toimintaterapeutti Jaana Alhasto ja kehittämispäällikkö Hely Streng Tavoitteiden laatimisen, arvioimisen ja pisteiden laskun haasteet Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskuksessa 1 Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus Olemme aloittaneet toimintamme helmikuussa1989 Invalidiliiton Sopeutumisvalmennuskeskuksena Sopeutumisvalmennuskeskuksen tehtävänä oli järjestää sopeutumisvalmennuskursseja, yksilöllistä sopeutumis- ja asumisvalmennusta, sosiaalista lomatoimintaa. 2 1
Kuntoutuskeskukseksi Joulukuussa 2002 nimi muutettiin Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskukseksi. Samalla todettiin, että sopeutumisvalmennus on työmuoto, joka jatkuu yksikön palvelutuotannossa ja erityisenä osaamisen alueena vaikeasti vammaisten henkilöiden kuntoutus. Kuntoutuskeskuksessa toimii Invalidiliiton Harvinaiset yksikkö tarjoten asiantuntijapalveluitaan ja verkoston osaamista myös kuntoutujiemme käyttöön. 3 Henkilökunta -fysioterapeutteja -kuntohoitajia -lääkäri -neuropsykologi -nuoriso-ohjaajia -perheterapeutteja -psykoterapeutteja -psykologi -puheterapeutti -puhevammaisten tulkkeja -ryhmätyöntekijä -sairaanhoitajia ja hoitajia -seksuaalineuvojia -sosiaalityöntekijöitä -toimintaterapeutteja 4 2
Kuntoutujamme 2009 Vuonna 2009 n. 13900 asiakaspäivää Kuntoutujien yleisimmät diagnoosit: Harvinaiset (eri diagnooseja) 185 Cp 180 Aivoverenkiertohäiriöt 92 Kehitysvamma 69 Aivovaurio 58 Omaiset, joiden osuus koko asiakasmäärästä 26% alle 16 vuotiaita 231 yli 16 vuotiaita 104 5 Kuntoutujamme Vuonna 2009 Lahden kuntoutuskeskuksessa kävi 599 Kelan kuntoutujaa laitosmuotoisessa kuntoutuksessa. Heistä alle 7vuotiaita 17 ja 7-16v 66, 16-24v 74, 25-65 413 ja yli 65 vuotiaita 29 Nuorin kuntoutujistamme on meillä ollessaan ollut 1 vuotias. Hän osallistui perheineen kampurajalkaisten lasten perhekurssille. Iäkkäin oli 89 vuotias ja hän taas osallistui Raaja-amputaatiokurssille. Kuntoutujat tulevat eri puolelta Suomea aina Ivalosta Hankoon. Kuntoutujillamme on huomattavia toimintakyvyn tai hyvinvoinnin rajoitteita usealla eri elämänalueella tai selviytymisvaikeuksia, jotka johtuvat elämäntilanteesta tai ympäristön tarjoamista puutteellisista mahdollisuuksista. Pääosa aikuisista kuntoutujistamme elää yksin. 6 3
kuntoutujamme Vamman tai sairauden laatu, elämäntilanne tai olosuhteet vaativat moniammatillista, monialaista ja yksilöllistä paneutumista, selvittelyä ja kuntoutuksen toteuttamista. Kuntoutuja tarvitsee esteettömän ja helposti hallittavan kuntoutusympäristön sekä avustamisen päivittäisissä toimissa ja kommunikaatiossa. 7 Palveluvalikoima Sopeutumisvalmennuskurssit Kuntoutuskurssit Yhteistyökurssit Yksilöllinen kuntoutusjakso Avoterapiat Päiväkuntoutus Harvinaiset yksikkö Tilapäishoito Lomatoiminta Asiantuntijapalvelut 8 4
GAS Otimme lomakkeen käyttöön kaikessa laitosmuotoisessa kuntoutuksessamme vuoden 2009 alusta. Tavoitteet asetetaan yhteistyösää moniammatillisen tiimin ja kuntoutujan kanssa alkuvaiheen kuntoutuspalaverissa ja saavutettuja tuloksia arvioidaan jakson päätösvaiheessa myös kuntoutuspalaverissa. 9 Tavoite Entäpä, jos tavoite olisi sellaisiin tekijöihin vaikuttaminen, jotka lisäävät ihmisen onnellisuutta. -mielekäs tekeminen -läheiset ihmissuhteet -tyyneys itsensä kanssa -ilon perustunnelma 10 5
Tavoitteita tavoitteiden laatimiseen Kuntoutujalle hoidosta vastaavalla taholla laadittu kuntoutussuunnitelma on usein sellainen, jossa joko ei ole tavoitteita tai ne ovat hyvin yleisiä, esim. suositellaan työ- ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi ja parantamiseksi laitoskuntoutusta Ideaali olisi, että kuntoutussuunnitelmasta löytyisi tarkempia tavoitteita, jolloin eri työntekijät pystyvät arvioimaan tilannetta alkututkimuksissa ja tapaamisissa ja tuomaan siihen oman ammattialueensa näkökulman. Resursointi on haaste tai joskus pulmakin. Saada kaikki tarvittavat moniammatillisen työryhmän jäsenet yhteen ja tietää varata sopiva aika tavoitteiden asettamiselle. 11 Onko pulmat ymmärryksen alueella? Niiden vaikeasti vammaisten kuntoutujien kanssa, joilla on monia toimintarajoitteita kognitiivisella alueella, kommunikoinnin pulmia ja hahmottamisen ongelmia tavoitteiden asettaminen alkaa sitä miten ihminen voi ilmaista tahtonsa. On meidän arkea, että kuntoutujalla ei ole keinoa kommunikoida. Aloitamme menetelmän etsimisestä. Haasteena on lievittää kuntoutujan usein kokemaa ahdistusta lanketista. Hän ymmärtää mitä tavoite tarkoittaa, miksi on kuntoutukseen tullut, mutta mitä ihmettä niillä tasoilla haetaan juuri ja juuri, jos lainkaan. Taiteilemme miten onnistua luoman tavoitteet yhdessä kuntoutujan kanssa ja vielä niin, että vaikeasti vammaisen henkilön oma tahto on tullut esille, kuultu ja hän ymmärtää lomakkeen asiat, eri tasot ja muistaa ne. 12 6
Perheiden tavoitteet Perheiden lyhyillä (7 päivää) sopeutumisvalmennuskursseilla pohdimme kenen tavoitteita on tarkoitus arvioida? Kursseilla on kurssin tavoitteet. Kaikilla perheillä omansa. Jokainen perheenjäsenkin toivoo ja tavoittelee itselleen jotain. Pulma voi olla tavoitteiden puute tai se ei näyttäydy ensi silmäyksellä ole kuntoutukseen kuuluvaksi esim. loma. Yritämme säilyttää keskiössä perheen sen lapsen, jolla on vamma ja saada sisarustenkin äänen kuuluville. Tavoitteena lapsen hyvinovinti. Tarvitaan aikaa ja motivaation rakentamisen taitoa. Haasteellista on tavoitteiden realistisuus ja mitattavuus siksikin, että kyseessä on viikon kurssi. 13 Vertaistuki välineenä Kun kurssilla on 6 perhettä. Vaikka GASsin tekemiseen menisi tunti alussa ja tunti lopussa, on se kaksi päivää 7 päivästä. Perheet haluavat keinoja helpottaa väsymystä, toisia, jotka ymmärtävät elämäntilannettani, voimavaroja kotiin ja tietoa kunkin kurssin teeman tai diagnoosin mukaan. Näissä vertaistuki on välinenä. Laaja lomake vaikuttaa ylimitoitetulta. 14 7
Lähettävän tahon tavoitteista Lähettävän tahon suositus kuntoutusjaksolle: Kuntoutuja on edellisillä kerroilla hyötynyt laitoskuntoutuksesta. Hän on jakson jälkeen asumisyksikössä entistä omatoimisempi, omaaloitteisempi ja oppinut tekemään uusia asioita, joiden avulla päiviin on tullut sisältöä. Kuntoutuja osaa sanoa mistä pitää ja mitä halua tehdä. Henkilökunnan ja läheisten rooli on aktiivinen. 15 Jos pystyy sanomaan edes toiveensa Intoa jatkaa omatoimista kuntoutumista kirjoitti lähettävä taho. Läheiset ja kurssin vastuuhenkilöt kuntoutujaa kuullen löysivät seuraavia asioita: Kärsivällisyyttä päivän tilanteissa Monipuolisempaa liikkumavälinettä ulkokäyttöön kuin nykyinen potkupyörä, jolla kja potkii yksipuolisesti vain toisella jalalla. Selvittää mahdollisuudet uuteen asumismuotoon, esim. perheasunto, Vuorovaikutustaitojen vahvistamisen harjoittelua, omien mielipiteiden ilmaisemista, monipuolista liikuntaa, askartelua, musiikkia jne..., fyysisen kunnon kartoittaminen tärkeää. 16 8
Nuoret evvk.. tai sitten kaikilla tasoilla määriteltynä kolme tavoitetta esim. näin: -seisomisharjoitusten uudelleen aloittaminen -ylävartalon lihasvoiman lisääminen -vuorovaikutus toisten nuorten kanssa tai -itsenäistymisen tukeminen -fyysisen kunnon ylläpito -uusissa tilanteissa jännityksen vähentyminen tai -painonhallinta -liikuntamuoto kotiin -itsenäistymisen lisääntyminen 17 Montako? Montako tavoitetta? Meille annettiin kehotus ehdottaa että yksikin riittäisi? Tavoitteiden asettamisessa on järkeä, kun mukana on moniammatillinen tiimi. Näin niistä tulee monialaisia. Joidenkin kuntoutujien on yksikertaisesti lähes mahdoton halustaan huolimatta löytää tasoja. Työntekijä käy sisäistä puhetta siitä miten on johdattelematta ja auttaa kuntoutujaa löytämään tavoitteidensa lähteille. 18 9