KUNNALLINEN VIRKAMIESOIKEUS

ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO sl-2010 KUNNALLINEN VIRKAMIESOIKEUS Tämä moniste on tiivistelmä syksyllä 2010 pidettävistä kunnallisen virkamiesoikeuden luennoista. Luennoilla käsitellään lähinnä kunnallista viranhaltijalakia (304/2003), kunnallista virkaehtosopimuslakia (669/1970) sekä kunnallista yhteistoimintalakia (449/2007). Monisteen tarkoitus on helpottaa luentojen seuraamista, mutta sen tarkoituksena ei ole korvata omatoimista lainsäädäntöön (ja sen esitöihin), oikeuskirjallisuuteen taikka oikeuskäytäntöön perehtymistä. Monisteeseen on otettu jon- verran oikeus- ja kin laillisuusvalvontakäytäntöä. Opintojaksoon sisältyvät säädökset on lueteltu opetussuunnitelmassa. Opintojakson muuta oppimate- laeiksi (HE 267/2006 vp) ja Työelämä ja tasa-arvovaliokunnan riaalia ovat: Koskinen Kulla: Virkamiesoikeuden perusteet (2005 tai 2009). Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa sekä eräiksi siihen liittyviksi mietintö (TyVM 17/2006 vp). Opintojaksoon kuuluvat säädökset, edellä mainitut valtiopäiväasiakirjat (HE 267/2006 - TyVM 17/2006 vp) sekä kunnallisen viranhaltijalain esityöt (HE 196/2002 vp - HaVM 31/2002 vp) löytyvät internetistä (www.finlex.fi). Samasta internet-osoitteesta löytyy sekä korkeimman hallinto-oikeuden virkamiesoikeudellisia ratkaisuja että työtuomioistuimen virkaehtosopimusratkaisuja. Muusta virkamiesoikeudellisesta kirjallisuudesta mainittakoon mm. Hirvonen Mäkinen: Kunnallinen viranhaltija (2006). Bruun Mäenpää Tuori: Virkamiesten oikeusasema (1995) Saipio Niittylä Vartiainen-Hynönen: Kunnallisen viranhaltijan oikeusasema (1996) Kulla, Heikki: Virantäyttö (1991) Tiitinen, Kari-Pekka: Virkaehtosopimusoikeus (1983). Oikeustieteellisistä kausijulkaisuista ja sähköisistä artikkelikokoelmista löytyy useita tärkeitä artik- keleita virkamiesoikeudesta. Tarmo Miettinen tarmo.miettinen@uef.fi MONISTEEN PÄÄKOHDAT 1. Viranhaltijalain taustasta ja vaikutuksista 2. Virkasuhde ja virkajärjestelmä 3. Virkasuhteen alkaminen 4. Oikeudet, velvollisuudet ja virkavastuu 5. Virkasuhteen päättyminen 6. Viranhaltijan oikeusturva 7. Kunnallinen virkaehtosopimusjärjestelmä 8. Kunnallinen yhteistoimintajärjestelmä

2 1 VIRANHALTIJALAIN TAUSTASTA JA VAIKUTUKSISTA 1.1 Miksi uusi laki? - PL 80.1 ': ALailla on kuitenkin säädettävä yksilön oikeuksien ja velvollisuuksien perusteista ---@ - PeVL 3/2000 vp: kunnallisen viranhaltijan oikeusaseman perusteista on säädettävä kattavasti lailla, vaikka kunnallisen itsehallinnon vuoksi kunnille voidaan osoittaa valtion viranomaisia jonkin verran laajempaa norminantovaltaa - EV 46/2000 vp: on valmisteltava valtion virkamieslain tapaan kirjoitettu laki kunnallisen viranhaltijan oikeusasemasta - vrt. HM 15.3 ' (1.8.1995) ja laki kunnallisen viranhaltijan palvelussuhdeturvasta (1.7.1996) 1.2 Miten uusi laki? - kunnallisen viranhaltijan oikeusasematoimikunta: KM 2002:6 - hallituksen esitys laeiksi kunnallisesta viranhaltijasta ja kuntalain muuttamisesta: HE 196/2002 vp - perustuslakivaliokunnan lausunto PeVL 64/2002 vp, hallintovaliokunnan mietintö HaVM 31/2002 vp - eduskunnan vastaus: EV 301/2002 vp - laki voimaan 1.11.2003 - laki kunnallisen viranhaltijan palvelussuhdeturvasta (484/1996) kumottiin 1.3 Mikä muuttui? - uusi laki pikemminkin kodifioi kuin muuttaa perusteita, vaikka yksittäisiä muutoksia runsaasti - eräitä merkittäviä muutoksia: - johtosäännöillä tai virkaehtosopimuksilla ei voida sopia oikeusaseman perusteista - virka- ja työsuhteen käyttöalan täsmennys - työnantajan velvollisuuksien lakitasoinen määrittely - oikeudenkäyntikulujen korvaamisen sääntely 1.4 Millainen uusi laki? - uusi laki kokoaa yhteen kunnallista viranhaltijaa koskevaa sääntelyä ja siirtää sääntelyn virkasäännöstä lain tasolle, mikä vahvistaa viranhaltijan oikeusturvaa (oikeusvarmuus) ja yhtenäistää viranhaltijoiden oikeusasemaa valtakunnallisesti - myös virkasuhteen käyttöalan täsmennys yhdenmukaistaa samoissa tehtävissä olevien asemaa - laissa otettu huomioon myös eräät EY-direktiivit (mm. liikkeenluovutusdirektiivi) - useita rinnastuksia työsopimuslakiin: mm. perhevapaat - mm. viranhaltijan velvollisuudet rinnastuvat valtion virkamieslakiin 1.5 Muita olennaisia työ- tai virkamiesoikeudellisia lainsäädäntöuudistuksia 2000-luvulla - uusi työsopimuslaki (55/2001), voimaan 1.6.2001 - uusi työterveyshuoltolaki (1383/2001), voimaan 1.1.2002 - uusi työturvallisuuslaki (738/2002), voimaan 1.1.2003 - laki julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta (424/2003), voimaan 1.1.2004 - yhdenvertaisuuslaki (21/2004), voimaan 1.2.2004 - uusi laki yksityisyyden suojasta työelämässä (759/2004), voimaan 1.10.2004 - uusi vuosilomalaki (162/2005), voimaan 1.4.2005 - tasa-arvolain (609/1986) uudistus, voimaan 1.6.2005 - uusi laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta (44/2006), voimaan 1.2.2006 - uusi laki yhteistoiminnasta yrityksissä (334/2007), voimaan 1.7.2007 - uusi laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa (449/2007), voimaan 1.9.2007.

3 2 VIRKASUHDE JA VIRKAJÄRJESTELMÄ 2.1 Kunnallisen virkamiesoikeuden keskeiset lähteet ja käsitteet - perustuslaki (731/1999, lyh. PL) 118, 124-126 ' - kuntalaki (365/1995, lyh. KuntaL), erityisesti 6. luku: Henkilöstö - L kunnallisesta viranhaltijasta (304/2003, lyh. KVhL) - L työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa (449/2007, lyh. KYTL) - kunnallinen virkaehtosopimuslaki (669/1970, lyh. KVesL) ja virkaehtosopimukset - hallintolaki (434/2003, lyh. HL) - johtosäännöt PL 124.1 ': AJulkinen hallintotehtävä voidaan antaa muulle kuin viranomaiselle vain lailla tai lain nojalla,---. Merkittävää julkisen vallan käyttöä sisältäviä tehtäviä voidaan kuitenkin antaa vain viranomaiselle.@ virkasuhde > KVhL 2 ': AVirkasuhteella tarkoitetaan julkisoikeudellista palvelussuhdetta, jossa kunta on työnantajana ja viranhaltija työn suorittajana.@ - hallinto-oikeudellinen oikeussuhde/palvelussuhde - virkasuhteen tarve: julkisen vallan käytön edellyttämien erityisten oikeudellisten takeiden, henkilöstön asiantuntemuksen, lainalaisuuden, puolueettomuuden sekä virkamiesten suhteellisen riippumattomuuden ja virkavastuun varmistaminen (virkamieshallintoperiaate = virkamiehen tehtävänä on mm. turvata, että kuntalainen saa hänelle kuuluvat edut ja oikeudet) - eroja työsuhteeseen: virkasuhteen julkisoikeudellinen luonne, virkajärjestelmä, erityinen rekrytointimenettely, laajemmat velvollisuudet, virkasuhteen jatkuvuusperiaate, virkavastuu viranhaltija - viranhaltija on henkilö, joka on virkasuhteessa kuntaan > ei enää erilaisia viranhaltijakategorioita KuntaL 44 ': AKunnan palveluksessa oleva henkilöstö on virkasuhteessa tai työsopimussuhteessa kuntaan. Virkasuhteesta ja työsopimussuhteesta on voimassa, mitä niistä erikseen säädetään. - Tehtävää, jossa käytetään julkista valtaa, hoidetaan virkasuhteessa. Tällaista tehtävää varten perustetaan virka. Perustellusta syystä henkilö voidaan kuitenkin ottaa tällaiseen tehtävään virkasuhteeseen myös ilman, että tehtävää varten on perustettu virkaa.@ virkasuhteen käyttö kunnassa - julkisen vallan käyttöä - hallintopäätösten tekeminen - päätöksenteon esittely ja päätöksentekoon merkittävästi vaikuttavat tarkastus-, valmistelu- ja toimeenpanotehtävät - hallinnollinen valvonta ja velvoittavien määräysten antaminen - tosiasiallinen puuttuminen toisen perusoikeuksiin > julkisen vallan käyttö ei tarkkarajainen kriteeri > pelkkä mahdollisuus julkisen vallan käyttöön riittää perusteeksi virkasuhteelle virka - virka = hallintopäätöksellä perustettu pysyväisluonteinen tehtäväkokonaisuus, julkishallinnon pienin rakenneosa, henkilöstöhallinnollinen instrumentti - virka erotettava henkilöstä, henkilö valitaan virkaan eri päätöksellä - virkaa määrittävät viran nimi, palkkausluokka, sijoituspaikka, kelpoisuusvaatimukset, virantäyttöjärjestys, määrätyt tehtävät

4 KuntaL 46 ': AMikäli viran tehtäviin ei kuulu julkisen vallan käyttöä ja työnantaja on tarjonnut viranhaltijalle työsuhteista tehtävää vähintään entisillä palvelussuhteen ehdoilla sekä antanut viranhaltijalle työsopimuslain 2 luvun 4 ':ssä tarkoitetun kirjallisen selvityksen työnteon keskeisistä ehdoista, työnantaja voi päättää, että virkasuhde muutetaan työsopimussuhteeksi. Virkasuhde muuttuu tässä pykälässä tarkoitetun työnantajan tarjouksen mukaiseksi työsopimussuhteeksi päätöksen tultua lainvoimaiseksi.@ virkasuhteen muuttaminen työsuhteeksi - tavoitteena sopimus: työsopimus ja virkasuhteen päättäminen irtisanoutumisen perusteella, minkä jälkeen virka lakkautetaan tarpeettomana - jollei sopimusta synny, virkasuhde voidaan muuttaa työnantajan hallintopäätöksellä työsuhteeksi - jos viran/virkasuhteen tehtäviin ei kuulu eikä voi kuulua julkisen vallan käyttöä - jos työnantaja tarjoaa työsuhdetta vähintään entisillä palvelussuhteen ehdoilla, mikä osoitetaan työsopimuksella/kirjallisella työsuhdeselvityksellä - virkasuhteesta itsestään johtuvat edut eivät siirry työsuhteeseen, mutta niistä pitää olla selvitys muuntopäätöksessä - päätöksestä voidaan tehdä oikaisuvaatimus ja kunnallisvalitus - virkasuhde muuttuu työsuhteeksi päätöksen saatua lainvoiman 2.2 Viran perustaminen ja muuttaminen KuntaL 45 ': AViran perustamisesta ja lakkauttamisesta päättää valtuusto tai johtosäännössä määrätty kunnan muu toimielin. - Kun virka, jossa ei käytetä julkista valtaa, tulee avoimeksi, se lakkautetaan.@ - julkisen vallan käyttöä sisältävään tehtävään voidaan henkilö ottaa virkasuhteeseen ilman, että tehtävää varten on perustettu virkaa (toiminnan volyymivaihtelut - tuntiopettajat; aikataulusyyt) KHO 1995-A-25: Peruskoulun, lukion ja eri ammatillisten oppilaitosten opettajien ja rehtorien virkojen perustamispäätöstä voitiin muuttaa siten, että virkoihin liittyvät sijoituspaikat poistettiin. KHO 1992-A-51: Kunnanvaltuusto oli 10.3.1989 päättänyt irtisanoa kunnansihteerin virastaan, mikä päätös kumottiin 14.5.1990. Kunnanvaltuusto oli 12.11.1990 päättänyt perustaa kunnanjohtajan viran ja 12.3.1991 päättänyt lakkauttaa kunnansihteerin viran. KHO:n päätöksen perusteluissa todettiin muun ohella, että asiakirjojen mukaan kunnansihteerin viran lakkauttamisessa ei ollut kysymys todellisesta organisaation muutoksesta, vaan tarkoituksena oli ollut kunnansihteerin viran haltijasta eroon pääseminen. 3 VIRKASUHTEEN ALKAMINEN 3.1 Viran haettavaksi julistaminen ja hakeminen KVhL 4.1 ': AVirkasuhteeseen ottaminen edellyttää julkista hakumenettelyä, jollei jäljempänä toisin säädetä. Hakuaika on vähintään 14 kalenteripäivää siitä, kun ilmoitus on julkaistu kuntalain 64 ':ssä säädetyllä tavalla.@ - ilmoituksessa maininta myös kielitaidosta (L 424/2003, 4 ') > poikkeuksia - sijaisen tai avoimen viran hoitajan ottaminen määräajaksi - takaisinotto tai osa-aikaisen kokoaikaistus - siirtäminen toiseen virkasuhteeseen - näihin rinnastuva johtosäännössä määrätty tapaus

5 KVhL 4.2 ': AVirkasuhteeseen ottamisesta päättävä viranomainen voi perustellusta syystä päättää hakuajan jatkamisesta, uudesta hakumenettelystä tai virkasuhteen täyttämättä jättämisestä. Uutta hakumenettelyä koskevassa ilmoituksessa on mainittava, otetaanko aikaisemmat hakemukset huomioon.@ > kelpoisia hakijoita ei ole tai työnantaja katsoo tarpeelliseksi saada enemmän hakijoita hakumenettely sitoo, mutta kunnanjohtajan virkaan ja valtuuston päätöksen mukaisesti muuhunkin virkasuhteeseen voidaan suostumuksensa nojalla ottaa sellainenkin henkilö, joka ei ole hakenut sitä ja jonka kelpoisuudesta on esitetty selvitys (KVhL 5 ') KHO 18.12.1985 T 5851: Kuntaliiton kanslistin virka oli julistettu haettavaksi johtosäännön määräämistä kelpoisuusvaatimuksista poikkeavin kelpoisuusvaatimuksin. Päätös oli syntynyt virheellisessä järjestyksessä ja se kumottiin KHO 2009:93: Kunnan hallintosäännön mukaan sen lisäksi mitä kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 4 :n 3 momentissa säädetään, henkilö voidaan ottaa ilman julkista hakumenettelyä muun muassa sellaiseen virkasuhteeseen, jota vastaavia tehtäviä hän on hoitanut vähintään kuusi kuukautta kunnan virka- tai työsuhteessa. Määräys, joka perustui virkaan otettavan aikaisempaan työkokemukseen, ei ollut rinnastettavissa mainitussa laissa tarkoitettuihin poikkeuksiin. Se oli perustuslain 107 :n tarkoittamalla tavalla ristiriidassa lain kanssa eikä hallintoviranomainen saanut soveltaa sitä virantäytössä. KHO 2005:82: Sosiaalipalvelutoimiston toimistopäällikkö oli päättänyt jättää täyttämättä haettavaksi julistetun sosiaalipalvelutoimiston sosiaalityöntekijän viran. Päätös virkasuhteen täyttämättä jättämisestä eli nimityspäätöksen valmistelun lopettamisesta tällä kertaa oli oikeudellisesti rinnastettava nimityspäätöksen valmistelutoimiin. Siten toimistopäällikön päätös ei sisältänyt sellaista ratkaisua, josta kun otetaan huomioon kuntalain 91, sai tehdä oikaisuvaatimuksen tai kunnallisvalituksen. 3.2 Kelpoisuusvaatimukset yleinen kelpoisuus: viranhaltijalla oltava sellainen taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto, jota viran menestyksellinen hoitaminen edellyttää (vaatimus johdettavissa PL 125.2 ':stä) > virkasuhteeseen voidaan ottaa vain 18 vuotta täyttänyt henkilö (KVhL 6.3 ') KVhL 7.1 ': AVirkasuhteeseen ottamisen edellytyksenä on, että siihen otettava henkilö antaa viranomaisen pyynnöstä ottamisesta päättävälle viranomaiselle tehtävän hoidon terveydellisiä edellytyksiä koskevat tiedot sekä osallistuu lisäksi tarvittaessa asian selvittämiseksi suoritettaviin tarkastuksiin ja tutkimuksiin. Virkaan otettava henkilö voidaan velvoittaa esittämään huumausainetestiä koskeva todistus yksityisyyden suojasta työelämässä annetun lain (759/2004) 7 :ssä tarkoitetuissa tilanteissa virkaan nimittämisen edellytyksenä. Työnantajan määräämistä tarkastuksista ja tutkimuksista aiheutuvista välttämättömistä kustannuksista vastaa työnantaja.@ > jollei terveydellisiä edellytyksiä koskevia tietoja ole käytettävissä virkasuhteeseen otettaessa, ottaminen on suoritettava ehdollisena; jollei tietoja esitetä määräajassa tai ottamista ei tietojen johdosta voida vahvistaa, viranomainen toteaa päätöksellään ottamisen rauenneeksi > työkyky = yleinen kelpoisuusvaatimus

6 erityinen kelpoisuus: virkasuhteeseen otettavalla on oltava erikseen säädetty tai kunnan päättämä erityinen kelpoisuus; henkilö voidaan ottaa määräaikaiseen virkasuhteeseen erityisistä kelpoisuusvaatimuksista riippumatta, jos kunta erityisestä syystä yksittäistapauksessa niin päättää (KVhL 6.1-2 ') > jos esimerkiksi kelpoisia ei ole saatavissa > erityiset kelpoisuusvaatimukset on usein määrätty johtosäännöissä ja siitä voidaan päättää myös viran perustamispäätöksessä laki julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta (424/2003): - kielitaidosta varmistauduttava virkaa täytettäessä (3 ') - kielitaito voidaan osoittaa myös hakuajan päättymisen jälkeen (8 ') AOKS 13.11.2007 Dnro 7/1/05: Kaupungin oppilaitoksessa oli ajanjaksona 2001 2004 toistuvasti otettu yli kuuden kuukauden pituisiksi muodostuneisiin määräaikaisiin virkasuhteisiin kelpoisuutta vailla olevia ilman että olisi näytetty, että 1) päätöksen tekemiseen ilman edeltävää hakumenettelyä olisi ollut lainmukainen peruste, tai 2) että tehtävän edellyttämät kelpoisuusvaatimukset täyttävien henkilöiden puuttuminen olisi muullakaan tavoin selvitetty, tai 3) että olisi ollut muu erityinen syy kelpoisuutta vailla olevan henkilön ottamiseen. Apulaisoikeuskanslerin sijainen huomautti vastaisen varalle asianomaiselle rehtorille hänen virheellisestä menettelystään. 3.3 Ansioiden selvittäminen hakemuksen täydentäminen (HL 22 ') laki yksityisyyden suojasta työelämässä (759/2004) lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittäminen (L 504/2002) 3.4 Päätöksenteon perusteet PL 125.2 ': "Yleiset nimitysperusteet julkisiin virkoihin ovat taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto." - taito: lähinnä koulutuksen avulla hankittuja tietoja ja taitoja, tietopuolista perehtyneisyyttä, voidaan saavuttaa myös käytännön kokemuksella - kyky: luontaista lahjakkuutta, työkykyä, järjestelykykyä, johtamiskykyä, aloitteellisuutta - koeteltu kansalaiskunto: yleisessä kansalaistoiminnassa saavutetut, viran kannalta merkitykselliset ansiot sekä nuhteettomuus nimitysperusteet koskevat nykyisin kaikkia julkisia virkoja nimitysperusteiden kolme merkitystä: 1) yksinomaiset harkintaperusteet 2) pakolliset vertailuperusteet 3) tapauskohtaisesti operationalisoitavat valintaperusteet kunnilla on aiemmin katsottu olevan laaja harkintavalta henkilövalinnoissa, ylimpien virkojen täytössä on voitu ottaa huomioon myös poliittisessa toiminnassa hankittuja ansioita (esim. KHO 1972 II 51) > perustuslain nimitysperusteet ovat 1.3.2000 alkaen rajoittaneet kunnan harkintavaltaa virkasuhteeseen otettaessa

KHO 1992-A-46: Kaupunginhallitus oli, päätettyään siirtää asuntoasiainsihteerin virkavaalin itselleen, valinnut virkaan J:n. Virkaa myös hakenut S oli valittanut päätöksestä katsoen, että virka oli täytetty poliittisin perustein etukäteen henkilö nimeten. Kun otettiin huomioon J:n koulutus ja aikaisempi työkokemus sekä virkaan kuuluvien tehtävien laatu samoin kuin asian käsittelystä kaupunginhallituksessa muutoinkin saatu selvitys, asiassa ei oltu esitetty riittävää selvitystä siitä, että kaupunginhallitus olisi käyttänyt väärin harkintavaltaansa. Vaatimus virkavaalin kumoamisesta hylättiin. (Ään.) KHO 2005:44: X:n kaupungin opetustoimessa haettavana olleeseen perusopetusta (vuosiluokat 7-9) antavan koulun rehtorin virkaan edellytettiin säädettyjen kelpoisuusvaatimusten lisäksi viranhakuilmoituksen mukaan vahvaa osaamista pedagogisessa johtamisessa, koulun hallinnossa ja taloudenhoidossa. Virkaan etsittiin koulukulttuurin kehittäjää, jolla oli koulun johtamiseen ja muuhun opetustoimen yhteistyöhön tarvittavia sosiaalisia taitoja. Opetuslautakunnan haastatteluun valituista kolmesta kelpoisuusvaatimukset täyttäneestä kärkihakijasta filosofian maisteri A:lla oli hakuajan päättymiseen mennessä kokemusta koulun johtamisesta kolme kuukautta, filosofian maisteri B:llä noin 13 vuotta ja kasvatustieteiden maisteri C:llä noin 20 vuotta. Opetuslautakunnan päätös valita kysymyksessä olevaan virkaan A oli perustunut hakijoiden vertailuun, jossa koulutuksen ja työkokemuksen lisäksi oli otettu huomioon opetuslautakunnan suorittamassa haastattelussa esille tulleet seikat sekä A:n, B:n ja C:n henkilökohtaiset ominaisuudet. Tähän nähden ja vaikka B:llä ja C:llä olikin pitempi kokemus peruskoulun johtamisesta, opetuslautakunta ei päättäessään kokonaisarvion perusteella valita kysymyksessä olevaan rehtorin virkaan A:n ollut menetellyt yleiset virkanimitysperusteet sisältävän perustuslain 125 :n 2 momentin vastaisesti. Korkein hallinto-oikeus kumosi tämän vuoksi hallinto-oikeuden päätöksen, jolla opetuslautakunnan päätökset oli kumottu. 7 3.5 Virkasuhteeseen ottaminen KuntaL 60.1 ': AVaalissa tulevat valituiksi se tai ne, jotka ovat saaneet eniten ääniä.@ (kunnanjohtajan virkavaalista ks. KuntaL 24.3 ') - virkavaali on monijäsenisen toimielimen suorittama viranhaltijan valinta, yksittäisen viranhaltijan tekemä virantäyttöpäätös on hallintopäätös - virkavaali suoritetaan kunkin täytettävän viran osalta erikseen enemmistövaalina, tasatuloksen ratkaisee arpa KVhL 3.2 ': AViranhaltija voidaan ottaa määräajaksi vain viranhaltijan omasta pyynnöstä tai jos määräajaksi ottamisesta on erikseen säädetty taikka tehtävän luonne, sijaisuus, avoinna olevaan virkasuhteeseen kuuluvien tehtävien hoidon järjestäminen tai muu näihin rinnastettava kunnan toimintaan liittyvä määräaikaista virkasuhdetta edellyttävä seikka sitä vaatii.@ - määräaikaisuus: määräaika päättyy määräajan tai tehtävän päättyessä - pääsääntönä viranhaltijan ottaminen toistaiseksi, määräaikaisuus on poikkeus - jos työ pysyvää, viranhaltija otetaan toistaiseksi - määräaikaisuuden perusteita: sijaisuus, avoimen viran hoito, toiminnan/organisaation uudelleenjärjestely, työn projektiluonne, työn kausiluontoisuus, tilapäinen lisähenkilöstön tarve, harjoittelu, virkasuhteeseen otettavan kelpoisuuden puute, henkilön oma pyyntö - toistuville määräyksille, ketjuttamiselle, on oltava perusteltu syy virkasuhteeseen otettaessa voidaan määrätä enintään 6 kk:n koeaika; vuotta lyhyemmässä määräaikaisessa virkasuhteessa koeaika voi olla enintään puolet virkasuhteen kestosta (KVhL 8.1 ') - koeaika molemminpuolinen harkinta-aika; koeaika tulee määrätä viimeistään ottamispäätöstä tehtäessä; toiseen virkasuhteeseen siirryttäessä koeaika mahdollinen, jos tehtävät muuttuvat olennaisesti viranhaltijalle on annettava viipymättä ja mikäli mahdollista ennen virantoimituksen alkamista virkasuhteeseen ottamisesta pöytäkirjan ote tai muu kirjallinen viranhoitomääräys, josta ilmenee ainakin (KVhL 9 ')

8 - virkanimike, - virkasuhteen kestoaika, - määräaikaisuuden peruste, - mahdollinen koeaika, - virantoimituksen alkamisajankohta, - pääasialliset tehtävät tai niiden määräytymisperuste (johtosääntö tms.) ja - palkkauksen perusteet. HL (434/2003) 45.1 ': APäätös on perusteltava. Perusteluissa on ilmoitettava, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun sekä mainittava sovelletut säännökset.@ > perustelut voidaan jättää esittämättä, jos päätös koskee kunnallisen monijäsenisen toimielimen toimittamaa vaalia; hyvän hallinnon mukaisesti hakijalle on tällöinkin pyynnöstä ilmoitettava valinnan perusteet EOA 29.12.2006 Dnro 2687/4/04: Virkanimityksestä täytyy lähettää hakijoille päätös ja ohje oikaisuvaatimuksen tekemiseksi. KHO 29.7.2008 T 1772: Vaikka hallintopäätöksen perustelut voidaan hallintolain 45 :n 2 momentin mukaan jättää esittämättä, jos päätös koskee kunnallisen monijäsenisen toimielimen toimittamaa vaalia, hyvä hallintotapa edellytti, että virkaa tai tehtävää hakeneen henkilön riitauttaessa tällaisen päätöksen sen perustelut esitetään oikaisuvaatimusvaiheessa tai viimeistään hallinto-oikeudelle annettavassa lausunnossa. Asiaan ei vaikuta lippuäänestys tai muu menettely, jossa oikaisuvaatimukseen annettu päätös on syntynyt. Koululautakunta, joka oli valinnut lukuvuoden kestäneeseen erityisopettajan viransijaisuuteen kelpoisuutta vailla olleen B:n, ei ollut oikaisuvaatimukseen antamassaan päätöksessä esittänyt perusteita sille, miksi A:ta ainoana pätevänä hakijana ei ollut voitu valita hoitamaan haettavana ollutta viransijaisuutta. Tällaisia perusteita ei ollut esitetty myöskään lautakunnan A:n valituksen johdosta hallinto-oikeudelle antamassa lausunnossa. Lausunnossa esitettyjä perusteita epäpätevän B:n valinnalle hoitamaan yli kuusi kuukautta kestänyttä viransijaisuutta ei voitu pitää sellaisina erityisinä syinä, joita opetustoimen henkilöstö kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen 23 :n 1 momentissa tarkoitetaan. Koululautakunnan virkavaalipäätös oli kumottava. KHO 22.5.2009 T 1261: Kaupungin hallinto- ja johtosäännön mukaan kaupungin palveluorganisaatio jakautui osastoihin. Osastoa johti osaston johtaja. Osaston johtajan asemaan määrääminen tapahtuu määräajaksi, kuitenkin enintään viideksi vuodeksi. Palvelujohtajan asemaan määräämisestä kiinnostuneita oli sisäisellä ilmoituksella pyydetty ilmoittautumaan tehtävään. Palvelujohtajan valinnassa oli kysymys henkilön määräämisestä asemaan, ei virkaan nimittämisestä. Päätös määrätä tietty kunnan viranhaltija palvelujohtajan asemaan oli luonteeltaan työnjohdollinen, kunnan sisäistä hallinto-organisaatiota koskeva päätös. Kuntalain 91 huomioon ottaen se ei sisältänyt ratkaisua, josta saa tehdä oikaisuvaatimuksen ja johon saa hakea muutosta kunnallisvalituksella. Äänestys 4-1 valituskelpoisuudesta. 4 OIKEUDET, VELVOLLISUUDET JA VIRKAVASTUU 4.1 Viranomaisen velvollisuudet työnantajana työnantajan on huolehdittava siitä, että viranhaltijalle annetaan virkasuhteesta johtuvat etuudet ja oikeudet sellaisina kuin ne hänelle kuuluvat (KVhL 11 ') yhdenvertaisuuden vaatimus - tasapuolinen kohtelu ja johdonmukainen menettely - syrjintäkiellot: esim. määrä- ja osa-aikaisissa virkasuhteissa ei saa soveltaa suhteellisesti epäedullisempia palvelussuhteen ehtoja (KVhL 12.2 ')

viranhaltijan tehtävää tai työmenetelmiä muutettaessa työnantajan on pyrittävä huolehtimaan siitä, että viranhaltija voi suoriutua tehtävänsä hoidosta (KVhL 13 ') - työntekijä on perehdytettävä ja koulutettava uusiin tehtäviin ja mahdollisuuksien mukaan häntä on edesautettava uralla etenemisessä viranhaltijalle annettava eritelty palkkalaskelma (KVhL 15 ') 9 4.2 Viranhaltijan perusoikeudet virkasuhteen kannalta keskeisiä perusoikeuksia : asuinpaikan valinnan vapaus: ks. PeVL 3/2000 vp yhdistymisvapaus: AOA 12.8.2002 dnro 2709/2/00 (tuomarin kuuluminen vapaamuurarijärjestöön) ja AOA 19.11.2004 dnro 774/4/02 (poliisien ay-jäsenmaksun perintä) sananvapaus: ks. esim. KHO 1979-A-II-28 (kaupunginarkkitehdin menettely); EOA 18.12.2001 dnro 568/4/01 (poliisimiehen antama haastattelu); KHO 1.8.2001 T 1727 (poliisin pakinointi); KHO 23.4.1998 T 700 (verovirkamiehen kannanotot) uskonnon ja omantunnon vapaus: ks. esim. AOK 26.3.1996, dnro 207/1/95 (kirkkoherran menettely) itsemääräämisoikeus: ks. AOA 30.11.2004 dnro 890/4/03 (tupakointikielto), AOA 21.9.2005 dnro 253/4/04 (puhalluskokeeseen määrääminen) > yhdenvertaisuutta, yksityisyyden suojaa ja työtaisteluoikeutta käsitellään erikseen KHO 14.4.1981 T 2227 ja EOA 1984 s. 125-131: Lastentarhanopettaja H.V. kieltäytyi uskonnolliseen vakaumukseensa vedoten osallistumasta vakaumuksensa vastaisiin uskonnollisiin juhliin ja niiden suoranaiseen järjestämiseen. H.V:lle tuomittiin kurinpitorangaistus, jota KHO pienensi, mutta ei kokonaan poistanut. H.V. jatkoi kieltäytymistään ja kunnanhallitus erotti hänet virasta. Eduskunnan oikeusasiamies ei nähnyt siinä huomautettavaa: AKansalaisten uskonnonvapauteen liittyvistä säännöksistä ei käsitykseni mukaan voida johtaa poikkeusta virkavelvollisuuksien sisältöön... virkamies nimitetään virkaan oman suostumuksensa mukaisesti@. 4.3 Viranhaltijan velvollisuudet KVhL 17 ': AViranhaltijan on suoritettava virkasuhteeseen kuuluvat tehtävät asianmukaisesti ja viivytyksettä noudattaen asianomaisia säännöksiä ja määräyksiä sekä työnantajan työnjohto- ja valvontamääräyksiä. - Viranhaltijan on toimittava tehtävässään tasapuolisesti ja käyttäydyttävä asemansa ja tehtäviensä edellyttämättä tavalla.@ - asianmukaisuus ja viivytyksettömyys: mm. käsittelyvelvollisuus ja palveluperiaate - työnjohto- ja valvontaoikeuteen kuuluu oikeus määrätä, miten, missä ja milloin työtä tehdään sekä oikeus työtulosten laadun valvontaan - viranhaltijan käyttäytymisvelvoite ja sen ulottuvuus riippuvainen asemasta ja tehtävistä KKO 1989:58: Palolaitoksen sukellusyksikköön oli määrätty vapaaehtoisia palomiehiä. Heistä A ja B olivat myöhemmin ilmoittaneet luopuvansa yksikössä harjoitetusta sinänsä vapaaehtoisesta vesisukelluksesta eli pinnan alla sukelluslaitteiden avulla tapahtuvasta sukellustoiminnasta ja lakanneet osallistumasta siihen sekä sukelluskunnon ylläpitämisen edellyttämään harjoitteluun. Sen jälkeen A ja B olivat hälytystilanteessa kieltäytyneet noudattamasta esimiehensä asianmukaiseen harkintaan perustunutta sukellusmääräystä veteen mahdollisesti joutuneen ja hukkumisvaarassa olleen henkilön etsimiseksi pitäen määräystä aiheettomana. A:lla ja B:llä, joilla oli ollut ainakin jonkinlaiset valmiudet suorittaa vesisukellusta, ei ollut oikeutta asettaa esimiehen tilannearviota kyseenalaiseksi ja kieltäytyä sukeltamasta. Heidän katsottiin tahallaan laiminlyöneen virkatehtävänsä toimittamisen ja siten syyllistyneen tahalliseen ilman hyötymis- tai vahingoittamistarkoitusta tehtyyn virkarikokseen. (Ään. 4-1)

virantoimitusvelvollisuuden muuttaminen (KVhL 23 ') - virkatehtävistä päätetään johtosäännössä, viran perustamispäätöksessä tai muussa päätöksessä - viranhaltijan virantoimitusvelvollisuutta voidaan muuttaa, jos toiminnan uudelleen järjestely tai muu perusteltu syy sitä edellyttää (direktio-oikeuden laajennus); muutos ei edellytä viranhaltijan suostumusta - jos muutos niin olennainen, että virka muuttuisi uudeksi viraksi, on virka lakkautettava ja perustettava uusi KHO 27.10.2008 T 2706: Vakinaisessa virassa olleen luokanopettaja A:n viran sijoituskoulua oli päätetty muuttaa. Asiakirjoissa ei ollut selvitystä siitä, oliko opettajaa A:n virkaa täytettäessä haettu tiettyyn kouluun. A oli kuitenkin toiminut X:n koulussa syksystä 1984 lukien eli hän oli tosiasiallisesti ollut pitkään sijoitettuna samaan kouluun. A:n viran sijoituskoulun muuttamista oli perusteltu sillä, että X:n koulussa tehtyjen työyhteisö- ja työilmapiirikartoitusten perusteella työyhteisön ja työilmapiirin kehittäminen sekä viranhaltijoiden tasapuolisen kohtelun vaatimus edellytti, että A siirtyy toiseen peruskouluun. A:n mukaan kysymys oli ollut rangaistuksenluonteisesta toimenpiteestä sen johdosta, että hän oli 29.10.2006 päivätyllä kirjelmällä ilmoittanut työnantajalleen häneen kohdistuneesta epäasiallisesta kohtelusta. Perusteltua syytä siirrolle ei A:n mukaan ollut ollut. A:n toistaiseksi voimassa olevan virkasuhteen virantoimituspaikan muuttaminen näissä oloissa vaikutti A:n oikeusasemaan siinä määrin, että hänellä oli perusteltua katsoa olevan oikeus saattaa siirtomääräyksensä lainmukaisuus tuomioistuimen ratkaistavaksi. A:n viran sijoituskoulun muuttamista koskevaa ratkaisua ei voitu pitää vain työnjohdollisena määräyksenä vaan viranhaltijalain 23 :ssä tarkoitettuna virantoimitusvelvollisuuden muuttamisena. 10 viranhaltijan siirtäminen toiseen virkasuhteeseen, jonka kelpoisuusvaatimukset viranhaltija täyttää a) siirtäminen pysyvästi toiseen virkasuhteeseen (KVhL 24.1 ') - perusteena toiminnan tai tehtävien uudelleenjärjestely ja viranhaltijan asema ei muutu eikä palkkaus alene ilman viranhaltijan suostumusta, tai - siirtoon muu hyväksyttävä syy ja viranhaltija antaa siirtoon suostumuksensa b) siirtäminen määräajaksi toiseen virkasuhteeseen (KVhL 24.2 ') - enintään vuoden määräajaksi - perusteltu syy: sijaisuus/avoimen viran hoito tehtävien hoidon turvaamiseksi - virkasuhteen oltava viranhaltijalle sopiva sivutoimi (KVhL 18 ') - sivutoimi: virkasuhde, palkattu työ ja pysyväisluontoinen tehtävä sekä ammatin tai elinkeinon harjoittaminen - työajan käyttäminen sivutoimeen edellyttää aina työnantajan lupaa - työajan ulkopuolella tehtävästä sivutoimesta on ilmoitettava työnantajalle, joka voi kieltää sen seuraavilla perusteilla a) viranhaltija ei saa tulla esteelliseksi tehtävässään b) sivutoimi ei saa vaarantaa luottamusta tasapuolisuuteen tehtävän hoidossa c) sivutoimi ei saa haitata tehtävän asianmukaista hoitamista d) sivutoimi ei saa kilpailevana toimintana ilmeisesti vahingoittaa työnantajaa KHO 1995 A 28: Kuntayhtymän yliopistollisen sairaalan va. osastonylilääkärin ja osastonhoitajan virka-asema ja tehtävät sairaalassa ja heidän sivutoimissaan haittasivat kuntayhtymän virkasäännön tarkoittamalla tavalla kuntayhtymän toimintaa siten, että kuntayhtymän hallitus voi kieltää sivutoimien pitämisen. Sairaalan eri tehtävissä toimivien lääkäreiden virka-asema ja tehtävät sairaalassa ja heidän sivutoimensa, oman erikoisalansa konsultaatiot niihin käytettäväksi ilmoitettu aika huomioon ottaen, heidän sivutoimiensa hoitaminen ei haitannut virkasäännön tarkoittamalla tavalla heidän virkatehtäviensä asianmukaista suorittamista eikä kuntayhtymän toimintaa muutoinkaan siten, että kuntayhtymän hallitus voi kieltää heidän sivutoimiensa pitämisen. (Ään. 5-2)

11 viranhaltija on velvollinen työnantajan pyynnöstä antamaan tehtävien hoitamisen terveydellisiä edellytyksiä koskevat tarpeelliset tiedot työkyvyn selvittämiseksi sekä osallistumaan tarkastuksiin ja tutkimuksiin, jos se on välttämätöntä tehtävän hoitamisen edellytysten selvittämiseksi (KVhL 19 ') - säännös velvoittaa viranhaltijaa osallistumaan työnantajan kustantamiin terveydentilan selvityksiin ja antamaan ao. tiedot silloin, kun on tarvetta selvittää viranhaltijan terveydellisiä edellytyksiä hoitaa tehtäviään - työterveyshuoltolain (1383/2001) 13 ':n mukaan työntekijä ei saa ilman perusteltua syytä kieltäytyä osallistumasta terveystarkastukseen, joka on välttämätön sairastumisen vaaraa aiheuttavassa työssä 4.4 Virkavastuu 4.4.1 Rikosoikeudellinen vastuu PL 118 ': AVirkamies vastaa virkatoimiensa lainmukaisuudesta. Hän on myös vastuussa sellaisesta monijäsenisen toimielimen päätöksestä, jota hän on toimielimen jäsenenä kannattanut. - Esittelijä on vastuussa siitä, mitä hänen esittelystään on päätetty, jollei hän ole jättänyt päätökseen eriävää mielipidettään. - Jokaisella, joka on kärsinyt oikeudenloukkauksen tai vahinkoa virkamiehen --- lainvastaisen toimenpiteen tai laiminlyönnin vuoksi, on oikeus vaatia tämän tuomitsemista rangaistukseen sekä vahingonkorvausta julkisyhteisöltä taikka virkamieheltä ---.@ - erityinen virkavastuu tarpeen, koska virkamiehellä oikeus käyttää julkista valtaa ja koska virka-asemaan voi kuulua korostettu julkinen luotettavuus ja puolueettomuus - virkavastuuseen kuuluvat virkamiesoikeudellinen vastuu, rikosoikeudellinen vastuu ja vahingonkorvausvastuu viranhaltijan ojentaminen - esimiehen antama huomautus - lainvalvojan antama huomautus - työnantajan antama varoitus (KVhL 35.3 ') KHO 5.5.2003 T 1105: Kaupunginhallitus oli virkasäännön nojalla antanut kaupungin koululaitoksen opettajalle kirjallisen varoituksen samasta teosta, mistä hänet oli aikaisemmin käräjäoikeuden antamalla tuomiolla tuomittu työturvallisuusrikoksesta sakkorangaistukseen. KHO:n päätöksen mukaan virkasäännön mukainen kirjallinen varoitus ei ole kurinpitorangaistus, vaan luonteeltaan viranhaltijaan hallintopäätöksellä kohdistettu moite virkavelvollisuuksien vastaisesta toiminnasta ja kehotus toimia vastaisuudessa virkavelvollisuuksien mukaisesti. Kaupunginhallitus oli voinut antaa kirjallisen varoituksen aiemmin tuomitusta sakkorangaistuksesta huolimatta. virkarikokset - laaja virkamieskäsite (RL 40:12): virkamiehiin rinnastetaan tässä mm. luottamusmiehet, julkista valtaa käyttävät henkilöt ja eräin osin julkisyhteisön työsopimussuhteiset työntekijät - RL 40 luku: rangaistavia ovat lahjuksen ottaminen, virkasalaisuuden rikkominen, virka-aseman väärinkäyttäminen, virkavelvollisuuden rikkominen KKO 1996:67: Kaupunki oli pyytänyt urakasta tarjoukset kahdelta yhtiöltä. Toisen yhtiön tuotepäällikkö oli jo ennen tarjouskilpailua ja myös sen aikana tarjonnut ravintolapalveluja urakkaa valmistelleille virkamiehille. Koska tarjoilua ei voitu pitää tavanomaisena vieraanvaraisuutena, tuotepäällikkö tuomittiin rangaistukseen lahjuksen antamisesta ja virkamiehet lahjusrikkomuksesta sakkoon.

RL 40:9.1: AJos virkamies virkaansa toimittaessaan tahallaan muulla kuin edellä tässä luvussa säädetyllä tavalla rikkoo virkatoiminnassa noudatettaviin säännöksiin tai määräyksiin perustuvan virkavelvollisuutensa, eikä teko huomioon ottaen sen haitallisuus ja vahingollisuus ja muut tekoon liittyvät seikat ole kokonaisuutena arvostellen vähäinen, hänet on tuomittava virkavelvollisuuden rikkomisesta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi.@ - virkaa toimittaessaan: ei koske virantoimituksen ulkopuolista käyttäytymistä - säännös tai määräys: normi tai virkakäsky - myös viraltapano on mahdollinen; tuottamuksellinen (huolimattomuudesta tai varomattomuudesta johtuva) virkavelvollisuuden rikkominen voi johtaa varoitukseen tai sakkoon KKO 1998:41: Kunnanjohtaja ei ollut tilusvaihdon valmistelussa selvittänyt kunnalle hankittaviin kiinteistöihin kohdistuneita rasituksia, josta kunnalle oli aiheutunut vahinkoa. Kunnanjohtajan laiminlyöntiä ei pidetty häneen sovellettaviin kunnan johto- ja virkasäännön määräyksiin perustuvan virkavelvollisuuden rikkomisena. KKO 2006:33: Vastaajalle oli luettu syyksi, että hän useamman kerran kolmen vuoden aikana päättäessään virkamiehenä yritystuen myöntämisestä oli syyllistynyt huolimattomuuteen ja hänet oli tuomittu tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta rangaistukseen. Korkeimman oikeuden tuomiosta ilmenevillä perusteilla katsottiin, että kunkin hankkeen kohdalla oli kysymys eri teosta ja että syyteoikeus tämän vuoksi vanhimpien tekojen osalta oli vanhentunut. (Ään.) KVhL 47 ': AJos viranhaltijan voidaan todennäköisin perustein epäillä syyllistyneen virantoimituksessa virkarikokseen tai muuten menetelleen siinä velvollisuuksiensa vastaisesti, hänet voidaan pidättää tutkimuksen tai oikeudenkäynnin ajaksi virantoimituksesta. Asiasta on viipymättä tehtävä rikosilmoitus, jos kysymyksessä on ilmeinen virkarikos.@ - milloin viranhaltijan voidaan todennäköisin perustein epäillä syyllistyneen rikokseen virantoimituksen ulkopuolella, hänet voidaan pidättää virantoimituksesta, jos asiassa ilmenneillä seikoilla voi olla vaikutusta viranhoitoon - viranhaltija voidaan muissa tapauksissa pidättää virantoimituksesta siksi ajaksi, kun viranhaltija ei voi hänestä johtuvasta syystä suorittaa asianmukaisesti virkatehtäviään > virantoimituksesta pidättämisen perusteita tulee seurata ja olosuhteiden muututtua tehdä asiassa uusi päätös 12 4.4.2 Viranhaltijan vahingonkorvausvastuu VahL 4:1: Vahingosta, jonka työntekijä työssään virheellään tai laiminlyönnillään aiheuttaa, hän on velvollinen korvaamaan määrän, joka harkitaan kohtuulliseksi ottamalla huomioon vahingon suuruus, teon laatu, vahingon aiheuttajan asema, vahingon kärsineen tarve sekä muut olosuhteet. Jos työntekijän viaksi jää vain lievä tuottamus, ei vahingonkorvausta ole tuomittava Jos vahinko on aiheutettu tahallisesti, on täysi korvaus tuomittava, jollei erityisistä syistä harkita kohtuulliseksi alentaa korvausta. > virkamies vastaa virassaan virheellään tai laiminlyönnillään aiheuttamastaan vahingosta edellä mainittujen perusteiden mukaisesti > säännös pakottavaa oikeutta, eikä korvausvastuuta voida lisätä > työnantajalla ensisijainen korvausvastuu ( isännänvastuu ), jollei kyse virkamiehen tahallisesta teosta virkamies on velvollinen korvaamaan työnantajalleen määrän, joka harkitaan kohtuulliseksi ( työnantajan takautumisoikeus ) - kohtuullistamisessa huomioon: laiminlyönnin laatu, virkamiehen asema, olosuhteet jos virkamiehen viaksi jää vain lievä tuottamus, ei vahingonkorvausta tuomita; tahallisesti aiheutettu vahinko on korvattava täysimääräisesti - tahallisuus: tarkoitus tai välinpitämätön suhtautuminen varsin todennäköiseen vahinkoon

13 - tuottamus on vaadittavan huolellisuuden laiminlyöntiä, moitittavaa riskinottoa - tuottamuksen asteen arviointi ei yksiselitteistä: otettava huomioon virkamiehen asema, virkamieheltä edellytettävä osaaminen, olosuhteet, annetut ohjeet KKO 1994:1: Kauppaoppilaitoksen oppilaat olivat liikuntatunnilla sisätiloissa yhteisen päätöksensä perusteella pelanneet lentopallolla jalkapalloa. Pallo oli vapaapotkutilanteessa osunut erään oppilaan silmään, joka oli vammautunut. Pallon potkaissut oppilas ja kaupunki liikunnanopettajan työnantajana velvoitettiin suorittamaan loukkaantuneelle oppilaalle korvausta kivusta ja särystä, koska potku oli ollut pelin luonteeseen ja olosuhteisiin nähden liian voimakas eikä pelaamisen havainnut opettaja ollut kieltänyt jatkamasta peliä. Korvausta kuitenkin soviteltiin, koska loukkaantunut oppilas oli omalla menettelyllään myötävaikuttanut vahinkoonsa. 5 VIRKASUHTEEN PÄÄTTYMINEN 5.1 Yleisiä lähtökohtia virkamiesten virkasuhdeturvan tavoitteita: julkisen vallan käytön objektiivisuuden ja itsenäisyyden turvaaminen, oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin virkasuhde (myös määräaikainen) voidaan irtisanoa irtisanomisajan kuluttua sekä purkaa - irtisanomisajasta voidaan sopia virkaehtosopimuksella; ellei muuta sovittu, työnantajan irtisanoessa aika on 14 pv - 6 kk, viranhaltijan irtisanoutuessa 14 pv - 2 kk virkasuhteen jatkuvuusperiaate (KVhL 44 ') - kunnan suorittama virkasuhteen laiton päättäminen on vaikutukseton, virkasuhde jatkuu, jos se päätetään ilman laissa säädettyä perustetta ja päätös kumotaan - kuitenkin jos viranhaltijan virkasuhteen päättäminen kumotaan pelkästään päätöksenteon muoto- tai menettelyvirheen vuoksi ja uusi virheetön päätös saa myöhemmin lainvoiman, virkasuhde katsotaan päättyneeksi ensin tehdyn päätöksen mukaisesti, jollei irtisanomisajasta muuta johdu 5.2 Viranhaltijan irtisanominen individuaalisyyllä KVhL 35.1 ': ATyönantaja ei saa irtisanoa virkasuhdetta viranhaltijasta johtuvasta syystä, ellei tämä syy ole asiallinen ja painava. Tällaisena syynä voidaan pitää virkasuhteesta, laista tai määräyksistä johtuvien, virkasuhteeseen olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden vakavaa rikkomista tai laiminlyöntiä sekä sellaisten viranhaltijan henkilöön liittyvien työntekoedellytysten olennaista muuttumista, joiden vuoksi viranhaltija ei enää kykene selviytymään tehtävistään. Syyn asiallisuutta ja painavuutta arvioitaessa on otettava huomioon työnantajan ja viranhaltijan olosuhteet kokonaisuudessaan.@ > rikkomisen kohdistuttava virkasuhteen kannalta olennaisiin velvollisuuksiin > työntekoedellytysten muututtava olennaisesti edellä tarkoitettu irtisanomisperuste ei ole ainakaan 1) viranhaltijan sairaus, vamma tai tapaturma ellei viranhaltijan työkyky ole näiden vuoksi vähentynyt olennaisesti ja niin pitkäaikaisesti, että työnantajalta ei voida kohtuudella edellyttää virkasuhteen jatkamista; 2) osallistuminen viranhaltijayhdistyksen päätöksen perusteella yhdistyksen toimeenpanemaan työtaistelutoimenpiteeseen; 3) viranhaltijan poliittinen, uskonnollinen tai muu mielipide eikä osallistuminen yhteiskunnalliseen tai yhdistystoimintaan; eikä 4) turvautuminen viranhaltijan käytettävissä oleviin oikeusturvakeinoihin.

14 suhteellisuusperiaate (ei välttämätön vakavissa rikkomuksissa): - varoituksen antaminen - uudelleensijoituksen selvittäminen irtisanomisperusteeseen vedottava kohtuullisen ajan kuluessa KuntaL 25.1 ': AValtuusto voi irtisanoa kunnanjohtajan tai siirtää hänet muihin tehtäviin, jos hän on menettänyt valtuuston luottamuksen.@ - päätöksen tekemiseen vaaditaan, että sitä kannattaa kaksi kolmasosaa kaikista valtuutetuista - kunnanjohtaja voidaan irtisanoa myös muilla individuaaliperusteilla, mutta ei kollektiiviperusteilla (kunnanjohtajan virka lakisääteinen virka) 5.3 Viranhaltijan irtisanominen kollektiivisyyllä KVhL 37.1': AVirkasuhde voidaan irtisanoa, kun viranhaltijan tehtävät ovat vähentyneet olennaisesti ja pysyvästi taloudellisista syistä, työnantajan tai asianomaisen yksikön tehtävien uudelleen järjestelyn vuoksi taikka muista niihin verrattavista syistä. Irtisanominen edellyttää lisäksi, ettei viranhaltijaa voida ammattitaitoonsa ja kykyynsä nähden kohtuudella sijoittaa toiseen virkasuhteeseen tai ottaa sellaiseen työsuhteeseen, jonka tehtävät eivät olennaisesti poikkea viranhaltijan tehtävistä, tai kouluttaa uusiin tehtäviin.a > uudelleensijoitus olemassa oleviin virkasuhteisiin tai työtehtäviin irtisanomisperustetta ei kuitenkaan ole (KVhL 37.2 ') ainakaan silloin, kun 1) irtisanomista on edeltänyt tai seurannut uuden henkilön ottaminen samankaltaisiin tehtäviin eikä työnantajan toimintaedellytyksissä ole vastaavana aikana tapahtunut muutoksia 2) uudelleenjärjestelyt eivät tosiasiallisesti vähennä tarjolla olevia tehtäviä > kunnalla (itsehallintonsa nojalla) oikeus päättää toimintojensa järjestämisestä ja palvelutuotantonsa suuntaamisesta kollektiivisyistä irtisanotun takaisinottovelvoite kestää 9 kk, tarjoamisvelvoite koskee vakinaisia ja yli 6 kk:n määräaikaisia virkasuhteita (KVhL 46 ') virkasuhde voidaan osa-aikaistaa kollektiiviperusteella irtisanomisaikaa noudattaen; osa-aikaisessa virassa olevalle on tarjottava mahdollisuus siirtyä samanlaiseen kokoaikaiseen virkasuhteeseen (KVhL 21-22 ') viranhaltijalla sama oikeus työllistymisvapaaseen kuin työntekijällä (KVhL 37a - TSL 7:12) KHO 2008:30: Kuntayhtymä oli päättänyt muuttaa lehtorin virkasuhteen osa-aikaiseksi taloudellisilla ja tuotannollisilla irtisanomisperusteilla irtisanomisajan päättymisestä 1.8.2006 lukien. Viimeistään 12.6.2006 mennessä kuntayhtymän tiedossa oli ollut, että viranhaltijan tehtävät tulevat jatkumaan sen palveluksessa ainakin lukuvuoden 2006-2007 kokoaikaisen virkasuhteen työaikaa vastaavassa määrin. Kun kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 37 :n mukaiset virkasuhteen irtisanomisen edellytykset eivät olleet täyttyneet ainakaan irtisanomisajan päättyessä, kuntayhtymän olisi tullut viimeistään tuolloin peruuttaa päätöksensä virkasuhteen osa-aikaistamisesta.

15 5.4 Virkasuhteen purkaminen KVhL 41 ': ATyönantaja saa purkaa viranhaltijan virkasuhteen noudatettavasta irtisanomisajasta tai määräajan pituudesta riippumatta päättyväksi heti vain erittäin painavasta syystä. Tällaisena syynä voidaan pitää laista tai määräyksistä johtuvien, virkasuhteeseen olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden niin vakavaa rikkomista tai laiminlyöntiä, että työnantajalta ei voida kohtuudella edellyttää virkasuhteen jatkamista edes irtisanomisajan pituista aikaa.@ > purkamisperuste irtisanomisperustetta painavampi > ei TSL:n kaltaista säännöstä palvelussuhteen purkautuneena pitämisestä purkamisoikeus raukeaa, jollei syy ole jo aikaisemmin menettänyt merkitystään, 14 pv:n kuluttua siitä, kun työnantaja on saanut tiedon aiheesta (KVhL 42 ') Hämeenlinnan HaO 3.5.2006 T 06/0290/3: Kuntayhtymän ylläpitämän terveyskeskuksen taloustoimen sihteeri, joka oli ollut pitkään kuntayhtymän palveluksessa ja hoitanut virkatehtävänsä moitteettomasti, oli toimiessaan virkasuhteensa ulkopuolella sivutoimisesti käräjäoikeuden määräämänä edunvalvojana syyllistynyt neljän eri henkilön varojen kavaltamiseen, joista teoista hänet oli tuomittu yhteiseen viiden kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen. Kuntayhtymä oli jo ennen rikosasiassa annettua tuomiota, saatuaan tietoonsa käräjäoikeuden päätöksen vapauttaa kyseinen viranhaltija edunvalvojan tehtävästä, muuttanut viranhaltijan tehtäviä poistamalla tältä kassaoikeudet. Hallinto-oikeus katsoi, että huolimatta tehtävämuutoksista, kyseiset kavallukset olivat moitittavuutensa vuoksi vakavalla tavalla heikentäneet työnantajan luottamusta viranhaltijaan samoin kuin terveyskeskuksen asiakkaiden ja kuntalaisten yleistä luottamusta kuntayhtymään terveyspalvelujen tarjoajana. Kuntayhtymällä oli saatuaan tiedon kyseisestä rikostuomiosta ollut kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 41 :ssä tarkoitettu erittäin painava syy purkaa viranhaltijan virkasuhde. KHO 27.11.2006 T 3202: Ei muutosta. KHO 2003:15: Kunnallisen viranhaltijan palvelussuhdeturvasta annetun lain 12 ':n mukaan purkamisoikeus raukeaa viikon kuluttua siitä, kun purkamisesta päättävä viranomainen on saanut tiedon purkamisen aiheesta. Työnantajan on kuitenkin näytettävä, että sillä on laissa edellytetty aihe purkaa virkasuhde. Virkasuhteen purkamisen perusteena oli ollut rikos. Vaikka tieto viranhaltijan menettelystä oli purkamisesta päättäneen viranomaisen tiedossa jo sen tehdessä esityksen viranhaltijan pidättämisestä virantoimituksesta, viranhaltijaa ei tuolloin ollut tuomioistuimen päätöksellä tuomittu rangaistukseen siitä teosta, joka oli purkamisen perusteena. Näissä oloissa viranomaisella oli ollut oikeus odottaa virkasuhteen purkamisedellytysten kannalta merkityksellisen käräjäoikeuden tuomion antamista, ennen kuin se teki päätöksensä virkasuhteen purkamisesta. 5.5 Virkasuhteen päättymisen erityiskysymyksiä virkasuhteen päättämismenettely (KVhL 43 ') - ennen virkasuhteen irtisanomista ja purkamista viranhaltijalle varattava tilaisuus tulla kuulluksi virkasuhteen päättämisen syistä perusteluineen - viranhaltijalla oikeus käyttää avustajaa - päätös perusteltava ja annettava kirjallisesti tiedoksi virkasuhde päättyy ilman irtisanomista ja irtisanomisaikaa (KVhL 34 ') a) kun määräaika on kulunut loppuun tai määrätehtävä on suoritettu b) sijaiseksi otetun viranhaltijan määräajasta riippumatta, kun vakinaisella viranhaltijalla oikeus palata virantoimitukseen c) kun ehdollista virkaan valintaa ei vahvisteta d) kun viranhaltija saa työkyvyttömyyseläkkeen tai täyttää 68 vuotta menetettyjen ansioiden korvaaminen (KVhL 45 ') - viranhaltijalla oikeus saada korvaus virkasuhteen lainvastaisen päättämisen johdosta menettämistään säännöllisen työajan ansioista - korvauksia määritettäessä otetaan vähennyksenä huomioon viranhaltijan tältä ajalta saamat muut ansiot sekä työttömyyskorvaukset ja sairausvakuutuspäivärahat

KHO 2006:34: Kaupunginjohtaja oli irtisanoutunut virastaan ja esittänyt siihen liittyvän sopimuksen laatimista. Kaupungin ja kaupunginjohtajan välisen 8.12.2003 päivätyn sopimuksen mukaan kaupunki maksaa korvauksena kaupunginjohtajalleen vapaaehtoisesta irtisanoutumisesta yli yhdeksän vuoden kaupunginjohtajan viran hoidon perusteella 260 000 euroa, mikä korvaus myöhemmin 19.1.2004 alennettiin 200 000 euroksi. Sopimusjärjestelyjen keskeiseksi perusteeksi oli esitetty pyrkimys välttää negatiivista julkisuutta. Sopimuksen hyväksyvän päätöksen lainmukaisuudelta oli silti voitava edellyttää, että päätöksen valmisteluvaiheiden ja perustelujen nojalla voitiin arvioida harkintavallan käyttöä rajoittavien periaatteiden noudattamista. Tällaista selvitystä ei ollut saatavissa kaupunginhallituksen päätöksen perusteluista. Kaupunginhallitus oli omasta puolestaan ollut valmis 8.12.2003 hyväksymään sen, että sopimus raukeaa ja sen perusteella suoritetut toimenpiteet peruuntuvat, mikäli sopimus ei lyhyessä määräajassa tule lainvoimaiseksi. Asiassa ei ollut myöskään käynyt ilmi, että kaupunginjohtaja olisi menettänyt tai olisi ollut menettämässä kaupunginvaltuuston luottamuksen ja että kaupungin etu olisi vaatinut rahallisen korvauksen maksamista hänelle. Kun vielä otettiin huomioon kaupunginjohtajan irtisanoutumiseen liittyviä järjestelyjä koskevan päätöksentekoprosessin nopeus ja vaihtoehdottomuus kaupunginhallituksessa, asiassa ei sitä kokonaisuutena arvioiden ollut osoitettu olleen sellaisia kaupungin hallinnon järjestämiseen liittyviä seikkoja, joiden perusteella kaupunginhallitus olisi voinut päättää maksaa kaupunginjohtajalle rahallisen korvauksen irtisanoutumisesta. Kaupunginhallitus oli siten korvauksesta päättäessään käyttänyt sille kuuluvaa harkintavaltaa muuhun tarkoitukseen kuin mihin se oli ollut käytettävissä ja ylittänyt siinä suhteessa toimivaltansa. Äänestys 3-2. KHO 2009:41: A oli 10.11.2006 irtisanoutunut kunnan sivistysjohtajan virasta 15.1.2007 alkaen. Hän oli kunnanhallitukselle 8.1.2007 saapuneella kirjeellä perunut irtisanoutumisensa. Kunnanhallitus oli 8.1.2007 kunnan hallintosäännön 11 :n nojalla päättänyt myöntää A:lle eron sivistysjohtajan virasta irtisanomisilmoituksen mukaisesti. Kunnanhallituksella, joka oli saanut A:n irtisanomisilmoituksen tietoonsa 10.11.2006, oli asiaa 8.1.2007 käsitellessään ollut tieto myös siitä, että A oli peruuttanut irtisanoutumisensa. A:lla on oikeus irtisanoutua virastaan irtisanomisaikaa noudattaen. Irtisanoutuminen tulee voimaan, kun työnantaja saa tiedon siitä. Kunnan hallintosäännössä mainittu eron myöntäminen tarkoitti siten tosiasiallisesti vain sitä, että toimielin merkitsi irtisanoutumisen tiedoksi. Kunnanhallituksen päätöksellä ei ollut ratkaistu A:ta sitovasti virkasuhteen päättymistä tai jatkumista. Vastaavasti A ei ollut voinut kuntaa sitovasti peruuttaa irtisanoutumistaan, vaan kunnan harkintavaltaan oli kuulunut päättää siitä, hyväksyykö se irtisanoutumisen peruutuksen. Kunnanhallitus oli voinut harkintansa mukaan päättää, että se ei hyväksy A:n irtisanoutumisen peruuttamista, vaan A:n virkasuhde päättyy hänen oman irtisanoutumisensa perusteella. 16 erityinen irtisanomissuoja (raskaus, perhevapaat) - vrt. TSL 7:9 viranhaltijan asema liikkeen luovutuksessa (KVhL 25 ja 39 ') - liikkeen luovutus: kunnan tai kuntayhtymän toiminnallisen osan luovuttaminen toiselle työnantajalle silloin, kun luovutettava osa pysyy luovutuksen jälkeen samana tai samankaltaisena - vaikutukset: - viranhaltijat siirtyvät automaattisesti luovutuksensaajan palvelukseen tai voivat irtisanoa virkasuhteen päättymään luovutuspäivästä tai kuukauden kuluessa siitä - viranhaltijan oikeudet ja velvollisuudet siirtyvät luovutuksessa uudelle omistajalle tai haltijalle (pl. virkasuhteen luonteesta johtuvat asiat sekä eläkkeet) - luovutuksensaaja ei saa irtisanoa henkilöstöä pelkästään liikkeen luovutuksen perusteella työtodistus (KVhL 58 ) - viranhaltijalla oikeus saada todistus virkasuhteen kestoajasta ja tehtävien laadusta; viranhaltijan nimenomaisesta pyynnöstä todistuksessa on lisäksi mainittava virkasuhteen päättymisen syy sekä arvio viranhaltijan työtaidosta, ahkeruudesta ja käytöksestä

17 5.6 Virkasuhteen muu kesto virkavapaa (KVhL 27-28 ') - viranhaltijalla oikeus saada virkavapaata kunnallisen luottamustoimen hoitamista varten (ks. KuntaL 32b ) - virkavapaan myöntäminen, sen pituus sekä sen keskeyttäminen tai peruuttaminen viranhaltijan pyynnöstä ovat työnantajan harkinnassa, jollei muualla toisin säädetä tai virkaehtosopimuksessa toisin määrätä - mikäli virkavapaata ei voida myöntää hakemuksen mukaisesti, hakemus on hylättävä, jollei viranhaltija anna kirjallista suostumusta muuhun - jos virkavapaata käytetään muuhun tarkoitukseen kuin mihin se on myönnetty, virkavapaa voidaan keskeyttää tai peruuttaa > luvaton poissaolo: virkavelvollisuuden rikkomista > virkavapaata myönnettävä esim. todistajana kuulemista varten sekä kansanedustajalle > viranhaltijan perhepoliittiset vapaat määräytyvät työsopimuslain mukaan viranhaltijan lomautus (KVhL 7 luku ') a) toistaiseksi tai määräajaksi joko kokonaan tai osittain tuotannollis-taloudellisella irtisanomisperusteella (lomauttaminen ei ole mahdollista henkilöön liittyvillä irtisanomisperusteilla) b) noin 90 päivän ajaksi työn tilapäisesti vähentyessä - mikäli lomautuspäätös kumotaan aineellisoikeudellisin perustein, viranhaltijalla oikeus saada saamatta jäänyt säännöllisen työajan ansio > lomautus vastaa pääosin työsopimuslain 5 luvun säännöksiä KHO 2009:33: Kunnanhallitus oli päättänyt lomauttaa muiden ohella opetushenkilöstön 14 päivän ajaksi kalenterivuoden aikana. Lomautukset tuli voida toteuttaa niin, että perusopetuslain ja sen nojalla annetuissa alemmanasteisissa säännöksissä ja lukiolaissa ja sen nojalla annetuissa alemmanasteisissa säännöksissä säädetty oikeus perusopetukseen ja lukio-opetukseen voidaan turvata säännöksissä tarkoitetulla tavalla lomautuksista huolimatta. Kun otettiin huomioon lomauttamista koskevat oikeudelliset edellytykset, lomautusaikaan sisältyvien työpäivien lukumäärä sekä lomautusten täytäntöönpanosta kunnanhallituksen päätöksen jälkeen mutta ennen lomautusten alkamista annetut tarkentavat ohjeet sekä työsuunnitelmiin tehdyt muutokset, kunta oli ennen lomautuksia riittävästi selvittänyt opetushenkilöstön lomauttamisen edellytyksiä. Päätös ei ollut kuntalain 90 :ssä tarkoitetulla tavalla lainvastainen. 6 VIRANHALTIJAN OIKEUSTURVA ennakollisen oikeusturvan takeita mm. hallintolaissa - hallinnon oikeusperiaatteet - asiakirjan täydentäminen - asian viivytyksetön käsittely - asianosaisen kuuleminen - yhdessä käsitteleminen - päätöksen perusteleminen - itseoikaisun rajoitukset hallintoasioita: mm. viran perustaminen ja lakkauttaminen, virkamiehen ottaminen, kirjallisen varoituksen antaminen (valtion virkamiehelle), virantoimituksesta pidättäminen, irtisanominen ja virkasuhteen osa-aikaistaminen, lomauttaminen, virkavapauden myöntäminen ja vuosiloman antaminen, sivutoimen rajoittaminen, velvoite osallistua terveydentilan tarkastukseen, päätös palkan takaisinperinnästä, työtodistuksen antaminen, nimikirjamerkintä sekä em. asioita koskevat viranomaisen esitykset ja lausunnot

18 oikaisuvaatimus ja kunnallisvalitus - kunnanhallituksen, lautakunnan ja viranhaltijan päätökseen tyytymätön asianosainen ja kunnan jäsen voi tehdä oikaisuvaatimuksen 14 päivän kuluessa tiedoksisaannista ao. toimielimelle; oikaisuvaatimukseen annetusta päätöksestä ja valtuuston päätöksestä voi valittaa laillisuusperusteella hallinto-oikeuteen 30 pv:ssä (KuntaL 11. luku) - tuotannollis-taloudellista irtisanomista koskevasta päätöksestä alkaa oikaisuvaatimusaika - ja valtuuston irtisanoessa valitusaika - kulua vasta irtisanomisajan päättymisestä (KVhL 50 ') - virkasuhteen irtisanomista, purkamista, osa-aikaistamista ja virantoimituksesta pidättämistä koskeva valitus on käsiteltävä kiireellisenä (KVhL 52 ') oikeudenkäyntikulujen korvaaminen (KVhL 53 ') - kunnallisvalituksen tehnyt viranhaltija on vaadittaessa velvoitettava korvaamaan työnantajan kohtuulliset oikeudenkäyntikulut, jos valitusta ei hyväksytä - ei sovelleta, jos kyse virkaan ottamisesta tai oikeudellisesti epäselvästä asiasta - kunta velvollinen korvaamaan asianosaisen oikeudenkäyntikulut, mikäli päätös valituksen johdosta osittain tai kokonaan kumotaan viranhaltijalla, joka on perusteetta otettu määräajaksi, on oikeus saada virkasuhteen päättyessä 6-24 kk:n palkkaa vastaava korvaus; korvausvaatimus esitettävä 6 kk:n kuluessa virkasuhteen päättymisestä; vaatimus käsitellään hallintoriita-asiana hallinto-oikeudessa (KVhL 3.2 ja 57 ') viranhaltijan saatavaa koskeva vaatimus esitettävä 3 vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä, jolloin etu olisi ollut maksettava (KVhL 55 ') aiheettomasti maksetun palkan takaisinperintä (KVhL 56 ') - aiheettomasti maksettu palkka tai muu palvelussuhteesta johtuvan taloudellisen edun määrä saadaan periä takaisin - perittävä määrä voidaan vähentää viranhaltijan palkasta ulosmittausrajoituksin - takaisinperinnästä tehtävä päätös - kyseessä oltava selvä virhe (laskuvirhe tms.) - perinnästä voidaan luopua kohtuullisuuteen tai maksun vähäisyyteen liittyvistä syistä, jollei viranhaltija syyllistynyt vilpilliseen menettelyyn - takaisinperinnän vanhenemisaika 3 vuotta KHO 2002:6: Viranhaltijalla oli oikeus virkaehtosopimuksen mukaiseen palkkaan aikaprioriteettiperiaatetta noudattaen myös lakonaikaisen työkyvyttömyyden ajalta, kun samasta sairaudesta aiheutunut työkyvyttömyys oli alkanut ennen lakkoa. KHO 2004:75: Vantaan tekninen lautakunta on 25.4.2001 päättänyt lakkauttaa järjestelypäällikön viran. Päätöstä ei annettu erikseen tiedoksi A:lle, joka oli aiemmin irtisanottu mainitusta virasta sittemmin A:n valituksesta kumotulla päätöksellä. Hallinto-oikeus ei tutkinut A:n valitusta, koska hän ei ollut hakenut oikaisua lautakunnan päätökseen. - Koska virkaa lakkautettaessa A on ollut viran vakinainen haltija ja päätös on siten kuntalain 92 :n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla välittömästi vaikuttanut A:n etuun, viran lakkauttamista koskeva päätös olisi tullut antaa A:lle erikseen tiedoksi. Hallinto-oikeuden ja teknisen lautakunnan päätökset kumottiin ja asia palautettiin lautakunnalle oikaisuvaatimuksena käsiteltäväksi. KHO 2007:57: Kaupunginhallituksen kuittausvaatimuksen mukaan kunnan viranhaltijan pitämä vuosiloma oli myönnetty tälle virheellisten edellytysten vallitessa, joten kaupunginhallitus katsoi, että viranhaltija oli velvollinen palauttamaan kaupunginhallitukselle perusteettomana etuna saamansa loman arvon. Kaupunginhallituksen vaatimus hylättiin, koska pidetyn loman arvoa ei voitu pitää kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 56 :ssä tarkoitettuna aiheettomasti maksettuna palkkana tai muuna palvelussuhteesta johtuvana taloudellisen etuuden määränä, joka saatiin peritä takaisin. Loman arvoa ei myöskään voitu velvoittaa palauttamaan työnantajalle perusteettoman edun palauttamista koskevien periaatteiden nojalla. - Viranhaltija oli saanut ammattilii-

toltaan maksamaansa jäsenmaksua vastaan jäsenetuutena oikeusapua asiansa hoitamiseksi hallintoriitamenettelyssä. Asian hoitamisesta oikeudenkäynnissä oli viranhaltijalle aiheutunut hallintolainkäyttölain 74 :ssä tarkoitettuja oikeudenkäyntikuluja, jotka kaupunki velvoitettiin korvaamaan. KHO 2009:10: Kuntayhtymän entisen viranhaltijan palkkaa koskevaa vaatimusta koskeva muutoksenhaku oli hallinto-oikeudessa tutkittava vain kunnallisvalituksena eikä osaksikaan hallintoriita-asiana. Kunnallisen itsehallinnon suojaamisen ja kunnallisvalituksen lähtökohtaisen kassatorisuuden ei katsottu olevan esteenä sille, että hallinto-oikeus kumoaa kunnallisen viranomaisen päätöksen ja velvoittaa viranomaisen maksamaan viranhaltijalle lainmukaisen palkan. Hallintotuomioistuimen päätös on tällöin ulosottoperuste, ja kunnallisvalitus lakiin perustuva, tehokas oikeusturvakeino kunnallisen viranomaisen tekemää palkkaratkaisua vastaan. Muutoksenhakumenettelyyn nähden toissijaisen hallintoriitamenettelyn soveltamiseen ei ollut perusteita. (Äänestys perusteluista 4-1.) KHO 2009:54: Viranhaltija A oli sivistystoimenjohtajan tekemällä päätöksellä pidätetty virantoimituksesta siihen saakka, kun asiassa on tehty lopullinen päätös. Väliaikaista virantoimituksesta pidättämistä koskevan päätöksen lainmukaisuus voitiin saattaa arvioitavaksi haettaessa muutosta sivistyslautakunnan asiassa tekemään lopulliseen päätökseen. Päätös väliaikaisesta virantoimituksesta pidättämisestä koski vain asian valmistelua eikä siitä saanut erikseen tehdä oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta. Äänestys 4-1. 19 7 KUNNALLINEN VIRKAEHTOSOPIMUSJÄRJESTELMÄ 7.1 Virkaehtosopimus (ves) KVesL (669/1970) - säädettiin perustuslainsäätämisjärjestyksessä neuvottelu- ja sopijaosapuolet - kunnallinen työmarkkinalaitos, kunnat, kuntayhtymät (KT on osa Kuntaliitto ry:tä) - pääsopimuksessa auktorisoidut viranhaltijayhdistykset (pääsopijajärjestöt) kunnallinen pääsopimus = sopimus neuvottelumenettelystä (samalla sekä työ- että virkaehtosopimus) varsinainen ves on aiemmin ollut luonteeltaan minimi- ja maksimisopimus KVesL 2.1 ': AViranhaltijan palvelussuhteen ehdoista on C voimassa mitä virkaehtosopimuksilla määrätään.@ - viranhaltijoiden palvelussuhteen ehdot ovat lähtökohtaisesti sopimuksenvarainen asia - palvelussuhteen ehtoja eivät ole virkakoneiston järjestely, viran perustaminen tai lakkauttaminen, viranomaisen tehtävät tai sisäinen työnjako, työn johtaminen, työmenetelmät eikä virkasuhteen syntyminen taikka sen lakkaaminen lukuun ottamatta irtisanomisaikaa ja irtisanomisen perusteita (työnantaja-asiat) - sopia ei kuitenkaan saa seuraavista palvelussuhteen ehdoista 1) kelpoisuusehdoista, viranhaltijan velvollisuuksista, kurinpidosta 2) eläkkeistä, virka-asuntojen vuokrista, kunnan omaisuuden käyttämisestä 3) tes:n ei-sopimuksenvaraisista asioista > ves:n määräyksillä on automaattinen ja pakottava vaikutus keskustasolla (valtakunnallisella tasolla) sovitaan kunnallisista virka- ja työehtosopimuksista sekä käydään erimielisyyksiä koskevat keskusneuvottelut > keskustasolla sovitut sopimukset pannaan täytäntöön paikallistasolla paikallistasolla (kunnissa/kuntayhtymissä) sovitaan paikallisista sopimuksista ja käydään erimielisyyksiä koskevat ja muut paikallisneuvottelut > kunnilla ei pysyvää itsenäistä kelpoisuutta tehdä itse virkaehtosopimuksia (vaikka neuvotteluja toki

voidaan käydä), valtuus sopimuksen tekoon voi perustua seuraaviin vaihtoehtoihin a) kunnallinen työmarkkinalaitos voi valtuuttaa kunnan tekemään omasta puolestaan ves:n KT:n määräämissä rajoissa (KVesL 3.2 ') b) paikallisesti voidaan poiketa valtakunnallisen virkaehtosopimuksen määräyksistä, jos siihen on paikallisista erityisolosuhteista johtuva perusteltu syy ja jollei tällaista sopimista ole valtakunnallisessa sopimuksessa erikseen rajoitettu (pääsopimus 13.1 '); poikkeaminen voi koskea koko kunnan henkilöstä tai osaa siitä, perustellun syyn vaatimusta arvioidaan paikallisesti c) ves voi valtuuttaa paikalliseen sopimiseen (vrt. pääsopimus 13 ') > paikallinen sopimus tehdään kirjallisesti (pääsopijajärjestön tai tämän valtuuttaman) rekisteröidyn alayhdistyksen kanssa > paikallisella sopimuksella ei voida poiketa pakottavasta lainsäädännöstä eikä ilman kelpoisuutta tehty sopimus saa virkaehtosopimuksen oikeusvaikutuksia paikallisten sopimusten sitovuus - jos paikallinen sopimus tehty vain joidenkin järjestöjen kanssa, sopimus sitoo vain sopijajärjestöjen jäseniä, muiden järjestöjen jäseniin sovelletaan valtakunnallista sopimusta; järjestäytymättömiin sovelletaan kuitenkin yleensä paikallista sopimusta - paikallinen sopimus voidaan milloin tahansa irtisanoa päättymään 3 kk:n kuluttua tiedoksiannosta, minkä jälkeen noudatetaan valtakunnallisen sopimuksen määräyksiä (pääsopimus 13.3 '); irtisanomisajasta voitaneen sopia paikallisessa sopimuksessa toisinkin TT 1995-1: Kunnassa oli henkilöstömenojen säästämiseksi sovittu kunnan palveluksessa olevien viranhaltijoiden ja työntekijöiden lomauttamisesta. Palomies-sairaankuljettajat, jotka oli jätetty lomauttamista koskevan sopimuksen ulkopuolelle, olivat palkkausmenojensa säästämistä koskeneissa neuvotteluissa kieltäytyneet suostumasta kunnan esittämään lomarahoista luopumista koskevaan ehdotukseen. - Kun kunnassa oli saavutettu yhteisymmärrys lomautuksista siitä lähtökohdasta, että kaikki kunnan palveluksessa olevat osallistuvat osaltaan henkilöstömenojen säästämiseen, ja kun palomies-sairaankuljettajien kohdalla ei sopimusteitse ollut voitu päästä tavoiteltuun ratkaisuun, oli kunnalla ollut kunnallisessa yleisessä virka- ja työehtosopimuksessa tarkoitettu painava syy muuttaa palomies-sairaankuljettajien osalta lomajärjestystä siten, että lomakauden ulkopuolella pidettäväksi merkityt lomapäivät oli määrätty pidettäviksi lomakauden aikana. Kunta ei ollut lomajärjestystä muuttaessaan menetellyt kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen vastaisesti eikä se myöskään palomies-sairaankuljettajien kanssa käytyjen neuvottelujen yhteydessä ollut syyllistynyt työtaistelutoimenpiteeseen. KHO 31.12.1999 T 4399: X oli vaatinut, että hänen oikeutensa sairauslomaan ja sairausloma-ajan palkkaan vahvistetaan kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen mukaisesti ja että hänelle maksetaan takautuvasti maksamatta jäänyt palkka laillisine korkoineen. Päätöksen antaminen vaatimukseen edellyttää sen ratkaisemista, mikä on virkaehtosopimuksen asianomaisen kohdan oikea tulkinta. Kaupunginhallitus oli jättänyt vaatimuksen tutkimatta ja lääninoikeus hylännyt E:n kaupunginhallituksen päätöksestä tekemän valituksen. - Asiassa saadun selvityksen mukaan X ei ole minkään neuvotteluoikeuden omaavan viranhaltijayhdistyksen jäsen. Työtuomioistuin on jättänyt vastaavanlaisia vaatimuksia sisältävän kanteen tutkittavaksi ottamatta tuomiollaan 19.2.1996. Kunnallisen virkaehtosopimuslain 26 ' ei estä viranhaltijaa hallintolainkäytön järjestyksessä vaatimasta palvelusuhteesta johtuvaa taloudellista etua sellaisena kuin se on hänelle suoritettava, vaikka vaatimuksen ratkaiseminen edellyttää virkaehtosopimuksen tulkintaa, jos viranhaltija ei työtuomioistuimesta annetun lain 13 ':n vuoksi voi saattaa asiaa työtuomioistuimen ratkaistavaksi. Tällöin virkamiehellä tulee, hallitusmuodon 16 ':n 1 momentti huomioon ottaen, olla oikeus saada mainitunlainen asiansa käsiteltäväksi viime kädessä hallintotuomioistuimessa. Hallintolainkäyttölain 69 ':n 1 momentin (586/1996) mukaan julkisoikeudellisesta oikeussuhteesta aiheutuvaa velvollisuutta tai oikeutta koskevan riidan, johon haetaan viranomaisen ratkaisua muuten kuin muutoksenhakuteitse (hallintoriita-asia), käsittelee lääninoikeus. Lääninoikeuden olisi siten tullut käsitellä asia hallintoriita-asiana. Tämän vuoksi korkein hallinto-oikeus kumosi ja poisti Uudenmaan lääninoikeuden päätöksen ja siirsi, ottaen huomioon hallintolainkäyttölain 69 ':n (433/1999) ja hallinto-oikeuslain (430/1999) säännökset, asian Helsingin hallinto-oikeudelle hallintoriita-asiana käsiteltäväksi. (Ään. 6-4) 20