Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta 12.6.2012 359 Dno KYK:180 /2010 65 LEMMINKÄINEN INFRA OY/ YMPÄRISTÖLUPA JA ALOITUSLUPA, KALLION LOUHINTA, TUUSULA, RUOTSINKYLÄ KU-YK 65/12.6.2012 Ympäristölupapäätös annetaan julkipanon jälkeen 18.6.2012 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta hakemuksesta, joka koskee kalliokiviaineksen louhintaa ja murskausta Tuusulan Ruotsinkylän tilalla Huhtariihi II 858-411-18-43. Päätös sisältää ratkaisun ympäristönsuojelulain 101 :n mukaiseen aloituslupahakemukseen toiminnan aloittamiseksi mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. LUVAN HAKIJA Lemminkäinen Infra Oy PL 169, 00181 HELSINKI y-tunnus: 2138243-1 yhteyshenkilö Pekka Uusivirta puh. 0207 15000 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Lupahakemusalue sijoittuu Etelä-Tuusulaan ns. Focus -alueelle. Kiinteistön omistaa Leo Sigurd Silfver (kauppa/valtakirjalla). Sijaintikartta on liitteenä Liite nro 65 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki (YSL) 28 Ympäristönsuojeluasetus (YSA) 1.1 kohdat 7 c ja 7 e LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 7.1 :n kohdan 7 perusteella lupaviranomainen on kunnan ympäristönsuojeluviranomainen (Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta). ASIAN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on tullut vireille 25.3.2010. Hakemusta on täydennetty lisäselvityksillä 3.2.2011 (YVA-vaiheen jälkeiset selvitykset).
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta 12.6.2012 360 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Oikeusvaikutteiset kaavat Louhinta-alue sijaitsee 4.3.1998 vahvistetussa Ruotsinkylä Myllykylä oikeusvaikutteisessa osayleiskaavassa MT-3 alueella (maa- ja metsätalousalue). Kaavamääräyksen mukaan alueella sallitaan maa- ja metsätaloutta palveleva rakentaminen ja hajarakentaminen. Louhinta-alue sijaitsee osayleiskaavan lentomeluvyöhykkeellä (L DEN = 55 db). Ottoalueen itäpuoli sijoittuu Maantiekylän oikeusvaikutuksettoman osayleiskaavan M -alueelle (kaavamääräyksen mukaan nykyinen käyttö maa- ja metsätalous, asuminen) ja lentomeluvyöhykkeelle 55L DEN 2005. Maakuntakaavat Uudenmaan maakuntakaavoissa lupahakemusalue on varattu taajamatoimintojen alueeksi ja lentomelualueeksi (L DEN 55 60 dba / L DEN yli 60 dba). Maakuntakaavassa louhinta-alueen eteläpuolelle on merkitty tielinjaus. Vireillä oleva osayleiskaavatyö Lupahakemusta koskevalla alueella on Tuusulan kunnanvaltuuston 16.11.2009 166 asettama maankäyttö- ja rakennuslain 38 ja 128 :n mukainen rakennuskielto ja toimenpiderajoitus uuden osayleiskaavan laatimista varten (Focus-alue). Toimenpiderajoitus on asetettu 15.11.2012 saakka. Tuusulan kunta on käynnistänyt vuonna 2007 Focus-alueen osayleiskaavan laatimisen, joka osaltaan korvaa Ruotsinkylä Myllykylä- ja Maantiekyläosayleiskaavat. Focus-alueen osayleiskaava on ollut luonnoksena nähtävillä 28.7. 29.8.2008 välisenä aikana. Ehdotus on ollut kaavoituslautakunnan käsittelyssä 29.4., 23.9. ja 14.10.2009, mutta palautettu uudelleen valmisteluun. Lupahakemusta koskevalle alueelle on vireillä maa-aineslain 4 :n mukainen lupahakemus kalliokiviaineksen ottamiseksi. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Ympäristölupahakemusta koskeva alue sijoittuu ns. Focus -hankealueelle, joka on suunniteltu noin 10 km 2 :n työpaikka- ja logistiikka-alueeksi. Luontoarvot Alueelle tehdyn luontoselvityksen (KV Ympäristökonsultointi Tmi, 13.8.2007) mukaan alueen metsätyyppi on mäkisillä alueilla puolukka- tai kanervatyyppiä. Tuoreet kankaat ja lehtomaiset kangaslaikut ovat yleisiä alavimmilla osilla. Puusto koostuu lähinnä havupuista, lehtipuita esiintyy paikoitellen. Pohjoisosissa puusto on pääasiassa raivattu, mutta eteläosissa
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta 12.6.2012 361 kasvaa tiheämpää vanhaa metsää. Korkeimmilla kallioisilla kohdilla puustoa ja kasvillisuutta on hyvin niukasti. Alue on kasvillisuudeltaan tavanomainen. Suunnittelualue ei sijaitse luonnonsuojelualueella eikä sellaisen läheisyydessä. Alue sijoittuu myös kehä IV:n osayleiskaava-alueen luontoja maisemaselvitys -alueeseen (Suunnittelukeskus 5.1.2007). Muinaismuistolain mukaiset kohteet Suunnittelualueella ja sen läheisyydessä on muutamia rauhoitettuja hautaröykkiöitä. Yksi hautaröykkiö sijoittuu peruskartan mukaan ottoalueen eteläosaan, mutta museoviraston lausunnon mukaan alueella vuosina 1992 ja 2006 tehdyissä tutkimuksissa hautaröykkiötä ei ole pystytty paikallistamaan. Ottotoiminnalle ei siten ole muinaismuistolain asettamaa estettä. Asutus Lähin asuintalo sijaitsee hakemuksen mukaan ottoalueen koillispuolella noin 200 m etäisyydellä lähimmästä louhintakohteesta. Lisäksi asutusta on ottoalueen ja viereisen teollisuusalueen välissä sekä pohjoisessa peltoalueen toisella puolella noin 400 m etäisyydellä ottoalueesta. Asutusta on myös Mäkiniitussa noin 500 m ottoalueesta etelään. Lännessä lähimmät asuintalot ovat noin 800 m ottoalueesta. Pohjavesialuetiedot Louhinta-alue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella, mutta alueen koillispuolella, lähimmillään noin 100 m etäisyydellä ottoalueen rajasta, sijaitsee Mätäkiven 1-luokan pohjavesialue (0185802 B). Muita pohjavesialueita läheisyydessä ovat: Lentoasema (0109204, 1lk.), Lavanko (0109211, 1 lk.) ja Ruotsinkylä (0185805, II-lk.), jotka kaikki sijaitsevat yli 1 km etäisyydellä. Mätäkiven pohjavesialueen eteläosassa on kaksi vedenottamoa: Kuninkaanlähteen vedenottamo ja Lemminkäinen Oyj:n vedenottamo, jotka sijaitsevat noin 1 km etäisyydellä louhinta-alueesta koilliseen. Mätäkiven pohjavesialueen eteläosassa pohjaveden virtaus suuntautuu koilliseen kohti vedenottamoita. Pohjaveden pinta on havaintoputkista tehtyjen mittaushavaintojen perusteella Mätäkiven pohjavesialueen eteläosassa tasolla +48,22...+39,39. Korkeimmillaan pohjavesi on alueen eteläosassa ja alimmillaan Lemminkäisen vedenottamon läheisyydessä. Lentokentän pohjavesialueen pohjoisosasta virtaus suuntautuu etelään kohti lentokentän vedenottamoa. Mätäkiven ja lentoaseman välisellä alueella, lentoaseman pohjavesialueen koillisrajalla, pohjaveden pinta on havaintoputkessa tasolla noin +36. Vedenottamoalueella pohjaveden pinta on tasolla noin +34,80. Varsinaisilla louhinta-alueilla ei ole pohjaveden havaintoputkia, mutta viereisellä Sammonmäen alueella on viisi havaintoputkea, joista osa on kalliopohjavesiputkia. Pinnankorkeudet putkissa vaihtelevat tasoilla +40...+45. Louhinta-alueen pohjoispuolella olevalla peltoalueella maanpinta on tasolla noin +39...+40 ja pohjavedenpinnan voidaan arvioida olevan noin 0...l met-
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta 12.6.2012 362 rin syvyydellä maanpinnasta. Ottoalueen eteläpuolella kalliopohjaveden korkeustasosta ei ole tietoa. Varsinaisella louhinta-alueella pohjaveden virtaussuunnan voidaan topografiaolosuhteiden perusteella arvioida olevan pääasiassa pohjoiseen. Louhintaa ei suoriteta ympäröivän alueen maaperän pohjavedenpinnan alapuolelta. Sammonmäen vesitarkkailun yhteydessä on analysoitu 1 pintavesinäyte (avo-oja tämän suunnitelman mukaisen ottoalueen koillisosassa) ja 5 pohjavesinäytettä elokuussa 2007. Pintavesinäytteessä ja pohjavesinäytteessä P4 sähkönjohtavuus on lievästi koholla >50 ms/m, mikä viittaa mahdolliseen ihmisen toiminnasta aiheutuvaan kuormitukseen. Lisäksi näytteessä P4 typen eri yhdisteiden ja sulfaatin pitoisuudet ovat koholla ja poikkeavat muista analysoiduista näytteistä. Kohonneet typpipitoisuudet viittaavat usein jätevesikuormitukseen tai maatalouden vaikutukseen. Pisteessä P4 myös kemiallinen hapenkulutus (KHT) ja kokonaisorgaanisen hiilen kokonaispitoisuus ovat muita näytteitä korkeampia. Myös muissa analysoiduissa vesinäytteissä on mitattujen pitoisuuksien suhteen keskinäistä vaihtelua, mutta pitoisuudet ovat pohjavesille tyypillisiä. Esim. sulfaatin pitoisuus vaihtelee välillä 6,5...18 mg/l ja sähkönjohtavuus välillä 6,7...22 ms/m. Tutkimuspisteessä P2 havaittiin öljyä 0,3 mg/l. Pintavesiolosuhteet Koko Lemminkäinen Infra Oy:n ottoalue sijaitsee Tuusulanjoen valumaalueella. Vedet valuvat pohjoispuolella olevalla pellolla sijaitsevaan ojaan ja siitä edelleen 1,5 km päässä sijaitsevaan Tuusulanjokeen. Louhinta-alueelle satavan veden määrän arvioinnissa on käytetty Ilmatieteen laitoksen ilmoittamaa keskimääräistä vuosisadantamäärää. Keskimääräisen valunnan lisäksi on arvioitu maksimikuukausivaluma sekä maksimivuorokausisadannan aiheuttama valunta. Suunniteltu louhintatoiminta ei muuta alueelle kerääntyvien pintavesien virtaussuuntia tai valuma-aluetta. Alueelta poisjohtuvien pintavesien määrä kasvaa lopputilanteessa arviolta noin 20 000 m 3 :lla vuodessa kun vettä sitovaa kasvillisuutta ei enää ole, olettaen, että lopputilanteessa 70 % pintavesistä muodostuu valumavedeksi nykytilanteen 40 % sijasta. Louhokseen kerääntyvän veden määrä vaihtelee louhoksen koon mukaan. Louhos pidetään työnaikaisesti kuivana pumppaamalla. Vedet ohjataan pohjoisen puoleisiin ojiin. Lopputilanteessa louhokseen ei keräänny vesiä, sillä luoteisosassa ottoalue yhtyy ympäröivään maastoon ja vesi valuu vapaasti pois. Ympäristövaikutusten arviointimenettely Alueelle suunnitelluista louhinnoista on valmistunut ympäristövaikutusten (YVA) arviointiselostus syyskuussa 2009. YVA-menettelyn mukainen hankealue on pinta-alaltaan 93 ha ja louhittavien alueiden pinta-ala hankealueella yhteensä 78,5 ha. YVA:n hankealueeseen kuuluu Lemminkäinen Infra Oy:n lisäksi Morenia Oy:n sekä Finavian ottoalueita. Tämä ympäristölupa-
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta 12.6.2012 363 hakemus käsittää ainoastaan Lemminkäinen Oy:n ottotoiminnan Focus -alueen mukaisella hankealueella. LUPAHAKEMUS Ympäristölupaa haetaan kallion louhinnalle ja louheen murskaukselle Tuusulan kunnan Ruotsinkylän tilalle Huhtariihi II 858-411-18-43. Alue rajoittuu idässä Lemminkäinen Infra Oy:n Sammonmäen teollisuusalueeseen. Toiminta liittyy Focus-alueen esirakentamiseen. Murskausta joudutaan toiminnan alussa suorittamaan myös kiinteistöllä 858-411-30-0 tilanpuutteen takia. Ko. kiinteistöllä sijaitsee Lemminkäisen Sammonmäen asfalttitehdas. Tila on Lemminkäisen omistama. Louhinnan aloituksessa tehdään muiden toimijoiden kanssa yhteistyötä siten, että työmaaliikenne voi käyttää Kehä IV tulevaa linjausta ja että murskaamo voidaan sijoittaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa kallion ympäröimään tilaan. Seuraavassa vaiheessa louhinta siirtyy tilalle Huhtariihi II. Louhintataso on suunniteltu + 47 +42. Louhinta-alueen koillisreunaan jää 5 10 metriä korkea kallioseinämä työkohteen ja asutuksen väliin, puuttuvalle osalle tehdään noin 5 metriä korkea maavalli. Liikenneyhteys Mäkiniityn asuinalueelle järjestetään Kehä IV linjaukselle rakennettavalta työmaatieltä. Asiasta sovitaan tien käyttöön oikeutettujen kanssa ja tarvittaessa järjestetään tietoimitus. Louhintatyö koostuu porauksesta, irrotuksesta (räjäytyksestä )ja rikotuksesta. Poraus suoritetaan hydraulisesti toimivalla poravaunulla. Murskauslaitos koostuu kolmesta eri murskainyksiköstä (esimurskain, välimurskain ja jälkimurskain). Näiden lisäksi käytössä on 1-2 kpl seuloja sekä tarvittavat kuljettimet. Porausta, rikotusta ja murskausta suoritetaan maanantaista perjantaihin klo 6 22 välisenä aikana. Räjäytykset suoritetaan maanantaista perjantaihin klo 12 18 välisenä aikana. Räjäytyksiä on normaalisti 1 2 viikossa. Tuotteiden kuljetus asiakkaille suoritetaan pääsääntöisesti klo 6 18 välisenä aikana. Poikkeuksia on, mutta klo 22 jälkeen ei kuljetuksia suoriteta. Louhintatöiden vaikutuksia ympäristöön ovat tärinä, ilmanpaine, melu ja pöly. Murskauslaitoksen vaikutuksia ovat melu ja pöly. Louhintatärinää seurataan mittauksin. Tämän suorittaa alalle erikoistunut konsulttitoimisto. Porauksen melutasoja seurataan mittauksilla yhdessä murskauksen melutason kanssa. Lähimpänä oleva asuinrakennus on noin 250 metriä alueen koillispuolella. Muihin taloihin matkaa on 300 600 metriä. Mainitut etäisyydet on mitattu louhinta-alueen reunasta, toiminta ei siis ole koko aikaa tällä etäisyydellä, murskaamo tulee sijoittumaan noin 100 metriä kauemmas.
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta 12.6.2012 364 Liikenne Tuotteiden kuljetus tapahtuu rakennettavaa työmaatietä Tuusulan väylälle (tie n:o 45). Koko tuotannon kuljetustarve on 100 perävaunullista autoa päivässä, osa tuotteista käytetään asfalttiasemalla viereisellä tilalla, joten ulos alueelta kuljetettava määrä jaa jonkin verran pienemmäksi. Tuotteet, tuotanto ja kapasiteetti Ympäristölupahakemuksen mukaan louhetta ja kalliomursketta tuotetaan keskimäärin 3 500 tn/vrk ja 800 000 tn/v (max. 5 000 tn/vrk ja 1 300 000 tn/v). Lupahakemuksen mukaan toiminnassa varaudutaan myös pienimuotoiseen rakennustyömailta tulevan louheen vastaanottoon. Vuodessa ko. määrä on alle 5000 tonnia. Raaka-aineiden, tuotteiden ja polttoaineiden varastointi Tuotannossa käytetään kevyttä polttoöljyä keskimäärin 682 tn/v (maks. 1108 tn/v), voiteluöljyjä 1,6 tn/v (maks. 2,6 tn/v) ja hydrauliikkaöljyä 0,5 tn/v (maks. 0,8 tn/v). Varastokasat joudutaan sijoittamaan toiminnan alkuvaiheessa Lemminkäinen Infra Oy:n omistaman tilan 858-411-30-0 puolelle. Kun ottoalueelle saadaan tilaa siirretään varastokasat sinne. Oton etenemisen mukaan sijaintipaikkaa siirretään lähemmäksi murskauslaitosta kuljetuksen helpottamiseksi. Varastokasoista tehdään minimissään 5 metriä korkeita, tällöin ne toimivat meluja pölyesteenä suunnitellulla tavalla. Pölyämistä ehkäistään tarvittaessa kastelemalla. Lemminkäinen Infra Oy:n Sammonmäen teollisuusalueella on keskitetty poltto- ja voiteluaineiden varastointi. Suunnitellussa toiminnassa käytetään olemassa olevia kiinteitä polttoainevarastoja. Voiteluaineet varastoidaan murskaamon varusteisiin kuuluvaan tiivispohjaiseen, lukittavaan öljykonttiin. Murskauslaitoksen käyttöenergia on normaalisti verkkovirta. Työn alkuvaiheessa ennen verkkoviran saantia joudutaan käyttämään dieselkäyttöistä aggregaattia. Murskausta voidaan myös suorittaa tela-alustaisella ns. Lokotrack tyyppisellä laitoksella joissa on kussakin yksikössä oma dieselmoottori. Päästöt ilmaan Pölyä syntyy murskaustoiminnassa kiven rikkoutuessa ja pudotessa kuljettimelta seulalle tai varastokasaan. Kuormaus ja työmaaliikenne aiheuttavat myös pölyä. Pölyleijuman kokonaismäärään vaikuttavia tekijöitä ovat murskattavan kiviaineksen kosteus, säätila, alueen tuuliolot ja se seikka miten pieneksi tuote joudutaan murskaamaan. Poravaunut on varustettu pölynerot-
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta 12.6.2012 365 timella joka ottaa talteen yli 95 % syntyvästä pölystä. Murskaamon pölyn leviäminen estetään korkeapaineisella (100 baria) kastelujärjestelmällä. Vesi lämmitetään tarvittaessa, jolloin järjestelmää voidaan käyttää noin 15 asteen pakkasella. Tämän lisäksi tuulen vaikutusta eliminoidaan suojaamalla pressuilla tuulelle alttiita kohtia. Työmaan sisäisten teiden pölyäminen estetään kastelemalla kuivana aikana. Alueella käytetään siirrettävää vanhan luokituksen mukaista ns. B-luokan laitosta. Tielaitoksen julkaisu Asfalttiasemien ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelu 1994 mukaisesti louhetta murskaavan C-luokan murskauslaitoksella sallittu leijuma vapaassa tilassa (0,4 mg/m 3, 2 tuntia) alitetaan ilman erityisiä suojaustoimenpiteitä 500 metrin matkalla. Käyttämällä kastelua ja tuulisuojausta sekä maastoesteitä on matka huomattavasti pienempi. Kulomäentieltä työmaalle johtava tie asfaltoidaan. Tie kastellaan ja harjataan säännöllisesti. Louhinnan ja rikotuksen keskimääräiset vuosipäästöt (tn/v) ovat hakemuksen mukaan seuraavat: hiukkaset 0,81; SO 2 0,06; NO x 0,42 ja CO 2 144. Murskauksen ja varastoinnin aiheuttamat keskimääräiset vuosipäästöt (tn/v) ovat hakemuksen mukaan: hiukkaset 4,03; SO 2 0,40; NO x 3,60 ja CO 2 1262. Melu ja tärinä Louhinnassa melua aiheuttavat poraus, räjäytykset ja rikotus, murskauksessa murskaimet ja seulasto. Lisäksi melua aiheuttaa raskas liikenne sekä kuormauskalusto. Tärinää syntyy räjäytyksen yhteydessä. Murskaamon tehollinen käyntiaika on noin 80 %. Tallöin meluavaa työvaihetta on päivittäin noin 12,5 tuntia. Louhittaessa murskaamon kapasiteettia vastaavasti tarvittava louhinta-aika on noin 50 % murskausajasta. Louhinta-ajasta taas meluavaa porausaikaa on myös 50 %, tällöin meluavaa työvaihetta on keskimäärin 4 tuntia työpäivää kohti. Tarvittava rikotusaika on maksimissaan 3 tuntia. Räjäytyksen synnyttämä melu kestää vajaan sekunnin ja toistuu 1 2 kertaa viikossa. Melun vähentämisessä tärkeintä on sijoittaa laitos mahdollisimman alas ympäristöön nähden, käyttämällä hyväksi louhoksen seinämiä sekä sijoittamalla varastokasat siten että ne estävät melun suoran etenemisen. Kallion poraus tapahtuu normaalisti ympäristöä korkeammalla. Porausmelu on korkeataajuista ja se vaimenee nopeasti. Melutaso laskee alle 55 dba:n 250 300 metrin etäisyydellä. Valtioneuvoston päätöksessä (993/1992) melutason ekvivalenttitasoksi sallitaan häiriintyvässä kohteessa enintään 55 dba (pihamaalla) ja loma-asuntojen pihalla 45dBA. Melutasojen pysyminen em. raja-arvojen alapuolella varmistetaan mittauksin.
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta 12.6.2012 366 Vaikutukset pintavesiin, vedenhankinta Hakemuksen mukaan toiminnasta ei aiheudu päästöjä veteen. Pölynsidontaan käytettävä vesi otetaan maastosta tai vesijohtoverkosta. Päivittäin käytetään vettä 10-20 m 3. Sosiaalivesi tulee verkosta. Jätteet ja niiden käsittely sekä hyödyntäminen Toiminnassa syntyy talousjätettä n. 6 tn/v, viemäriin johdettavia talousvesiä n. 100 l/vrk, käytettyjä kulutusosia n. 4 tn/v ja rautaromua 20 tn/v. Ongelmajätteet säilytetään tätä varten valmistetussa lukittavassa tiivispohjaisessa kontissa. Ekokem hakee käytetyt öljyt, suodattimet, trasselit yms.säännöllisin väliajoin. Jokaisesta käynnistä jää työmaalle selvitys vastaanotetuista jätteistä. Työkoneiden paikoitusalue päällystetään. Huolto- ja pesupaikat ovat valmiina hyväksytyissä, nykyisissä tiloissa. Poikkeukselliset tilanteet ja niihin varautuminen Toiminnan riskejä ovat räjäytysonnettomuudet sekä öljyn tai öljytuotteiden pääseminen maastoon. Räjäytystöistä on olemassa tarkka ja yksityiskohtainen lainsäädäntö. Toimittaessa sen mukaisesti onnettomuusriskit on saatu pieneksi. Työhön osallistuville henkilöille järjestetään perehdyttämiskoulutusta turvallisuus- ja ympäristöasioissa sekä täydennyskoulutusta vuosittain. Vahinkojen varalle on jokaisella laitoksella öljynimeytysainetta sekä pressu jonka päälle mahdollinen likaantunut maa voidaan varastoida ennen poiskuljetusta. Vahingosta ilmoitetaan välittömästi pelastuslaitokselle ja ympäristöviranomaiselle. Hälytysnumerot ja työmaan osoite ovat ilmoitustaululla nähtävillä. Jokaiselle työmaalle laaditaan ennen aloitusta pelastautumis- ja turvallisuussuunnitelma. Tarkkailu- ja kirjanpito Tärinää tarkkaillaan mittaamalla tärinä jokaisen räjäytyksen yhteydessä. Häiriintyville kohteille määritetään ulkopuolisen alalle erikoistuneen konsulttitoimiston toimesta raja-arvot tärinälle. Saman konsulttitoimiston toimesta suoritetaan ennen työn aloitusta kiinteistöjen katselmukset tarpeellisessa laajuudessa. Ilma-aallon ei ole todettu aiheuttavan vahinkoja rakenteille. Tärinän sekä ilma-aallon voimakkuutta voidaan pienentää erilaisilla laukaistavan kentän sytytys- ja panostusjärjestelyillä. Murskauslaitoksen toimintaa tarkkaillaan jatkuvasti. Häiriön sattuessa laitos pysäytetään ja häiriö korjataan ennen työnjatkamista. Toiminnasta pidetään työmaapäiväkirjaa, jonne kirjataan tuotantomäärät, ja -lajikkeet, toimintahäiriöt, niiden kesto- ja syyt.
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta 12.6.2012 367 Toiminnan aloittaminen Lupaa haetaan toiminnan aloittamiseen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta (ympäristönsuojelulaki 101 ). Aloituslupahakemusta perustellaan louhinnan välttämättömyydellä osayleiskaavan mukaisten toimintojen toteuttamiselle. ALUEEN LUPATILANNE Lupahakemusta koskevalla alueella ei ole lainvoimaisia ympäristölupia. Lemminkäinen Infra Oy:llä on vireillä Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnassa maa-ainelain 4 :n mukainen lupahakemus kallion ottamiseksi kiinteistöltä Huhtariihi II 858-411-18-43. Lupahakemusalueen itäpuolella kiinteistöllä 858-411-30-0 sijaitsee ympäristöluvalla toimiva Lemminkäinen Infra Oy:n asfalttiasema. Asfalttiaseman ympäristölupa sisältää myös muualta tuotava kiviaineksen ja pala-asfaltin murskaamisen. YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVOINTIMENETTELY Morenia Oy, Lemminkäinen Infra Oy ja Finavia ovat 2.10.2009 saattaneet vireille Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa Focusalueen maa-ainestenottohanketta koskevan ympäristövaikutusten arviointiselostuksen. Hankkeen YVA -menettelyn tarve määräytyy YVA -asetuksen hankeluettelon kohdan 2 b perusteella (kiven, soran tai hiekan otto louhintatai kaivualueen pinta-ala on yli 25 hehtaaria tai otettava ainesmäärä vähintään 200 000 kiintokuutiometriä vuodessa). YVA selvityksen mukaan Morenia Oy, Lemminkäinen Infra Oy ja Finavia suunnittelevat louhintoja Helsinki-Vantaa lentokenttäalueelle ja sen pohjoispuolelle, Tuusulan kunnassa vireillä olevan Focus-alueen osayleiskaavaalueelle. Osayleiskaavaluonnoksessa esitettyjen toimintojen toteuttaminen vaatii hankealueen tasaamista louhimalla. YVA:n hankealueen pinta-ala on 93 ha, josta kalliota louhitaan 78,5 ha:n kokoiselta alueelta. Hankealueelta on suunniteltu louhittavan kalliota yhteensä noin 9.3 milj. m 3 ktr. YVA-menettelyssä on tutkittu seuraavaa kolmea hankevaihtoehtoa: Vaihtoehto VE0: Hanketta ei toteuteta. Vaihtoehto VE1: Hanke toteutetaan laadittujen ottosuunnitelmien mukaisesti. Vaihtoehto ei sisällä alavaihtoehtoja, vaan vaihtoehdossa vaikutukset arvioidaan sen perusteella, että suunniteltu kallioaineksen ottaminen ja murskaus sekä kiviaineksen ja asfaltin kierrätys tullaan toteuttamaan. Vaihtoehto VE1a: Kuten VE 1, mutta Kehä IV:n tasausviivaa ja louhintatasoa on nostettu siten, että lentoasema-alueelle Kehä IV:ltä suunnitellut eri-
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta 12.6.2012 368 tasoliittymät voidaan tehdä alikulkuina. Louhintamäärä on n. 280 000 m 3 ktr pienempi kuin VE 1:ssä. Uudenmaan ELY-keskus on YVA-lain tarkoittaman yhteysviranomaisena antanut lausunnon arviointiselostuksesta 11.2.2010 (UUDELY/3/07.04/2010). Lausunnon mukaan arviointiselostus on käsitelty YVA-lainsäädännön vaatimalla tavalla ja se kattaa riittävästi YVA-asetuksen 10 :ssä mainitut arviointiselostuksen sisältövaatimukset. Yhteysviranomaisen lausunnossa on esitetty joitakin lisäselvitys- ja tarkennustarpeita, jotka lausunnon mukaan tulee esittää viimeistään tulevissa lupaprosesseissa. Lausunnon mukaan YVA-selostuksessa esitettyjä tietoja tulee täydentää joiltain osin ainakin pohja- ja pintavesivaikutusten, melu- ja tärinävaikutusten sekä vaikutusten seurannan osalta. Täydennystarpeita on esitetty lisäksi seuraavien vaikutusten osalta: vaikutukset luonnonoloihin, maisemaan, kulttuuriympäristöön, ilmanlaatuun, asutukseen, maankäyttöön ja elinoloihin sekä yhteysvaikutuksiin muiden hankkeiden kanssa. Lisäselvitykset YVA vaiheen jälkeen Morenia Oy, Lemminkäinen Infra Oy ja Finavia Oyj ovat toimittaneet Keski- Uudenmaan ympäristölautakunnalle 3.2.2011 lisäselvityksiä YVA-vaiheen jälkeen (Ramboll Oy 20.12.2010). Lisäselvitykset ovat ELY-keskuksen lausunnon mukaiset. ASIAN KÄSITTELY Keski-Uudenmaan ympäristökeskus on kuuluttanut lupahakemuksen kunnan ilmoitustaululla 16.11.2011 2.1.2012. Hakemusta koskeva ilmoitus on julkaistu Vantaan Sanomissa 19. 20.11.2011 ja Vartissa 23.11.2011. Ympäristökeskus on tiedottanut lupahakemuksen vireilläolosta mahdollisille asianosaisille kirjeellä, joka on annettu postin kannettavaksi 16.11.2011. Ympäristökeskus on pyytänyt lupahakemuksen johdosta lausunnot Uudenmaan ELYkeskukselta, Uudenmaan liitolta, Vantaan kaupungilta, Vantaan ympäristökeskukselta, Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:ltä, Finavia Oyj:ltä, Fingrid Oyj:ltä, Nurmijärven Sähköverkko Oy:ltä, Fortum Sähkönsiirto Oy:ltä, Museovirastolta, Liikennevirastolta sekä Tuusulan kunnan kaavoitukselta ja kunnanhallitukselta. Muistutukset ja mielipiteet Lupahakemuksen johdosta jätettiin yhdeksän muistutusta. S.P. vastustaa muistutuksessaan 2.1.2012 hanketta. Muistutuksessa viitataan toimenpiteen aiheuttamiin pöly- ja melupäästöihin sekä muihin ympäristövaikutuksiin. Kylmäoja-Ilola asukasyhdistyksen muistutuksen 2.1.2012 mukaan asiassa tulee hyväksyä YVA -selvityksen mukainen 0-vaihtoehto. Muistutuksessa
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta 12.6.2012 369 viitataan hankkeen aiheuttamiin melu- ja pölypäästöihin. Muistutuksen mukaan aloituslupaa ei tule myöntää. J.S vastustaa muistutuksessa 30.12.2011 hanketta. Muistutuksessa viitataan Finavia Oy:n (ei lainvoimaiseen) ympäristölupaan ja siihen, että lupahakemuksen mukainen hanke tulisi lisäämään lentomelupäästöjä Lahelan alueelle. Muistutuksessa viitataan lisäksi alueen keskeneräiseen kaavatilanteeseen sekä siihen seikkaan, että lentoasemalle ja Focus-alueen louhinta-alueelle pitäisi laatia yhteinen YVA. K.E.P. kp:n muistutuksessa 30.12.2011 vastustetaan hanketta. T.M:n muistutuksessa 28.12.2011 viitataan alueella oleviin toimintoihin, joista aiheutuu hiukkas- ja hajupäästöjä sekä tärinää. Muistutuksen mukaan lupaa ei tulisi myöntää. T.K. et al. muistutuksessa 2.1.2012 vaaditaan luvanhakijoille velvoitetta ympäristövaikutusten jatkuvan tarkkailun toteuttamiseksi sekä suunnitelmaa viranomaisvalvonnan järjestämiseksi. Mikäli haittoja ihmisille, kotieläimille, kiinteistöille tai luonnolle esiintyy, tulee lupahakijoiden tehdä tarvittavat muutokset toimintaan tai korvata aiheutuneet pysyvät haitat. Muistuttajat haluavat varata itselleen mahdollisuuden täydentää muistutusta, mikäli lupahakijat täydentävät hakemuksiaan. T.H:n muistutuksessa 2.1.2012 todetaan louhintojen poistavan meluvalleina toimivat mäet asutuksen ja lentokentän väliltä, jolloin meluvaikutukset asuinalueella lisääntyvät. Muistutuksen mukaan lupahakemuksella ei ole ympäristönsuojelulain 42 :n mukaisia myöntämisedellytyksiä. P.E:n muistutuksessa 2.1.2012 todetaan hankeen aiheuttamiin meluhaittoihin viitaten, että lupaa ei tule myöntää. A.K. ja T.K. vastustavat hanketta muistutuksessaan 2.1.2012. Muistutuksessa viitataan alueella jo oleviin ympäristöhaittoihin (melu-, pöly ja tärinä), jotka tulisivat lisääntymään uuden toiminnan myötä. Lausunnot Nurmijärven Sähköverkko Oy on lausunnossaan 22.11.2011 todennut, että yhtiöllä ei ole johtoja lupahakemusalueella. Vantaan kaupungin ympäristökeskuksen lausunnossa 16.12.2011 esitetään, että toiminnalle annettavissa lupamääräyksissä on huolehdittava melusuojauksista länteen päin ja toiminta-ajoissa on noudettava kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta annetun valtioneuvoston asetuksen (800/2010) toiminta-aikoja. Vantaan ympäristönsuojeluviranomainen pitää tärkeänä myös laitosalueen hulevesien viivyttämistä ja laskeuttamista.
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta 12.6.2012 370 Tuusulan kunnanhallitus toteaa lausuntonaan 19.12.2011 594, että Focusalueen osayleiskaavatyön yhteydessä on laadittu useita selvityksiä, mm. Kehä IV:n aluevaraussuunnitelma (päivätty 3.3.2009), vesihuollon yleissuunnitelma (päivätty 17.4.2009) ja kaava-alueen katuverkon alustava yleissuunnitelma (päivätty 7.4.2009). Osayleiskaavan maankäyttöratkaisu ja yleissuunnitelmat on sovitettu yhteen siten, että alueen toteuttaminen on mahdollista. Osayleiskaavatyössä on ollut tavoitteena, että maa-ainesten alimmat louhintatasot merkitään kaavakarttaan ja maa-ainesten ottoluvat myönnetään kaavassa osoitettuihin tasoihin ja maankäyttöratkaisuihin perustuen. Kunnanhallituksen lausunnon mukaan hakemuksen mukainen kiviainesten ottaminen ja murskaaminen vaatii ympäristösuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan. Ympäristölupaa tulee hakea myös, jos toiminnasta voi aiheutua kohtuutonta rasitusta naapurustolle. Lausunnon mukaan ympäristöluvan myöntämisedellytykset on määritelty YSL 42.ssä. Ympäristöluvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista eikä naapuruussuhdelain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Ympäristöluvanvaraista toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti (YSL 42.2 ). Kaikkea, myös asemaakaavoitetulle alueelle tapahtuvan toiminnan sijoittamista, ohjaa YSL 6. Toiminnan vaikutusalueen osalta YSL 6.2 :n 2 kohdassa osoitetaan seikkoja, jotka tulee ottaa huomioon sijoituspaikan valinnassa. Näitä ovat toiminnan vaikutusalueen ja sen ympäristön nykyinen ja tuleva, oikeusvaikutteisessa kaavassa osoitettu käyttötarkoitus ja aluetta koskevat määräykset. Kunnanhallituksen mukaan oikeusvaikutteista osayleiskaavaa ollaan muuttamassa toiminta-alueen tulevan ja halutun maankäytön turvaamiseksi. Kun kuten edellä on todettu kaavatyö vielä kesken ja alueen käyttöä ohjaavat määräykset on vielä vahvistusta vaille, ei haettua maa-aineisten ottamislupaa eikä ympäristölupaa voida nyt myöntää. Hakemusten mukaiset luvat voidaan myöntää vasta sitten, kun Kehä IV paikka ja tarpeelliset korkeustasot on määritetty ja asianmukaisella päätöksellä hyväksytty sekä, että ko. hakemuksissa esitetyt suunnitelmat ovat näiden päätösten mukaiset. Finavia Oyj:n lausunnossa 2.1.2012 todetaan, että suunnittelussa ja toiminnassa on huomioitava alueen läheisyys Helsinki-Vantaan lentoasema-alueesta. Räjäytysten, louhinnan ja murskauksen aikana on tarkkailtava pölyämistä ja huolehdittava tarvittavasta pölynsidonnasta. Ennen louhinnan aloittamista tehtävässä riskianalyysissä on otettava huomioon myös lennonvarmistuslaitteistot. Liikennevirasto on antanut lausunnon 28.2.2011 koskien rautatieliikennettä eikä virastolla ole ollut sitä osin huomautettavaa hakemukseen.
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta 12.6.2012 371 Museovirasto toteaa lausunnossaan 22.12.2011, että alueella jota kallion louhinta ja murskaaminen koskee, on tehty viimeksi kiinteiden muinaisjäännösten arkeologinen inventointi vuonna 2006. Vuoden 1965 inventoinnin mukaan Huhtarinmäen kalliolla on sijainnut muinaismuistolain (295/63) tarkoittama ja rauhoittama kiinteä muinaisjäännös, mahdollinen hautaröykkiö. Kohdetta ei kuitenkaan ole löydetty paikalle tehdyissä tarkastuksissa vuosina 1992 ja 2006. Museovirasto katsoo, ettei luvalle ole estettä. Fingrid Oyj on lausunnossaan 2.1.2012 todennut, että maa-ainesta voidaan louhia voimajohtojen läheisyydessä ottamalla huomioon lausunnossa esitetyt toimintaohjeet (ml. katselmukset, suojaetäisyydet, työmenetelmät, mittaukset jne.). Vantaan kaupunginhallitus toteaa lausunnossaan 30.1.2012, että Vantaan kaupungilla ei ole maankäytöllisessä mielessä huomauttamista lupahakemuksesta. Lausunnossa todetaan, että hankkeen vastaavan on huolehdittava siitä, että hankkeen valumavedet eivät aiheuta haittaa Vantaan puolella. Hakijan vastine Lemminkäinen Infra Oy on antanut vastineen annettujen muistutusten ja lausuntojen johdosta. Vastineessa 26.3.2012 todetaan mm. seuraavaa: Tuusulan kunnanhallituksen lausunnosta Laajamittainen louhinta alueella on välttämätöntä, jotta alue voidaan ottaa laadittavana olevan osayleiskaavan mukaiseen käyttöön. Louhintatasot on määritelty kaavaehdotusluonnoksen mukaisesti. Mikäli katsotaan, että haetuille louhintatasoille ei nyt voida myöntää lupaa kaavoitusprosessin ollessa kesken, on ympäristölautakunnalla mahdollisuus myöntää tässä vaiheessa lupa vain osalle aluetta ja siinäkin vain johonkin tiettyyn tasoon, joka voidaan pitää turvallisena kaavoitusta ajatellen. Vastineen mukaan louhinta ei ole nykyisen lainvoimaisen Ruotsinkylän osayleiskaavamerkinnän (MT-3 hakijan ottoalueen kohdalla) vastaista. Alue ei ole eikä tule olemaan vanhentuneen yleiskaavan mukaisessa käytössä. Ottaminen ei vaikeuta alueen käyttämistä kaavassa varattuun tarkoitukseen. Ottaminen ei tuota huomattavaa haittaa kaavan laatimiselle tai muuttamiselle. Ottotoiminnalla ei vaikeuteta kaavan laatimista. Muista lausunnoista Hakija huolehtii alueen hulevesien keraamisesta ja selkeytymisestä siten, ettei ottotoiminta vaikuta haitallisesti lähialueen pintavesiin. Hakija tulee toimimaan alueella vastuullisesti siten, että louhintahankkeesta aiheutuva ympäristökuormitus jää mahdollisimman vähäiseksi. Hakija tulee seuraamaan Finavian ohjeita räjäytyksissä ja muussa toiminnassaan. Hakija pystyy toimimaan alueella siten, ettei voimalinjoille muodostu vaaraa. Asiasta on kokemusta myös muilta ottokohteilta, jossa louhintaa on tehty huomattavasti
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta 12.6.2012 372 lähempänä voimalinjoja. Pintamaiden mahdollisesta varastoinnista johtoaukealle pyydetään erillinen lausunto myöhemmin. Pintamaiden varastointi johtoaukealla ei ole välttämätöntä toiminnan kannalta. Muistutuksista Muistutuksissa on tuotu esiin ottotoiminnan ja siihen liittyvän murskaustoiminnan meluun ja pölyämiseen liittyviä seikkoja. Ottotoiminnan melupäästöjä selvitettiin YVA-menettelyn yhteydessä jolloin todettiin, että meluarvot saadaan hallintaan erilaisilla meluntorjuntatoimenpiteillä. Ottotoiminnan aiheuttama melutaso voidaan todentaa melumittauksilla häiriintyvissä kohteissa. Mittauksia tehdään siinä tapauksessa myös ennen ottotoiminnan aloittamista, jotta saadaan lähtötilanne selvitettyä. Ennen toiminnan aloittamista tehdään tarvittavat riskiselvitykset ja katselmukset lähialueen kiinteistöissä. Louhinnan myötä kalliomäet poistuvat ja sen myötä luonnollinen melueste Huhtariihen ja kiitoteiden välissä myös poistuu. Tilannetta mallinnettiin myös YVA-menettelyn yhteydessä ja todettiin, että ko. kallioalueen vaimentava vaikutus on hyvin vähäinen. Lentomelu tulee pääosin muualta kuin maanpinnan tasolta. Ottotoiminnan vaikutukset ilman laatuun selvitettiin myös YVA-menettelyn yhteydessä. Selvityksessä todettiin, että tehokkailla pölyhaittojen lieventämistoimenpiteillä, kuten kastelulla, voidaan vaikuttaa merkittävästi lähimpien asuinalueiden ilmanlaatuun. Mikäli pölyhaittojen lieventämistoimenpiteitä käytetään tehokkaasti ja aktiivisesti, voidaan välttää hengitettävien hiukkasten vuosi- ja vuorokausiraja-arvojen ylittyminen. Murskauslaitokset sijoitetaan siten, että valtioneuvoston asetuksessa 800/2010 (ns. Murausasetus) ilmoitetut suojaetäisyydet asutukseen täyttyvät. Ottotoiminnan vaikutukset pintavesiin ja esim. vuollejokisimpukkaan jäävät vähäisiksi. Alueen vedet johdetaan ojaan laskeutusaltaan kautta. Hankkeen vaikutukset pohjavesiolosuhteisiin jäävät myös vähäisiksi, koska louhintaa ei suoriteta ympäröivää maanpintaa alempaa. Pohjaveden tarkkailua tehdään lisäselvityksessä (20.12.2010) esitetyn tarkkailuohjelman mukaisesti. Tarkkailuun piiriin liitetään myös ohjelman mukaisesti kahden erikseen valittavan kaivon pinnankorkeustarkkailu. Ottotoiminnasta ei aiheudu liikennettä lähialueen kyläteille. Lisätiedot: ympäristötarkastaja Saku Nurminen, puh. 040 314 2259 Ehdotus Yvp ASIAN RATKAISU Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta on tutkinut asian. Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta päättää hylätä Lemminkäinen Infra Oy:n ympäristöluvan Tuusulan kunnan Ruotsinkylän tilalle Huhtariihi II 858-411-18-43 ympäristönsuojelulain 6.2 :n kohdan 2 ja 42.2 :n perusteella.
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta 12.6.2012 373 Hankkeen katsotaan tuottavan huomattavaa haittaa toimenpiderajoitusalueella yleiskaavoitukselle ja tulevalle asemakaavoitukselle. Ratkaisussa on otettu huomioon Tuusulan kunnanhallituksen lupahakemuksesta antama lausunto. Kielteisen lupapäätöksen johdosta myös ympäristönsuojelulain 101 :n mukainen aloituslupahakemus on ratkaistu kielteisenä. RATKAISUN PERUSTELUT Sovellettavat oikeusohjeet Ympäristönsuojelulain (86/2000) 6 :n mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, ettei toiminnasta aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja että pilaantumista voidaan ehkäistä. Toiminnan sijoituspaikan soveltuvuutta arvioitaessa on otettava huomioon: 1) toiminnan luonne ja pilaantumisen todennäköisyys sekä onnettomuusriski; 2) alueen ja sen ympäristön nykyinen ja tuleva, oikeusvaikutteisessa kaavassa osoitettu käyttötarkoitus ja aluetta koskevat kaavamääräykset; 3) muut mahdolliset sijoituspaikat alueella. Ympäristönsuojelulain 42 :n mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa: 1) terveyshaittaa; 2) merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa; 3) edellä 7 9 :ssä kiellettyä seurausta; 4) erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella; 5) eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Sijoittamisessa on lisäksi noudatettava, mitä 6 :ssä säädetään. Tosiseikat ja johtopäätökset Lemminkäinen Infra Oy:n ympäristölupahakemusta koskevalla alueella on Tuusulan kunnanvaltuuston 16.11.2009 166 asettama maankäyttö- ja rakennuslain 38 ja 128 :n mukainen rakennuskielto ja toimenpiderajoitus uuden osayleiskaavan laatimista varten (Focus-alue). Toimenpiderajoitus on asetettu 15.11.2012 saakka. Rakennuskiellon ja toimenpiderajoituksen tarkoituksena on estää kaavasuunnittelun kohteena olevan alueen muuttuminen suunnitteluprosessin aikana. Kiellon ja rajoituksen pyrkimyksenä on sellaisten kaavoitusmenettelyn aikaisten muutosten estäminen, joista voi aiheutua haittaa kaavan toteuttamiselle. Tuusulan kunnanhallituksen lausunnon 19.12.2011 594 mukaan ympäristöluvan myöntäminen esitettyjen suunnitelmien mukaisesti tuottaisi huomattavaa haittaa meneillään olevalle yleiskaavoitukselle ja tulevalle asemakaavoitukselle. Lausunnon mukaan oikeusvaikutteista osayleiskaavaa ollaan muuttamassa toiminta-alueen tulevan ja halutun maankäytön turvaami-
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta 12.6.2012 374 seksi. Kaavatyö on vielä kesken ja esimerkiksi Kehä IV paikka ja tarpeelliset korkotasot ovat vielä lopullisesti määrittämättä. Toiminnan sijoituspaikan arvioinnissa tulee huomioida alueen nykyinen ja tuleva käyttötarkoitus. Alueen tulevaa käyttöä suunnitellaan maankäyttö- ja rakennuslain mukaisilla oikeusvaikutteisilla kaavoilla, jotka ympäristölupaviranomaisen on päätöstä tehdessään otettava huomioon. Lupaviranomaisen on siten katsottava, ettei luparatkaisulla vaikeuteta oikeusvaikutteisen yleiskaavan toteutusta. Lupahakemuksen mukaan haettu toimenpide liittyy tulevan Focus -alueen esirakentamiseen ja kaavan toteuttamiseen liittyviin toimiin. Koska lupahakemusta koskevan alueen tulevaa käyttötarkoitusta ja tulevia kaavamääräyksiä ei kaavan keskeneräisyyden vuoksi vielä tiedetä ja koska haetusta toiminnasta aiheutuu kunnanhallituksen lausunnon mukaan haittaa tulevalla kaavalle, on lupahakemus ratkaistu ympäristönsuojelulain 6.2 :n kohdan 2 ja 42.2 :n perusteella kielteisenä. Ympäristölupapäätösratkaisu perustuu aina toiminnanharjoittajan esittämiin hakemus- ja suunnitelma-asiakirjoihin. Ympäristöluvan kaavallisten myöntämisedellytysten puuttuessa asiassa ei katsota olevan tarpeen lausua muilta osin lupahakemuksen johdosta annettuihin lausuntoihin ja muistutuksiin. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki (YSL 86/2000): 4 8, 28, 35 38, 41 42, 96, 97, ja 101 ; Ympäristönsuojeluasetus (YSA 169/2000): 1, 7, 19 ; Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen johtosääntö (Tuusulan kunnanvaltuusto 12.12.2011 154); Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen toimintasääntö (Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta 13.12.2011 113); Keski-Uudenmaan ympäristönsuojeluviranomaisen taksa (Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta 8.11.2011 96). YMPÄRISTÖLUPAMAKSU Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta on 8.11.2011 96 hyväksynyt kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen taksan. Hakemuksesta, josta on tehty hylkäävä päätös, peritään taksan mukainen maksu. Käsittelytaksa määräytyy taksan 3 ja 7 :n sekä taksan liitteenä olevan maksutaulukon kohdan 7.1 perusteella. Maksu on taksan kohdan 7.1. perusteella määrätty 50 % 3 :n mukaista maksua pienemmäksi. Tämän lupapäätöksen käsittelymaksu on suuruudeltaan 1 470,00 euroa. Käsittelymaksu on taksan 12.1 :n mukaan on suoritettava 14 vrk kuluessa sitä, kun asiaa koskeva päätös on saanut lainvoiman. Viivästyneestä maksusta peritään viivästyskorkoa korkolain 633/1982
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta 12.6.2012 375 mukaan. Luvan käsittelymaksusta valitetaan ympäristönsuojelulain 96 :n mukaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Päätös Ehdotus hyväksyttiin. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös annetaan julkipanon jälkeen 18.6.2012, jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisten tietoon. Päätösote / Asiaote / Lemminkäinen Infra Oy Uudenmaan ELY-keskus, Kirjaamo, PL 36, 00521 Helsinki Tuusulan kunnanhallitus Muistutuksen jättäneet tai lausunnon antaneet Tieto päätöksestä / Rajanaapurit ja muut tiedossa olevat asianosaiset Päätöksestä kuulutetaan Tuusulan kunnan ilmoitustaululla 15.6. 18.7.2012 Ilmoitus kuulutuksesta julkaistaan Vartti ja Vantaan Sanomat lehdissä. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin päätösasiasta. Valitusosoitus on päätöksen liitteenä. Viimeinen valituspäivä on 18.7.2012.