JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Sivu 22 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjantarkastajien valinta 4.

Transkriptio

1 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Sosiaali- ja terveyslautakunta Aika klo 17:00-19:10 Paikka Joensuun paloasema, Noljakantie 4 Käsitellyt asiat Sivu 22 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 23 Pöytäkirjantarkastajien valinta 4 24 Merkintöjä 5 25 Sosiaali- ja terveyspalvelujen helmikuun kuukausiraportti ja talousarviomuutoksia vuodelle Sosiaalihuoltolain uudistuksen toimeenpano, varhaisen tuen lapsiperheiden kotipalvelun myöntämisen perusteet ja lapsiperheiden tilapäisen kotipalvelun maksut Viranhaltijapäätökset Tiedoksiantoja 14

2 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Sosiaali- ja terveyslautakunta Läsnä Parikka Tuula puheenjohtaja Väänänen Eira varapuheenjohtaja Tahvanainen Kari jäsen Väkeväinen Kari jäsen Karttunen Jorma jäsen Uusi-Illikainen Heleena jäsen Jääskeläinen Sampsa jäsen Järvinen Päivi jäsen Lukkarinen Ilkka jäsen Turpeinen Jari jäsen Ihanus Emilia nuorisovaltuuston edustaja Rieppo Eija va. sosiaali- ja terveysjohtaja Kosonen Anne talousjohtaja Korhonen Leena sosiaalipalvelujen johtaja Aspelund Taina va. hallintopäällikkö Timonen Leena vs. johtava ylilääkäri Kilpeläinen Lea suunnittelukoordinaattori Kuosmanen Pekka tuotantojohtaja Poissa Holopainen Hannu jäsen Suvanto Johanna jäsen Laakkonen Ari johtava ylilääkäri Karukannas Seija vs. hoito- ja hoivapalvelujen johtaja Allekirjoitukset Tuula Parikka puheenjohtaja Taina Aspelund pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja on tarkastettu Ilkka Lukkarinen pöytäkirjan tarkastaja Kari Väkeväinen pöytäkirjan tarkastaja Pöytäkirja yleisesti nähtävillä Pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä sosiaali- ja terveyskeskuksessa Pöytäkirjanpitäjä Taina Aspelund

3 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Sosiaali- ja terveyslautakunta Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus STLTK 22 Puheenjohtaja päättää todeta kokouksen laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti.

4 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Sosiaali- ja terveyslautakunta Pöytäkirjantarkastajien valinta STLTK 23 Sosiaali- ja terveysjohtajan päätösehdotus: Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää valita pöytäkirjan tarkastajiksi Ilkka Lukkarinen ja Kari Väkeväinen. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti.

5 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Sosiaali- ja terveyslautakunta Merkintöjä STLTK 24 Kokouksen alussa suunnittelukoordinaattori Lea Kilpeläinen esittelee Siilaisen terveysaseman rakentamisen vaiheita ja miten henkilöstö on saanut olla mukana suunnittelussa.

6 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveyspalvelujen helmikuun kuukausiraportti ja talousarviomuutoksia vuodelle / /2013 STLTK 25 Sosiaali- ja terveyspalvelujen vuoden 2015 ensimmäinen kuukausiraportti laaditaan helmikuun tilanteesta. Vuoden 2015 alusta Joen suu-kon tio lah ti-ou tokum pu sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alue toimii budjetillisena net to yk sik kö nä, joten kuukausiraportointiin ei enää sovelleta kirjanpidollisen tase yk si kön kaavoja. Kuntien välisiin maksuosuuksiin muutos ei vaikuta, kuntien vä li set kustannukset jaetaan edelleen kuntamaisema järjestelmällä. Helmikuun tilanteen mukaan sosiaali- ja terveyspalvelujen ylijäämä on 5 milj. euroa kun vuosi sitten vastaavaa ylijäämä oli n. 6,3 milj. euroa. Nettoyksikön yli jäämä on 5,5 milj. euroa. Helmikuun ylijäämätilannetta arvioitaessa on huomattava, et tä ostopalvelumenot ovat kirjautuneet pääosin vasta tammikuulta ja eri koissai raan hoi don menot 1,5 kk:lta. Sosiaali- ja terveyspalvelujen toimintakate ilman kuntien maksuosuuksia on 41,6 milj. euroa ja nettomenot ovat kasvaneet edellisen vuoden vastaavasta tilan tees ta 4,9%. Henkilötyökuukaudet ovat kasvaneet vuoden 2014 helmikuun tilan tees ta n. 59 henkilötyökuukautta, mikä näkyy myös reippaana 5,1%:n hen kilös tö me no jen nousuna. Myös palvelujen ostot ovat kasvaneet 4,7% vuoden takai seen tilanteeseen nähden. Myös muut toimintakulut ovat nousseet 4,9%, mi kä johtuu pääasiassa välivuokraustoiminnan määrällisestä kasvamisesta. Joensuun sosiaali- ja terveyspalvelujen nettomenot ovat 32,8 milj. euroa, kasvua edel li sen vuoden vastaavasta ajankohdasta on 5,5%. Kontiolahden nettomenot ovat n. 5,1 milj. euroa ja kasvu vuoden 2014 helmikuun tilanteeseen verrattuna on 3,8%. Outokummun menot ovat 3,7 milj. euroa ja vastaavasti kasvuprosentti on 1,6. Helmikuun perusteella tehdyn laskennallisen ennusteen mukaan Joensuun budjet ti pysyisi kokonaisuutena tilauksessaan ja Kontiolahden budjetti olisi ylit tymäs sä yhteensä sosiaalipalveluissa ja erikoissairaanhoidossa. n. 0,7 milj. euroa. Ou to kum mun talousarvio vuodelle 2015 on 1,8 milj. euroa suurempi kuin vuoden 2014 tilinpäätös ja Outokummun talousarvio on selkeästi alittumassa al ku vuoden toteuman perusteella. Outokummun talousarvioon esitetään tehtäväksi n. 0,6 milj. euron nettomäärärahojen vähennys. Tässä vaiheessa menojen vä hennys kohdistuu kaikkiin muihin tulosalueisiin paitsi erikoissairaanhoitoon. Mikäli eri kois sai raan hoi don menojen kehitys jatkuu edellisen vuoden kaltaisena, voidaan myös erikoissairaanhoidon budjettia tarkastella toisen osavuosikatsauksen yh tey des sä uudelleen. Joensuun kaupunginhallitus edellytti talousarvion yhteydessä, että toimisto- ja asian tun ti ja pal ve luis ta vähennetään menoja koko kaupungin osalta. Joensuun so si aa li- ja terveyspalveluista on toimisto- ja asiantuntijapalveluja vähennetty euroa. Talousarviomuutosten yhteydessä on tarkasteltu myös suoritteita ja todettu, että Joensuun laitospaikkojen käyttö on Kontiolahdella li sään ty mässä, mikä puolestaan nostaa Joensuun kustannuksia ja johtaa Joensuun osalta koko nai suu te na siihen, että Joensuun nettomenot kasvavat euroa. Kon tiolah del la Joensuun ostoista tulevat nettomenojen vähennykset on puolestaan siir ret ty vammaispalvelujen menojen katteeksi, joten Kontiolahden talousarvio

7 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Sosiaali- ja terveyslautakunta pie ne nee euroa. Muita talousarviomuutoksia ei Kontiolahteen tässä vaihees sa esitetä. Liitteenä 1 olevassa kuukausiraportissa toiminta ja talous on esitetty lyhyesti kun nit tain. Liitteessä 2 on esitettävät talousarviomuutokset pal ve lu ar vio tau lukoit tain. Valmistelijat: talousjohtaja Anne Kosonen, toimistopäällikkö Arja Jaatinen, vs. hoi to- ja hoivapalvelujen johtaja Sei ja Karukannas, sosiaalipalvelujen johtaja Lee na Korhonen Sosiaali- ja terveysjohtajan päätösehdotus: Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää 1. merkitä liitteen 1 mukaisen helmikuun kuukausiraportin tiedoksi. 2. esittää tilaajajaostolle liitteen 2 mukaisten talousarviomuutosten ja kun nittais ten maksuosuuksien muutoksen hyväksymistä. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Liitteet Liite 1 Sosiaali- ja terveyspalveluiden kuukausiraportti helmikuu 2015 Liite 2 Talousarviomuutoksia vuodelle 2015

8 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaalihuoltolain uudistuksen toimeenpano, varhaisen tuen lapsiperheiden kotipalvelun myöntämisen perusteet ja lapsiperheiden tilapäisen kotipalvelun maksut 5325/ /2015 STLTK 26 Sosiaalihuoltolaki uudistui vuoden 2015 alusta. Uusi sosiaalihuoltolaki ( 1301/2014) tulee voimaan kuitenkin niin, että 19 :ää (kotipalvelu) so velle taan alkaen ja 46, 47 ja 49 :ää alkaen. Sosiaalihuolto on kokonaisvaltaista hyvinvointipolitiikkaa. Lain sää dän tö uu distuk sen tavoitteena on vahvistaa sosiaalihuoltolain asemaa keskeisenä yleis la kina, edistää sosiaalihuollon yhdenvertaista saatavuutta ja saavutettavuutta. Lisäk si tavoitteena on siirtää sosiaalihuollon painopistettä korjaavista toimista hyvin voin nin edistämiseen ja varhaiseen tukeen sekä vahvistaa asiakaslähtöisyyttä ja kokonaisvaltaisuutta. Yhtenä tavoitteena on myös turvata tuen saantia ih misen omissa arkiympäristöissään mm. lähiverkostojen kartoittamisen kautta. Lais sa määritellään sosiaalihuollon tehtäväkenttää, vahvistetaan ja edistetään mo ni alais ta yhteistyötä sekä turvataan sosiaalihuollon toimintaedellytyksiä sen vas tuul le ja osaamiseen kuuluvissa tehtävissä. Sosiaalihuoltolaissa perhepalvelujen painopiste muuttuu perhepalveluihin ilman las ten suo je lu asiak kuut ta. Tämä muutos edellyttää lapsen edun parempaa huomioi mis ta kaikessa viranomaisten ja ammattilaisten toiminnassa kaikissa so si aali- ja terveyspalveluissa. Erityistä tukea tarvitsevat asiakasryhmät tulee huo mioida yleisissä palveluissa (on erityisiä vaikeuksia hakea ja saada tarvitsemiaan so siaa li- ja terveyspalveluja kognitiivisen tai psyykkisen vamman tai sairauden, päihtei den ongelmakäytön, usean yhtäaikaisen tuen tarpeen tai muun syyn vuoksi pois lu ki en korkeaan ikään liittyvät tuen tarpeet vrt. vanhuspalvelulaki 3 ). Laki li sää palveluja yleisiin perhepalveluihin ja takaa vahvempaa oikeutta palvelujen saa mi seen. Lisäksi edellytetään parempaa yhteistyötä eri sosiaali- ja ter vey denhuol lon sektoreiden välillä ja lastensuojelun sekä muiden perheille palveluja tuot ta vien hyvää yhteistyötä. Palveluja myönnettäessä on otettava huomioon asiakkaan etu ja lapsen etu (4 ja 5 ). Laissa säädetään hyvinvoinnin edistämisestä neuvonnan ja ohjauksen järjes tä mi sel lä sekä rakenteellisella sosiaalityöllä (6 ja 7 ). Lisäksi kunnallisten viran omais ten on seurattava ja edistettävä erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden ja lasten ja nuorten hyvinvointia sekä kehitettävä palveluja kasvatuksen tu ke misek si (8, 9 ja 10 ). Kuntalaisten sekä mm. lasten ja nuorten hyvinvointia seu rataan ohjelmien kautta. Uudentyyppistä sosiaalisen raportoinnin käytäntöä tulee liit tää alueellisesta näkökulmasta jo nyt tuotettavaan tietoon (esim. hy vin voin tisuun ni tel mien raportoinnit, säännölliset tilastot ). Sosiaalipalveluja on järjestettävä (11 ): 1. tueksi jokapäiväisestä elämästä selviytymiseen; 2. asumiseen liittyvään tuen tarpeeseen: 3. taloudelliseen tuen tarpeeseen; 4. sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseksi ja osallisuuden edistämiseksi; 5. lähisuhde- ja perheväkivallasta sekä muusta väkivallasta ja kaltoin koh telus ta aiheutuvaan tuen tarpeeseen;

9 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Sosiaali- ja terveyslautakunta äkillisiin kriisitilanteisiin liittyvään tuen tarpeeseen; 7. lapsen tasapainoisen kehityksen ja hyvinvoinnin tukemiseksi; 8. päihteiden ongelmakäytöstä, mielenterveysongelmasta sekä muusta sairau des ta, vammasta tai ikääntymisestä aiheutuvaan tuen tarpeeseen; 9. muuhun fyysiseen, psyykkisen, sosiaaliseen tai kognitiiviseen toi min ta kykyyn liittyvän tuen tarpeeseen; 10. tuen tarpeessa olevien henkilöiden omaisten ja läheisten tukemiseksi. Henkilöllä on oikeus välttämättömän huolenpidon ja toimeentulon tur vaa miseen kiireellisessä tapauksessa oleskelukunnassaan (12 ). Jos henkilö oleskelee sään nön mu kai ses ti tai pidempiaikaisesti työn, opiskelun tai vastaavien syiden vuok si kotikuntansa ulkopuolella, hän voi hakea sosiaalipalveluja kunnasta, jossa hän oleskelee. Kotikunnan ei tarvitse kuitenkaan järjestää sosiaalihuoltoa ul komail la oleskelevalle henkilölle. (57, Vrt. kotikuntalaki ja ter vey den huol tolain 47.2 ). Lapsen terveyttä ja kehitystä turvataan niin, että lapsella ja hänen per heel lään on oikeus saada viipymättä lapsen terveyden tai kehityksen kan nalta välttämättömät sosiaalipalvelut kaikkina vuorokauden aikoina. Palvelujen on tuet ta va vanhempia, huoltajia ja muita lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vas taavia henkilöitä lapsen kasvatuksessa ja huolenpidossa ( 13). Kunnallisina sosiaalipalveluina on järjestettävä tuen tarpeisiin seuraavia so si aa lipal ve lu ja: sosiaalityö, sosiaaliohjaus, sosiaalinen kuntoutus, perhetyö, ko ti pal velu, kotihoito, asumispalvelut, laitospalvelut, liikkumista tukevat palvelut, päih detyö, mielenterveystyö, kasvatus- ja perheneuvonta, lapsen ja vanhemman vä listen tapaamisten valvonta ja muut sosiaalipalvelut ( 14-26) sekä lisäksi so si aa lipäi vys tys ympärivuorokautisesti kiireellisen ja välttämättömän avun tur vaa misek si (29 ). Kunnallisina sosiaalipalveluina järjestetään myös ns. erityislakien piiris sä olevat sosiaalipalveluna sen mukaan kuin niistä erikseen säädetään. Sosiaalipalveluina on sosiaalihuoltolakiin uusina nimetty sosiaaliohjaus, so si aa linen kuntoutus, perhetyö, kotihoito, asumispalvelut, liikkumista tukevat pal velut, päihdetyö, mielenterveystyö, lapsen ja vanhemman välisten tapaamisten val von ta, sosiaalipäivystys. Kunnat ovat aiemminkin järjestäneet osittain em. pal ve lu ja muina tarpeellisina kunnan järjestäminä sosiaalipalveluina tai muiden la kien kautta. Laissa säädetään lisäksi sosiaalipalvelujen toteuttamisesta: Asiakkaalla on oikeus saada kirjallinen päätös palvelusta (ei sosiaalityö, sosiaaliohjaus tms.). So siaa li huol lon oikeusturvan parantamiseksi määräaikaa oikaisuvaatimuksen te kemi sek si pidennetään 14 kalenteripäivästä 30 kalenteripäivään. Toimeenpano sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueella: Sosiaalityötä ja sosiaaliohjausta järjestetään eri ikäisille asiakkaille eri pal ve lu koko nai suuk sis sa. Sosiaalista kuntoutusta, joka on sosiaalityön ja so si aa li oh jauksen keinoin annettavaa tehostettua tukea sosiaalisen toimintakyvyn vah vis ta misek si, syrjäytymisen torjumiseksi ja osallisuuden edistämiseksi, on mm. kun toutta vas sa päivätoiminnassa. Lisäksi sosiaalista kuntoutusta tarjotaan avoimissa ryh mis sä esim. Outokummussa Vaskikammarin nuorten ryhmässä ja Kon tio lahdes sa Laiturin ryhminä. Nuorten sosiaalisessa kuntoutuksessa tuetaan nuorten si joit tu mis ta mm. työ-, työkokokeilu- ja opiskelupaikkoihin. Nuorille so si aa li toimen asiakkaille on nimetty sosiaaliohjaajat antamaan taloudellista neuvontaa ja

10 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Sosiaali- ja terveyslautakunta oh jaus ta. Työllisyysasioissa on tiivis monialainen yhteistyö kuntien työl li syys palve lu jen ja te-toimiston kanssa. Perhetyötä ja lapsiperheiden kotipalvelua järjestetään lapsiperheiden varhaisen tuen ennaltaehkäisevissä palveluissa niin, että em. työntekijäresurssia on siir retty vuoden 2015 alkupuolella lastensuojelun perhetyöstä ja kotipalvelusta en nalta eh käi se viin palveluihin. Joensuussa lastensuojeluun saatiin kaksi mää rä ai kaista sosiaaliohjaajaa tämän yhteydessä. Muun kotipalvelun ja kotihoidon jär jes tämi seen lakimuutos ei tuo muutoksia. Varhaisentuen lapsiperheiden ko ti pal ve lun myön tä mi sel le on perhepalveluissa valmisteltu kriteerit liitteenä. Ennaltaehkäisevissä palveluissa järjestetään ostopalveluina adoptioneuvontaa se kä lasten ja vanhempien väliset tuetut tapaamiset. Valvotut tapaamiset to teute taan turvakodilla. Näiden palvelujen tarpeen arviointi ja myöntäminen on lasten val vo jien kautta. Perheitä tuetaan myös yhteistyössä järjestöjen kanssa: mm. täl lä hetkellä Pelastakaa lapset ry järjestää lapsille yökylätoimintaa. En nal ta ehkäi se vis sä palveluissa tullaan jatkossa kehittämään muita palveluja kuten pal velusete lin käyttöönottoa. Asumispalveluja järjestetään henkilöille, jotka tarvitsevat erityisestä syystä apua tai tukea asumisessa tai asumisensa järjestämisessä. Kotiin annettavat palvelut ovat ensisijaisia. Asumispalveluja voidaan järjestää tuettuna asumisena, pal ve luasu mi se na tai tehostettuna palveluasumisena. Asumispalveluissa tulee saada tar peen mu kai set kuntoutus- ja terveydenhuollon palvelut. Asumispalveluja järjes te tään yhteistoiminta-alueella mm. vammaisille henkilöille, mie len ter veyskun tou tu jil le, päihdeongelmaisille, hoitoa ja huolenpitoa tarvitseville vanhuksille se kä erityistä tukea tarvitseville nuorille. Asumispalveluja järjestetään sekä omana toimintana että ostopalveluna. Asumispalvelujen maksuihin ei tule muu toksia. Liikkumista tukevia palveluja järjestetään henkilöille, jotka eivät kykene it se näises ti käyttämään julkisia liikennevälineitä. Ensisijaisena on esteetön ja toimiva jul ki nen joukkoliikenne mukaan lukien kutsu- ja palveluliikenne. Sosiaali- ja terveys lau ta kun ta on vahvistanut sosiaalihuoltolain mukaisen kul jetus pal ve lu jen myöntämisen ja asiakasohjeen, jota sovelletaan myös liikkumista tu ke viin palveluihin alkaen. Päihdetyötä tehdään osana sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Päihdetyön eri tyis pal ve lut järjestetään yhteistoiminta-alueella terveyspalvelujen alla os topal ve lui na. Päihdehuollon asumispalvelut järjestetään aikuissosiaalityössä. So siaa li huol lon mielenterveyspalveluja ovat muun muassa mie len ter veys kun tou tujien asumispalvelut, sosiaalinen kuntoutus ja mielenterveyskuntoutujien te rapeut ti nen päivätoiminta, jotka yhteistoiminta-alueella järjestetään mie len terveys kes kuk sen alaisina toimintoina. Lisäksi mielenterveystyötä tehdään osana per he neu vo la toi min taa, nuorisoasemalla tehtävässä työtä, lastensuojelussa ja päih de huol los sa. Sosiaalipäivystys järjestetään maakunnan kuntien ja Heinäveden (pl. Valtimo) kans sa yhteistyönä niin, että virka-ajan ulkopuolinen sosiaalipäivystys kai kenikäi sil le järjestetään Joensuun kaupungin sosiaalipalveluissa. Virka-ajalla kunnat hoi ta vat sosiaalipäivystyksen itse. Yhteistoiminta-alueella on eri palveluissa tietyt hälytyskeskukselle annetut puhelinnumerot, joiden kautta virka-ajan so si aa-

11 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Sosiaali- ja terveyslautakunta li päi vys tys asiat yhdistyvät oikeille tahoille. Sosiaalipäivystys toteutetaan osin varal la olon kautta. Varallaolon takapäivystys ollaan siirtämässä kesällä 2015 tur vako dil le sen toiminnassa mahdollisesti tapahtuvien muutosten myötä. So si aa lipäi vys tyk sen ja turvakodin yhteyteen on suunnitteilla myös väkivaltatyön avotyö tä yhteistyössä muiden maakunnan kuntien kanssa. Asiakkaalle on nimettävä omatyöntekijä asiakkuuden ajaksi, mikäli sitä ei ole nimet ty muussa palvelussa tai sen nimeäminen on muusta syystä tarpeetonta (esim. kertaluontoinen asiointi). Omatyöntekijäasia käsiteltiin so si aali- ja ter veys lau ta kun nas sa ( 14). Palvelutarpeen arviointi tulee tehdä nä ky vämmäk si kai kis sa palveluissa. Erityistä tukea tarvitsevien asiakkaiden statuksen mää rit te lee sosiaalityöntekijä, joka toimii myös omatyöntekijänä. Jos perheen pal ve lun tar ve tulee ensisijaisesti lapsen palveluntarpeesta, palveluarvion tekee so si aa li työn te ki jä. Tämä siirtää vastuuta sosiaalityöntekijöille, koska asiak kuuksia siirtyy so si aa li oh jaa jil ta sosiaalityöntekijöille mm. vammaispalveluissa ja aikuis so si aa li työs sä, jossa pitkäaikaisissakin asiakkuuksissa mm. toi meen tu lo tuessa asiointi on ollut pääasiassa etuuskäsittelijöillä. Palvelujen laatua varmistetaan omavalvonnan kautta: sosiaalihuollon toi min tayk si kön tai muun toiminnan kokonaisuuden on laadittava oma val von ta suun nitel ma sosiaalihuollon laadun varmistamiseksi. Sosiaali- ja terveyskeskuksen yk siköis sä omavalvontasuunnitelmat tehdään vuoden 2015 loppuun mennessä. Lisäk si laissa määrätään hoidon ja huolenpidon turvaavasta pää tök ses tä, hen ki lökun nan ilmoitusvelvollisuudesta sekä toimenpiteistä il moi tuk sen johdosta ( pykä lät 46, 48 ja49 tulevat voimaan vuoden 2016 alusta). Sosiaalihuoltolain tavoitteena on siirtää painopistettä raskaista palveluista ja laitos hoi to pai not tei suu des ta palvelujen järjestämiseen avopalveluina. Yh teis toimin ta-alu eel la suunnitellut palvelurakennemuutokset edistävät myös mo niamma til lis ta yhteistyötä ja palvelujen järjestämistä asiakaslähtöisesti. So si aa li palve luis sa lain toimeenpano em. tavalla siirtämällä henkilöstöä erityispalveluista en nal ta eh käi se viin palveluihin on sosiaalihuoltolain tavoitteiden mukaista. So siaa li pal ve luis sa tulee palvelut järjestää kuitenkin myös siirtymäaikana, joten so siaa li huol to lain toteutumista, toiminnan muutosten vaikuttavuutta, henkilöstön riit ty vyyt tä ja laadun varmistamista tulee seurata: mm. mahdollinen muu tos tenha ku jen määrän lisääntyminen. Tämän lain mukaisista sosiaalipalveluista peritään maksut sosiaali- ja ter vey denhuol lon asiakasmaksuista annetun lain (734/1992) mukaisesti (Sosiaalihuoltolaki 1301/ ). Säännöllisen kotihoidon maksut on hyväksytty Maksut on nähtävillä luottamusmiesten verkkopalvelussa. Valmistelijat: sosiaalipalvelujen johtaja Leena Korhonen ja vs. hoito- ja hoi va palve lu jen johtaja Seija Karukannas Sosiaali- ja terveysjohtajan päätösehdotus: Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää alkaen 1. hyväksyä sosiaalihuoltolain toimeenpanon ja varhaisentuen lap si per heiden kotipalvelun kriteerit liitteen mukaisena 2. periä maksut lapsiperheiden säännöllisestä kotipalvelusta samoin pe rus-

12 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Sosiaali- ja terveyslautakunta tein kuin kaupungin järjestämässä kotipalvelussa 3. periä lapsiperheiden tilapäisestä kotipalvelusta seuraavat maksut: käynnin pituus käyntihinta 0-2 h 9, h 16, h 20,60 yli 6 h 25,20 Käyntimaksua ei peritä, mikäli perheen henkilömäärään sidotut tulot alittavat asiakasmaksuasetuksessa määritellyt tulorajat Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Liitteet Liite 3 Varhaisen tuen lapsiperheiden kotipalvelun myöntämisen perusteet alkaen

13 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Sosiaali- ja terveyslautakunta Viranhaltijapäätökset STLTK 27 Seuraavat päätökset on ilmoitettu sosiaali- ja terveyslautakunnalle: Liitteenä päätösluettelo viranhaltijapäätöksistä. Sosiaali- ja terveysjohtajan päätösehdotus: Merkitään tiedoksi, eikä oteta kuntalain 51 :n noljalla sosiaali- ja terveyslautakunnan käsiteltäväksi. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Liitteet Liite 4 Päätösluettelo

14 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Sosiaali- ja terveyslautakunta Tiedoksiantoja STLTK Tilaaja-tuottajamallin arviointi: Kaupunginvaltuuston hyväksymässä Rajaton tulevaisuus strate gias sa on todettu tilaaja - tuottaja- mallista, että sen ke hit tämis tar pei ta arvioidaan vuonna Kaupunginvaltuusto tulee kä sit te lemään asiaa seminaarissaan maaliskuussa. Sosiaali- ja ter veys lau ta kun nassa käydään seminaaria varten evästyskeskustelu, jossa voidaan arvioida tilaa ja-tuot ta ja mal lin toimintaa ja kehittämistarpeita ko. tuotanto lau ta kunnan näkökulmasta. Sosiaali- ja terveyslautakunta käy tilaaja-tuottajamallin ar vioin ti kes kus telun. Keskustelurunko liitteenä. Sosiaali- ja terveysjohtajan päätösehdotus: Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää merkitä tiedoksi. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Liitteet Liite 5 Keskustelurunko

15 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ OIKAISUVAATIMUSOHJEET JA VALITUSOSOITUS SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA KOKOUSPÄIVÄMÄÄRÄ PYKÄLÄT MUUTOKSENHAKUKIELLOT JA NIIDEN PERUSTEET Seuraavista päätöksistä ei kuntalain 91 :n mukaan saa tehdä oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. Pykälät: Koska päätöksestä voidaan tehdä kuntalain 89 :n mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus, seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. Pykälät Hallintolainkäyttölain 5 :n 2 momentin tai muun lainsäädännön mukaan seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. Pykälät ja valituskieltojen perusteet OIKAISUVAATIMUSOHJEET Oikaisuvaatimusviranomainen ja -aika Seuraaviin päätöksiin tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, käyntiosoite, postiosoite, telefaksi ja sähköposti: Joensuun kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunta Käyntiosoite: Torikatu 18 A Postiosoite: PL 261, JOENSUU Telefaksi: (013) Sähköposti: sosiaalijaterveysvirasto@jns.fi Pykälät Oikaisuvaatimus on tehtävä neljäntoista (14) päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Oikaisuvaatimusaikaa laskettaessa tiedoksisaantipäivää ei oteta lukuun. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän (7) päivän kuluttua siitä, kun päätöstä koskeva pöytäkirjaote on lähetetty hänelle kirjeellä. Mikäli tiedoksianto on toimitettu saantitodistusta vastaan tai luovuttamalla asiakirjat asianosaiselle, asianosaisen katsotaan saaneen tiedon saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Oikaisuvaatimuksen sisältö Oikaisuvaatimuksessa, joka on osoitettava Joensuun kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunnalle, on ilmoitettava - oikaisuvaatimuksen tekijän nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset oikaisuvaatimuksen tekijälle voidaan toimittaa - päätös, johon haetaan oikaisua - miltä kohdin päätökseen haetaan oikaisua ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla oikaisua vaaditaan Oikaisuvaatimuskirjelmä on oikaisuvaatimuksen tekijän, hänen laillisen edustajansa tai asiamiehensä allekirjoitettava. Jos oikaisuvaatimuksen tekijän puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos oikaisuvaatimuskirjelmän laatijana on muu henkilö, oikaisuvaatimuskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

16 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Oikaisuvaatimuksen toimittaminen Oikaisuvaatimus on toimitettava oikaisuvaatimusviranomaiselle ennen oikaisuvaatimusajan päättymistä. Omalla vastuulla voi oikaisuvaatimusasiakirjat lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin oikaisuvaatimusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille viimeistään oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen oikaisuvaatimusviranomaisen aukioloajan päättymistä. Oikaisuvaatimuksen voi lähettää omalla vastuullaan myös telefaksina tai sähköpostiviestinä. Tällöin oikaisuvaatimuksen on oltava perillä viimeistään oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen oikaisuvaatimusviranomaisen aukioloajan päättymistä. Jos oikaisuvaatimus on toimitettu telefaksina tai sähköpostilla, alkuperäinen oikaisuvaatimus on toimitettava viipymättä oikaisuvaatimusviranomaiselle. VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen ja valitusaika Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Mikäli päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksin myös asianosainen sekä kunnan jäsen. Valitusviranomainen, käyntiosoite, postiosoite, telefaksi ja sähköpostiosoite: ITÄ-SUOMEN HALLINTO-OIKEUS Käyntiosoite: Puijonkatu 29 A, 2.krs, KUOPIO Postiosoite: PL 1744, KUOPIO Puh (vaihde) Telefaksi: Sähköposti: Valitusaika 30 päivää, jollei pykälän kohdalla muuta ilmene Kunnallisvalitus Hallintovalitus Pykälät Pykälät Muu valitusviranomainen, Pykälät osoite ja postiosoite: Valitusaika alkaa päätöksen tiedoksisaannista. Valitusaikaa laskettaessa tiedoksisaantipäivää ei oteta lukuun. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän (7) päivän kuluttua siitä, kun päätöstä koskeva pöytäkirjaote on lähetetty hänelle kirjeellä. Mikäli tiedoksianto on toimitettu saantitodistusta vastaan tai luovuttamalla asiakirjat asianosaiselle, asianosaisen katsotaan saaneen tiedon saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Valituskirjelmä Valituskirjelmässä, joka osoitetaan valitusviranomaiselle, on ilmoitettava - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa - päätös, johon haetaan muutosta - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan Valituskirjelmä on valittajan, hänen laillisen edustajansa tai asiamiehensä allekirjoitettava. Jos muutoksenhakijan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituskirjelmän laatijana on muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

17 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Valituskirjelmään on liitettävä päätös, josta valitetaan, alkuperäisenä tai jäljennöksenä ja todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta sekä ne asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi. Valitusasiakirjojen toimittaminen Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä. Omalla vastuulla voi valitusasiakirjat lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä. Valitusasiakirjat voi lähettää omalla vastuullaan myös telefaksina tai sähköpostiviestinä. Tällöin valituksen on oltava perillä viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä. Valitusasiakirjat voi toimittaa myös: nimi, osoite ja postiosoite Valitusasiakirjat on toimitettava (jos toimitettava muulle kuin valitusviran-omaiselle): nimi, osoite ja postiosoite Pykälät Pykälät Lisätietoja Yksityiskohtainen oikaisuvaatimusohje/valitusosoitus liitetään pöytäkirjanotteeseen. Liitetään pöytäkirjaan