Lausunto 1 (15) Viestintäviraston lausunto Yleisradio Oy:n kertomuksesta vuoden 2012 aikana tarjotusta palvelusta
Lausunto 2 (15) Sisältö 1 TAUSTAA... 3 2 VIESTINTÄVIRASTOLLE ANNETTAVAN KERTOMUKSEN TARKOITUS... 3 3 KERTOMUKSEN ARVIOINTI... 4 3.1 Yleistä... 4 3.1.1 Arvioinnin rajaus... 4 3.1.2 Yleistä kertomuksesta... 5 3.2 Eriyttäminen... 5 3.2.1 Aineiston tarjonnan eriyttäminen, internetissä ja matkaviestimissä tarjottu julkinen palvelu... 6 3.2.2 Muut tehtävät: Yleisradion kaupallinen toiminta... 6 3.2.3 Yleisradion julkinen palvelu radiossa ja tv:ssä... 8 3.3 Muut televisio- ja radiotoiminnan valvontaan liittyvät tiedot... 10 3.3.1 Mainonta- ja sponsorointikielto... 10 3.3.2 Ohjelmiston eurooppalaisuus ja riippumaton tuotanto... 11 3.3.3 Ohjelmistojen saattaminen näkö- ja kuulorajoitteisten saataville... 12 3.3.4 SVT Worldin ohjelmistotoimilupa... 14 4 VIESTINTÄVIRASTON LAUSUNTO... 14
Lausunto 3 (15) 1 TAUSTAA Tässä lausunnossa arvioitavana olevasta vuotta 2012 koskevasta Yleisradio Oy:n tarjoamaa palvelua koskevasta kertomuksesta säädetään Yleisradio Oy:stä annetussa laissa 1 (jäljempänä yleisradiolaki). Yleisradiolakia muutettiin lailla 10.8.2012/474, joka tuli voimaan vuoden 2013 alussa. Nyt arvioitavana oleva Yleisradion Viestintävirastolle antama kertomus on ensimmäinen muutoksen jälkeen annettu kertomus ja se kohdistuu kokonaan muutoksen voimaantuloa edeltävään vuoteen 2012. Edellistä, vuoden 2011 kertomusta koskevassa lausunnossaan Viestintävirasto totesi Yleisradion julkisen palvelun toiminnan vuonna 2011 täyttäneen sille viraston valvottaviin kuuluvien säännösten suhteen lainsäädännössä asetetut vaatimukset. Yleisradio toimitti kertomuksen vuoden 2012 aikana tarjotusta palvelusta Viestintävirastolle määräaikaan mennessä 26.4.2013. Kertomukseen sisältyivät seuraavat liitteet: Yleisradion tuloslaskelma 2012 eriytettynä (liite 1), Yleisradion tase 31.12.2012 eriytettynä (liite 2), Yleisradion kaupallisen toiminnan eriytetyt tuloslaskelmat 2012 (liite 3 ei sisälly kertomuksen julkiseen versioon) ja tilintarkastajan lausunto Yleisradion eriyttämislaskelmista. Kertomuksen ohessa toimitettiin myös Yleisradion tilinpäätös 31.12.2012 sekä Yleisradion kertomus Eduskunnalle. Yleisradion kertomus sisältää viimeisenä jaksona valtioneuvoston Yleisradiolle myöntämän SVT World -kanavan ohjelmistotoimiluvassa edellytetyn selvityksen toteutuneesta ohjelmatoiminnasta. 2 VIESTINTÄVIRASTOLLE ANNETTAVAN KERTOMUKSEN TARKOITUS Yleisradion hallituksen Viestintävirastolle toimittamasta kertomuksesta säädetään yleisradiolain 6 b, 12 a ja 12 b :issä. Yleisradiolain mukaan Yleisradion on annettava vuosittain huhtikuun loppuun mennessä Viestintävirastolle kertomus edellisen kalenterivuoden aikana tarjotusta palvelusta. Yhtiö velvoitetaan esittämään kertomuksessaan ne tiedot, jotka ovat tarpeen Viestintäviraston televisio- ja radiotoiminnan valvontatehtävässä. Yleisradion on lisäksi toimitettava Viestintävirastolle huhtikuun loppuun mennessä tilinpäätöksensä, eriytettyjen toimintojen tuloslaskelmat ja taseet liitetietoineen sekä yhtiön tilintarkastajien lausunto eriyttämislaskelmista. Yhtiön on salassapitosäännösten estämättä Viestintäviraston pyynnöstä toimitettava myös muut valvonnassa tarvittavat tiedot. Viestintäviraston on puolestaan annettava kertomuksesta ja edellä mainituista tilinpäätösasiakirjoista lausuntonsa valtioneuvostolle syyskuun loppuun mennessä. Viestintäviraston valvontatehtävät on määritelty yleisradiolain uudessa 12 a :ssä. Sen mukaan Viestintävirasto valvoo 7 a, 8, 8 a ja 12 :n noudattamista sekä sitä, että käytössä ei ole alihinnoittelua eikä ristikkäistukia. Viestintäviraston valvonta 1 Laki Yleisradio Oy:stä 1380/1993.
Lausunto 4 (15) kohdistuu siten mainonta- ja sponsorointikiellon ohella Yleisradion velvollisuuteen eriyttää laissa säädetyt toiminnot, aineistot ja verkkopalvelut toisistaan. Yleisradiolain muutoksen myötä Viestintäviraston vastuulle lisättiin myös Yleisradion kaupallisen toiminnan valvonta, johon alihinnoittelun ja ristikkäistukien kiellon valvonta liittyy. Yleisradiolakiin sisällytettiin muutoksen yhteydessä lisäksi seuraamussäännökset siltä osin, kuin säännösten valvonta on Viestintäviraston tehtävä. Jos Yleisradio rikkoo ko. säännöksiä, Viestintävirasto voi velvoittaa yhtiön korjaamaan virheensä tai laiminlyöntinsä. Velvoitteen tehosteeksi voidaan asettaa uhkasakko tai uhka siitä, että tekemättä jätetty toimenpide teetetään yhtiön kustannuksella. Yleisradiolain muutosten perusteluissa (HE 29/2012 vp.) todetaan, että Viestintäviraston toimivaltaa Yleisradion julkisen palvelun taloudellisessa valvonnassa ehdotetaan vahvistettavaksi. Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnan mietinnössä LiVM 8/2012 vp Viestintäviraston valvontatehtävän kohdentumisesta todetaan, että julkisen palvelun sisällön valvonta tai yleisradiolain 7 :n mukaisen julkisen palvelun tehtävän toteutumisen valvonta ei kuulu Viestintäviraston vaan Yleisradion hallintoneuvoston toimivaltaan. Viestintävirastolle kuuluu sen sijaan yhtiön toiminnan lainmukaisuuden valvonta. Liikenne- ja viestintävaliokunnan lausunnon mukaan hallintoneuvoston ja Viestintäviraston valvontatehtävät ja roolit täydentävät toisiaan. Viestintävirasto arvioi em. nojalla Yleisradion kertomusta vuoden 2012 aikana tarjotusta palvelusta erityisesti sen suhteen, antaako kertomus riittävästi tietoa yhtiön toiminnasta siltä osin kuin yhtiön toiminnan valvonta on säädetty Viestintäviraston tehtäväksi. Viestintäviraston tehtäväksi ei ole säädetty julkisen palvelun sisällön tai tehtävän toteutumisen valvontaa. 3 KERTOMUKSEN ARVIOINTI 3.1 Yleistä 3.1.1 Arvioinnin rajaus Yleisradio Oy:stä annetun lain 12 b :n mukaan yhtiön on vuosittain annettava Viestintävirastolle kertomus edellisen kalenterivuoden aikana tarjotusta palvelusta. Uuden 12 a :n mukaan Yleisradion on lisäksi toimitettava Viestintävirastolle tilinpäätöksensä, eriytettyjen toimintojen tuloslaskelmat ja taseet liitetietoineen sekä yhtiön tilintarkastajien lausunto eriyttämislaskelmista. Viestintäviraston taloudelliset valvontatehtävät sisältävän 12 a :n mukaan Viestintäviraston tehtäviin kuuluu valvoa myös, ettei käytössä ole alihinnoittelua eikä ristikkäistukia. Yleisradion julkisen palvelun kustannukset katetaan valtion talousarviosta saatavalla rahoituksella. Viestintäviraston valvonnalla on tarkoitus varmistaa, että rahastosta saatava rahoitus käytetään vain laissa säädetyn julkisen palvelun toteuttamiseen, eikä kaupallisiin, markkinoita vääristäviin tarkoituksiin. Komission valtiontukitiedonannon mukaan ristikkäistukien kiellon tarkoituksena on
Lausunto 5 (15) varmistaa, että julkista rahoitusta käytetään ainoastaan julkisen palvelun rahoitukseen. Julkisella rahoituksella ei saa rahoittaa yhtiön kaupallista toimintaa. Valtiontukitiedonannon lähtökohtana alihinnoittelun kiellon osalta puolestaan on se, ettei ei-julkisia toimintoja, kuten kaupallisia maksullisia palveluja, hinnoitella tasolle, jonka voidaan kohtuudella katsoa alittavan markkinaehtoisen tarjonnan. Tiedonannon mukaan alihinnoittelun kiellon tarkoituksena on estää markkinoiden vääristyminen tilanteessa, jossa julkisen palvelun yhtiö tarjoaa markkinoilla myös eijulkisen palvelun toimintoihin kuuluvia tuotteita tai palveluja, kuten maksullisia palveluja. Valvonnassaan Viestintävirasto arvioi, onko Yleisradion rahastosta saama korvaus komission tiedonannossa esitetyllä tavalla oikeassa suhteessa julkisen palvelun toteuttamisen toteutuneisiin nettokustannuksiin. Yleisradiolain 12 b :ssä mainittuja tietoja, joita Viestintävirasto tarvitsee televisioja radiotoiminnan valvontatyössään, ovat ohjelmistojen eurooppalaisuutta ja riippumatonta tuotantoa koskevien kiintiöiden, mainontaa ja sponsorointia sekä äänija tekstityspalvelujen ohjelmiin liittämistä koskevien säännösten noudattaminen. Yleisradiolain 7 :n valvonta ei kuulu Viestintäviraston toimivaltaan. Viestintävirasto ei siten arvioi lausunnossaan julkisen palvelun toteutumista tai sisältöä. 3.1.2 Yleistä kertomuksesta Yleisradion kertomus vuodelta 2012 on kokonaissivumäärältään aikaisempia Viestintävirastolle annettuja kertomuksia suppeampi. Viestintäviraston valvontatehtävän kohteiden osalta kertomus on kuitenkin aiempaa yksityiskohtaisempi eriyttämislaskelmineen ja tilinpäätös- yms. tietoineen. Kertomuksen tarkoituksena on antaa Viestintävirastolle sen valvontatehtävässä tarvitsemat tiedot. Seuraavissa luvuissa arvioidaan kertomuksessa annettuja tietoja yksityiskohtaisesti. Luvussa 3.2 arvioidaan annettuja tietoja eriyttämisen kannalta ja luvussa 3.3 muun televisio- ja radiotoimintaan liittyvän valvonnan kannalta. 3.2 Eriyttäminen Yleisradion antaman kertomuksen eriyttämistä koskevaan osioon on liitetty eriyttämistä koskeva tilintarkastajan lausunto sekä eriytetyt tuloslaskelma ja tase. Tilintarkastajan lausunnossa todetaan, että Yleisradio on määritellyt eriyttämisperiaatteet julkisen palvelun toiminnalle ja muulle toiminnalle sekä laatinut eriyttämislaskelmat. Lausunnon mukaan käytetyt periaatteet noudattavat olennaisilta osiltaan Viestintäviraston yleisohjeessa esitettyjä eriyttämislaskelmien yleisiä laadintaperiaatteita ja että eriyttämislaskelmat perustuvat Yleisradion kirjanpitoon. Eriytetty tuloslaskelma ja tase on laadittu siten, että Yleisradio on jaotellut liiketoiminnot julkisen palvelun tarjontaan televisiossa ja radiossa, julkisen palvelun tarjontaan internetissä ja matkaviestimissä sekä kaupallisen toiminnan omana osionaan. Lisäksi Yleisradio on tuloslaskelmansa yhteydessä antanut tarkentavia tietoja liiketoiminnan muista tuotoista, muista kuluista sekä esityskorvauksista. Yleisradio ei kertomuksensa mukaan harjoita viestintämarkkinalain (393/2003) 2 :ssä tarkoitettua verkkopalvelua. Tämän vuoksi yhtiö ei ole kertomuksessaan käsitellyt yleisradiolain 8 a :ssä edellytettyä verkkopalvelun erittelyä muusta toiminnasta.
Lausunto 6 (15) 3.2.1 Aineiston tarjonnan eriyttäminen, internetissä ja matkaviestimissä tarjottu julkinen palvelu Yleisradiolain 7 a :n perusteella yhtiön tulee eriyttää televisio- ja radiotoiminnan julkisesta palvelusta muu julkinen palvelu. Eriyttämisellä tarkoitetaan 7 a :ssä sitä, että eriytettäville toiminnoille laaditaan tilikausittain tuloslaskelma ja tase. Tuloslaskelman ja taseen tulee olla yhtiön kirjanpidosta johdettavissa ja ne on laadittava soveltuvin osin kirjanpitolain (1336/1997) säännösten mukaisesti. Internetpalvelujen lisäksi yleisradiolain 7 a :ssä tarkoitettuun ryhmään kuuluvat myös matkaviestimillä käytettäväksi tarjotut selaimella ja ladattavilla sovelluksilla sekä tekstiviesteinä toteutetut palvelut (ns. mobiilipalvelut, http://m.yle.fi/). Matkaviestimillä käytettäväksi tarjotuista sisällöistä lähes kaikki julkaistaan myös radio- ja tv-kanavilla. Samaisen lainkohdan mukaan yhtiön ottaessa omaan käyttöönsä julkisen palvelun televisio- ja radiotoiminnassa tuotettua aineistoa tarjotakseen sitä muualla kuin televisio- ja radiotoiminnassa, sen tulee tapahtua samoin ehdoin kuin yhtiön luovuttaessa aineistoa yhtiön ulkopuoliseen käyttöön. Yleisradiolain 7 a :n mukaiseen tuloslaskelmaan (liite 1) sisältyy tuloina vain tekstiviestipalveluista saadut tulot. Julkisen palvelun tuottamiseen tarkoitetut valtion televisio- ja radiorahastosta saadut tv-maksutulot (Ylen liikevaihto) on kokonaisuudessaan kohdistettu eriyttämislaskelmassa julkisen palvelun tarjontaan tv:ssä ja radiossa eikä lainkaan internetissä ja matkaviestimiin tarjotun julkisen palvelun tuloslaskelmaan. 3.2.2 Muut tehtävät: Yleisradion kaupallinen toiminta Yleisradiolain 8 :n perusteella myös muu toiminta kuin 7 :n mukainen julkinen palvelu tulee eriyttää kirjanpidossa julkisen palvelun toiminnasta. Myös mahdollinen yhtiön tarjoama verkkopalvelu on 8 a :n mukaan eriytettävä. Yleisradio Oy:n yhtiöjärjestyksen mukaan mahdollinen muu, julkisen palvelun yleisradiotoimintaa tukeva muu toiminta (myöhemmin kaupallinen toiminta) on järjestettävä kirjanpidollisesti erilliseksi julkisen palvelun yleisradiotoiminnasta. Kaupallinen toiminta on jaettu eriyttämislaskelmassa (liite 3, ei-julkinen) viiteen erilliseen tuloslaskelmaan. Nelonen Median tv-lähetyskeskus Yleisradio tarjoaa sopimuksen perusteella Sanoma Entertainment Oy:lle (Nelonen Media) tv-lähetyskeskuspalveluja sen tv-kanaville. Palvelujen tarjoamiseen osallistuva Yleisradion henkilöstö ei tee mitään muuta työtä Yleisradiossa. Myös Nelonen Media Palvelutuotantoon käytettävät laitteistot ja muu käyttöomaisuus ovat vain tämän palvelutuotannon käytössä. Yleisradion kertomuksen mukaan Nelonen Median tv-lähetyskeskustoiminnan tuloslaskelma sisältää tämän toiminnan tuotot ja suorat kulut aiheuttamisperusteisesti sekä suorien kulujen suhteessa jaetun osuuden yhtiön yhteisistä hallinto- ja tukipalvelukuluista.
Lausunto 7 (15) Tallenteiden ja oikeuksien myynti Yleisradio tarjoaa kuluttajille julkisen palvelun tv- ja radio-ohjelmien tallenteita sekä ohjelmiin liittyviä oheistuotteita verkkomyyntinä (http://yleshop.yle.fi/). Lisäksi Yleisradio myy ulkomaisille tv-yhtiöille sekä kotimaisille ja ulkomaisille avsisältöjen jakelijoille tuottamiensa tv- ja radio-ohjelmien lähetysoikeuksia sekä muita av-sisältöjen immateriaalioikeuksia. Tallenteiden ja oikeuksien myynnin tuloslaskelma sisältää tämän toiminnan tuotot ja suorat kulut aiheuttamisperusteisesti sekä suorien kulujen suhteessa jaetun osuuden yhtiön yhteisistä hallinto- ja tukipalvelukuluista. Tuotantopalvelut Yleisradio tarjoaa muille tv-yhtiöille, itsenäisille tv-tuotantoyhtiöille sekä muille ostajille Yle Tuotannot -yksikön henkilö-, tila-, tietoliikenneyhteys- ja laitekapasiteettia erilaisten sopimusten pohjalta. Palveluja tarjotaan Yleisradion mukaan tilanteissa, joissa julkisen palvelun sisältöjen tuottamisen kannalta on järkevää tarjota vapaata kapasiteettia myös muille kuin Yleisradion omaan käyttöön. Yleisimmät tällaiset tilanteet ovat: - tuotannon vuotuinen kausivaihtelu, joka jättää ajoittain vapaaksi Ylen kapasiteettia, - tuotannon päivä- ja viikkorytmin mukainen vaihtelu, joka jättää vajaakäytölle Ylen kiinteää kapasiteettia ja - eräiden muiden tahojen kuin Ylen tuottamat julkisen palvelun ohjelmasisällöt, joiden tuotannossa on taloudellisesti tai muutoin tarkoituksenmukaista käyttää Ylen tuotantokapasiteettia. Tuotantopalveluiden myynnin tuloslaskelma sisältää tämän toiminnan tuotot ja suorat kulut aiheuttamisperusteisesti sekä suorien kulujen suhteessa jaetun osuuden yhtiön yhteisistä hallinto- ja tukipalvelukuluista. Urheilun erillishankkeet Yleisradio toteuttaa suurissa kansainvälissä urheilukilpailuissa (olympialaisissa, yleisurheilun MM- ja EM-kisoissa) joidenkin kilpailulajien tai -tapahtumien televisioinnin. Tällaisia merkittäviä urheilukilpailuja on tyypillisesti joka toinen vuosi, kilpailujen järjestämisaikatauluista riippuen. Urheilun erillishankkeiden tuloslaskelma sisältää tämän toiminnan tuotot ja suorat kulut aiheuttamisperusteisesti sekä suorien kulujen suhteessa jaetun osuuden yhtiön yhteisistä hallinto- ja tukipalvelukuluista. Tilojen vuokraus Yleisradio antaa vuokralle omistamiaan toimitiloja, joille yhtiön omassa toiminnassa ei ole käyttöä. Vuokralle annettuja tiloja oli vuoden 2012 lopussa 8.700 neliömetriä yhtiön omistamista yhteensä 211.000 neliömetrin toimitiloista. Lisäksi Yle on vuokrannut käyttöönsä muiden omistamia tiloja 51.000 neliömetriä. Tilat on annettu vuokralle markkinahintaan. Tilavuokrauksen tuloslaskelma sisältää tuottoina mm. vuokratuotot. Tilavuokrauksen kuluiksi on kohdistettu laskennalliset sisäiset vuokrat, joihin sisältyy mm. poistot. Kiinteistöjen poistot olivat vuonna 2012 poikkeuksellisen suuret rakennusten kertaluonteisten lisäpoistojen takia. Näiden lisäksi tilavuokrauksen kuluiksi on kohdistettu em.
Lausunto 8 (15) kulujen suhteessa jaettu osuus yhtiön yhteisistä hallinto- ja tukipalvelukuluista. Tilojen vuokrauksen eriytetty tuloslaskelma on 98.844 euroa tappiollinen sen jälkeen, kun vuokraustoiminnalle on edellä kuvatulla tavalla kohdistettu laskennalliset kulut. Tällä tavoin vuokraustoiminnan kulut on laskettu varmuuden vuoksi niin suuriksi, että ne täydellä varmuudella kattavat todelliset kulut. Aiheuttamisperusteiset todelliset vuokraustoiminnan kulut ovat pienemmät kuin eriyttämislaskelmassa esitetyt vuokraustoiminnan kokonaiskulut. Tällä menettelyllä Ylen mukaan varmistetaan, että yhtiö ei subventoi julkisen palvelun tuloilla kaupallista toimintaa. Yleisradion mukaan kokonaistalouden kannalta kaupallisen vuokraustoiminnan tulot 1.567.174 euroa kattavat kaikki yhtiön omistuksessa olevista mutta yhtiön omassa toiminnassa käyttämättä olevista ulosvuokratuista toimitiloista kertyvät suorat kulut sekä valtaosan laskennallisista kuluista. Yleisradion kokonaistulos on siten Ylen mukaan vuokraustoiminnan vähäisen tappion jälkeen huomattavasti parempi kuin jos käyttämättä olevia tiloja ei olisi annettu vuokralle. Kaupallisen toiminnan noin 3 miljoonan euron suuruista kokonaisvoittoa tilojen vuokraus heikentää mainitun 98.844 euron tappion verran. Kaupallisen toiminnan taseen eriyttäminen Kaupallisen toiminnan eriytettyyn taseeseen on kirjattu: - käyttöomaisuus sellaisen käyttöomaisuuden osalta (aineettomat ja aineelliset hyödykkeet), joka on yksinomaan kaupallisen toiminnan käytössä. Sellainen käyttöomaisuus, jota käytetään sekä julkisen palvelun tuotantoon, että ylimääräisen kapasiteetin osalta kaupallisen palvelun tuotantoon, on julkisen palvelun käyttöomaisuudessa, ja sen kustannukset kohdistetaan kaupalliseen toimintaan sisäisinä veloituksina eli kuluina kaupallisen toiminnan tuloslaskelmassa. - lyhytaikaiset saamiset myynti- ja siirtosaamisten osalta kirjanpidon perusteella, sekä henkilöstöön liittyvien vähäisten lyhytaikaisten saamisten osalta jaettuna henkilöstökulujen mukaisessa suhteessa (liite 2, tase). Kertomuksensa mukaan Yle kehittää kaupallisen toiminnan taseen vastattavaapuolen eriyttämistä vuoden 2013 tilinpäätökseen sekä oman että vieraan pääoman erien osalta. 3.2.3 Yleisradion julkinen palvelu radiossa ja tv:ssä Tv:ssä ja radiossa tarjottavan julkisen palvelun eriytetty tuloslaskelma ja tase muodostuvat, kun koko yhtiön tuloslaskelmasta ja taseesta vähennetään edellä kuvatut internetiin ja matkaviestimiin tarjottu julkinen palvelu sekä kaupallinen toiminta. Julkisen palvelun tv- ja radiotoiminnan tuloslaskelmaan on kirjattu kaikki julkisen palvelun tuottamiseen tarkoitetut valtion televisio- ja radiorahastosta saadut tvmaksutulot (Yleisradion liikevaihto). Julkisen palvelun tv- ja radiotoiminnan liiketoiminnan muihin tuottoihin on kirjattu: - Ohjelmatuottoina julkisen palvelun ohjelmatuotannoista saatuja kulukorvauksia,
Lausunto 9 (15) joita yhteistuotantosopimuksien muut osapuolet ovat maksaneet Ylelle korvauksena Ylen käyttämistä kuluista. Nämä kulukorvaukset ovat Ylen kertomuksen mukaan asiallisesti luonteeltaan lähellä kulujen oikaisueriä. - Palvelujen myyntituottoina mm. Radion Sinfoniaorkesterin ym. julkisen palvelujen tuotantojen lipputuloja, ulkomaille suunnatun TV Finland -kanavan satelliittilähetysten tilaustuloja, eduskunnan täysistuntojen internet-lähetysten kulukorvauksia ja ohjelmasiirtoon käytetyn EBUn satelliittimaa-aseman kulukorvauksia. Lisäksi tähän ryhmään on kirjattu 51.867,38 euroa julkisen palvelun tv-ohjelmien yhteydessä järjestettyjen yleisöpuhelinäänestysten tuloja, jotka on aikaisempina vuosina käsitelty kaupallisen toiminnan tuloina. Puhelinäänestystulot ovat kertyneet seuraavista tv-ohjelmista: Tangomarkkinat, Bilebändi, UMK ja MGP Suomen finaali. - Käyttöomaisuuden myyntivoitot koostuvat julkisen palvelun toiminnan käytössä olleen käyttöomaisuuden myynnistä, suurimpana Tampereen Tohlopin kiinteistön myynnistä. - Muina tuottoina mm. saatuja avustuksia, ulkomailta saatuja alv-palautuksia sekä pohjoismaisten julkisen palvelun yleisradioyhtiöiden yhteisen Brysselin toimiston ylläpidosta saatuja kulukorvauksia (kulujen oikaisua). Viestintäviraston arvio: Viestintävirasto on arvioinut Yleisradion toimittaman taseen ja tuloslaskelman. Yleisradio on esittänyt laskelmat pääosin Viestintäviraston yhtiölle antaman ohjeistuksen mukaisesti. Kertomuksen liitteenä olevassa eriytetyssä tuloslaskelmassa tuotot muodostuvat liikevaihdosta ja liiketoiminnan muista tuotoista. Kuluista eritellään henkilöstökulut, poistot ja arvonalentumiset, esityskorvaukset ja liiketoiminnan muut kulut. Eriytetty tuloslaskelma noudattaa yhtiön virallisen tilinpäätöksen rakennetta, mutta on osittain laadittu tätä tarkemmalle erittelytasolle. Julkisen palvelun tuottamiseen tarkoitetut valtion televisio- ja radiorahastosta saadut tv-maksutulot (Ylen liikevaihto) on kokonaisuudessaan kohdistettu eriyttämislaskelmassa julkisen palvelun tarjontaan tv:ssä ja radiossa eikä lainkaan internetissä ja matkaviestimiin tarjotun julkisen palvelun tuloslaskelmaan. Tältä osin Viestintävirasto toteaa, että jatkossa Yleisradion liikevaihto tulisi eriyttää myös internetin ja matkaviestinvälineiden kautta tarjotun julkisen palvelun toiminnolle. Julkisen palvelun muihin tuottoihin on kirjattu julkisen palvelun tv-ohjelmien yhteydessä järjestettyjen yleisöpuhelinäänestysten tuottoja. Viestintäviraston näkemyksen mukaan äänestystuotot on kohdistettu aiheuttamisperiaatteen mukaisesti, koska julkisen palvelun ohjelmatuotannon kaikki tuottoerät ovat nyt johdonmukaisesti saman eriytettävän toiminnon laskelmassa. Julkisen palvelun kulujen eriyttämisestä Viestintävirastolla ei ole huomautettavaa. Yleisradion laatima kaupallisen toiminnan tuloslaskelma on eriytetty viiteen toimintoon (Tallenteiden ja oikeuksien myynti, Lähetystoiminta, Tuotantopalvelut, Urheilun erillishankkeet sekä Tilojen vuokraus). Kullekin toiminnolle on Tilojen vuokraustoimintoa lukuun ottamatta kohdistettu aiheuttamisperiaatteen mukaiset tuotot ja eritellyt kulut. Tilojen vuokrausta koskevassa laskelmassa kuluiksi on määritelty laskennalliset sisäiset vuokrat, jotka sisältävät muun muassa poistoja. Yleisradio toteaa kertomuksessaan käyttävänsä eriyttämislaskelmassa aiheuttamisperiaatetta korkeampia laskennallisia kuluja välttääkseen ristisubventoinnin riskin. Viestintäviraston näkemyksen mukaan kaikki eriytettäville toiminnoille kohdistettavat kustannukset tulee jakaa aiheuttamisperiaatteen mukaisesti. Mikäli Yleisradio haluaa esittää Tilojen vuokraustoiminnolle poistokuluja, sen tulee esittää ne poistojen omalla kulurivillä ja vastaavasti taseessa kohdistaa poistoja vastaavat omaisuuserät kau-
Lausunto 10 (15) pallisen toiminnan taseeseen. Muut toiminnolle kuuluvat kulut, kuten sisäiset vuokrat, esitetään omana eränään. Kaupalliselle toiminnalle laadittu eriytetty tuloslaskelma sisältää kulujen lisäksi myös kullekin toiminnolle kohdistettuja muita liiketoiminnan tuottoja. Muut liiketoiminnan tuotot on yksilöity Yleisradion tilinpäätöksen liitetietoja vastaavalla tarkkuudella toimintokohtaisesti. Yleisradion kertomuksesta ilmenee, että muissa tuotoissa on kirjattuna muun muassa ohjelmatuottoja. Nämä tuotot ovat Yleisradion mukaan ohjelmatuotannoista saatuja kulukorvauksia, jotka ovat luonteeltaan lähellä kulujen oikaisueriä. Tältä osin Viestintävirasto toteaa, että viraston näkemyksen mukaan kyse on puhtaasti tuotoista ja niitä tulisi sellaisina Yleisradion kertomuksessakin käsitellä. Näkemysero koskee kertomustekstiä, itse tuloslaskelmassa kyseinen erä on oikealla rivillään tuottoeränä. Yleisradion laatimassa eriytetyssä taseessa pysyvät vastaavat on jaettu julkisen palvelun tv- ja radiotoiminnan, julkisen palvelun internet- ja matkaviestintoiminnan ja kaupallisen toiminnan kesken. Taseen vaihtuvat vastaavat ovat lyhytaikaisia saamisia lukuun ottamatta kohdennettu vain julkisen palvelu tv- ja radiotoiminnalle. Yleisradio on sitoutunut eriyttämään myös vaihtuvat vastaavat kaikille eriytettäville toiminnoille vuoden 2013 eriytetystä taseessaan. Nykyisestä erittelytarkkuudesta Viestintävirasto toteaa, ettei Yleisradio Oy:n eriytetty tase anna täysin oikeaa kuvaa eriytettäviin toimintoihin sitoutuneista varoista ja pääomista. Eriytetty tase noudattaa yhtiön virallisen tilinpäätöksen erittelytarkkuutta. Viestintävirasto pitää Yleisradion edellä kertomaa eriyttämisen kehittämishanketta kannatettavana, koska se antaa myös virastolle paremmat edellytykset toteuttaa sille säädetyn valvontavelvoitteen. Kuten aiemmissa Viestintäviraston Yleisradion kertomuksesta antamissa lausunnoissa on todettu, eriytetty tuloslaskelma ja tase eivät yksinään mahdollista lain 7 a :n ja sen perustelujen edellyttämää palvelujen myynnin tasapuolisten ehtojen toteutumisen arviointia. Näin siksi että julkisen palvelun tv- ja radiotoiminnan tuotoista ei ole eriytetty muuta julkista palvelua kuten internetpalveluja ja matkaviestimillä käytettäväksi tarjottuja selaimella ja ladattavilla sovelluksilla sekä tekstiviesteinä toteutettuja palveluja. Laskelmien perusteella voidaan todeta, että Yleisradion tuotot lain 8 :n mukaisesta muusta toiminnasta kattavat kokonaisuudessaan niiden kulut. Lisäksi voidaan todeta, että eriyttämisvelvollisuuden piiriin kuuluva muu toiminta on julkisen palveluun verrattuna vähäistä. 3.3 Muut televisio- ja radiotoiminnan valvontaan liittyvät tiedot 3.3.1 Mainonta- ja sponsorointikielto Yleisradiolain 12 :n mukaan Yleisradio ei saa lähettää mainontaa televisio- tai radio-ohjelmistojensa eikä muiden eri televerkoissa tarjoamiensa julkisen palvelun tehtävään kuuluvien sisältöpalveluiden yhteydessä. Yleisradio ei lain mukaan saa tuottaa sponsoroitua ohjelmaa. Yleisradion kertomuksen mukaan sen ohjelmatoimintaa koskevan lainsäädännön ml. mainonta- ja sponsorointikieltojen ja Yleisradion eettisten ohjeiden noudattamisen valvonnasta sekä hyvän toimitustavan ylläpitämisestä huolehtivat Yleisradion omavalvontajärjestelmässä sananvapauslain mukaiset vastaavat toimittajat. Mer-
Lausunto 11 (15) kittävimpien vastuualueiden vastaavat toimittajat ovat yhtiön johtoryhmän jäseninä toimivia johtajia. Luetteloa vastaavista toimittajista ylläpidetään Yleisradion internet-sivulla osoitteessa http://yle.fi/yleisradio/organisaatio/vastaavat-toimittajat. Yleisradion kertomuksen kappaleessa 2.5 kuvataan yhtiön omavalvontajärjestelmän toimintaa ja yhtiön sisäistä itsesääntelyä, jonka perustana ovat Yleisradion ohjelmatoiminnan ja sisältöjen eettiset ohjeet. Kappaleen lopussa Yleisradio mainitsee Viestintäviraston selvityspyynnön Yleisradio Oy:n ja Oy Veikkaus Ab:n välisestä yhteistyöstä rahapeliarvontaohjelmien toteuttamisesta ja lähettämisessä Yleisradion kanavilla mainonta- ja sponsorointikieltojen kannalta. Yleisradio antoi pyydetyn selvityksen helmikuussa sekä maaliskuussa 2013. Viestintäviraston arvio: Viestintävirasto totesi päätöksessään 14.5.2013 Yleisradion rikkoneen yleisradiolain 12 :ssä asetettua sponsoroitujen ohjelmien tuottamisen kieltoa yhteistyössään Veikkauksen kanssa siltä osin, kuin Yleisradio on Veikkauksen rahoituksella tuottanut rahapeliarvontaohjelmia (Lotto, Viking Lotto ja Eurojackpot) ja lähettänyt niitä omilla televisiokanavillaan. Viestintävirasto velvoitti Yleisradion lopettamaan päätöksessä lainvastaiseksi todettuna sponsorointiyhteistyönä tuotettujen arvontaohjelmien lähettämisen Yleisradion kanavilla mennessä. Viestintävirasto velvoitti Yleisradion jatkossa huolehtimaan sponsorointikiellon noudattamisesta. Viestintävirasto toteaa Yleisradiolle annetun lainvoiman saaneen päätöksen osoittavan, että Yleisradion omavalvontajärjestelmä ohjelmatoiminnan itsesääntelyineen ei ole mainonta- ja sponsorointikiellon noudattamisen osalta toiminut tyydyttävällä tavalla. Viestintävirasto katsoo päätöksen antavan Yleisradiolle aiheen tarkistaa omavalvontajärjestelmänsä toimivuutta ja korjata mahdollisesti havaittavat viat ja puutteet, joiden johdosta päätöksessä todettu sponsorointikiellon rikkominen on tullut mahdolliseksi. 3.3.2 Ohjelmiston eurooppalaisuus ja riippumaton tuotanto Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukaan (744/1998) televisiotoiminnan harjoittajan on varattava eurooppalaisille ohjelmille suurin osa vuosittaisesta lähetysajastaan 2. Vastaavasti televisiotoiminnan harjoittajan on varattava riippumattomien tuottajien tuottamille ohjelmille 15 % lähetysajastaan. Lisäksi riippumattomasta tuotannosta puolet on oltava viimeisen viiden vuoden aikana tuotettuja. Yleisradion mukaan televisiolähetysten eurooppalaisuusaste oli kokonaisuudessaan 87,2 % (liite 4, taulukko). Eurooppalaisuusasteet olivat: YLE TV1-kanava 93,5 %, YLE TV2-kanava 77 %, YLE Teema 83,2 % ja YLE FST5 98,2 %. Riippumattomien eurooppalaisten tuottajien osuus ohjelmatuotannosta oli Yleisradion televisiokanavilla 36,6 % (liite 5, taulukko). YLE TV1-kanavalla osuus oli 33,2 % ja YLE TV2-kanavalla 31,4 %, YLE Teemalla 46,6 % ja YLE FST5:llä 41,0 %. Riippumattomasta tuotannosta yhtiö arvioi yli 50 % olleen uutta tuotantoa. 2 Vuosittaiseen lähetysaikaan ei lueta uutisille, urheilutapahtumille, kilpailunomaisille viihdeohjelmille, mainoksille, tekstitelevisiolähetyksille tai teleostoslähetyksille varattua aikaa.
Lausunto 12 (15) Viestintäviraston arvio: Viestintävirasto toteaa, että Yleisradion televisiokanavat ovat täyttäneet ohjelmiston eurooppalaisuutta ja riippumatonta tuotantoa koskevat vaatimukset. 3.3.3 Ohjelmistojen saattaminen näkö- ja kuulorajoitteisten saataville Tv- ja radiotoimintalain 19 a :ssä asetetaan Yleisradiolle kaksi velvollisuutta, joita täsmennetään televisio-ohjelmiin liitettävästä ääni- ja tekstityspalvelusta annetussa valtioneuvoston asetuksessa (292/2011) ja sen liitteessä. Asetuksen 1 :n mukaan ääni- ja tekstityspalvelu on liitettävä televisiotoiminnassa lähetettäviin ohjelmiin asetuksen liitteen mukaisesti. Liitteessä tarkoitettuihin ohjelmatunteihin lasketaan tekstityksen osalta suomen- ja ruotsinkieliset ohjelmat lukuun ottamatta musiikkiesityksiä sekä urheilu- ja lastenohjelmia sekä äänipalvelun osalta muut kuin suomen- ja ruotsinkieliset ohjelmat. Liitteessä tarkoitetuista ääni- ja tekstityspalvelun osuuksista yksi kolmasosa ohjelmatunneista voidaan toteuttaa televisiotoiminnan harjoittajan tilausohjelmapalvelussa. Tekstityspalvelu (ns. ohjelmatekstitys) Asetuksen mukaisesti laskettu tekstityspalvelun eli ns. ohjelmatekstityksen osuus Yleisradion kaikissa tv-palveluissa (tv-kanavat ja Yle Areenan tv-sisällöt) vuonna 2012 oli Yleisradion kertomuksen mukaan 84 % (asetuksen mukainen vaatimus vuodelle 2012 oli 60 %). Yleisradion tv-kanavilla tekstityspalvelun osuus oli kertomuksen mukaan 56 %. Asetus velvoittaa Yleisradiota lisäämään ohjelmatekstitysten määrää asteittain sataan prosenttiin vuoteen 2016 mennessä. Yleisradion kertomuksen mukaan tällä hetkellä arvioidaan, että asetuksen mukaisen ohjelmatekstitysmäärän (90 %) saavuttaminen vuonna 2015 ei onnistuisi ilman automaattista puheentunnistusta. Jos puheentunnistusteknologian tarjonnassa ei siihen mennessä tapahdu merkittävää kehitystä, on Yleisradion mukaan olemassa vaara, ettei yhtiö kykene täyttämään säädettyä velvollisuuttaan enää vuonna 2015 ja siitä eteenpäin. Yleisradio arvioi ohjelmatekstityksen kokonaiskustannusten kasvavan vähintään seuraavasti, ilman mahdollisia automaattisen puheentunnistuksen laite- ja järjestelmäinvestointeja: 2012: 1,36 Meur ohjelmatekstitysprosentti > 60 % 2013: 1,70 Meur ohjelmatekstitysprosentti > 70 % 2014: 1,92 Meur ohjelmatekstitysprosentti > 80 % 2015: 2,15 Meur ohjelmatekstitysprosentti > 90 % 2016: 2,40 Meur ohjelmatekstitysprosentti 100 % Kustannuksiin vaikuttavat oleellisesti muun muassa kulloinkin esitettävän kotimaankielisen ohjelmiston määrä, tekniikan kehitys ja ulkopuolelta hankitun tekstityspalvelun kustannuskehitys.
Lausunto 13 (15) Äänipalvelu (ns. äänitekstitys) Televisio-ohjelmiin liitettävästä ääni- ja tekstityspalvelusta annetun valtioneuvoston asetuksen mukaisesti laskettu äänipalvelun eli ns. äänitekstityksen määrä Yleisradion tv-ohjelmissa vuonna 2012 oli vain 89 % asetuksen vaatiman 100 % sijaan. Yleisradio on kertomansa mukaan tarjonnut äänitekstityksiä kaikkiin DVBkäännöstekstitettyihin ohjelmiinsa vuodesta 2010 saakka. Uutis- ja ajankohtaisohjelmien käännöstekstityksiä ei aikataulusyistä voida tuottaa DVBkäännöstekstitetyksinä, vaan käännöstekstitykset on ns. poltettu videokuvaan. Tätä uutis- ja ajankohtaisohjelmien osuutta ei siten Yleisradion mukaan ole teknisistä syistä pystytty toteuttamaan äänitekstityksenä. Kertomuksen mukaan Yleisradion tavoitteena on ottaa käyttöön uusi tekstitysjärjestelmä uutis- ja ajankohtaisohjelmien tekstittämiseen vuoden 2013 aikana. Hankkeen onnistuessa nämäkin ohjelmat toteutetaan jatkossa DVB-tekstityksenä, mikä samalla mahdollistaa äänitekstityksen toteuttaminen asetuksen vaatimalla tavalla. Viestintäviraston arvio: Viestintävirasto toteaa, että Yleisradio täytti vuonna 2012 ohjelmatekstitysten osalta säädetyt vaatimukset. Tekstitettyjen ohjelmatuntien osuus tekstitysvelvoitteen alaisten ohjelmatuntien kokonaismäärästä oli 84 %. Tekstitetyissä ohjelmatunneissa on otettu huomioon 1/3 ohjelmatunneista toteutettuna Yleisradion tilausohjelmapalvelussa (Yle Areenassa). Tekstityspalvelun osalta Yleisradio täytti velvoitteensa vuonna 2012, koska valtioneuvoston asetuksen mukaan prosenttiosuuden tuli olla 60 %. Sen sijaan äänitekstitystä Yleisradio ei pystynyt toteuttamaan säädösten edellyttämällä tavalla. Äänipalvelun sisältävien ohjelmatuntien osuus oli 89 % äänipalveluvelvoitteen alaisten ohjelmatuntien kokonaismäärästä, kun valtioneuvoston asetuksessa edellytetään äänipalvelun liittämistä kaikkiin julkisen palvelun ohjelmistoihin sisältyviin käännöstekstitettyihin ohjelmiin. Viestintävirasto antoi 29.4.2013 Yleisradio Oy:lle päätöksen, jossa Viestintävirasto velvoitti Yleisradion toteuttamaan Yleisradiolaissa tarkoitetuissa julkisen palvelun ohjelmistoissa muissa kuin suomen ja ruotsinkielissä ohjelmissa 31.12.2013 mennessä palvelun, jossa tekstitetyn ohjelman teksti muutetaan ääneksi (äänipalvelu) valtioneuvoston asetuksen (292/2011) liitteen kohdassa 2 määritellyllä tavalla. Lisäksi Viestintävirasto pyysi Yleisradiota esittämään 30.8.2013 mennessä selvityksen siitä, miten velvoitteen täyttäminen tullaan teknisesti ratkaisemaan, mihin toimenpiteisiin yhtiö on päätöksen johdosta ryhtynyt sekä suunnitellun etenemisaikataulun toteutettaville toimenpiteille. Yleisradio Oy antoi pyydetyn selvityksen 28.8.2013. Sen mukaan Yleisradio tulee kuluvan syksyn aikana muuttamaan uutisja ajankohtaiskäännöstekstitysten reittiä lähetykseen siten, että myös nämä tekstitykset kulkeutuvat äänitekstityspalvelun kautta. Muutos tulee vaatimaan Yleisradiolle räätälöityä teknistä kehitystyötä kahden laitetoimittajan välillä loppuvuoden 2013 aikana. Hankkeen valmistuttua äänitekstitysten osuus vieraskielisten ohjelmien osalta tulee Yleisradion selvityksen mukaan olemaan vuoden 2014 alusta sataprosenttinen.
Lausunto 14 (15) 3.3.4 SVT Worldin ohjelmistotoimilupa Valtioneuvosto myönsi 30.6.2011 Yleisradiolle ohjelmistotoimiluvan SVT World kanavan lähettämiseen Digitan UHF A-kanavanipussa. Toimilupa on voimassa 1.9.2011-31.8.2013 ja sen mukaan SVT World -lähetykset on voitava ottaa vastaan alueella, jolla asuu 65 prosenttia Manner-Suomen väestöstä. Ohjelmiston tulee koostua monipuolisesti SVT World -kanavan ruotsinkielisistä ohjelmista. Toimiluvan mukaan Yleisradion tulee toimittaa Viestintävirastolle vuosittain selvitys toteutuneesta ohjelmatoiminnasta. Yleisradio on sisällyttänyt kertomuksensa viimeiseen kappaleeseen toimiluvassa edellytetyn selvityksen. Yleisradion kertomuksen mukaan Yle Fem ja SVT World jakavat kanavapaikan 5, jossa SVT Worldin ohjelmistoa tarjotaan aamupäivin, myöhäisillassa ja öisin. Yleisradion julkaisemat Yle Fem - ohjelmat lähetetään kanavapaikalla aamuisin ja iltaisin parhaaseen katseluaikaan suomeksi tekstitettyinä. SVT Worldin ohjelmisto on Ruotsin julkisen palvelun tv-yhtiön Sveriges Television AB:n julkaiseman kanavan osien edelleen lähettämistä, joten ohjelmasisällön määrittää täysin SVT. SVT Worldin näkyvyysalue Digitan UHF A-kanavanipussa kattaa Yleisradion kertomuksen mukaan Etelä-Suomen sekä Pohjanlahden rannikon noin Kokkolan korkeudelle asti. Näkyvyysalue määräytyy Yleisradion ja tekijänoikeusjärjestö Kopiosto ry:n välillä tehdyn sopimuksen mukaisesti ja kattaa alueet, joilla ruotsinkielinen väestö pääasiassa asuu. Alueella on noin 3,5 miljoonaa katsojaa 1,7 miljoonassa kotitaloudessa (koko Suomessa noin 2,5 miljoonaa kotitaloutta). Kanava näkyy siten noin 80 %:ssa kotitalouksista. SVT World kanavan ohjelmistot ovat vapaasti vastaanotettavia. Yle Fem -ohjelmisto näkyy kanavapaikalla 5 Digitan A-kanavanipun koko peittoalueella, joka kattaa yli 99,9 % kotitalouksista. SVT Worldin lähetysten tuntimäärä vuonna 2012 oli yhteensä 4.416 tuntia. Viestintäviraston arvio: Viestintävirasto toteaa, että Yleisradio on täyttänyt SVT Worldin ohjelmistotoimiluvan lupaehdot. 4 VIESTINTÄVIRASTON LAUSUNTO Viestintävirasto on arvioinut Yleisradion vuoden 2012 aikana tarjottua palvelua koskevaa kertomusta suhteessa palvelua koskevan lainsäädännön asettamiin velvoitteisiin. Viestintävirasto katsoo Yleisradio Oy:stä annetun lain 12 a :ään viitaten, että kertomuksessa annettujen tietojen nojalla yhtiön vuonna 2012 tarjoaman palvelun voidaan katsoa kappaleessa 3.3.1 käsiteltyä sponsorikieltoa ja kappaleessa 3.3.3 käsiteltyä äänipalvelujen toteuttamista lukuun ottamatta täyttävän sille viraston valvottaviin kuuluvien säännösten suhteen lainsäädännössä asetetut vaatimukset. Viestintävirasto toteaa, että virasto on jo 14.5.2013 antamassaan lainvoiman saaneessa päätöksessä velvoittanut Yleisradion korjaamaan sponsorikiellon rikkomiseen johtaneet toimintatapansa. Tässä lausunnossa Viestintävirasto lisäksi kehot-
Lausunto 15 (15) taa Yleisradio Oy:tä kappaleessa 3.3.1 tarkemmin selvitetyllä tavalla tarkistamaan omavalvontaansa sekä itsesääntelyohjeitaan ja muita asiaan liittyviä menettelytapojaan laissa säädettyjen vaatimusten noudattamisen varmistamiseksi. Viestintävirasto velvoitti 29.4.2013 antamassaan lainvoiman saaneessa päätöksessä Yleisradion korjaamaan äänitekstityspalveluun liittyvät puutteet. Viestintävirasto toteaa asiasta Yleisradio Oy:ltä saadun selvityksen perusteella, että Yleisradio ei näyttäisi noudattavan Viestintäviraston päätöksen velvoitetta toteuttaa äänitekstitys valtioneuvoston asetuksen tarkoittamalla tavalla 31.12.2013 mennessä. Sen sijaan selvityksensä perusteella Yleisradio täyttäisi äänitekstitystä koskevat velvoitteensa vuoden 2014 alusta. Viestintävirasto toteaa tyytyvänsä tässä vaiheessa Yleisradio Oy:n antamaan selvitykseen, jonka mukaan yhtiö toteuttaa äänitekstityspalvelun asetuksen mukaisesti vuoden 2014 alusta alkaen. Lisätietoja Lisätietoja lausunnosta Viestintävirastossa antavat viestintämarkkina-asiantuntija Mari Rosenström p. 0295 390 597 ja lakimies Sirpa Sillstén p. 0295 390 542. Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@viestintavirasto.fi Pääjohtaja Asta Sihvonen-Punkka Johtaja Johanna Juusela Liite: Yleisradio Oy:n kertomus Viestintävirastolle vuoden 2012 aikana tarjotusta palvelusta liitteineen, julkinen