien ajankäytöstä että käytettävissä olevista tuloista. Tarkemmat tulokset tutkimuksista on haettavissa osoitteesta www.kliitto.fi/tietoverkot. Yleisenä huomiona voitaneen todeta, että niillä kotitalouksilla, joilla on aikaa käyttää erityisesti viihdepalveluja, on suurimmat rajoitteet käytettävissä olevissa tuloissa ja päinvastoin. Toisena kysymyksenä tarkasteltiin, kenelle asuinkiinteistöjen tietoverkkoinvestoinnit synnyttävät liiketoimintaa. Tämä osuus sisälsi selvityksen, minkä tyyppisiä palveluja erilaiset kotitaloudet tulevaisuudessa käyttävät verkon yli (tulokset keväällä 2001 järjestetystä work-shopista asiantuntijoille) ja mikä on omistajan ja erilaisten kiinteistöpalveluyritysten asema asukkaille ja kiinteistölle tuotettavien sähköisten palvelujen ympärille rakentuvassa liiketoiminnassa. 3 UUDET VIESTINTÄPALVELUT JA LIITYNTÄTEKNIIKAT 3. 1 UUDET PALVELUT 3.1.1 Laajakaistaiset internet-palvelut Internetin yhteydessä laajakaistaisuus tarkoittaa nopeaa yhteyttä. Laajakaistaiset internet-liittymät mahdollistavat nopeat ja kiinteät yhteydet. Nopeus tarkoittaa, että tiimalasin tuijotteluun kuluu aikaa vain 1/40 modeemiyhteyteen verrattuna. Yhteyden kiinteys puolestaan tarkoittaa, että yhteys internet-palvelimeen on auki jatkuvasti eikä soittoa tarvita yhteyden avaamiseksi. Kiinteistön tietoverkon avulla perheestä voi useampi käyttäjä yhden sijasta olla samanaikaisesti internet-yhteydessä. Normaali lankapuhelimen käyttö on myös samanaikaisesti mahdollista. 3.1.2 Digi-tv-palvelut Digi-tv on digitaalisista tv-palveluista käytettävä lyhenne. Suomessa digitv-lähetysten jakeluverkkoa ylläpitää Digita Oy. Jakeluverkossa jaetaan kanavanippuja, joiden yhteinen kanavamäärä oli 12 syksyllä 2001. Toimilupaehtojen mukaisesti jakeluverkko peittää 70 % väestöstä vuoden 2001

7 loppuun mennessä ja vuonna 2006 lähes koko väestön. Myös kaapelitv-verkoissa ja satelliiteilla jaetaan digitaalisia palveluja. Digi-tv:ssä kuvan ja äänen laatu on parempi kuin analogisessa järjestelmässä. Digitaalitekniikan ansiosta maastoheijastuksien aiheuttamat häiriöt ja haamukuvat poistuvat. Kuva on täydellinen myös näkyvyysalueen reunamilla. Äänen laatu on nykyisten CD-levyjen tasoinen. Digitaalisen television kuvasuhde on analogisen 4:3-suhteen sijaan 16:9. Kuvasuhde vastaa suunnilleen nykyisin elokuvateattereissa käytössä olevaa kuvasuhdetta. Se on television nykyistä 4:3-suhdetta parempi siksi, että se vastaa ihmisen luonnollista näkökenttää. Digitaalisen lähetysverkon kautta voidaan välittää kuvan ja äänen lisäksi myös dataa. Tällöin paluukanavan avulla voidaan rakentaa vuorovaikutteisia palveluita ja hyödyntää internet-palveluita. 3.1.3 Muut palvelut Rakennusautomaation ja turvallisuustekniikan sovellukset ovat vasta tulossa kiinteistöihin, mutta jo lähitulevaisuudessa ne ovat mukana uusissa kiinteistöissä. Esimerkkeinä näistä sovelluksista voidaan mainita videovalvonta- ja rikosilmoitusjärjestelmät. 3.2 LIITYNTÄTEKNIIKAT Liityntätekniikalla tarkoitetaan sitä tekniikkaa, jonka avulla laajakaistaiset internet-palvelut tai digi-tv-palvelut saadaan kiinteistöön. Liityntätekniikoita on useita. Tämän oppaan mukainen tietoverkko kykenee jakelemaan kiinteistöissä laajakaistaiset internet-palvelut ja digi-tv-palvelut liityntätekniikasta riippumatta. Puhelinverkon modeemiyhteydet ja ISDN-yhteydet eivät mahdollista laajakaistaisia internet-palveluja. 3.2.1 Laajakaistaiset internet-liityntätekniikat Laajakaistaisia internet-liityntätekniikoita ovat parikaapeli ja xdsl valokaapeli kaapeli-tv-verkko langattomat lähiverkot kiinteä liityntäverkon radiojärjestelmä digitaalisten tv-ohjelmien jakeluverkko satelliitit.

8 3.2.2 Digi-tv-lähetysten vastaanotto Asuinkiinteistön antenniverkossa jaeltavat palvelut voidaan vastaanottaa seuraavilla eri tekniikoilla: Maanpäällisten lähetysten vastaanotto pientalon antennijärjestelmällä tai kerrostalon yhteisantennijärjestelmällä. Satelliittilähetysten vastaanotto pientalon satelliittiantennijärjestelmällä tai kerrostalon yhteisantennijärjestelmällä. Maanpäällisten lähetysten ja satelliittilähetysten sekä mahdollisesti muiden palvelujen vastaanotto kaapeli-tv-liittymän kautta. Kuva 1. Esimerkkejä liityntätekniikoista. Kiinteistö voi myös valita eri liityntätekniikoiden yhdistelmiä. 4 ASUINKIINTEISTÖN VALMIUDET UUSIEN PALVELUJEN JAKELUUN 4.1 OLEMASSA OLEVIEN VERKKOJEN SOVELTUVUUDEN SELVITTÄMINEN Laajakaistaisten internet-palvelujen ja digi-tv-palvelujen jakelu asuinkiinteistössä edellyttää riittävän suorituskykyistä kiinteistön sisäistä tietoverkkoa. Palvelujen joustavan käytön ja mukavuuden edellytyksenä on lisäksi, että huoneistoissa on riittävästi ja oikeissa paikoissa liitäntärasioita, joiden kautta palvelut saadaan käyttöön.

9 Tavanomainen puhelinsisäjohtoverkko on suunniteltu vain puhelimen käyttöä varten ja se on useimmiten sekä suorituskyvyltään että liitäntärasioiden määrältään riittämätön laajakaistaisten internet-palvelujen jakeluun. Uudisrakennuksissa onkin jo yleistynyt käytäntö, jonka mukaan rakennukseen asennetaan laajakaistaiseen siirtoon tarkoitettu parikaapelointi. Myös uudet digitaaliset tv- ja radiopalvelut maanpäällisistä lähetys- ja kaapeliverkoista sekä satelliiteista vaativat kiinteistön antenniverkolta entistä parempaa välityskykyä ja toimivuutta. Yhä tärkeämpää on, että antenniverkot suunnitellaan, rakennetaan, uudistetaan ja kunnostetaan kykeneviksi välittämään näitä uusia palveluja. Uudisrakennuksen tai kokonaan uusittavan kohteen antenniverkko on suunniteltava siten, että se valmistuttuaan täyttää voimassa olevat määräykset ja tekniset vaatimukset. Verkon on myös mahdollisimman hyvin sovelluttava ennakoitavissa oleviin palveluihin. Kun asuinkiinteistössä ilmenee tarve näiden uusien palvelujen jakeluun, on syytä selvittää sekä puhelinsisäjohtoverkon että antenniverkon soveltuvuus tähän. Kuntotutkimukset tarjoavat tähän hyvän mahdollisuuden. Kuntotutkimus voidaan tehdä tarpeen mukaan joko erikseen tai yhdessä puhelinsisäjohtoverkolle ja antenniverkolle. 4.2 KUNTOTUTKIMUKSET Kuntotutkimuksen tarkoitus on kiinteistöön kuuluvan puhelinsisäjohtoverkon tai antenniverkon yksityiskohtainen tutkinta elinkaaren vaiheen ja uusimistai kunnostustarpeiden täsmentämiseksi. Sähkötieto ry on julkaissut ST-kortteina ohjeet sekä puhelinsisäjohtoverkon (ST 98.11) että antenniverkon (ST 98.10) kuntotutkimuksesta. Ohjeissa kuvataan hyvä kuntotutkimustapa, jonka tuloksena kuntotutkimuksen tilaaja (esim. taloyhtiö) saa selvityksen lähtötilanteesta ja tavoitetasovaihtoehdoista sekä ehdotuksen suositeltavasta tavoitetasosta. Tilaaja saa myös tiedot tavoitetason edellyttämistä toimenpiteistä ja niiden kustannuksista sekä siitä, mitä palveluja tavoitetason mukainen verkko mahdollistaa. Ohjeet helpottavat tilaajaa tekemään päätöksen tavoitetasosta ja sen edellyttämistä uusimis- tai kunnostustoimenpiteistä. Jos päätös verkon uusimisesta tai kunnostuksesta tehdään, tilaaja voi pyytää tarjouksia uusimis- tai kunnostustyön suorittajilta siten, että sama tavoitetaso sitoo kaikkia tarjoajia; kukin tarjoaja voi tarjota haluamansa teknisen ratkaisun, jolla tavoitetaso on mahdollista saavuttaa.

10 5 ASUINKIINTEISTÖN TIETOVERKON PERUSLÄHTÖKOHDAT Peruslähtökohtina tässä oppaassa määritellylle tietoverkolle ja sen kaapeloinnille ovat seuraavat asiat: Tietoverkon tulee soveltua laajakaistaisten internet-palvelujen ja digitv-palvelujen jakeluun kiinteistössä. Kaapeloinnin tavoitteellisen teknisen eliniän tulee olla vähintään 15 vuotta. Kiinteistön verkon tulee olla avoin valtuutettujen teleurakoitsijoiden väliselle kilpailulle sekä viestintäpalvelun tarjoajien väliselle kilpailulle. Yllämainitut peruslähtökohdat vaikuttavat kaapeloinnin rakenteeseen ja kokoonpanoon, vaadittavaan suorituskykyyn ja määriteltäviin rajapintoihin. Niitä verkkoratkaisuja ja kaapelointivaihtoehtoja, jotka eivät täytä peruslähtökohtien edellytyksiä, ei tässä oppaassa esitetä. 5.1 SAATAVAT PALVELUT Laajakaistaiset internet-palvelut ja digi-tv-palvelut ovat tärkeimmät palvelut, jotka asettavat tietoverkon rakennetta ja suorituskykyä koskevat vaatimukset. Laajakaistaisuudella tarkoitetaan tässä oppaassa vähintään 500 kbit/s siirtonopeutta. Myös rakennusautomaation ja turvallisuustekniikan sovellukset asettavat lisävaatimuksia lähinnä verkon rakenteelle ja kokoonpanolle. Verkko, joka soveltuu edellä mainittujen uusien palvelujen jakeluun, soveltuu luonnollisesti myös perinteisten puhelinpalvelujen sekä analogisten tv- ja radiopalvelujen jakeluun. 5.2 KAAPELOINNIN TEKNINEN ELINIKÄ Elinikävaatimus 15 vuotta asettaa vaatimukset niille tekniikoille, joilla palvelut asuinkiinteistöissä jaellaan. Tietoverkon eliniän kannalta kaapelointi johtoteineen on ratkaisevassa asemassa. On aivan varmaa, että Internetissä käytettävät siirtonopeudet kasvavat jatkuvasti. Tämän vuoksi kaapeloinnin tulee olla suorituskyvyltään sellainen, että se soveltuu yhä suurempiin siirtonopeuksiin. Myös johtoteissä tulee olla laajennusvaraa mahdollisia tulevia kaapelointilaajennuksia varten.

11 5.3 VERKON AVOIMUUS Verkon avoimuuden periaate antaa taloyhtiölle ja asukkaille mahdollisuuden kilpailuttaa teleurakoitsijoita ja viestintäpalvelun tarjoajia. Tämä mahdollistaa teknisesti ja taloudellisesti optimaalisen verkko- ja palveluratkaisun niin taloyhtiön kuin jokaisen asukkaankin kannalta. Verkon avoimuus sisältää kolme näkökohtaa: Taloyhtiön tulee voida valita valtuutettu teleurakoitsija, joka rakentaa ja ylläpitää verkon. Asukkaiden tulee voida valita viestintäpalvelun tarjoaja useamman tarjoajan joukosta. Tällöin esimerkiksi jopa samassa perheessä voi olla eri internet-palvelun tarjoajien asiakkaita. Verkon tulee olla riippumaton siitä liityntätekniikasta, jolla kiinteistö liittyy laajakaistaisiin Internet-palveluihin tai digi-tv-palveluihin. Viestintäpalvelun tarjoaja voi samalla tarjota myös liityntätekniikan eli toimia verkkopalvelun tarjoajana, mutta verkkopalvelun tarjoaja voi olla myös eri kuin viestintäpalvelun tarjoaja. Kuvassa 2 on esitetty verkon toteutuksen ja siinä jaettavien palvelujen kannalta keskeisimmät osapuolet ja elementit. Kuvan 2 mukaisessa esimerkissä on neljä viestintäpalvelun tarjoajaa, kolme verkkopalvelun tarjoajaa ja viisi asiakasta. Kuva 2. Verkon ja sen palvelujen eri osapuolet ja elementit.

12 6 KAAPELOINNIN RAKENNE JA SUORITUSKYKY 6.1 TIETOVERKON KAAPELOINTI Toimitilakiinteistöissä jo pitkään käytössä ollut yleiskaapelointi tarjoaa myös asuinkiinteistöjen kaapeloinnille oivallisen mallin. Kun tämän kaapeloinnin rinnalle samoihin johtoteihin ja samoja jakamotiloja käyttäen asennetaan lisäksi antenniverkon kaapelointi, saadaan aikaan kaapelointi, joka soveltuu laajakaistaisten internet-palvelujen, digi-tv-palvelujen ja lukuisien muiden palvelujen jakeluun. Tällaisesta ns. SOHO-kaapeloinnista (SOHO = Small Office, Home Office) on myös kansainvälinen standardi valmisteilla. Asuinkiinteistön tietoverkon kaapelointi on kaapelointimuodoltaan tähtimäinen. Tähtimäisessä kaapeloinnissa talojakamosta asennetaan jokaiseen huoneistoon omat kaapelit ja huoneiston huoneistojakamosta jokaiselle liitäntärasialle omat kaapelit. Käytettävät kaapelityypit ovat parikaapeli ja koaksiaalikaapeli. 6.1.1 Perusmalli Sovellettaessa edellä kuvattuja periaatteita asuinkiinteistön tietoverkon kaapelointiin, voidaan esim. asuinkerrostalon kaapeloinnin perusmallina käyttää kuvan 3 mukaista esimerkkiä. Kaapelointiperiaate on tällöin seuraava: Talojakamosta jokaiseen huoneistoon asennetaan kolme 4-parista parikaapelia ja yksi koaksiaalikaapeli. Kaksi 4-parista kaapelia on tarkoitettu internet- ja puhelinsovelluksiin ja yksi 4-parinen kaapeli on tarkoitettu rakennusautomaation ja turvallisuustekniikan sovelluksiin. Koaksiaalikaapeli on tarkoitettu antenniverkkoa varten. Huoneistojakamosta liitäntärasioihin asennetaan 4-pariset kaapelit ja koaksiaalikaapelit kohdan 7 määrittelyjen mukaisesti. 6.1.2 Aluekaapelointi Jos kiinteistöön kuuluu useampi kuin yksi rakennus, yhdistetään nämä toisiinsa aluekaapeloinnilla. Tällöin jonkin rakennuksen talojakamo toimii samalla aluejakamona. Aluejakamon ja muiden rakennusten talojakamoiden välille asennetaan aluekaapelit. Aluekaapelit voivat olla metallijohtimisia kaapeleita tai valokaapeleita. Kaapelit asennetaan suoraan maahan tai kanavaputkiin.

13 6.2 TIETOVERKON SUORITUSKYKY Kytkentäinen Ethernet-tekniikka on luontevin ja teknisesti paras tapa jakaa Internet-palvelut asuinkiinteistössä. Myös etäisyydet asuinrakennuksen sisällä ovat sellaiset, että enimmäisetäisyys 100 m riittää lähes poikkeuksetta. Ethernet-tekniikkaan kuuluva ns. VLAN-tekniikka mahdollistaa myös sen, että asuinkiinteistössä voi olla useamman internet-palvelun tarjoajan asiakkaita. Tämä on mahdollista jopa saman huoneiston sisällä. Määriteltäessä suorituskykyä parikaapeloinnille voidaan lähtökohtana pitää 100 Mbit/s Ethernet-lähiverkkotekniikan vaatimaa suorituskykyä. Tämä tarkoittaa nykypäivän minimitasona kaapelointiluokkaa D (100 MHz) sekä nousukaapeloinnin että huoneistokaapeloinnin osalta. Luokkaa D voidaan kuitenkin pitää minimitasona vain nykypäivän tarpeita varten, sillä siirtonopeudet kasvavat jatkuvasti. Siksi suositeltava suorituskyky onkin luokan E (250 MHz) mukainen suorituskyky, joka mahdollistaa vaivattoman siirtymisen Gigabit Ethernet -lähiverkon siirtotekniikkaan. Antenniverkossa ensisijaisesti suositeltava suorituskyky on Tähti 2000. Tällainen antenniverkko on mitoitettu taajuusalueelle 5 2150 MHz. Se kykenee välittämään kaikki tiedossa olevat tv- ja-radiopalvelut. Ellei huoneisto- Kuva 3. Esimerkki asuinkerrostalon tietoverkosta ja sen kaapeloinnista.

14 kohtaiseen satelliittisuorajakeluun ole tarvetta, riittää suorituskykyluokka Tähti 800, joka on mitoitettu taajuusalueelle 5 862 MHz. Alla on lueteltu näiden kahden suorituskykyluokan mahdollistamat palvelut. Palvelut Tähti 2000 Tähti 800 Analogiset tv-ja-radiopalvelut kyllä kyllä Maanpäälliset digi-tv-palvelut kyllä kyllä Satelliittien digi-tv-palvelut suorajakeluna kyllä ei Kaapeli-tv-palvelut kyllä kyllä Digiradio kyllä kyllä Huoneistokohtaiset palvelut kyllä kyllä Taloyhtiön omat kanavat kyllä kyllä Tähti 2000 -verkon etuna ketjuverkkoon ovat toimintavarmuus, satelliittien suorajakelu, paremmat huoneistokohtaiset laajennusmahdollisuudet, tietoturvallisuus ja edullisemmat ylläpitokustannukset. Liitteessä 2 on esitetty sekä parikaapeloinnin että antenniverkon suorituskykyä koskevat yksityiskohtaisemmat vaatimukset. 7 TILAT JA JOHTOTIET Kaapeloinnin vaatimat tilat ja johtotiet ovat elinkaaren kannalta kaapeloinnin pitkäikäisimmät ja kustannuksiltaan merkittävimmät elementit. Niiden suunnittelussa, sijoituksessa ja mitoituksessa tulisi ottaa huomioon nykytarpeiden lisäksi myös tulevat muutos- ja laajennustarpeet. 7.1 JAKAMOT Asuinkiinteistön tietoverkon kaapeloinnin tilavarauksien kannalta tärkeimmät jakamot ovat talojakamo ja huoneistojakamo. Useamman rakennuksen ollessa kyseessä aluejakamo voidaan sijoittaa jonkin talojakamon yhteyteen. Suurissa rakennuksissa voidaan tarvita useampi kuin yksi talojakamo. Pientalossa talojakamo ja huoneistojakamo sulautuvat yhteen.

15 7.1.1 Talojakamo Talojakamo toimii rakennuksen tilana, johon päätetään verkkopalvelun tarjoajien kaapelit ja kiinteistön tietoverkon kaapelointi. Talojakamoon sijoitetaan myös palvelujen jakelun vaatimia laitteita. Talojakamon tulee olla lukittava, kuiva, pölytön ja tasalämpöinen tila. Talojakamoon sijoitetaan seuraavat laitteet: verkkopalvelun tarjoajien kaapelipäätteet asuinkiinteistön parikaapeloinnin päätteet internet-palvelujen vaatimat laitteet, kuten esim. xdsl-verkkopäätteet, reitittimet ja Ethernet-kytkimet antenniverkon tähtipiste vahvistimineen. Talojakamon tarvittava koko riippuu mm. huoneistojen lukumäärästä. Liitteessä 3 on esitetty yksityiskohtaisemmat talojakamoa koskevat vaatimukset. 7.1.2 Huoneistojakamo Huoneistojakamo on huoneiston piste, johon päätetään talojakamosta tulevat kaapelit ja huoneistokaapelointi. Huoneistojakamoon sijoitetaan myös huoneistokaapeloinnin laitteet, kuten esim. Ethernet-kytkin ja antenniverkon haaroitin. Huoneistojakamo sijoitetaan asunnossa mahdollisimman lähelle ryhmäkeskusta. Huoneistojakamon kaapelipäätteet ja laitteet mahtuvat Kuva 4. Esimerkki huoneistojakamosta ja huoneistokaapeloinnista.

16 yleensä seinälle kiinnitettävään tai seinään upotettavaan pieneen kaappiin. Kuvassa 4 on periaatteellinen esimerkki huoneistojakamosta ja huoneistokaapeloinnista. Liitteessä 3 on esitetty yksityiskohtaisemmat huoneistojakamoa koskevat vaatimukset. 7.2 JOHTOTIET Nousukaapelointi ja huoneistokaapelointi vaativat omat johtotiensä, joihin kaapelit asennetaan. Parikaapelointi ja antenniverkon kaapelointi käyttävät samoja johtoteitä. Johtotiet tulee mitoittaa siten, että ne mahdollistavat tarvittaessa myös tulevat kaapeloinnin laajennukset. Myös antennien syöttökaapelit ja mahdolliset antenniverkon tähtipisteitä yhdistävät kaapelit tarvitsevat omat johtotiensä. Liitteessä 3 on esitetty yksityiskohtaisemmat johtoteitä koskevat vaatimukset. 7.3 TILOJEN LUKITUS JA KULKUOIKEUDET Talojakamon ja muiden yhteisten teletilojen (esim. nousukuilut) lukituksessa noudatetaan Viestintäviraston (aiemmin Telehallintokeskus, THK) määräystä THK 25B/97Msekä suositusta Rakennusten teletilojen lukitus 1994. Asiattomien pääsy teletiloihin on oltava estetty. Teletiloina käytetyt komerot, huoneet sekä yleisiin tiloihin asennetut pinta-asennetut kotelot ja kytkentäpaikkoja tai telelaitteita sisältävät muut kotelot ja rasiat on lukittava avaimella, kortilla tai muulla vastaavalla tavalla avattavalla lukolla. Talojakamon ja sinne vievien kulkuväylien lukitus on järjestettävä niin, että liittymiä kiinteistöön toimittavien teleyritysten henkilökunta pääsee tarvittaessa viivytyksettä jakamoon. 7.4 DOKUMENTOINTI Kiinteistön tietoverkon dokumentointi tehdään ST-kortin ST 681.41 (Sähkötieto ry) mukaisesti. Dokumentoinnin piiriin kuuluvat talojakamon laitteet, nousukaapelointi, huoneistojakamo ja huoneistokaapelointi.

17 8 LIITÄNTÄRASIAT Liitäntärasian kautta päätelaitteet liitetään huoneistokaapelointiin. Tietoverkon päätelaitteita ovat PC:t, tulostimet, puhelimet, faksit, jne. Antenniverkon päätelaitteita ovat televisiovastaanottimet, videonauhurit, satelliittivastaanottimet, digiboxit jne. Liitäntärasioiden sijoittelu ja tiheys vaikuttavat keskeisesti palvelujen saatavuuden helppouteen ja mukavuuteen. Liitäntärasioita suositellaan asennettavaksi seuraavasti: Jokaista huonetta kohden asennetaan vähintään kaksi tietoverkon liitäntärasiaa (yksi kaksoisrasia) ja yksi antenniverkon liitäntärasia. Tietoverkon ja antenniverkon liitäntärasiat tulisi sijoittaa vierekkäin. Rakennusautomaation ja turvallisuustekniikan sovelluksia varten tulisi ainakin putkitus ja kaksi kojerasiaa asentaa jo alkuvaiheessa vähintään yhteen huoneeseen. Tällaista valmiutta voidaan pitää minimivaatimuksena. Päätelaitteiden vaatima sähkönsyöttö tulee myös ottaa huomioon asentamalla sähköpistorasioita riittävästi huoneistoverkon liitäntärasioiden läheisyyteen. 9 VERKON TOTEUTTAJAT Asuinkiinteistön tietoverkon suunnittelee, rakentaa ja ylläpitää Viestintäviraston (aiemmin Telehallintokeskus, THK) valtuuttama teleurakoitsija. Uudisrakennushankkeissa suunnittelun hoitaa tyypillisesti rakennushankkeen sähkösuunnittelija. Viestintävirasto on määritellyt kolme teleurakointiluokkaa, jotka ovat TP, valtuutus puhelinsisäjohtoverkkojen ja yleiskaapelointien urakointiin ja ylläpitoon TA, valtuutus yhteisantennijärjestelmien urakointiin ja ylläpitoon TY, valtuutus puhelinsisäjohtoverkkojen ja yhteisantennijärjestelmien urakointiin ja ylläpitoon. Urakointiluokka TY antaa valtuudet kaikkiin tämän oppaan mukaisen tietoverkon urakointi- ja ylläpitotöihin sähköpätevyyksiä vaativia töitä lukuun ottamatta.

18 Tarkempia tietoja Viestintäviraston valtuuttamista STUL-teleurakoitsijoista saa osoitteesta www.erikoisurakoitsijahaku.com ja Viestintäviraston valtuuttamista SANT-jäsenliikkeistä saa osoitteesta www.sant-ry.com. Teleurakoitsija tekee myös tarvittavat määrittelyt verkon aktiivilaitteisiin sen mahdollistamiseksi, että eri viestintäpalvelun tarjoajien palvelut ovat mahdollisia talon asukkaille. Tämän vuoksi teleurakoitsijalta edellytetään riittävää kokemusta ja asiantuntemusta tietoliikennetekniikasta mm. lähiverkkotekniikan alueelta. Talon asukkaat tekevät kukin erikseen liittymäsopimuksen valitsemansa viestintäpalvelun tarjoajan kanssa. Taloyhtiö tekee lisäksi verkkopalvelun tarjoajien kanssa sopimuksen liityntäverkon päättämisestä talojakamoon. 10 TIETOVERKON UUSIMISEN KUSTANNUKSET Tietoverkon kustannukset määräytyvät aina tapauskohtaisesti. Kokonaiskustannukset riippuvat luonnollisesti hyvin paljon rakennuksen koosta, asuntojen lukumäärästä ja huoneistokaapeloinnin varustetasosta. Myös rakennuksen iällä on usein suuri merkitys, koska vanhemmissa rakennuksissa ei ole useinkaan valmiita johtoteitä käytettävissä nousukaapelointiin. Kustannuksiin vaikuttavia tekijöitä ovat mm. seuraavat: käytettävät johtotievaihtoehdot olevien talojakamotilojen käytettävyys huoneistojakamon sijoittelu työskentelyn yhtäjaksoisuus tarvittavat sähköasennustyöt. Tapauskohtaiset kustannukset on mahdollista selvittää teettämällä puhelinsisäjohtoverkon ja antenniverkon kuntotutkimus. Sähkötieto ry on julkaissut ohjeet hyvästä kuntotutkimustavasta ja raportointimenettelystä ST-kortteina ST 98.10 ja ST 98.11. Seuraavassa on esimerkkejä puhelinsisäjohtoverkon ja antenniverkon uusimisen kustannuksista. Hinnat eivät sisällä johtotiekustannuksia, liittymän tarjoajan mahdollisia liittymämaksuja eikä huoneiston päätelaitekustannuksia (esim. digiboksi). Hintoihin sisältyy arvonlisävero.