Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma 23.5.2013 Työstämisestä toteutukseen



Samankaltaiset tiedostot
Mielenterveys- ja päihdestrategiatyö Pohjanmaa-hankkeessa

Mielenterveys- ja päihdetyö osana kunnan hyvinvointia

Positiiviset kokemukset seutukunnallisessa strategiatyössä. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Pori

Vaasa Kimmo Mäkelä

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia Peruspalvelukeskus Aava

Hyvinvointikertomus osana Kaarinan kaupungin strategiaa ja talousarvioprosessia

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä

POTEROISSA VAI SAMALLA PELIKENTÄLLÄ?

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1

Iisalmen kaupungin strategian päivitysprosessi

Pohjanmaa-hanke. Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen kolmen pohjalaismaakunnan alueella

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

Arki terveeksi mieli hyväksi Ehkäisevää työtä Päijät-Hämeessä

MAHTUVATKO PÄIHDETYÖ JA MIELENTERVEYSTYÖ EHKÄISYSTÄ HOITOON SAMAAN STRATEGIAAN?

Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään

Pohjanmaa-hanke

MAL-verkoston koulutus Ryhmätyöt

PAINOPISTEALUE TAVOITTEET TOIMENPITEET VASTUUTOIMIJAT AIKATAULU MITTARIT

Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa

Muutoksen / strategian toimeenpano 1

Hyvinvoinnin rakenne Satakunnassa (ehdotus) Piia Astila Hyvinvoinnin asiantuntija, TtM Satakuntaliitto Hytevertaisfoorumi THL 25.4.

Pienet päihdepäivät Seinäjoki Tuula Kekki/Stakes

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM

Osa A. Valtuustotyön arviointi

Jorma Posio

Erityisestä edistävään hankkeen toiminta Salossa Irmeli Leino Pekka Makkonen Marita Päivärinne Liisa Anttila

Asikkala Valtuustoseminaari

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Uusi Kotka 2025 osallistava kaupunkistrategiaprossi työsuunnitelma. Elinvoimalautakunta Kaupunginhallitus

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus

Strategisen työhyvinvoinnin johtaminen

EK-ARTU. Etelä-Kymenlaakson kuntien turvallisuussuunnitelma. Safe Community seminaari Hamina

Strategiamme Johdanto

Tasa-arvon edistäminen Turun johtamisjärjestelmässä Yhteisseminaari

Järjestöt-kunta yhteistyöseminaari, Hyvinvointijohtaminen kunnan muuttuvassa toimintaympäristössä

Lappeenrannan lasten ja nuorten hyvinvointiselonteko V:n ( ) loppuraportti

Mielenterveys- ja päihdetyön strateginen suunnittelu kunnissa

Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen

TYÖHYVINVOINTIKYSELY. Kirteko verkostotapaaminen Seinäjoki

TALOUSARVION TAVOITTEET JA TALOUSARVIOPROSESSI

Kuntalaisten tarpeiden arviointi

Kaarinan mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisen prosessista Markku Saarinen

Uusi Päijät-Häme / maakuntavalmistelu Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Lapsille sopiva Jyväskylä Jyväskylän lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma Lapsen oikeudet nyt ja huomenna Iltapäiväseminaari

KANGASALAN KUNTA PÄÄTÖSPÖYTÄKIRJA Dnro SI 1091/2017. Kunnanjohtaja

Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta

LARK alkutilannekartoitus

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Lasten, nuorten ja perheiden tukeminen. Työryhmien seminaari Frami

Mielekkäästi tulevaan Levi Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö

Me teemme yhdessä uutta! Kuntastrategia valtuustokaudelle

Hyvinvointijohtaminen Salossa. Marita Päivärinne

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

Kunnan mielenterveys- ja päihdestrategiat - tehdäänkö papereita vai strategisia päätöksiä? Matti Kaivosoja LT, projektinjohtaja, Pohjanmaa-hanke

Hyvinvointisuunnitelma (luonnos) Nivalan kaupunki 2018

Pohjois-Karjalan turvallisuuspäivä. Turvallisuus on yhteinen etumme

YHTEENVETO Hyte-verkoston 1. tapaamisesta

Kuntastrategia Kh Liite 8 ( 105) Kv Liite 1 ( 23)

Kunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö

Ehkäisevä työ kuuluu kaikille: Monialaisessa työssä sen salaisuus

Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke. Toimintasuunnitelma

PÖYTYÄN KUNNAN TULEVAISUUSFOORUMI

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA

Ohittamaton Keminmaa elinvoimaa ja luonnetta

Ikäihminen toimijana hanke

Kouvolan päihdestrategia

Lataa Mielenterveys- ja päihdetyö osana kunnan hyvinvointia - Minna Laitila. Lataa

Miten ehkäisevän päihdetyön rakenteet pitäisi järjestää kunnassa?

PEFC SUOMI SUOMEN METSÄSERTIFIOINTI RY

Kunta hyvinvoinnin edistäjänä

Kumppanuus ohjelma. Tampereen kaupungin ja tamperelaisten hyvinvointialan järjestöjen yhteistyön kehittäminen

Keski-Pohjanmaan maakuntastrategia: TOTEUTUS JA JATKOVALMISTELU

Mielenterveys- ja päihdestrategiat linjauksista toimenpiteisiin Heli Hätönen, TtT, Projektipäällikkö Esa Nordling, PsT, Kehittämispäällikkö

Etelä-Kymenlaakson turvallisuussuunnitelman rakentuminen

Miten strategiatyö vaikuttaa Allianssin toimintaan? Strategiatyön kulku ja roolit sekä strategian menestyksellinen toteutus.

Valmistelija: Psykososiaalisten ja perheiden palvelujen tulosaluejohtaja, puh

Espoon kaupunki Pöytäkirja 16. Kulttuurilautakunta Sivu 1 / 1

Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt

Kansalaisen hyvinvointi (tieto)

Alkoholiohjelman kumppanuusprosessi, kunnat. Ota yhteyttä oma alueesi aluekoordinaattoriin jo kumppanuuden suunnitteluvaiheessa!

Hyödyt asiakkaille. Miksi LivingSkills-työvälineen käyttöönotto kannattaa?

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi

Itä-Suomen sisäisen turvallisuuden toimeenpanosuunnitelma ja sen toteuttaminen

Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020

Henkilöstön kehittämisen kokonaissuunnitelma Osaamisen kehittäminen

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA Ehkäisevän työn päivät, Lahti

Strategia prosessista käytäntöön!

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS. Seinäjoen osahanke

Mielenterveys- ja päihdetyön strateginen suunnittelu kunnissa

Toimiva lastensuojelu

Pohjanmaan liitto Tasa-arvo työryhmä

Hallintomenettelytaidot LUENTO Heikki Salomaa. Toiminnan suunnittelu ja strateginen työskentely

Transkriptio:

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma 23.5.2013 Työstämisestä toteutukseen

Mielenterveys-ja päihdesuunnitelman tarkoitus Jyte-alueella: peruspalveluiden vahvistaminen - mt- ja päihdeosaamisen vahvistaminen - ennaltaehkäisevän työn lisääminen - yhteistyön lisääminen - avohoidon kehittäminen - avosh- ja sairaalan yhteistyön lisääminen - kuntalaisten osallistaminen - kustannusten säästäminen

Kehittämistyön kulku: - Kuntakohtaisen erityisyyden huomiointi, joustavuus (vaikka malli struktuurinen) - Käytännössä vaiheet voivat ilmetä samanaikaisesti ja joskus siirrytään prosessissa taaksepäin (toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset esim. yhteistoiminta-alueiden muutokset,kuntaliitokset) 1. Avainhenkilöiden ja johdon sitouttaminen ja työryhmien kokoaminen -keskeisten toimijoiden kanssa käytävä vuoropuhelu suunnitelman työstämisen tavoista, sisällöstä ja aikatauluista Tärkeää: poikkihallinnollinen tuki suunnitelmatyölle (neuvottelukunta nimetty) Tiedossa Työryhmät käsittäen kaikki ikäryhmät (ohjausryhmän kokous 11.3.-13) 1) Ensimmäinen työryhmä työstää mielenterveyden ja päihteettömyyden edistämiskokonaisuuden suunnitelmaa 2) Toisen työryhmän suunnittelun kohteena on mielenterveyshäiriöiden ja päihdehaittojen ehkäisy ja varhainen tunnistaminen ja 3) Kolmas työryhmä keskittyy mielenterveyshäiriöiden ja päihdeongelmien hoitoon ja kuntoutukseen.

2. Nykyselvityksen laatiminen: -huolenaiheet ja ongelmat kootaan eri tahoilta eri tavoilla (Indikaattoreita /mittareita olemassa ja koottu nykytilanteesta) Arjen mieli hankkeen koulutuksien koonnit eli kehittämistehtävät: Jyväskylä:3:n työryhmän koonnit (esim. lapsi ja nuori näkyväksi. Lapsen/nuoren 13-29 v tukeminen peruspalveluissa huoli ja pulmatilanteissa jolloin säästytään muun muassa sijoituksilta Perheenjäsenet päihdepalveluissa:paradokasaalista että koko järjestelmä keskittyy yksilöön, vaikka perheen ja lähiyhteisön tärkeys päihdehoidossa on osoitettu useilla tutkimuksilla ja kokeiluilla(läheisten auttaminen päihdehoidossa on reaktiivista, heikosti mietittyä ja marginaalista), tutkija Maritta Itäpuisto - Selvitetään päihde-ja mielenterveystyön nykytilanne kuntalaisilta,palveluiden käyttäjiltä (asiakkailta ja omaisilta), ammatti-ihmisiltä Webropol-kysely (kansalaiskuuleminen), kyselypohja ja apu /Esa Nordlingilta, THL

Nykytilanteenselvityksen esittely koko organisaation tasolla: MÄÄRITELLÄÄN ARVOT ja tuodaan koko organisaation tietoisuuteen (viestintä), tähän käytetään aikaa LAADITAAN VISIO yhteistyössä henkilöstön kanssa (esimiehet +viestintä) -Tehdäänkö swot koontien,kyselyiden pohjalta joka apuna koko suunnitelman kehittämiskohteita ja tavoitteita: Havaitut heikkoudet ovat niitä painopistealueita, joita tulisi kehittää mahdollisuuksia ja vahvuuksia hyödyntäen (etteivät uhkakuvat toteutuisi) 3. Toimeksiannon selventäminen ja työryhmätyöskentely - Laaditun nykyselvityksen pohjalta suunnitelmatyön neuvottelukunta selkiyttää suunnitelman keskeiset tavoitteet ja linjaa kehittämiskohteet - Neuvottelukunnan kannanotto toiminnan resussointiin toimeenpanon tueksi

Työryhmät - käsittäen kaikki ikäryhmät ( moniammatilliset, useiden yhteiskunnan toimialojen edustus) 1)Ensimmäinen työryhmä työstää mielenterveyden ja päihteettömyyden edistämiskokonaisuuden suunnitelmaa, työryhmien koolle kutsuja/avainhenkilö(t)? 2) Toisen työryhmän suunnittelun kohteena on mielenterveyshäiriöiden ja päihdehaittojen ehkäisy ja varhainen tunnistaminen, työryhmän koolle kutsuja/avainhenkilö(t)? 3) Kolmas työryhmä keskittyy mielenterveyshäiriöiden ja päihdeongelmien hoitoon ja kuntoutukseen,työryhmän koolle kutsuja/avainhenkilö(t)? TYÖRYHMÄT käsittelevät keskeisiä kehittämiskohteita nykytilaselvityksen ja muun tuotetun ennakkotiedon pohjalta.

4-5- tapaamiskertaa, matriisimuotoon kirjaus kehittämiskohteiden saavuttamiseksi asetetut tavoitteet, konkreettiset menetelmät, mittaristot, vastuutahot ja aikataulut (kustannusvaikuttavuus?) Esim. Saarikka, matriisi -neuvottelukunnan jo ohjausryhmän tuki työryhmien työskentelylle -tarvintaanko lisäksi neuvottelukunnan ja ohjausryhmän kokoontumisia täydennettynä työryhmien avainhenkilöillä työryhmätyöskentelyjen välillä? -tavoitteiden laadinnassa realistisuus, toteuttamiskelpoisuus ja mitattavuus -menetelmät ja toimenpiteet riittävän konkreettisia( käy selville mitä aidosti aiotaan tehdä), kirjaus resursseista eri toimenpiteiden toteuttamiseksi -aikataulutus: kunnan talousarviosuunnittelun rytmiin (mahdolliset ehdotukset resursseista voidaan huomioida talousarviossa) -tavoitteiden seurantaa varten laaditaan mittaristo mittaamaan tarkasti oikeita asioita eli haastavin vaihe: seurannan ja mittareiden miettiminen -toteuttamisaikataulu: milloin tämän teemme? Kehittämiskohteita ja tavoitteita miettiessä painopisteen siirtäminen kohti edistävää ja ehkäisevää työtä johon on olemassa hyviä ja vaikuttavia menetelmiä

4. Strategian kokoaminen: Työryhmätyöskentelyn päätyttyä strategia kootaan yhteen Strategialuonnos voi rakentua ja painottua eri tavoin - mukana usein strateginen osuus ja toimintaohjelmaosuus Strateginen osuus: strategian laadinnan taustan kuvausta, tavoitteet,arvot, visiot ja Kehittämiskohteiden valinta. Määritellään keskeiset käytetyt käsitteet ja koko tavoitteiden toteutumisen seuraamiseksi valitut indikaattorit. Yhteenveto työryhmien asettamista tavoitteista, toimenpiteistä, sekä niihin tarvittavista resursseista.. Toimenpideosio: Muodostuu työryhmien laatimista matriiseista, riittävän konkreettiseksi laadittua toimenpideosiota voidaan käyttää esimerkiksi uuden työntekijän perehdytyksen apuna Neuvottelukunta määrittelee ne keskeiset tahot, joille strategialuonnos lähetetään lausunnoille.jotta kuntalaiset voisivat osallistua, luonnosversio voidaan lähettää alueen kirjastoihin, kaupungintalolle, kansalaistoiminnan keskukseen, tutustuttavaksi ja kommentoitavaksi, esittely ja kuulemistilaisuudet?

5. Strategian tarkistaminen Strategiaprosessi jatkuu luonnosversion työstämisellä sen perusteella mitä, mitä lausunto-ja kommenttikierroksella sekä kuulemiskierroksella? (esittely ja keskustelutilaisuus) on tullut esille Tarvittaessa syvennykset ja tarkennukset strategiaan,ei suuria linjamuutoksia -mietitään miten hyödynnetään saatua palautetta strategian päivitysvaiheessa 6.Strategian toimeenpano Suurin haaste, jotta strategia toteutuu onnistuneesti tarvitaan poliittisten päätösten tekijöiden, johdon sekä työntekijöiden sitoutumisen strategiassa asetettuihin päämääriin ja tavoitteisiin (eri tahojen luottamushenkilöt, johtavat viranhaltijat, mukanaolo ja sitoutuminen) Strategian laadintaprosessi itsessään voi olla merkittävämpi kuin asiakirja; verkostoituminen, yhteistyö ja uudet toimintamallit uudistuksineen käynnistyvät jo strategian laadintavaiheessa 8. Arviointijärjestelmän luominen (indikaattorit) Strategian toteuttamisen aktiiviseksi seuraamiseksi tarvitaan mittareita mittaamaan oikeita asioita eli strategian visiota, päämääriä ja tavoitteita Indikaattoreiden oltava suhteellisen helposti saatavilla

9. Strategian arviointi ja tarkistus Strategia lähtee tämän päivän realiteeteista ja suuntaa tulevaisuuteen Kuntien ja alueiden toimintaympäristö muuttuu alati >mielenterveyteen sekä päihteiden käyttöön liittyvät huolenaiheet, kehittämis- ja palvelutarpeet muuttuvat sen mukana Kaikkia yhteiskunnallisia muutoksia ei voi ennakoida, tulee strategiaa arvioida, tarkistaa, päivittää säännöllisesti. Saadun tiedon perusteella strategiaa voidaan kohdentaa uudelleen ja päivittää sen hetkisiä tarpeita vastaavaksi Konkreettisia työtä ohjaavia matriiseja on syytä tarkistaa kerran vuodessa -arviointi ovatko tavoitteiden suuntaiset toimenpiteet toteutuneet Koko strategiaa ja tavoitteiden toteutumista arvioidaan kaksi kertaa valtuustokaudella. Strategian päivitysvaiheessa myös lausuntokierroksella saadut kommentit huomioidaan, mahdollisesti uusia tavoitteita ja painopisteitä määriteltäessä Strategia arviointi kohdentuu paitsi saatuihin tuloksiin ja osoitettuun vaikuttavuuteen myös strategiaprosessiin. Tavoitteiden muutokset ovat usein hitaita (esim. nuorten humalajuomisen väheneminen) pitkällä aikavälilä vaikuttavuutta voidaan arvioida valittujen indikaattoreiden avulla