Sosiaali- ja terveyslautakunta 26 17.03.2015 Sosiaalihuoltolain uudistuksen toimeenpano, varhaisen tuen lapsiperheiden kotipalvelun myöntämisen perusteet ja lapsiperheiden tilapäisen kotipalvelun maksut 5325/05.17.00/2015 STLTK 26 Sosiaalihuoltolaki uudistui vuoden 2015 alusta. Uusi sosiaalihuoltolaki ( 1301/2014) tulee voimaan 1.4.2015 kuitenkin niin, että 19 :ää (kotipalvelu) so velle taan 1.1.2015 alkaen ja 46, 47 ja 49 :ää 1.1.2016 alkaen. Sosiaalihuolto on kokonaisvaltaista hyvinvointipolitiikkaa. Lain sää dän tö uu distuk sen tavoitteena on vahvistaa sosiaalihuoltolain asemaa keskeisenä yleis la kina, edistää sosiaalihuollon yhdenvertaista saatavuutta ja saavutettavuutta. Lisäk si tavoitteena on siirtää sosiaalihuollon painopistettä korjaavista toimista hyvin voin nin edistämiseen ja varhaiseen tukeen sekä vahvistaa asiakaslähtöisyyttä ja kokonaisvaltaisuutta. Yhtenä tavoitteena on myös turvata tuen saantia ih misen omissa arkiympäristöissään mm. lähiverkostojen kartoittamisen kautta. Laissa määritellään sosiaalihuollon tehtäväkenttää, vahvistetaan ja edistetään mo nialais ta yhteistyötä sekä turvataan sosiaalihuollon toimintaedellytyksiä sen vastuul le ja osaamiseen kuuluvissa tehtävissä. Sosiaalihuoltolaissa perhepalvelujen painopiste muuttuu perhepalveluihin ilman las ten suo je lu asiak kuut ta. Tämä muutos edellyttää lapsen edun parempaa huomioi mis ta kaikessa viranomaisten ja ammattilaisten toiminnassa kaikissa so si aali- ja terveyspalveluissa. Erityistä tukea tarvitsevat asiakasryhmät tulee huo mioida yleisissä palveluissa (on erityisiä vaikeuksia hakea ja saada tarvitsemiaan so siaa li- ja terveyspalveluja kognitiivisen tai psyykkisen vamman tai sairauden, päihtei den ongelmakäytön, usean yhtäaikaisen tuen tarpeen tai muun syyn vuoksi pois lu ki en korkeaan ikään liittyvät tuen tarpeet vrt. vanhuspalvelulaki 3 ). Laki lisää palveluja yleisiin perhepalveluihin ja takaa vahvempaa oikeutta palvelujen saa mi seen. Lisäksi edellytetään parempaa yhteistyötä eri sosiaali- ja ter vey denhuol lon sektoreiden välillä ja lastensuojelun sekä muiden perheille palveluja tuotta vien hyvää yhteistyötä. Palveluja myönnettäessä on otettava huomioon asiakkaan etu ja lapsen etu (4 ja 5 ). Laissa säädetään hyvinvoinnin edistämisestä neuvonnan ja ohjauksen järjes tä mi sel lä sekä rakenteellisella sosiaalityöllä (6 ja 7 ). Lisäksi kunnallisten viran omais ten on seurattava ja edistettävä erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden ja lasten ja nuorten hyvinvointia sekä kehitettävä palveluja kasvatuksen tu ke misek si (8, 9 ja 10 ). Kuntalaisten sekä mm. lasten ja nuorten hyvinvointia seu rataan ohjelmien kautta. Uudentyyppistä sosiaalisen raportoinnin käytäntöä tulee liit tää alueellisesta näkökulmasta jo nyt tuotettavaan tietoon (esim. hy vin voin tisuun ni tel mien raportoinnit, säännölliset tilastot ). Sosiaalipalveluja on järjestettävä (11 ): 1. tueksi jokapäiväisestä elämästä selviytymiseen; 2. asumiseen liittyvään tuen tarpeeseen:
3. taloudelliseen tuen tarpeeseen; 4. sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseksi ja osallisuuden edistämiseksi; 5. lähisuhde- ja perheväkivallasta sekä muusta väkivallasta ja kaltoin koh telus ta aiheutuvaan tuen tarpeeseen; 6. äkillisiin kriisitilanteisiin liittyvään tuen tarpeeseen; 7. lapsen tasapainoisen kehityksen ja hyvinvoinnin tukemiseksi; 8. päihteiden ongelmakäytöstä, mielenterveysongelmasta sekä muusta sairau des ta, vammasta tai ikääntymisestä aiheutuvaan tuen tarpeeseen; 9. muuhun fyysiseen, psyykkisen, sosiaaliseen tai kognitiiviseen toi min ta kykyyn liittyvän tuen tarpeeseen; 10. tuen tarpeessa olevien henkilöiden omaisten ja läheisten tukemiseksi. Henkilöllä on oikeus välttämättömän huolenpidon ja toimeentulon tur vaa mi seen kiireellisessä tapauksessa oleskelukunnassaan (12 ). Jos henkilö oleskelee säännön mu kai ses ti tai pidempiaikaisesti työn, opiskelun tai vastaavien syiden vuok si kotikuntansa ulkopuolella, hän voi hakea sosiaalipalveluja kunnasta, jossa hän oleskelee. Kotikunnan ei tarvitse kuitenkaan järjestää sosiaalihuoltoa ul ko mail la oleskelevalle henkilölle. (57, Vrt. kotikuntalaki 3.1.. ja ter vey den huol to lain 47.2 ). Lapsen terveyttä ja kehitystä turvataan niin, että lapsella ja hänen perheel lään on oikeus saada viipymättä lapsen terveyden tai kehityksen kan nal ta välttämättömät sosiaalipalvelut kaikkina vuorokauden aikoina. Palvelujen on tuet ta va vanhempia, huoltajia ja muita lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vas taavia henkilöitä lapsen kasvatuksessa ja huolenpidossa ( 13). Kunnallisina sosiaalipalveluina on järjestettävä tuen tarpeisiin seuraavia so si aa lipal ve lu ja: sosiaalityö, sosiaaliohjaus, sosiaalinen kuntoutus, perhetyö, ko ti pal velu, kotihoito, asumispalvelut, laitospalvelut, liikkumista tukevat palvelut, päih detyö, mielenterveystyö, kasvatus- ja perheneuvonta, lapsen ja vanhemman vä listen tapaamisten valvonta ja muut sosiaalipalvelut ( 14-26) sekä lisäksi so si aa lipäi vys tys ympärivuorokautisesti kiireellisen ja välttämättömän avun tur vaa misek si (29 ). Kunnallisina sosiaalipalveluina järjestetään myös ns. erityislakien piiris sä olevat sosiaalipalveluna sen mukaan kuin niistä erikseen säädetään. Sosiaalipalveluina on sosiaalihuoltolakiin uusina nimetty sosiaaliohjaus, so si aa linen kuntoutus, perhetyö, kotihoito, asumispalvelut, liikkumista tukevat pal ve lut, päihdetyö, mielenterveystyö, lapsen ja vanhemman välisten tapaamisten val vonta, sosiaalipäivystys. Kunnat ovat aiemminkin järjestäneet osittain em. pal ve lu ja muina tarpeellisina kunnan järjestäminä sosiaalipalveluina tai muiden la kien kautta. Laissa säädetään lisäksi sosiaalipalvelujen toteuttamisesta: Asiakkaalla on oi keus saada kirjallinen päätös palvelusta (ei sosiaalityö, sosiaaliohjaus tms.). So si aa lihuol lon oikeusturvan parantamiseksi määräaikaa oikaisuvaatimuksen te ke misek si pidennetään 14 kalenteripäivästä 30 kalenteripäivään. Toimeenpano sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueella: Sosiaalityötä ja sosiaaliohjausta järjestetään eri ikäisille asiakkaille eri pal ve lu koko nai suuk sis sa. Sosiaalista kuntoutusta, joka on sosiaalityön ja so si aa li oh jauk sen keinoin annettavaa tehostettua tukea sosiaalisen toimintakyvyn vah vis ta mi sek si,
syrjäytymisen torjumiseksi ja osallisuuden edistämiseksi, on mm. kun tout ta vas sa päivätoiminnassa. Lisäksi sosiaalista kuntoutusta tarjotaan avoimissa ryh mis sä esim. Outokummussa Vaskikammarin nuorten ryhmässä ja Kon tio lah des sa Laiturin ryhminä. Nuorten sosiaalisessa kuntoutuksessa tuetaan nuorten si joit tumis ta mm. työ-, työkokokeilu- ja opiskelupaikkoihin. Nuorille so si aa li toi men asiakkaille on nimetty sosiaaliohjaajat antamaan taloudellista neuvontaa ja ohjaus ta. Työllisyysasioissa on tiivis monialainen yhteistyö kuntien työl li syys pal velu jen ja te-toimiston kanssa. Perhetyötä ja lapsiperheiden kotipalvelua järjestetään lapsiperheiden varhaisen tuen ennaltaehkäisevissä palveluissa niin, että em. työntekijäresurssia on siir retty vuoden 2015 alkupuolella lastensuojelun perhetyöstä ja kotipalvelusta en nalta eh käi se viin palveluihin. Joensuussa lastensuojeluun saatiin kaksi mää rä ai kais ta sosiaaliohjaajaa tämän yhteydessä. Muun kotipalvelun ja kotihoidon jär jes tä miseen lakimuutos ei tuo muutoksia. Varhaisentuen lapsiperheiden ko ti pal ve lun myön tä mi sel le on perhepalveluissa valmisteltu kriteerit liitteenä. Ennaltaehkäisevissä palveluissa järjestetään ostopalveluina adoptioneuvontaa se kä lasten ja vanhempien väliset tuetut tapaamiset. Valvotut tapaamiset to teute taan turvakodilla. Näiden palvelujen tarpeen arviointi ja myöntäminen on lasten val vo jien kautta. Perheitä tuetaan myös yhteistyössä järjestöjen kanssa: mm. täl lä hetkellä Pelastakaa lapset ry järjestää lapsille yökylätoimintaa. En nal ta ehkäi se vis sä palveluissa tullaan jatkossa kehittämään muita palveluja kuten pal velusete lin käyttöönottoa. Asumispalveluja järjestetään henkilöille, jotka tarvitsevat erityisestä syystä apua tai tukea asumisessa tai asumisensa järjestämisessä. Kotiin annettavat palvelut ovat ensisijaisia. Asumispalveluja voidaan järjestää tuettuna asumisena, pal ve luasu mi se na tai tehostettuna palveluasumisena. Asumispalveluissa tulee saada tar peen mu kai set kuntoutus- ja terveydenhuollon palvelut. Asumispalveluja järjes te tään yhteistoiminta-alueella mm. vammaisille henkilöille, mie len ter veyskun tou tu jil le, päihdeongelmaisille, hoitoa ja huolenpitoa tarvitseville vanhuksille se kä erityistä tukea tarvitseville nuorille. Asumispalveluja järjestetään sekä omana toimintana että ostopalveluna. Asumispalvelujen maksuihin ei tule muu toksia. Liikkumista tukevia palveluja järjestetään henkilöille, jotka eivät kykene it se näises ti käyttämään julkisia liikennevälineitä. Ensisijaisena on esteetön ja toimiva jul ki nen joukkoliikenne mukaan lukien kutsu- ja palveluliikenne. Sosiaali- ja terveys lau ta kun ta on vahvistanut 18.11.2014 99 sosiaalihuoltolain mukaisen kul jetus pal ve lu jen myöntämisen ja asiakasohjeen, jota sovelletaan myös liikkumista tu ke viin palveluihin 1.4.2015 alkaen. Päihdetyötä tehdään osana sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Päihdetyön eri tyis pal ve lut järjestetään yhteistoiminta-alueella terveyspalvelujen alla os topal ve lui na. Päihdehuollon asumispalvelut järjestetään aikuissosiaalityössä. So siaa li huol lon mielenterveyspalveluja ovat muun muassa mie len ter veys kun tou tujien asumispalvelut, sosiaalinen kuntoutus ja mielenterveyskuntoutujien te rapeut ti nen päivätoiminta, jotka yhteistoiminta-alueella järjestetään mie len terveys kes kuk sen alaisina toimintoina. Lisäksi mielenterveystyötä tehdään osana
per he neu vo la toi min taa, nuorisoasemalla tehtävässä työtä, lastensuojelussa ja päih de huol los sa. Sosiaalipäivystys järjestetään maakunnan kuntien ja Heinäveden (pl. Valtimo) kans sa yhteistyönä niin, että virka-ajan ulkopuolinen sosiaalipäivystys kai ken ikäisil le järjestetään Joensuun kaupungin sosiaalipalveluissa. Virka-ajalla kunnat hoita vat sosiaalipäivystyksen itse. Yhteistoiminta-alueella on eri palveluissa tie tyt hälytyskeskukselle annetut puhelinnumerot, joiden kautta virka-ajan so si aa li päivys tys asiat yhdistyvät oikeille tahoille. Sosiaalipäivystys toteutetaan osin va ral laolon kautta. Varallaolon takapäivystys ollaan siirtämässä kesällä 2015 tur va ko dille sen toiminnassa mahdollisesti tapahtuvien muutosten myötä. So si aa li päi vystyk sen ja turvakodin yhteyteen on suunnitteilla myös väkivaltatyön avo työ tä yhteistyössä muiden maakunnan kuntien kanssa. Asiakkaalle on nimettävä omatyöntekijä asiakkuuden ajaksi, mikäli sitä ei ole nimet ty muussa palvelussa tai sen nimeäminen on muusta syystä tarpeetonta (esim. kertaluontoinen asiointi). Omatyöntekijäasia käsiteltiin 17.2.2015 so si aa lija ter veys lau ta kun nas sa ( 14). Palvelutarpeen arviointi tulee tehdä nä ky vämmäk si kai kis sa palveluissa. Erityistä tukea tarvitsevien asiakkaiden statuksen mää rit te lee sosiaalityöntekijä, joka toimii myös omatyöntekijänä. Jos perheen pal ve lun tar ve tulee ensisijaisesti lapsen palveluntarpeesta, palveluarvion tekee so si aa li työn te ki jä. Tämä siirtää vastuuta sosiaalityöntekijöille, koska asiak kuuksia siirtyy so si aa li oh jaa jil ta sosiaalityöntekijöille mm. vammaispalveluissa ja aikuis so si aa li työs sä, jossa pitkäaikaisissakin asiakkuuksissa mm. toi meen tu lo tuessa asiointi on ollut pääasiassa etuuskäsittelijöillä. Palvelujen laatua varmistetaan omavalvonnan kautta: sosiaalihuollon toi min tayk si kön tai muun toiminnan kokonaisuuden on laadittava oma val von ta suun ni telma sosiaalihuollon laadun varmistamiseksi. Sosiaali- ja terveyskeskuksen yk siköis sä omavalvontasuunnitelmat tehdään vuoden 2015 loppuun mennessä. Lisäk si laissa määrätään hoidon ja huolenpidon turvaavasta pää tök ses tä, hen ki lökun nan ilmoitusvelvollisuudesta sekä toimenpiteistä il moi tuk sen johdosta ( pykä lät 46, 48 ja49 tulevat voimaan vuoden 2016 alusta). Sosiaalihuoltolain tavoitteena on siirtää painopistettä raskaista palveluista ja laitos hoi to pai not tei suu des ta palvelujen järjestämiseen avopalveluina. Yh teis toimin ta-alu eel la suunnitellut palvelurakennemuutokset edistävät myös mo niamma til lis ta yhteistyötä ja palvelujen järjestämistä asiakaslähtöisesti. So si aa li pal veluis sa lain toimeenpano em. tavalla siirtämällä henkilöstöä erityispalveluista ennal ta eh käi se viin palveluihin on sosiaalihuoltolain tavoitteiden mukaista. So si aa lipal ve luis sa tulee palvelut järjestää kuitenkin myös siirtymäaikana, joten so si aa lihuol to lain toteutumista, toiminnan muutosten vaikuttavuutta, henkilöstön riit tyvyyt tä ja laadun varmistamista tulee seurata: mm. mahdollinen muu tos ten ha kujen määrän lisääntyminen. Tämän lain mukaisista sosiaalipalveluista peritään maksut sosiaali- ja ter vey denhuol lon asiakasmaksuista annetun lain (734/1992) mukaisesti (Sosiaalihuoltolaki 1301/2014 56 ). Säännöllisen kotihoidon maksut on hyväksytty 18.11.2014 96. Maksut on nähtävillä luottamusmiesten verkkopalvelussa.
Valmistelijat: sosiaalipalvelujen johtaja Leena Korhonen ja vs. hoito- ja hoi va palve lu jen johtaja Seija Karukannas Sosiaali- ja terveysjohtajan päätösehdotus: Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää 1.4.2015 alkaen 1. hyväksyä sosiaalihuoltolain toimeenpanon ja varhaisentuen lap si per heiden kotipalvelun kriteerit liitteen mukaisena 2. periä maksut lapsiperheiden säännöllisestä kotipalvelusta samoin pe rustein kuin kaupungin järjestämässä kotipalvelussa 3. periä lapsiperheiden tilapäisestä kotipalvelusta seuraavat maksut: käynnin pituus käyntihinta 0-2 h 9,30 2-4 h 16,10 4-6 h 20,60 yli 6 h 25,20 Käyntimaksua ei peritä, mikäli perheen henkilömäärään sidotut tulot alittavat asiakasmaksuasetuksessa määritellyt tulorajat Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti.