TOIMEENTULOTUKIOHJE Jyväskylän kaupungissa 1.1.2012 alkaen
2 1 SÄÄNNÖKSET Laki toimeentulotuesta 1412/1997 (muutokset 29.12.2005/1218). Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeudesta 812/2000. Hallintolaki 434/2003. Sosiaalihuoltolaki 710/1982. Laki kuntouttavasta työtoiminnasta 189/2001. Laki lapsen elatuksesta 704/1975. Laki maahanmuuttajien kotoutumisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta 493/1999. Sosiaali- ja terveysministeriön opas toimeentulotuen soveltajille 2007:11. Sosiaali- ja terveyslautakunta on vahvistanut osan ohjeista 15.12.2011 219 1.1 Oikeus toimeentulotukeen ja toimeentulotuen hakemismenettely Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata henkilön ja perheen toimeentulo ja edistää itsenäistä selviytymistä. Toimeentulotuki on etuus, jolla taataan jokaisen oikeudeksi säädetty perustuslain 19 :n 1 momentissa tarkoitettu välttämätön toimeentulo. Jokaisella on velvollisuus kykynsä mukaan pitää huolta itsestään ja omasta elatuksestaan sekä, siinä laajuudessa kuin avioliittolaissa (234/1929), lapsen elatuksesta annetussa laissa (704/1975) ja muussa laissa säädetään, puolisonsa sekä alaikäisten lastensa ja ottolastensa elatuksesta. Pääsääntöisesti alaikäisen lapsen elatuksesta vastaavat lapsen vanhemmat. Jokaisella on oikeus saada toimeentulotukea, jos hän on tuen tarpeessa eikä voi saada toimeentuloa ansiotyöllään, yrittäjätoiminnallaan, toimeentuloa turvaavien muiden etuuksien avulla, muista tuloistaan tai varoistaan, häneen nähden elatusvelvollisen henkilön huolenpidolla tai muulla tavalla (esim. hakija saa avustuksia elantoon, asumiseen ja koulutuskustannuksiin vanhemmiltaan tai muulta omaiselta). Ehkäisevän toimeentulotuen tarkoituksena on edistää henkilön ja perheen sosiaalista turvallisuutta ja omatoimista suoriutumista sekä ehkäistä syrjäytymistä ja pitkäaikaista riippuvuutta toimeentulotuesta. Toimeentulotukea haetaan kirjallisesti, varatulla vastaanottoajalla tai muulla toimeentulotukiviranomaisten hyväksymällä tavalla. Asiakkaan tai hänen laillisen edustajansa on annettava toimeentulotukiviranomaisille kaikki ne tiedot, joita viranomainen tarvitsee toimeentulotuen tarpeen arvioimiseksi. Puutteellinen hakemus viivästyttää asian käsittelyä tai hakemus voidaan joutua hylkäämään. 2. TOIMEENTULOTUEN RAKENNE JA SUURUUS 2.1. Toimeentulotuen muuttunut rakenne Lainmuutoksella (1218/2005) toimeentulotuen rakenne määriteltiin uudelleen jakamalla tuki perustoimeentulotukeen ja täydentävään toimeentulotukeen.
3 Perustoimeentulotuki koostuu perusosasta sekä muista perusmenoista, joita ovat asumistukilain 6 :ssä tarkoitetut asumismenot, kotivakuutus, taloussähkö sekä vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot. Täydentävää toimeentulotuki kattaa erityismenoiksi kutsuttavat menot, joita ovat lasten päivähoitomenot, muut kuin perusmenoiksi katsottavat asumismenot sekä henkilön tai perheen erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvat, toimeentulon turvaamiseksi tai itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi tarpeellisiksi harkitut menot. Ehkäisevää toimeentulotukea kunta myöntää päättämiensä perusteiden mukaisesti. 2.2. Toimeentulotuen määräytyminen Toimeentulotuen rakenne ja suuruus on pyritty muodostamaan siten, että toimeentulotuki kattaa tukea tarvitsevien riittävän peruskulutuksen. Toimeentulotuen suuruuden määräämistä koskeva perussäännös toimeentulotukilain 6 :ssä on seuraava: Toimeentulotuen määrä on tämän lain mukaan määriteltyjen menojen sekä käytettävissä olevien tulojen ja varojen erotus. Tulot ja varat otetaan huomioon ensin 7 :ssä tarkoitettua perustoimeentulotukea myönnettäessä. Asiakkaan tulot ja varat otetaan huomioon ensin perustoimeentulotukea myönnettäessä. Jos asiakkaan tulot ovat sen suuruiset, että hän ei ole oikeutettu perustoimeentulotukeen, siirtyy laskelman osoittama tuloylijäämä mahdolliseen täydentävästä toimeentulotuesta tehtävään laskelmaan. 3. PERUSTOIMEENTULOTUKI (MENOT) 3.1. Perusosa Perusosan sisältö määritellään lain 7 a :ssä: Perusosalla katettaviin menoihin kuuluvat ravintomenot, vaatemenot, vähäiset terveydenhuoltomenot sekä henkilökohtaisesta ja kodin puhtaudesta, paikallisliikenteen käytöstä, sanomalehden tilauksesta, televisioluvasta, puhelimen käytöstä ja harrastus- ja virkistystoiminnasta aiheutuvat menot sekä vastaavat henkilön ja perheen jokapäiväiseen toimeentuloon kuuluvat menot. Perusosan suuruus säädetään lain 9 :ssä. Perusosan määrä on laskennallinen olettama eri henkilöryhmien vähimmäiskulutustasoa vastaavien, jokapäiväiseen toimeentuloon kuluvien menojen suuruudesta. Yksin asuvan perusosa on vuonna 2012 461,05 euroa kuukaudessa ja yksinhuoltajan 507,16 euroa kuukaudessa. Perusosan suuruutta voidaan alentaa enintään 20 prosentilla sellaisen henkilön osalta, jonka toimeentulotuen tarve aiheutuu siitä, että: 1) henkilö on ilman perusteltua syytä kieltäytynyt yksilöidysti ja todistetusti tarjotusta työstä tai sellaisesta työvoimapoliittisesta toimenpiteestä, joka kohtuullisen pitkän ajan turvaisi hänen toimeentulonsa tai jos hän on laiminlyönnillään aiheuttanut sen, ettei työtä tai työvoimapoliittista toimenpidettä ole voitu tarjota;
4 2) maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikan hakijoiden vastaanotosta annetussa laissa (493/1999) tarkoitettu maahanmuuttaja ilman perusteltua syytä kieltäytynyt kotouttamissuunnitelman laatimisesta tai osallistumisesta kotouttamissuunnitelmassa yksilöidysti sovittuihin, työllistymistä edistäviin toimenpiteisiin taikka, jos hän on laiminlyönnillään aiheuttanut sen, ettei kotouttamissuunnitelmaa ole voitu laatia; 3) kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain (189/2001) 3 :ssä tarkoitettu henkilö on kieltäytynyt osallistumasta aktivointisuunnitelman laatimiseen; tai 4) kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 3 :n 1 momentissa tarkoitettu henkilö on ilman työttömyysturvalain 8 luvun 7 :ssä tarkoitettua pätevää syytä kieltäytynyt kuntouttavasta työtoiminnasta taikka keskeyttänyt tai omasta syystään joutunut keskeyttämään kuntouttavan työtoiminnan. 5) alle 25-vuotiaan vailla ammatillista koulututusta olevan perusosaa voidaan alentaa, jos hän on keskeyttänyt koulutuksen tai kieltäytynyt yksilöidysti ja todistetusti tarjotusta työstä tai sellaisesta työvoimapoliittisesta toimenpiteestä, joka kohtuullisen pitkän ajan turvaisi hänen toimeentulonsa, tai hän on laiminlyönnillään aiheuttanut sen, ettei työtä tai työvoimapoliittista toimenpidettä ole voitu tarjota taikka ammatillista koulutusta vailla oleva, täysi-ikäinen alle 25-vuotias on keskeyttänyt koulutuksen tai kieltäytynyt koulutuksesta, että hän ei ole työttömyysturvalain 8 luvun 2 :n perusteella oikeutettu työttömyysetuuteen. Perusosan suuruutta voidaan alentaa 1 momentissa säädettyä enemmän, kuitenkin yhteensä enintään 40 prosenttia: 1) jos henkilön toistuvasta 1 momentissa tarkoitetusta menettelystä on pääteltävissä, ettei hän halua ottaa vastaan työtä tai osallistua julkisesta työvoimapalvelusta annetussa laissa (1295/2002), maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta annetussa laissa tai kuntouttavasta työtoiminnasta annetussa laissa tarkoitettuihin toimenpiteisiin; tai 2) jos henkilö sen jälkeen, kun hänen toimeentulotuen perusosaansa on alennettu 1 momentissa tarkoitetulla tavalla, kieltäytyy ilman perusteltua syytä työvoimapoliittisesta toimenpiteestä tai jos hän toiminnallaan aiheuttaa sen, ettei työvoimapoliittista toimenpidettä voida tarjota ja hän tämän lisäksi kieltäytyy ilman perusteltua syytä 2 momentissa tarkoitetusta suunnitelman mukaisesta toimintakykyä edistävästä toiminnasta. Edellä 1 ja 3 momentissa tarkoitettu perusosan alentaminen voidaan tehdä edellyttäen, että alentaminen ei vaaranna ihmisarvoisen elämän edellyttämän turvan mukaista välttämätöntä toimeentuloa eikä alentamista voida pitää muutenkaan kohtuuttomana. Alentaminen voi olla kestoltaan enintään kaksi kuukautta kerrallaan kieltäytymisestä tai laiminlyönnistä lukien. Perusosan alentamisen yhteydessä on aina laadittava, mikäli mahdollista yhdessä toimeentulotuen hakijan tarvittaessa yhteistyössä työvoimaviranomaisten ja muiden viranomaisten kanssa suunnitelma toiminnasta asiakkaan itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi.
5 3.2. Muut perusmenot Perusosalla katettavien menojen lisäksi perusmenoina otetaan tarpeellisen suuruisina huomioon: 1) asumistukilain 6 :ssä tarkoitetut asumismenot 2) taloussähköstä aiheutuvat menot 3) kotivakuutusmaksu; 4) vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot 3.2.1. Asumismenot Toimeentulotuessa asumismenoja huomioitaessa tarkoituksena on viimesijassa turvata henkilön/perheen asuminen. Asumismenojen tarpeellista suuruutta harkittaessa otetaan huomioon asunnon koko ja laatu suhteessa perheen kokoon ja tarpeisiin sekä kohtuullista asumistasoa vastaava kustannustaso paikkakunnalla. Asumismenot huomioidaan pääsääntöisesti kuukausikohtaisesti. Vuokra-asunnossa asumistukilain 6 :ssä tarkoitettuja asumismenoja ovat: vuokra erikseen maksettavat lämmityskustannukset vesimaksut asunnosta saunamaksu Kohtuullisiksi katsottavat lämmityskustannuksineen ja vesimaksuineen: 1 henkilö enintään 490 euroa/kk 2 henkilöä enintään 650 euroa/kk 3 henkilöä enintään 780 euroa/kk 4 henkilöä enintään 800euroa/kk 5 henkilöä enintään 870 euroa/kk 6 henkilöä enintään 120 euroa/lisää edelliseen jne. Asumisoikeusasunnossa käyttövastike/vuokra otetaan menona huomioon. Osa-omistusasunnon vuokra otetaan huomioon, ei rahoitusvastiketta. Sähkölämmitysasunnoissa sähkölaskusta taloussähkön osuus on 35 %. Vesimaksut enintään 20 euroa/kk/henkilö. Omitusasunnossa tarkoitettuja menoja ovat: normaali hoitovastike (ei rahoitusvastike tai muu vastike) erikseen maksettavat lämmityskustannukset (sähkölaskusta taloussähkön osuus on 35 %) vesimaksut (vesimaksut huomioidaan omistusasunnossa todellisen maksun mukaan, kuitenkin enintään 20 euroa/henkilö/kk)
6 asunnon hankkimiseksi tai perusparantamiseksi otettujen henkilökohtaisten lainojen vuotuisista koroista aiheutuvat menot kokonaisuudessaan edellyttäen, että tuen hakijalla verotuksen ennakkopidätyksessä on asuntolainojen korot otettu huomioon ja että perhe asuu asunnossa kiinteistön hoitomenot, joita ovat mm. taloussähkö koti- ja palovakuutus tontin vuokra kiinteistövero nuohous jätehuolto huomioidaan aina 1 kk:n osuutta vastaava summa normilaskelmaan tai pitkäaikaisasiakkailla koko lasku laskun erääntymiskuukautena. Asumismenoja tarkastellaan kokonaisuudessaan ottaen huomioon kohtuulliseksi katsottavat asumismenot. 3.2.2. Kotivakuutus Kotivakuutuksesta hyväksytään toimeentulotukilaskelmaan ainoastaan koti-irtaimiston kohtuullinen euromäärä. (Vakuutuskirja on aina esitettävä). 3.2.3. Vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot Vähäiset terveydenhuoltomenot (3 prosenttia perusosasta on vuoden 2012 tasolla n.13,83 euroa/kk)sisältyvät perusosaan. Näinä menoina voidaan pitää reseptivapaita lääkkeitä ja hoitotarvikkeita. Tämän ylimenevältä osin sairauden hoitoon määrätyt lääkkeet, sekä hammashuollosta ja silmälaseista aiheutuneet kustannukset huomioidaan menona perustoimentulotukilaskelmaan. E-pillerit tai muut lääkärin määräämät ehkäisyvälineet huomioidaan menona. Potenssilääkkeet hyväksytään menoksi vain Kelan hyväksymän perussairauden hoitoon. Toimeentulotukena korvataan vain apteekin vaihtamista koskevan lain perusteella määrittämä edullisin vaihtoehto paitsi, jos lääkäri on kieltänyt lääkkeen vaihdon. Asiakkaalla on oikeus lääkekulujen lisäkorvaukseen maksettujen omavastuuosuuksien ylittäessä 675,39 euroa vuonna 2012. Lisäkorvaus on 100 % 1,50 euron omavastuun ylittävältä osalta lääkettä kohti. Oikeus lisäkorvaukseen tulee tarkistaa Kelasta. Ensisijaisesti hyväksytään terveydenhuoltomenot julkisessa (TK, KSKS jne.) terveydenhuollossa annetusta hoidosta ja sieltä määrätyistä sairauden hoitoon tarkoitetuista reseptilääkkeistä. Yksityisen terveydenhuollon käytöstä johtuneet menot voidaan huomioida toimeentulotuessa ainoastaan erityistilanteessa. Asiakkaan on esitettävä aina hoitavan lääkärin lausuntoa tällaisen hoidon tarpeesta sekä selvitys siitä ettei julkisia terveydenhuoltopalveluita ole ollut saatavilla kiireellisen hoitotarpeen ilmetessä.
7 3.2.3.1. Sairaanhoidon asiakasmaksut poliklinikkamaksut ja sairaalamaksut jos lyhytaikainen sairaalassaolo tai muu laitoshoito ylittyy yli 14 vrk, lasketaan normiin perusosa ravintomenojen osuus vähennettynä (esimerkiksi, yksinäisen perusosa 461,05-225,91 = 235,14 /kk, perheellinen 391,89-192,03 = 199,86 /kk ). Päivässä yksinäinen 7,83 ja perheellinen 6,66. Sairaalassa saa ruoan, mutta muut perusosaan kuuluvat menothan on maksettava. pitkäaikaisessa laitoshoidossa oleville huomioidaan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun asetuksen 15 mukainen käyttövara (97 euroa/kk) menona perusosan sijaan Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain (221/2003) 11 :n mukaan sosiaalihuollon palveluista määrätty maksu ja terveydenhuollon palveluista henkilön maksukyvyn mukaan määrätty maksu on jätettävä perimättä tai sitä on alennettava siltä osin kuin maksun periminen vaarantaa henkilön tai perheen toimeentulon edellytyksiä tai henkilön lakisääteisen elatusvelvollisuuden toteutumista. Palvelun tuottava kunta tai kuntayhtymä voi päättää, että maksun perittämättä jättämistä sovelletaan myös muihin maksuihin. Edellä mainittu menettely asiakasmaksun alentamiseksi on ensisijaista toimeentulotukeen nähden. 3.2.3.2. Hammashoitokustannukset Hyväksytään vain julkisen hammashoidon kustannukset. Hammasproteesin hankinnasta aiheutuneet kohtuulliset kustannukset huomioidaan menona tositetta vastaa. Toimeentulotuen hakijalla on oltava kustannusarvio terveyskeskushammashoitolasta (proteettinen hoito). Kustannusarviossa on oltava hammaslääkärin allekirjoitus ja leima. Hammasteknikot on kilpailutettu. Sopimukset ovat voimassa 31.12.2012 asti.(uusi sopimus on tehty Rupan kanssa). Erikoishammasteknikko on Jani Ruppa: kokoproteesi 415,00 /kappale. Molempiin leukoihin 799,00. Proteesin pohjaus 134,90. Muita kuluja ei ole, koska niitä ei ole mainittu sopimuksissa! Mikäli toimeentulotukea hakee muu kuin pitkäaikais- ja toistuvaisasiakas pelkästään hammasproteesin hankintaan, tarkastellaan hakijan tulotasoa ja olosuhteita myös kahdeltakolmelta hakemista edeltävältä kuukaudelta ennen toimeentulotukiasiakkuutta sekä hankinnan kiireellisyyttä. Välttämätöntä hammashoitoa eivät ole esim. sillat, kruunut tai nastahampaat! Kela korvaa yksityisestä hammashoidosta hammaslääkärin palkkiosta sekä suun ja hampaiden tutkimuksesta ja ehkäisevästä hoidosta 60 % taksan mukaisesta määrästä. Lisäksi Kela maksaa korvausta hammashoitoon liittyvistä laboratorio- ja röntgentutkimuksista sekä matkoista ja lääkkeistä. (Kts. Kelan esite Tunne perusturvasi, kun sairastat) KHO:n päätös 27.8.2004: Yksityisellä lääkäriasemalla annetusta hammashoidosta aiheutuneen laskun omavastuuosuutta ei edes sitä määrää, mitä saatu hoito olisi tullut maksamaan terveyskeskuksessa, ei tarvitse maksaa toimeentulotukena.
8 3.2.3.3. Silmälasit Silmälasien hankintaan varten toimeentulotukiviranomainen antaa lähetteen, mihin on merkitty kaupungin kilpailuttamat hankintapaikat. Toimeentulotuen hakija toimittaa silmälaseista kustannusarvion toimeentulotukiviranomaiselle, joka tekee tämän jälkeen päätöksen. Silmälasien hankinta otetaan huomioon toimeentulotuessa neljän vuoden välein, ellei näössä ole tapahtunut oleellisia muutoksia. (Silmälääkärin tai optikon lausunto on toimitettava). Mikäli toimeentulotukea hakee muu kuin pitkäaikais- ja toistuvaisasiakas pelkästään silmälasien hankintaan, tarkastellaan hakijan tulotasoa ja olosuhteita myös kahdelta-kolmelta hakemista edeltävältä kuukaudelta ennen toimeentulotukiasiakkuutta sekä hankinnan kiireellisyyttä. Silmälasien hankintaa varten annetaan lähete, mihin on merkitty hintakatto: liikekohtaiset pakettitarjoukset toimeentulotuen saajille!(myönnettävään maksusitoumukseen on lisättävä alv 22 %). Erikoiskäsittelyt linsseihin huomioidaan ainoastaan lääkärin määräyksestä. (Vain niissä tapauksissa, jos ei pakettitarjouksessa olevat kehykset ja linssit ole sopivat). Piilolinssit hyväksytään lääkärin määräyksestä ainoastaan silloin, kun ne ovat työn tai sairauden vuoksi välttämättömät. SILMÄLASIEN HANKINTAPAIKAT (Ajalla 1.1.2011 31.12.2013) Silmäasema Jyväskylän Hoviraitti, os. Kauppakatu 35, puh. (014) 333 0940, Fax (014) 333 0938. Silmäasema Keljon Prisma, os. Kylmälahdentie 8, Silmäasema Seppälän Prisma, os. Ahjokatu 7 (Enimmäismaksu toimeentulotukiasiakkaille 1-teholasit varastovoimakkuuksilla, 20.00 euroa, alvin kanssa 24,60 euroa, (hiomovoimakkuuksilla 52,50 euroa), moniteholasit, varastovoimakkuuksilla 66,00 euroa, alvin kanssa 81,18 euroa (hiomovoimakkuuksilla 86 euroa). 3.2.3.4. Fysikaalinen hoito sekä psyko- ja lyhytkestoinen terapia Fysikaalisesta hoidosta huomioidaan julkisessa terveydenhuollossa annetun hoidon kustannukset. Julkista hoitoa saadakseen asiakasta ohjataan ottamaan yhteyttä omalääkäriin hoidontarpeen arviointia ja julkisen hoidon jatkotoimenpiteitä varten. Psyko- ja lyhytkestoisen terapian kulut korvataan pääsääntöisesti julkisen terveydenhuollon kustannusten mukaan. 4. TÄYDENTÄVÄ TOIMEENTULOTUKI (MENOT) Toimeentulotuesta annetun lain 7 c : Täydentävää toimeentulotukea myönnettäessä otetaan huomioon tarpeellisen suuruisina erityismenot, joita ovat: 1) lasten päivähoitomenot 2) muut kuin 7 a ja 7 b :ssä tarkoitetut asumisesta aiheutuvat menot, sekä 3) henkilön tai perheen erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvat, toimeentulon turvaamiseksi tai itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi tarpeellisiksi harkitut menot.
9 Henkilön tai perheen erityisenä tarpeena tai olosuhteena voidaan pitää esimerkiksi pitkäaikaista toimeentulotuen saamista, pitkäaikaista tai vaikeaa sairautta sekä lasten harrastustoimintaan liittyviä tarpeita. 4.1. Päivähoitomenot ja iltapäiväkerhon maksut Päivähoitomenot ja iltapäiväkerhon maksut hyväksytään täydentävän toimeentulotuen laskelmaan menoksi tilapäisesti. Mikäli asiakkaalla on jatkuvan toimeentulotuen tarve, ohjataan asiakasta hakemaan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain mukainen vapautus päivähoitomaksuista. Yksityisen päivähoidon maksu voidaan huomioida menona ainoastaan tilapäisesti. Toimeentulotuen tarpeen ollessa pitkäaikaista perheenmahdollisuus kunnan järjestämään päivähoitoon tulee selvittää. 4.2. Vuokravakuus Muina asumisesta aiheutuvina menoina voidaan ottaa huomioon esimerkiksi vuokravakuus. Toimeentulotukena myönnetään maksusitoumus yhden kuukauden suuruiseen kohtuuhintaiseen vuokravakuuteen, jos hakija on oikeutettu toimeentulotukeen ja asunnon tarve on välttämätön. Toimeentulotukea myönnetään vuokravakuuteen pääsääntöisesti kertaluontoisesti. Jos asunnon vaihto on välttämätöntä esimerkiksi asunnon omistaja ottaa asunnon omaan käyttöönsä, perhe muuttaa perheen kasvaessa suurempaan asuntoon tai toimeentulotuen saaja vaihtaa asunnon halvempaan, voidaan vuokravakuuteen myöntää maksusitoumus yhdelle kuukaudelle. Ennen vuokravakuuden myöntämistä yksityisen vuokranantajan omistamassa asunnossa on tehtävä asuntokatselmus (lomakkeen saa toimeentulotukiviranomaisilta). Vuokravakuutta ei myönnetä tilapäisiin vuokrasopimuksiin. 4.3. Muuttokulut Muuttokustannuksiin voidaan myöntää toimeentulotukea, mikäli muutto on välttämätöntä perhetilanteen, opiskelun tai työpaikan takia ja hakija ei saa muuttoon avustusta esim. työvoimatoimiston kautta. Kaupungin sisäiseen muuttoon (lähialueilla) myönnetään toimeentulotukea enintään 100 euroa. Kaupungista pois muutettaessa on toimitettava suullinen tai kirjallinen kustannusarvio muuttokuluista hankintatoimiston kilpailuttamalta muuttofirmalta. (Toimeentulotukiviranomaiselta saa muuttofirman tiedot). Muuttopalvelut on kilpailutettu: muuttopalveluiden tuottajana on Trans EsaVesaOy, puh. 0400 641 450! 4.4. Kodinirtaimisto Välttämättömiin kodinhankintoihin voidaan myöntää avustusta henkilölle, joka on ollut pitkään asunnottomana tai/ja on toimeentulotuen pitkäaikais- tai toistuvaisasiakas. Yksinäiselle henkilölle myönnetään 150 euroa ja perheelliselle 250 euroa (suositaan kierrätyskeskuksia). Kodinkoneisiin voidaan myöntää avustusta: pesukoneen hankintaan korkeintaan 300 euroa, jos se on välttämätön hakijan terveydellisten syiden vuoksi eikä sitä voida myöntää vammaispalveluina, jos kyseessä on lapsiperhe eikä taloyhtiössä ole pesukonetta. Pölyimurin ostoon voidaan myöntää korkeintaan toimeentulotukea 80 euroa, jos se on hakijan terveydellisten syiden vuoksi välttämätön.
10 4.5. Lastenvaunut ja lastenrattaat Lastenvaunuihin myönnetään enintään 185 euroa ja lastenrattaisiin 120 euroa. 4.6. Lasten luonapito Lapsen luonapidosta aiheutuneita menoja voidaan hyväksyä toimeentulotukeen oikeutetulle vanhemmalle lapsen todellisen luonapidon mukaan. Korvaus on 10,76 /pv/lapsi (10 17-v 1.lapsi) 9,99 /pv/lapsi (10 17-v.2.lapsi), 9,22 /pv/lapsi (10 17-v.3.lapsi) ja 9,68 /pv/lapsi (alle 10-v.1.lapsi), 8,91 /pv (alle 10-v 2.lapsi) ja 8,15 /pv (alle 10-v.3.lapsi). Tukea tapaamisiin myönnetään sen mukaan kuin kuluista on vanhempien kesken sosiaalilautakunnan vahvistamalla sopimuksella sovittu tai tuomioistuimen päätöksellä määrätty. Asiakkaan on esitettävä kulujen syntymisestä selvitys, ainahan tapaamiset eivät toteudu sovitulla tai määrätyllä tavalla. 4.7. Lasten harrastusmenot Lasten harrastusten tukemiseen voidaan huomioida toimeentulotuen pitkäaikais- ja toistuvaisasiakkaana olleelle perheelle tai muutoin pitkään pienillä tuloilla (perheen tulot ylittäneet vain niukasti toimeentulotukinormit) olleille perheille 200 euroa/lapsi/vuosi tositteita vastaan. Luistimet 30-40 euroa, suksipaketti 80 100 euroa ja polkupyörä 50-100 euroa. 4.8. Romanivaatetus Romaninaisen hameen hankintaan hyväksytään toimeentulotukilaskelmaan 400 euroa vuoden välein. Käytäntönä on ollut, että toimeentulotukeen oikeutetulle on myönnetty hameen teettämistä varten maksusitoumus ompelijalle. 4.9. Hautauskustannukset Hautauskustannuksina huomioidaan kohtuulliset välttämättömät kustannukset, siltä osin kuin vainajan tulot ja varat eivät riitä hautauskuluja kattamaan. Pesän varat tulee tarkistaa samoin tiliotteiden saldot ennen päätöksentekoa. Mikäli vainaja on varaton, voidaan toimeentulotukea myöntää hautauskuluihin edullisimman mukaan; arkku, arkkuunhuolto, vaatetus, siirtokuljetus ilman omaisia, hautapaikka ja hautausmaksu. (Hankintatoimiston kilpailuttaman hautausliikkeen tiedot saa toimeentulotukiviranomaiselta). Jos vainajalla ei ole omaisia, voidaan hautaus suorittaa myös arkkuhautauksena! Arkkujen hankintatoimisto ajalla 1.4. 31.12.2011 Somman kukka- ja hautaustoimisto Oy, os. Puistokatu 2, 40100 Jyväskylä, puh. Jussi Vanhapiha, 014 217 879 Kangasverhoiltu puuarkku, ei vekitystä 181,16 ja alvin kanssa 222,83, arkun kukkalaite (tuoreista kukista) 36,70 ja alvin kanssa 40,00 arkkuunhuolto 45,87 ja alvin kanssa 50,00, vainajan vaatetus, kasvoliina ja peitto puuvillaa, alvin kanssa 9,33, siirtokuljetus ilman omaisia (sis.25 km) alvin kanssa 77,84. Yhteensä 338,55 ja alvin kanssa 400,00. Vakioarkku + 10 cm 474,46 ja alvin kanssa 567,17, vakioarkku + 20 cm on 555,76 ja alvin kanssa 667,17.
11 Tuhkauurna alvin kanssa 120,00. Omaisten (yleensä) itse kustantamat lisäpalvelut: saattokuljetus, omaiset mukana, sis. kappelin varauksen ja kantajat alvin kanssa 130.00. Siirto tuhkaukseen alvin kanssa 130,00. Kun kaikki asiakkaat eivät etukäteen ole tietoisia, että sosiaalitoimen maksusitoumuksella saa erittäin edulliset arkun ja kuljetuksen. Soitto Somman hautaustoimistoon 25.3.2011 HALVIN ASIAKKAAN ITSENSÄ OSTAMA HAUTAUSPAKETTI (sisältää kaiken) on! Hautapaikkamaksut Jyväskylän kaupunkiseurakunnassa 1.1.2012 alkaen: Hautausmaksut: hinta on sama sekä kirkkoon kuuluvalle (ev.lut. sk:n jäsenet/jyväskylässä kirjoilla) Seppälän, Seppälänkankaan ja Säynätsalon hautausmaat: 25 vuoden arkkusukuhaudan lunastaminen hautasija- ja palvelumaksuineen yht. 583,00 euroa henkilölle, jolla on kotikuntalain mukainen oikeus uuteen hautapaikkaan. Summa koostuu, 385 euron arkkuhautapaikasta ja 198 euron hautauspalvelumaksusta (hautauspalvelumaksuun sisältyy haudan kaivaminen, peittäminen ja peruskunnostus ja kylmiön käyttö). Uurnahauta, hallinta-aika 25 vuotta 58,00 euroa, peruskunnostus 57 euroa ja tuhkaus 62 euroa, yht. 177,00 euroa. Muistolehto ja sirottelualueella hautaamiskustannukset ovat halvimmat krematoriomaksuineen 97,00 euroa. (sirottelu-alue ja muistolehto 39,00 euroa, ja tuhkaus 62 euroa). Sotaveteraaneille ja heidän puolisoilleen seurakunta antaa ilmaisen hautapaikan ja veteraanihaudat ovat vapautettu myös hautauspalvelumaksuista. Muistotilaisuuden järjestäminen kuuluu pääsääntöisesti vainajan omaisille. Kukkavihkoon myönnetään korkeintaan 40, kun vainaja on puoliso, lapsi, sisarus tai vanhempi. Tarkista, onko vainaja oikeutettu saamaan hautausavustusta entiseltä työnantajalta! 4.10. Opiskelusta aiheutuvat kustannukset Opiskelusta aiheutuvat kustannukset katetaan pääsääntöisesti opintotuella. Opiskelusta aiheutuviin kustannuksiin voidaan myöntää toimeentulotukea esimerkiksi lukion oppikirjojen ostoon, mikäli hakija/perhe on pitkäaikainen toimeentulotukiasiakas. Oppikirjoihin myönnetään enintään 150 euroa/vuosi. Opiskelijan työvaatteisiin myönnetään 80 euroa/vuosi. 4.11. Passit ja kansalaisuushakemukset Passin hankkimisesta aiheutuneet kulut hyväksytään menoksi maksettua kuittia vastaan ulkomaalaisille, joilla on vähintään vuoden oleskelupa. Kansalaisuushakemus hyväksytään menona maksettua kuittia vastaan. Suomen kansalainen ei tarvitse Suomessa oleskellessaan passia. Toimeentulotukea ei myönnetä.
12 4.12. Digisovitin Toimeentulotukea saavan asiakkaan digisovittimen hankinta rinnastetaan television, tietokoneen tai matkapuhelimen hankintaan. Hallinto-oikeudet ovat katsoneet, ettei kunnilla ole velvollisuutta myöntää erikseen toimeentulotukea television hankintaan. 4.13. Edunvalvojan palkkio Edunvalvojan palkkio samoin kuin muut edunvalvontaan liittyvät maksut, esimerkiksi lupa-asioiden käsittelymaksut, oikeudenkäyntikulut ja maistraatin perimät maksut voidaan hyväksyä laskelmaan. 4.14. Perhejuhlat Perhejuhlista (esim. häät, ylioppilasjuhlat, hautajaiset) aiheutuneista kustannuksista voidaan ottaa huomioon harkinnalla toimeentulotuessa korkeintaan 85. 5. HUOMIOON OTETTAVAT TULOT JA VARAT Toimeentulotuen suuruutta määrättäessä huomioon otettavista tuloista säädetään toimeentulotukilain 11 :ssä seuraavasti: tuloina otetaan huomioon henkilön ja perheen käytettävissä olevat tulot. 5.1. Tuloina otetaan huomioon Huomioon otettavia tuloja ovat esimerkiksi palkka-, yrittäjä- ja omaisuustulot sekä yksityisistä ja julkisista lähteistä saatavat tulot. Tuloina huomioidaan siis eläketulot ja sosiaaliturvaetuudet. Tuloista huomioidaan laskelmaan verotuksen jälkeen käytettävissä oleva nettotulo. 5.1.1. Ansiotulot Tuloina otetaan huomioon henkilön ja perheenjäsenten käytettävissä tulot. Ansiotuloista jätetään huomioimatta vähintään 20 prosenttia kuitenkin enintään 150 euroa kuukaudessa (etuoikeutettu tulo). Väliaikainen laki on voimassa 31.12.2014 asti. Etuoikeutetun tulot maksimimäärä on kotitalouskohtainen. Jos tulot ovat ulosoton kohteena, niistä otetaan huomioon vain ulosoton jälkeen tosiasiassa käytettävissä oleva osuus. Ulosoton suojaosuus on yksinäisellä velallisella 650,70 euroa. Jos velallisella on yksi huollettava, se on 884,40 euroa. Jos etuuden maksaja, esimerkiksi Kela, kuittaa hakijalle maksettavasta etuudesta liikaa maksettuja eriä, hakijan käytettävissä olevana tulona huomioidaan todellisuudessa maksettu osa. 5.1.2. Vähäiset tulot Vähäisiksi katsottavat yhteenlaskettuna alle 50 euroa kuukaudessa jätetään huomioimatta laskelmassa. 5.1.3. Veronpalautukset Veronpalautukset huomioidaan tulona 85 euron ylittävältä osalta.
13 5.1.4 Opintotuki Opiskelijan ensisijaisena etuutena otetaan tulona huomioon opintoraha, asumislisä ja valtion takaama opintolaina. 5.1.5. Työttömyyspäiväraha/työmarkkinatuki Pitkäaikaistyöttömillä työttömyyspäivärahan kerroin on edelleen 21.5. Työttömyysjakson alkaessa tai lyhyen työttömyysjakson aikana, on tarpeellista ottaa huomioon vain tuen hakijan tosiasialliset tulot kuukauden ajalta! Kts. Ministeriön opaskirja s. 87! Kun pitkäaikaistyötön on aktivointitoimenpiteissä (esim. työharjoittelussa, työvoimapoliittisessa koulutuksessa tai kuntouttavassa työvoimassa, kerroin on siltä ajalta 20.) Työharjoittelussa käyvällä otetaan todelliset matkakulut halvimman julkisen kulkuneuvon mukaan menoksi! Esim. kaupunkialueella linja-autossa näyttökortti 30 pv 53 /kk. Työmarkkinatuki/työttömyyspäivärahan peruspäiväraha 1.1.2012 alk. 31,36 /pv/br. nettona kertoimella 21.5 tekee 539,39 /kk ja 20 päivää tekee nettona 501,76 /kk (verotus on laskettu 20 prosentilla). Lapsikorotus yhdestä lapsesta 5,06 / pv, kahdesta lapsesta 7,43 /pv ja kolmesta tai useammasta lapsesta 9,58 /pv. Ylläpitokorvaus 9 /pv, korotettu ylläpitokorvaus 18 /pv (ei ole tuloa toimeentulotukilaskelmassa). Työllistymistä edistämistä palvelujen ajalta saa lisäksi korotusosaa enintään 200 päivältä. Korotusosa on 4,59 /pv, eli n. 99,00 /kk. (On tuloa toimeentulotukilaskelmassa). Opintoraha euroina 38,00 298,00, asumislisä 80 %, asumislisää ei makseta alle 33,63 :n vuokrasta eikä yli 252 ylittävään vuokraan, joten asumislisä on pienimmillään 26,90 ja suurimmillaan 201,60. Omalta vanhemmaltaan asunnon vuokranneiden asumislisä on enintään 58,87 Opintolaina yliopisto- ja korkeakouluopiskelijoilla 300 /kk (1.8.2005 alk.), toisen asteen opiskelijoilla lainan takaus on myös 300 /kk (1.8.2008 alk). Lapsilisät 1.1.2012 alkaen: ensimmäisestä lapsesta 104,19, toisesta lapsesta 115,13, kolmannesta lapsesta 146,91, neljännestä lapsesta 168,27 ja viidennestä ja seuraavista lapsesta 189,63, yksinhuoltajan lisä 48,55. Elatustuki 147,96 /kk. Kotihoidon tuki 1.1.2012 alkaen: hoitoraha, jota maksetaan erikseen jokaisesta tukeen oikeuttavasta lapsesta, yhdestä alle kolmevuotiaasta lapsesta se 327,46 /kk, kustakin seuraavasta alle kolmevuotiaasta lapsesta 98,04 /kk ja alle oppivelvollisuusiän olevasta lapsesta 63,00 /kk. Lisäksi voidaan maksaa hoitolisää kuukausittain enintään 175,24 /kk, mutta vain yhdestä lapsesta. Sen saaminen ja määrä riippuvat perheen tuloista. Sairauspäivärahaa voidaan maksaa 1.1.2012 alkaen enintään 22,96 / arkipäivää kohti tulottomille tai vähätuloisille, jonka työkyvyttömyys kestää yhtäjaksoisesti vähintään 55 päivää.
14 Työttömälle sairauspäiväraha määräytyy vähintään työttömyysturvan mukaan ja opiskelijalle vähintään opintotuen mukaan. Suurten lääkekustannusten omavastuukatto on vuonna 2012 675,39. Uusi lääkekorvausjärjestelmä tuli voimaan vuonna 2006. Kun vuotuinen omavastuu täyttyy, asiakas on oikeutettu hakemaan Kelan toimistosta lisäkorvausta. Vastedes hän saa lisäkorvausta 100 prosenttia 1,50 euron omavastuun ylittävältä osalta. Kansaneläke: täysi kansaneläke on yksinäisellä henkilöllä 608,63 /kk ja naimisissa olevalla 539,85 /kk. Eläkkeensaajan hoitotuki on 59,73 /kk, korotettu hoitotuki 148,69 ja erityishoitotuki 314,41 kuukaudessa. Lapsikorotus on 21,23 /kk. Rintamalisä 47,55 /kk. HUOM! takuueläke yhteensä 713,73. Perusvammaistuki: 89,18 /kk, korotettu vammaistuki 208,09 /kk ja ylin vammaistuki 403,50 /kk. (Ei merkitä tuloksi toimeentulotukilaskelmaan!) Ulosoton kohteena olevan palkan suojaosuus 1.1.2012alkaen yksinäisellä 650,70 /kk, velallinen + 1 perheenjäsen 884,40 /kk. (Tiedot saa netistä, http://www.oikeus.fi/6451.htm). Jos tulot ovat ulosoton kohteena, niistä on perusteltua ottaa tulona huomioon vain ulosoton jälkeen tosiasiassa käytettävissä oleva osuus! Tämä koskee vain ulosmittausta, joka toimitetaan suoraan palkasta, eläkkeestä tai muusta tulosta. Mikäli henkilö on vapaaehtoisella suorituksella lyhentänyt ulosotossa olevaa velkaansa, suoritukseen tulee toimeentulotukea myönnettäessä suhtautua samalla tavoin kuin muihinkin velanhoitomenoihin (eli ei huomioida menona!) Kts. Ministeriön opaskirja s.82! 5.1.6. Varat Varoina otetaan huomioon henkilön ja perheenjäsenten toimeentulotukea myönnettäessä olevat varat (toimeentulotukilaki 12). Varoina ei oteta huomioon henkilön tai perheen käytössä olevaa vakinaista asuntoa eikä tarpeellista asuinirtaimistoa, tarpeellisia työ- ja opiskeluvälineitä, alle 18- vuotiaan lapsen varoja siltä osin kuin ne ylittävät hänen osaltaan 7 ja 7 c :n nojalla huomioon otettavat menot eikä muita varoja, joiden katsotaan olevan tarpeen jatkuvan toimeentulon turvaamiseksi. Käytettävissä olevat varat kuten säästöt, arvopaperit ja muu helposti realisoitavissa oleva varallisuus otetaan huomioon laskelmassa. (Esimerkiksi osakkeet ja sijoitusrahastot on realisoitava heti). Tukea myönnettäessä voidaan tuki määrätä perittäväksi takaisin sellaisesta varallisuudesta, joka ei ole tarpeen tuen hakijan toimeentulon turvaamiseksi. Alle 1000 euron suuruista kiinteää omaisuutta ei edellytetä pääsääntöisesti realisoitavaksi. Muussa kuin omassa vakituisessa asuinkäytössä olevan kiinteän omaisuuden realisointiaika on 3 kuukautta. Myös yli 2000 euron hintaisen auton myyminen on ensisijaista toimeentulotukeen nähden. (Jos auto ei ole välttämätön esim. työssäkäynti, perhetilanne).
15 6. TULOJA, JOTA EI OTETA HUOMIOON 1) vähäisiksi katsottavia ansiotuloja ja avustuksia, 2) alle 18-vuotiaan lapsen säännöllisiä tuloja siltä osin kuin ne ylittävät hänen osaltaan 7 ja 7 c :n nojalla huomioon otettavat menot, 3) tuloja siltä osin kuin ne vastaavat työmatkamenoja, 4) äitiysavustuslain (477/1993) mukaista äitiysavustusta, kansaneläkelain (347/1956) mukaista eläkkeensaajan hoitotukea, vammaistukilain (124/1988) mukaista vammaistukea eikä lapsen hoitotuesta annetun lain (444/1969) mukaista lapsen hoitotukea, 5) työttömyysturvalaissa tai julkisesta työvoimapalvelusta annetussa laissa tarkoitettua ylläpitokorvausta sekä kuntousrahalain (611/1991) 24 a :ssä tarkoitettua ylläpitokorvausta eikä 6) kuntouttavassa työtoiminnassa olevan toimintarahaa 7. Yrittäjät Tuloselvityksessä erotetaan yksityiset menot ja tulot yrityksen vastaavista. Apuna käytetään yrityksen tuloslaskelmaa ja tasetta sekä selvityslomaketta nro e 6529. Lomaketta on saatavissa Editasta, puh. 020 450 00. (Tarkemmat tiedot ministeriön opaskirjassa, s. 29-30). 8. Opiskelijat Opiskelijan ensisijainen toimeentulojärjestelmä on opintotuki (opintoraha, asumislisä ja opintolaina), joka on tarkoitettu kattamaan opiskeluaikaiset opinto- ja toimeentulokustannukset. Ainoastaan yliopiston terveydenhoitomaksu ja tarpeelliset sanakirjat pakolaisille ja paluumuuttajille ovat sellaisia menoja, jotka voidaan ottaa huomioon toimeentulotukilaskelmassa. (Tarkemmat tiedot ministeriön opaskirjassa, s. 24-29). Opintotuen kuukausimäärät löytyvät opintotukioppaasta (Kelan esite Tunne perusturvasi). Opiskelijan on nostettava opintolaina, jos hän sen saa (tarkista nosto). Jos opiskelija ei saa opintolainaa (luottohäiriö), avustetaan yksi lukukausi rahoituksen järjestämiseksi. Opiskelija on käyttänyt opintotukikuukaudet ja opiskelu jatkuu, joka kuukausi on selvitettävä opinnoissa edistyminen. On myös selvitettävä, milloin valmistuu? Jos edelleen opiskelee, kun yksi lukukausi on avustettu, alennetaan perusosaa 20 %. Jos opiskelija alkaa suorittaa toista tutkintoa eikä saa enää opintolainaa, on ensiksi selvitettävä, minkä tutkinnon on suorittanut, onko työllistymismahdollisuuksia? Jos on suorittanut tutkinnon, millä pääsee vaikka heti töihin, ei voi toimeentulotuella opiskella. Lapsen elatuksesta annetun lain 3 :n 2 mom:n mukaan vanhemmat vastaavat lapsen koulutuksesta aiheutuvista kustannuksista myös sen jälkeen, kun lapsi on täyttänyt 18 vuotta. (Tarkemmat tiedot ministeriön opaskirjassa, s. 35). Toimeentulotukilain 2 :n 2 momentissa tarkoitettu vanhempien elatusvelvollisuus kohdistuu vain alaikäiseen lapseen. Täysi-ikäisen opiskelijan mahdollisuus saada elatusta vanhemmiltaan ei perustu 2 :n 2 momentissa säädettyyn elatusvelvollisuuteen, vaan se on 2 :n 1 momentissa tarkoitettu muu tapa, jolla opiskelija voi saada tarpeen mukaisen toimeentulonsa tai osan siitä. HUOM! Ministeriön opas sivu 36, yksityiset avustukset tarpeen mukaiseen toimeentuloon : koskee hyvätuloisten vanhempiensa luona asuvia työttömiä ja koulunsa keskeyttäneitä ja muitakin tulottomia nuoria opiskelijoiden lisäksi!
16 8. TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄÄ OLESKELUKUNTA (TOTUL 14) 8.1. Maahanmuuttajat Pääsääntöisesti maahanmuuttajapalvelut vastaavat kiintiöpakolaisten asioista noin kolmen vuoden ajan maahantulosta. Oleskelulupien vaikutus toimeentulotukeen Oleskeluluvan luonnetta (esim.pakolaisuus) ei enää voi todeta kirjainkoodeista kuin karkeasti. Uuden ulkomaalaislain (301/2004) mukaan määräaikaisen oleskelun luonne osoitetaan oleskelulupaan merkittävällä kirjaintunnuksella. Jatkuvaan oleskelulupaan merkitään kirjaintunnus A, tilapäiseen oleskelulupaan kirjaintunnus B. Pysyvään oleskelulupaan merkitään kirjaintunnus P. Pysyvän oleskeluluvan voi saada neljä vuotta Suomessa oleskelun jälkeen. A-luvan saanut on oikeutettu kuntapaikkaan ja sen myötä toimeentulotukeen, mikäli muut toimeentulotukiedellytykset täyttyvät. Ulkomaalaisvirasto on viime aikoina myöntänyt Afganistanista, Somaliasta ja Irakista tulleille B-lupia maasta poistamisen estämiseksi. Tämä lupa ei oikeuta kuntapaikkaan, työlupaan tai Kelan etuuksiin. Mikäli hän ei ole kirjoilla vastaanottokeskuksessa, on kunnan toimeentulotuki ainoa tulonlähde. Tämä B- lupa myönnetään vuodeksi, jonka jälkeen henkilö voi anoa jatkoa. Kahden vuoden jälkeen oleskelulupa muuttuu A-luvaksi. Oleskelu- ja työlupakustannuksia voidaan huomioida menoksi toimeentulotukilaskelmassa samoin kuin passin uusimisesta aiheutuvia kustannuksia. Joskus passin uusiminen voi vaatia käyntiä Helsingissä lähetystössä, jolloin matkakustannuksia voidaan huomioida menoksi julkisella kulkuneuvolla. Erillinen liite (on jossain) uusista Ulkomaalaisviraston voimassaolevista lupamaksuista. Ilman vaadittavaa oleskelulupaa Suomessa oleskelevan ulkomaalaisen voidaan poikkeuksellisesti katsoa oleskelevan maassa vakituisesti. Tällainen tilanne voi syntyä esimerkiksi silloin, kun hakijalla on oleskelulupahakemus vireillä ja on todennäköistä, että hän saa oleskeluluvan. Vastaava tilanne voi syntyä myös silloin, kun ulkomaalainen on päätetty käännyttää tai karkottaa maasta, mutta päätös ei ole vielä täytäntöönpanokelpoinen. Toimeentulotuesta päätettäessä on näin ollen perusteltua kiinnittää huomiota hakijan täällä oleskelun syihin ja hänen olosuhteisiinsa kokonaisuudessaan. Asian selvittämiseksi tarvitaan useissa tapauksissa lisätietoja Ulkomaalaisvirastosta. Ulkomaalainen on saattanut tulla Suomeen viisumilla, vaikka hänen täällä oleskelunsa luonne edellyttäisi oleskeluluvan hankkimista. Tällainen tilanne voi olla käsillä esimerkiksi silloin, kun henkilö on avioitunut Suomessa asuvan henkilön kanssa ja hänen tarkoituksenaan on jäädä tänne asumaan yhdessä puolisonsa kanssa. Jos tällainen henkilö on toimeentulotuen hakijana, häntä on syytä neuvoa hakemaan oleskelulupaa, koska se avaisi hänelle mahdollisuuden päästä toimeentulotukeen nähden ensisijaisten etuuksien piiriin. Jos toimeentulotuen tarve on jatkuva tai toistuva eikä oleskelulupahakemusta ole tehty, voidaan harkita toimeentulotuen epäämistä ainakin siltä osin kuin hakija voisi saada ensisijaisia etuuksia oleskeluluvan saatuaan. Jos oleskelulupahakemus on tehty ja luvan myöntäminen on todennäköistä, ulkomaalaisen voidaan katsoa asuvan Suomessa ja olevan oikeutettu toimeentulotukeen sen mukaisesti. Ulkomaalaisvirastosta saadaan selville, onko oleskeluluvan myöntäminen todennäköistä (Enemmän STM ohje 2001/7).
17 Paluumuuttajien ja pakolaisten passi on syytä tarkistaa säännöllisin välein. Viikon (7 vrk) oleskelu ulkomailla ei vähennä perusosaa, muutoin vähennetään perusosasta ulkomailla oleskelupäivät. Asiakkaan on hyvä tietää, että runsas poissaolo Suomesta voi vaikuttaa oleskelulupien jatkomyöntämiseen. Kotouttamislain vaikutus toimeentulotukeen Kotouttamislaki 1.9.2011 alkaen. Kotoutumisaikana, joka on pääsääntöisesti maahantulosta 3 vuotta, erityistapauksissa 5 vuotta (kotiäidit, sairaat tms). työvoimakoulutuksen aikaista ylläpitokorvausta ei huomioida tuloksi. Aikuisten harrastusmenoja voidaan hyväksyä menoiksi, mikäli ne sisältyvät kotouttamissuunnitelmaan tai ovat muuten työllistymisen ja kotoutumisen kannalta perusteltua. VALTIO KORVAA Valtio korvaa kunnalle pakolaisen kotoutumistuesta tai toimeentulotuesta aiheutuvat kustannukset kolmelta vuodelta pakolaisen ensimmäisen kotikunnan väestötietojärjestelmään merkitsemisestä. Toimeentulotuessa pakolaistili. Paluumuuttajille annetun toimeentulotuen ja kotoutumistuen kustannukset korvataan kunnalle valtion varoista puolelta vuodelta asianomaisen henkilön ensimmäisen kotikunnan väestötietojärjestelmään merkitsemisestä. Lisäksi paluumuuttajille voidaan myöntää eläkettä tai muuta sosiaaliturvaa korvaavaa toimeentulotukea silloin, kun hän maahantuloon liittyvän asemansa vuoksi ei voi saada eläkettä tai muuta sosiaaliturvaa. Eläkettä vastaavan toimeentulotuen kustannukset valtio korvaa kunnalle enintään viideltä vuodelta paluumuuttajan ensimmäisen kotikunnan väestötietojärjestelmään merkitsemisestä. Toimeentulotuessa paluumuuttajatili. HUOM! Paluumuuttaja, joka täyttää 65 vuotta 5 ensimmäisen Suomessa olovuoden jälkeen, on oikeutettu valtion korvaamaan toimeentulotukeen sen osan ajasta, jolloin on täyttänyt 65 vuotta. Esim. henkilö, joka tulee Suomeen 1.1.2000 64-vuotiaana, saa paluumuuttajan toimeentulotukea ensimmäisen puoli vuotta, sitten tavallista toimeentulotukea. Täytettyään 65 vuotta siirtyy jälleen saamaan paluumuuttajien toimeentulotukea siihen saakka, kun 5 vuotta Suomeen tulosta tulee täyteen. HUOM!! Maahanmuuttajan erityistuki 1.10.2003 Suomessa asuvat maahanmuuttajat (lähinnä kyseeseen tulevat inkerinsuomalaiset paluumuuttajat) vanhuuden ja työkyvyttömyyden ajalta maksettaisiin KELALTA 1.10.2003 alkaen erityistukea, mikä olisi enintään täyden kansaneläkkeen suuruinen. Tuen määrään vaikuttaisivat hakijan tulojen lisäksi myös hänen puolisonsa tulot ja hakijan ja hänen puolisonsa omaisuus. Tuen saamisen edellytyksenä olisi vähintään 65-vuoden ikä tai työkyvyttömyys. Suomessa on pitänyt asua yhtäjaksoisesti vähintään viisi vuotta. Tukea pitää hakea. Tulkkaus (valtionkorvausmuutos 1.1.2006 alkaen). Kustannukset korvataan kunnalle, kun tulkkija käännöspalvelut liittyvät sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin, pakolaisten kotouttamissuunnitelman laatimiseen, pakolaisen maahantulon alkuvaiheeseen liittyvään kotoutumista edistävien palvelujen käyttöön, perehdyttämiseen kunnassa (asioiminen kaupassa, postissa ja virastoissa, julkisen liikenteen käyttö, jne.) sekä koulun ja kodin väliseen yhteistyöhön.
18 Pakolaisten vastaanottoon kuuluvien tulkki- ja käännöspalvelujen järjestämiselle ja kustannusten korvaamiselle ei ole asetettu aikarajaa (kansalaisuuden saamisen jälkeen pakolaisuus poistuu). Kielen opiskelun viivästyessä tulkki- ja käännöspalvelujen tarve voi säilyä pitkäänkin. Kunnat voivat myöntää paluumuuttajille toimeentulotukena kielipalvelujen kustannuksia. Edellytyksenä on, että paluumuuttaja on kunnan toimeentulotukiasiakas ja että kielipalvelut ovat paluumuuttajan kotoutumisen kannalta välttämättömiä. Kysymykseen voivat tulla sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen käytössä, kotoutumissuunnitelman laatimisesta ja muissa kotoutumistoimenpiteissä välttämättömät tulkki- ja käännöspalvelut. Valtio korvaa toimeentulotukena myönnettyjen kielipalvelujen kustannukset kunnalle puolen vuoden ajan paluumuuttajan ensimmäisen kotikunnan väestötietojärjestelmään merkitsemisestä. Korvaukset on haettava kunkin asiakkaan osalta erikseen toimeentulotuen korvauksina. Kunnat voivat myös harkinnanvaraisesti myöntää toimeentulotukea muidenkin maahanmuuttajien kielipalvelujen kustannuksiin samoin edellytyksin kuin paluumuuttajille. Valtio ei korvaa kunnille näiden maahanmuuttajien toimeentulotuen kustannuksia. (Kielipalveluista enemmän Työministeriön ohje 0/3/2005). Pakolaiset Alkuavustuksen antavat maahanmuuttajapalvelut: 1.1.2010 alkaen Asuntoihin niukka samankaltainen perusavustus, minkä kustannuksia ei vähennetä alkuavustuksesta, vaan se on huomioitu alkuavustusta pienentämällä. Vaateavustus sisältyy alla oleviin summiin. 1) Yksinäinen, 700, 2) pariskunta tai muuten 2 hengen perhe 1000, 3) henkilöä tai enemmän 200 lisäys/henkilö edelliseen summaan. Lasten harrastuksia tuetaan harkinnalla. Lisäksi tuetaan perustaitojen oppimiseen liittyvää toimintaa (esim.uiminen) sekä yhtä leiriä vuosittain (esim. oman etnisen ryhmän kesäleirit). Yksi sanakirja annetaan perhettä kohden (maahanmuuttajapalveluihin on hankittu varastoon yleisimpiä kieliä). Vihreä kortti (=maksusitoumus sairauskuluihin) myönnetään ensimmäiselle vuodelle ja yli 17- vuotiaille kotona asuville nuorille puolelle vuodelle, koska Suomen sosiaaliturvan piiriin hyväksyminen ja etuuskäsittelyt kestävät kuukausia maahantulosta ja tämänkin jälkeen on useimmiten vajetta toimeentulotukilaskelmassa. Ensimmäisen kunnassa asumisvuoden jälkeen vihreän kortin tarve arvioidaan kuin muillakin asiakkailla. Paluumuuttajat Paluumuuttaja on kunnan väestökirjan asukkaana oikeutettu kunnan kaikkiin palveluihin. 8.2. Muut ulkomaalaiset Turistit
19 Henkilöt, jotka ovat lyhytaikaisesti maassa, eivät ole oikeutettuja toimeentulotukeen. Mikäli turisti on jonkun vieraana, hän vastaa kustannuksista. Myös Suomessa oleskelevalla turistilla on oikeus kiireelliseen, akuuttiin sairaanhoitoon. ETA/EU - kansalaiset Voivat olla kolme kuukautta (ja pitempäänkin, jos työtä on tiedossa) työnhakijana, jolloin lähtömaa antaa sosiaaliturvaetuudet. EU-maista tulevat työntekijät saavat pääasiallisesti meidän sosiaali- ja terveyspalvelumme. Opiskelijat (STATUS B, huom! B voi tarkoittaa muutakin tilapäistä maassa oleskelua) Opiskelijalla pitää olla vuosittain 5045.64 käytettävissään elämistä varten (poliisilaitos selvittää asian lupakäsittelyjen yhteydessä). Rahaa opiskelija voi saada mm. kotimaastaan tai esim. osaaikatyöstä. Harkinnanvaraisesti opiskelijaa voidaan tukea esim. kalliissa terveydenhoitomenossa tilapäisesti. Suomalaisen opintotuen piiriin ulkomaalainen pääsee kahden vuoden kuluttua siitä, kun hän on oleskellut maassa muuten kuin opiskelijana (huom. poikkeus mm. pakolaiset, paluumuuttajat). Ks. Kelan opintotukiopas. Turvapaikanhakijat Turvapaikan hakijalle toimeentulotuen myöntää vastaanottokeskus. 8.3. Matkalippulaiset hoidetaan Hannikaisenkadun sosiaaliasemalla Jyväskylässä tilapäisesti oleskelevalle henkilölle voidaan joissakin tapauksissa antaa maksusitoumus kotimatkaa varten kotipaikkakunnalleen halvinta julkista kulkuneuvoa käyttäen. Tällöin on usein kyseessä psyykkisesti tai fyysisesti sairas tai iäkäs henkilö, joskus myös lapsiperhe. Joissakin tapauksissa voidaan myös myöntää maksusitoumus ruokaan esim. jos matka on hyvin pitkä. Pohjoismaiden kansalaisiin sovelletaan samoja ohjeita (pohjoismainen sosiaaliturvasopimus). Tarkemmat menettelyohjeet ovat matkalippulaisten kansiossa, missä säilytetään myös asiakaspaperit. 9. MENETTELYT TOIMEENTULOTUKIASIOISSA 9.1. Asiapaperit toimeentulotukea haettaessa Asiakkaalla on oltava mukanaan tositteet tuloista, tiliotteet ja pankkikirjat, tositteet menoista, selvitys omaisuudesta ja verolippu eli todistus viimeksi toimitetusta verotuksesta. Vuokrasuhteen muuttuessa ja asioitaessa ensi kertaa tulee tarkistaa vuokrasopimus. Verolippu tulee tarkistaa vuosittain. Tarvittaessa asiakkaan on osoitettava henkilöllisyytensä, esim. ajokortti, passi, henkilöllisyystodistus.
20 9.2. Päätöksen tiedoksianto ja muutoksenhaku Asiakkaalle on annettava sekä kielteinen että myönteinen päätös tiedoksi joko asiakaskäynnillä tai postitse hakijan nimellä. Päätöstä ei tulosteta asiapapereihin. Viranhaltijan päätökseen tyytymättömällä on oikeus hakea muutosta päätökseen sosiaali- ja terveyslautakunnan yksilöhuoltojaostolta, jos hän 14 päivän kuluessa päätöksestä tiedon saatuaan sitä vaatii. 9.3. Toimeentulotukiasiat on käsiteltävä viivytyksettä Toimeentulotuen viivytyksetöntä käsittelyä koskeva lakiesitys on hyväksytty eduskunnassa. Esityksen mukaan toimeentulotukilakiin kirjataan määräajat toimeentulotukiasioiden käsittelylle. Tavoitteena on, että kaikissa kunnissa toimeentulotukipäätöksen saa ilman viivytystä, kuitenkin viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä hakemuksen tekemisestä. Kiireellisessä tilanteessa päätös on tehtävä samana tai viimeistään seuraavana päivänä. Päätös on pantava täytäntöön viivytyksettä. Asiakkaan tulee päästä keskustelemaan henkilökohtaisesti sosiaalityöntekijän tai sosiaaliohjaajan kanssa viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä sen jälkeen kun asiakas on tätä pyytänyt. 9.4.Ohjeissa olevat euromäärät ovat ohjeellisia ja niistä voidaan harkinnalla poiketa. Toimeentulotuen perusosien määrät 1.1.2012 lähtien Kansaneläkeindeksi 1565 Tuen saaja Euroa/kk Euroa/pv 1) Yksin asuva 2) 461,05 15,37 Yksinhuoltaja 507,16 16,91 Muu 18 vuotta täyttänyt Avio- ja avopuolisot, kumpikin 391,89 13,06 Vanhempansa tai vanhempiensa luona asuva 18 vuotta täyttänyt henkilö 336,57 11,22 10-17-vuotias lapsi 10-17-vuotias 1. lapsi 322,74 10,76 - - 2. lapsi 299,68 9,99 - - 3. lapsi jne. 276,63 9,22 Alle 10-vuotias lapsi Alle 10-vuotias 1. lapsi 290,46 9,68 - - 2. lapsi 267,41 8,91 - - 3. lapsi jne. 244,36 8,15 1) Kun toimeentulotukea myönnetään lyhyemmäksi ajaksi kuin kuukaudeksi (toimeentulotukilaki, 15 ), toimeentulotuen perusosan määrä päivää kohti on laskettu jakamalla kuukausimäärä kolmellakymmenellä 2) Sekä yhdessä 18 vuotta täyttäneen lapsensa kanssa asuva vanhempi, joka ei ole avioliitossa tai elä toimeentulotukilain 3 1 momentin mukaisissa avioliitonomaisissa olosuhteissa (toimeentulotukilaki, 9 ) 9. TIIVISTELMÄ 10.1. Asiakkaalla tietojenanto- ja ilmoitusvelvollisuus: toimeentulotukilaki 17. 10.2. Asumismenot: kohtuulliset asumismenot, kunnilla on oikeus harkita tarpeellista suuruutta.