Uuden sosiaalihuoltolain vaikutukset

Transkriptio

1 Hallitus Hallitus Uuden sosiaalihuoltolain vaikutukset H 288 (valmistelija: perhepalvelujohtaja Matti Heikkinen) Uusi sosiaalihuoltolaki (HE 164/2014) astuu voimaan pääosin , mutta kotipalvelua koskevia säännöksiä sovelletaan jo alkaen. Laki astuisi tietyiltä osin voimaan vasta (lap sen kiireellisen sijoituksen ehdot sekä 46, 48 ja 49). Hal li tuksen esitykseen sisältyy useita lakeja (uusi sosiaalihuoltolaki, laki lasten suo je lu lain muuttamisesta, laki terveydenhuoltolain muut ta mi sesta sekä muita liitännäislakeja). Lisäksi samaan aikaan on vireillä usei ta muita sosiaalihuoltoon liittyviä lakimuutoksia. Uuden sosiaalihuoltolain tarkoitus on siirtää painopistettä eri tyis palve luis ta yleispalveluihin. Lisäksi laki vahvistaa asiakkaiden yh denver tai suut ta ja tiivistää viranomaisten yhteistyötä. Laissa mää ri tellään asiakaskeskeisyyden vahvistamiseksi ne tuen tarpeet, joiden pe rus teel la sosiaalipalveluja muuta sosiaalihuoltoa järjestetään. Sosi aa li huol lon asiakkailla olisi oikeus niihin palveluihin, joilla tur va taan välttämätön huolenpito ja toimeentulo sekä lapsen terveys ja ke hitys. Lain tavoitteena on mahdollisimman tehokas lyhytaikainen tu ki, minkä lisäksi pidempiaikaiset palvelut turvataan niitä tar vit se vil le. Kaikilla sosiaalihuollon asiakkailla olisi oikeus saada tarvittaessa arvio palvelutarpeesta sekä nimetty omatyöntekijä. Uusi so si aa li huolto la ki on ensimmäisen vaiheen uudistus sosiaalihuollon lain sää dännön kokonaisuudistuksessa. Toisessa vaiheessa tar kis te taan sosiaalihuollon erityislainsäädäntö ja kolmannessa vaiheessa ra japin ta lait. Arviot uuden sosiaalihuoltolain kustannusvaikutuksista vaih te le vat kansallisesti noin 30 miljoonan euron (STM) ja 100 miljoo nan euron (Kuntaliitto) välillä. Yleistä uudesta sosiaalihuoltolaista Sosiaalihuollon lainsäädäntö on suurelta osin peräisin ja 1980-lu vul ta luvulla kiinnitettiin huomiota asiakkaan ja po tilaan asemaan, jolloin palveluiden käyttäjien oikeuksia ja kohtelua sel key tet tiin luvulla sosiaalihuollon lainsäädännön ke hit tä minen on liittynyt palvelulainsäädäntöhankkeeseen, kunta- ja pal ve lura ken ne uu dis tuk seen sekä viimeisimpänä sosiaali- ja ter vey denhuol lon järjestämiseen ja sisältöön. Kuntien ja alueiden välillä on tällä hetkellä eroja sosiaalihuollon peruspalveluissa, yhteistyössä ja työn jaos sa. Laatu- ja saatavuuserot vaihtelevat merkittävästi.

2 Uuden sosiaalihuoltolain keskeiset muutokset liittyvät muun muas sa palveluiden oikea-aikaisuuteen, päätöksentekomenettelyyn, lap siper hei den palveluiden ja lastensuojelun muutoksiin, palvelujen laatuun, omavalvontaan, ilmoitusvelvollisuuteen. Lisäksi laissa on yk sittäi siä uusia lakivelvoitteita. Palveluiden oikea-aikaisuus ja päätöksentekomenettely Lakiin sisältyy kaikessa sosiaalihuollossa sovellettavia asia kas proses sia koskevia säännöksiä, joilla nopeutettaisiin asiakkaan oh jau tumis ta tarvittavien palvelujen piiriin, lyhennettäisiin asiakkuuksien kestoa ja turvattaisiin palvelut niille asiakkaille, jotka eivät ole oi keu tet tuja sosiaalihuollon palveluihin erityislainsäädännön perusteella. Kai killa sosiaalihuollon asiakkailla olisi oikeus saada tarvittaessa pal ve lutar peen sa arvioiduksi ja asiakkaalle nimettäisiin omatyöntekijä. Asiak kuu den alussa tehtävä palvelutarpeen arviointi korvaa osin nykyi set asiakassuunnitelmat. Laki edistää myös yhteisten suun ni telmien tekemistä. Erityistä tukea tarvitsevien lasten, nuorten ja muiden erityistä tukea tar vit se vien asiakkaiden palvelujen saaminen ja perusoikeuksien toteu tu mi nen turvataan sosiaalityöntekijän tuen, monialaisen yh teistyön ja koko sosiaalihuoltoa koskevan yhtenäisen pää tök sen te ko menet te lyn avulla. Esimerkiksi palvelutarpeen arviointi edellyttää edellä mai ni tuis sa tilanteissa viranhaltijalta sosiaalityöntekijän kelpoisuutta (272/2005, 3 ) ja asiakkuuden ajaksi on nimettävä omatyöntekijä, joll ei nimeäminen ole tarpeetonta. Sosiaalihuollon asiakkaiden oikeusturva pidentyy oi kai su vaa ti muksen osalta 14 vuorokaudesta 30 päivään. Lisäksi va li tus lu pa jär jestel mä tulee käyttöön nykyisen pääsäännön mukaisen valituskiellon ase mas ta. Lapsiperheiden palveluiden ja lastensuojelun muutokset Osa lastensuojelun avohuollon tukitoimista siirtyy sosiaalihuoltolain mu kai sik si palveluiksi (perhetyö, tukihenkilö tai -perhe, ver tais ryh mätoi min ta). Tavoitteena on madaltaa tuen hakemisen kynnystä ja turva ta tarvittava tuki perheille oikea-aikaisesti ilman lastensuojelun asiak kuut ta. Lapsiperheellä on lain mukaan oikeus saada perheen huo len pi to teh tä vän turvaamiseksi välttämätön kotipalvelu. Lastensuojelun asiakkuus alkaa jatkossa vasta, kun selvitysten perus teel la todetaan, että lapsella on lastensuojelun tarve tai kun lapsel le tai hänen perheelleen annettaisiin lastensuojelun palveluja tai tu ki toi mia. Lastensuojelujen jälkihuollossa olevien lasten ja nuorten oi keut ta asumisen ja toimeentuloturvaan selkeytetään.

3 Lapsen kiireellisen sijoituksen ehtoja kiristetään. Lapsi voitaisiin sijoit taa kiireellisesti vain, jos huostaanoton edellytykset täyttyvät ja lap si olisi välittömässä vaarassa tai sijoituksen aikana olisi käy tet tä vä rajoituksia. Kiireellisen sijoituksen sijaan voisi käyttää avohuollon sijoi tus ta ja muita avohuollon tukitoimia. Tämä uudistus vähentää vasten tah toi sia toimenpiteitä ja samalla hallintotuomioistuinten työ määrää. Lastensuojelulain ilmoitusvelvollisuutta laajennetaan lasten kanssa toi mi vien ammattilaisten osalta. Rikostutkinnan nopeuttamiseksi niil lä ammattilaisilla, joilla on velvollisuus tehdä lastensuojeluilmoitus, on jatkossa velvollisuus tehdä ilmoitus myös suoraan poliisille epäil täessä lapsen pahoinpitelyä tai seksuaalirikos. Myös tulli, ra ja var tio lai tos ja ulosottoviranomainen ovat jatkossa velvollisia tekemään las tensuo je lu il moi tuk sen. Sosiaalihuoltolain on arvioitu pienentävän lastensuojelun asia kasmää riä, kun palveluja on mahdollista saada yleispalveluina. Ko ti palve lun lisäämisen on arvioitu vähentävän edelleen muiden pal ve luiden kysyntää. Pitkällä aikavälillä varhaisen tuen on arvioitu vä hen tävän raskaita, korjaavia palveluita. Uusia velvoitteita ja käsitteiden täsmennyksiä Lapsen ja vanhemman välisten tapaamisten valvonta on uusi kunnal le määritelty tehtävä, eikä valvonnasta saa periä maksuja. Ai kaisem piin sosiaalipalveluihin on tullut täsmennyksiä, esimerkiksi lap siper heil le olisi järjestettävä välttämätön kotipalvelu ja raskaana ole valla henkilöllä on oikeus saada välittömästi riittävät päih teet tö myyt tä tukevat sosiaalipalvelut. Uudessa sosiaalihuoltolaissa määritellään keskeisiä kunnissa jo nykyi sin käytössä olevia palveluja kuten sosiaalityö ja -ohjaus, so si aa linen kuntoutus sekä tilapäisen asumisen järjestäminen. Sosiaalisella kun tou tuk sel la tuetaan esimerkiksi nuorten sijoittumista työ-, työ kokei lu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikkaan. Rakenteellista sosiaalityötä tulee jatkossa hyödyntää sosiaalisten on gel mien korjaamiseen ja ehkäisemiseen. Lakiluonnokseen si säl tyy useita ehdotuksia, joilla parannetaan yhteistyötä sosiaali- ja ter veyden huol lon sekä muiden toimialojen kesken. Lisäksi sel key te tään yhteisissä palveluissa sovellettavia säännöksiä. Asumispalveluja järjestetään henkilöille, jotka erityisestä syystä tarvit se vat apua tai tukea asumisessa tai asumisen järjestämisessä. Ko tiin annettavat palvelut ovat ensisijaisia suhteessa sellaisiin pal velui hin, jotka edellyttävät muuttamista ja sisältävät sekä asumisen et tä

4 palvelut. Tilapäistä asumista järjestetään henkilöillä, jotka tar vit se vat lyhytaikaista ja kiireellistä apua. Esteetön ja toimiva julkinen liikenne (mukaan lukien kutsu- ja pal velu lii ken ne) on ensisijainen tapa järjestää kaikille kuntalaisille so vel tuva liikkuminen. Liikkumisen tukea järjestetään henkilöille, jotka eivät ky ke ne itsenäisesti käyttämään julkisia liikennevälineitä. Liikkumisen tu ki pal ve lut voivat muodostua käytännössä useista eri to teut ta mis tavois ta. Palvelujen laatu, omavalvonta ja ilmoitusvelvollisuus Palvelujen laadun varmistamiseksi laissa säädetään oma val von nasta sekä sosiaalihuollon henkilöstöön kuuluvien il moi tus vel vol li suudes ta. Jatkossa henkilökunnan on tehtävä ilmoitus epäkohdista asiak kaan sosiaalihuollon toteuttamisessa. Aikaisemmin pelkästään yksityistä sosiaalihuoltoa koskenut vaa timus omavalvonnan järjestämisestä laajenee julkiseen so si aa li huoltoon. Kunnan sosiaalihuollon toimintayksiköiden on laadittava toi minnan laadun, turvallisuuden ja asianmukaisuuden varmistamiseksi oma val von ta suun ni tel ma. Käytännön muutoksia Kainuun sotessa Uusi sosiaalihuoltolaki aiheuttaa useita yksittäisiä käytännön muutok sia Kainuun sotessa. Esimerkiksi rakenteellinen sosiaalityö tulee ot taa huomioon kuntien lakisääteisissä suunnitelmien laadinnassa (7 ; osin myös 9 ). Asiakkaan sosiaalihuoltoa koskevan oi kai suvaa ti muk sen määräaika pitenee 14 päivästä 30 päivään. Pää tös vallan delegointi tulee sosiaalihuollon osalta tarkistaa, minkä lisäksi laki uu dis tus vaikuttaa esimerkiksi asiakasmaksuihin (mm. valvotut tapaa mi set). Omavalvontasuunnitelmat tulee lain mukaan laatia. Lakiluonnoksessa suurimmat taloudelliset vaikutukset on arvioitu liitty vän henkilöstömäärän kasvuun erityisesti perheitä tukevissa palve luis sa (perhetyö, valvotut tapaamiset, kotipalvelu, oma työn te ki jä) sekä sosiaalisen kuntoutuksen vuoksi (nuorisopalvelutakuu). So siaa li huol to lain on arvioitu lisäävän erityisesti sosiaaliohjaajia, lä hi hoita jia ja kodinhoitajia sekä sosiaalityöntekijöitä. Henkilöstö- ja taloudellisten voimavarojen näkökulmasta Kainuun so te on varautunut joihinkin muutoksiin talousarviovuonna Esi mer kik si perhetyöntekijöiden ja lapsiperheiden kotipalveluiden hen ki lö kun taa lisätään 1 HTV. Myös lasten ja nuorten päih de pal velui den henkilöstövoimavarojen lisäämisen (2 HTV) voidaan arvioida suun taa van tukea yleispalveluihin.

5 Kuntayhtymän johtajan ehdotus: Palvelutarpeen arviointi ja asiakkuuden ajaksi nimettävän oma työnte ki jän velvoitteen voidaan arvioida vaativan henkilöstöresurssien tar kis ta mis ta ja voi aiheuttaa paineita lisätä henkilöstövoimavaroja niin lastensuojelussa, aikuissosiaalityössä kuin vam mais pal ve luis sakin. Kainuun soten vuoden 2015 talousarvioesityksessä ei kaik kiin tulosyksiköiden esittämiin lisäresursseihin ollut kohdentaa määrärahaa, mikä osaltaan vaikeuttaa lain toimeenpanoa. Puolangan kunnan edustaja ei osallistu tämän asian käsittelyyn. Lisätietoja asiasta antaa perhepalvelujohtaja Matti Heikkinen, puh tai kuntayhtymän johtaja Maire Ahopelto, puh Sähköpostiosoitteet ovat muotoa Hallitus merkitsee asian tiedoksi. Hallitus: Hyväksyi.