Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma 23.5.2013 Työstämisestä toteutukseen
Mielenterveys-ja päihdesuunnitelman tarkoitus Jyte-alueella: peruspalveluiden vahvistaminen - mt- ja päihdeosaamisen vahvistaminen - ennaltaehkäisevän työn lisääminen - yhteistyön lisääminen - avohoidon kehittäminen - avosh- ja sairaalan yhteistyön lisääminen - kuntalaisten osallistaminen - kustannusten säästäminen
Kehittämistyön kulku: - Kuntakohtaisen erityisyyden huomiointi, joustavuus (vaikka malli struktuurinen) - Käytännössä vaiheet voivat ilmetä samanaikaisesti ja joskus siirrytään prosessissa taaksepäin (toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset esim. yhteistoiminta-alueiden muutokset,kuntaliitokset) 1. Avainhenkilöiden ja johdon sitouttaminen ja työryhmien kokoaminen -keskeisten toimijoiden kanssa käytävä vuoropuhelu suunnitelman työstämisen tavoista, sisällöstä ja aikatauluista Tärkeää: poikkihallinnollinen tuki suunnitelmatyölle (neuvottelukunta nimetty) Tiedossa Työryhmät käsittäen kaikki ikäryhmät (ohjausryhmän kokous 11.3.-13) 1) Ensimmäinen työryhmä työstää mielenterveyden ja päihteettömyyden edistämiskokonaisuuden suunnitelmaa 2) Toisen työryhmän suunnittelun kohteena on mielenterveyshäiriöiden ja päihdehaittojen ehkäisy ja varhainen tunnistaminen ja 3) Kolmas työryhmä keskittyy mielenterveyshäiriöiden ja päihdeongelmien hoitoon ja kuntoutukseen.
2. Nykyselvityksen laatiminen: -huolenaiheet ja ongelmat kootaan eri tahoilta eri tavoilla (Indikaattoreita /mittareita olemassa ja koottu nykytilanteesta) Arjen mieli hankkeen koulutuksien koonnit eli kehittämistehtävät: Jyväskylä:3:n työryhmän koonnit (esim. lapsi ja nuori näkyväksi. Lapsen/nuoren 13-29 v tukeminen peruspalveluissa huoli ja pulmatilanteissa jolloin säästytään muun muassa sijoituksilta Perheenjäsenet päihdepalveluissa:paradokasaalista että koko järjestelmä keskittyy yksilöön, vaikka perheen ja lähiyhteisön tärkeys päihdehoidossa on osoitettu useilla tutkimuksilla ja kokeiluilla(läheisten auttaminen päihdehoidossa on reaktiivista, heikosti mietittyä ja marginaalista), tutkija Maritta Itäpuisto - Selvitetään päihde-ja mielenterveystyön nykytilanne kuntalaisilta,palveluiden käyttäjiltä (asiakkailta ja omaisilta), ammatti-ihmisiltä Webropol-kysely (kansalaiskuuleminen), kyselypohja ja apu /Esa Nordlingilta, THL
Nykytilanteenselvityksen esittely koko organisaation tasolla: MÄÄRITELLÄÄN ARVOT ja tuodaan koko organisaation tietoisuuteen (viestintä), tähän käytetään aikaa LAADITAAN VISIO yhteistyössä henkilöstön kanssa (esimiehet +viestintä) -Tehdäänkö swot koontien,kyselyiden pohjalta joka apuna koko suunnitelman kehittämiskohteita ja tavoitteita: Havaitut heikkoudet ovat niitä painopistealueita, joita tulisi kehittää mahdollisuuksia ja vahvuuksia hyödyntäen (etteivät uhkakuvat toteutuisi) 3. Toimeksiannon selventäminen ja työryhmätyöskentely - Laaditun nykyselvityksen pohjalta suunnitelmatyön neuvottelukunta selkiyttää suunnitelman keskeiset tavoitteet ja linjaa kehittämiskohteet - Neuvottelukunnan kannanotto toiminnan resussointiin toimeenpanon tueksi
Työryhmät - käsittäen kaikki ikäryhmät ( moniammatilliset, useiden yhteiskunnan toimialojen edustus) 1)Ensimmäinen työryhmä työstää mielenterveyden ja päihteettömyyden edistämiskokonaisuuden suunnitelmaa, työryhmien koolle kutsuja/avainhenkilö(t)? 2) Toisen työryhmän suunnittelun kohteena on mielenterveyshäiriöiden ja päihdehaittojen ehkäisy ja varhainen tunnistaminen, työryhmän koolle kutsuja/avainhenkilö(t)? 3) Kolmas työryhmä keskittyy mielenterveyshäiriöiden ja päihdeongelmien hoitoon ja kuntoutukseen,työryhmän koolle kutsuja/avainhenkilö(t)? TYÖRYHMÄT käsittelevät keskeisiä kehittämiskohteita nykytilaselvityksen ja muun tuotetun ennakkotiedon pohjalta.
4-5- tapaamiskertaa, matriisimuotoon kirjaus kehittämiskohteiden saavuttamiseksi asetetut tavoitteet, konkreettiset menetelmät, mittaristot, vastuutahot ja aikataulut (kustannusvaikuttavuus?) Esim. Saarikka, matriisi -neuvottelukunnan jo ohjausryhmän tuki työryhmien työskentelylle -tarvintaanko lisäksi neuvottelukunnan ja ohjausryhmän kokoontumisia täydennettynä työryhmien avainhenkilöillä työryhmätyöskentelyjen välillä? -tavoitteiden laadinnassa realistisuus, toteuttamiskelpoisuus ja mitattavuus -menetelmät ja toimenpiteet riittävän konkreettisia( käy selville mitä aidosti aiotaan tehdä), kirjaus resursseista eri toimenpiteiden toteuttamiseksi -aikataulutus: kunnan talousarviosuunnittelun rytmiin (mahdolliset ehdotukset resursseista voidaan huomioida talousarviossa) -tavoitteiden seurantaa varten laaditaan mittaristo mittaamaan tarkasti oikeita asioita eli haastavin vaihe: seurannan ja mittareiden miettiminen -toteuttamisaikataulu: milloin tämän teemme? Kehittämiskohteita ja tavoitteita miettiessä painopisteen siirtäminen kohti edistävää ja ehkäisevää työtä johon on olemassa hyviä ja vaikuttavia menetelmiä
4. Strategian kokoaminen: Työryhmätyöskentelyn päätyttyä strategia kootaan yhteen Strategialuonnos voi rakentua ja painottua eri tavoin - mukana usein strateginen osuus ja toimintaohjelmaosuus Strateginen osuus: strategian laadinnan taustan kuvausta, tavoitteet,arvot, visiot ja Kehittämiskohteiden valinta. Määritellään keskeiset käytetyt käsitteet ja koko tavoitteiden toteutumisen seuraamiseksi valitut indikaattorit. Yhteenveto työryhmien asettamista tavoitteista, toimenpiteistä, sekä niihin tarvittavista resursseista.. Toimenpideosio: Muodostuu työryhmien laatimista matriiseista, riittävän konkreettiseksi laadittua toimenpideosiota voidaan käyttää esimerkiksi uuden työntekijän perehdytyksen apuna Neuvottelukunta määrittelee ne keskeiset tahot, joille strategialuonnos lähetetään lausunnoille.jotta kuntalaiset voisivat osallistua, luonnosversio voidaan lähettää alueen kirjastoihin, kaupungintalolle, kansalaistoiminnan keskukseen, tutustuttavaksi ja kommentoitavaksi, esittely ja kuulemistilaisuudet?
5. Strategian tarkistaminen Strategiaprosessi jatkuu luonnosversion työstämisellä sen perusteella mitä, mitä lausunto-ja kommenttikierroksella sekä kuulemiskierroksella? (esittely ja keskustelutilaisuus) on tullut esille Tarvittaessa syvennykset ja tarkennukset strategiaan,ei suuria linjamuutoksia -mietitään miten hyödynnetään saatua palautetta strategian päivitysvaiheessa 6.Strategian toimeenpano Suurin haaste, jotta strategia toteutuu onnistuneesti tarvitaan poliittisten päätösten tekijöiden, johdon sekä työntekijöiden sitoutumisen strategiassa asetettuihin päämääriin ja tavoitteisiin (eri tahojen luottamushenkilöt, johtavat viranhaltijat, mukanaolo ja sitoutuminen) Strategian laadintaprosessi itsessään voi olla merkittävämpi kuin asiakirja; verkostoituminen, yhteistyö ja uudet toimintamallit uudistuksineen käynnistyvät jo strategian laadintavaiheessa 8. Arviointijärjestelmän luominen (indikaattorit) Strategian toteuttamisen aktiiviseksi seuraamiseksi tarvitaan mittareita mittaamaan oikeita asioita eli strategian visiota, päämääriä ja tavoitteita Indikaattoreiden oltava suhteellisen helposti saatavilla
9. Strategian arviointi ja tarkistus Strategia lähtee tämän päivän realiteeteista ja suuntaa tulevaisuuteen Kuntien ja alueiden toimintaympäristö muuttuu alati >mielenterveyteen sekä päihteiden käyttöön liittyvät huolenaiheet, kehittämis- ja palvelutarpeet muuttuvat sen mukana Kaikkia yhteiskunnallisia muutoksia ei voi ennakoida, tulee strategiaa arvioida, tarkistaa, päivittää säännöllisesti. Saadun tiedon perusteella strategiaa voidaan kohdentaa uudelleen ja päivittää sen hetkisiä tarpeita vastaavaksi Konkreettisia työtä ohjaavia matriiseja on syytä tarkistaa kerran vuodessa -arviointi ovatko tavoitteiden suuntaiset toimenpiteet toteutuneet Koko strategiaa ja tavoitteiden toteutumista arvioidaan kaksi kertaa valtuustokaudella. Strategian päivitysvaiheessa myös lausuntokierroksella saadut kommentit huomioidaan, mahdollisesti uusia tavoitteita ja painopisteitä määriteltäessä Strategia arviointi kohdentuu paitsi saatuihin tuloksiin ja osoitettuun vaikuttavuuteen myös strategiaprosessiin. Tavoitteiden muutokset ovat usein hitaita (esim. nuorten humalajuomisen väheneminen) pitkällä aikavälilä vaikuttavuutta voidaan arvioida valittujen indikaattoreiden avulla