TOIMIVA METSÄ HANKKEEN LOPPURAPORTTI AJALTA 1.9.2009 31.8.2014 Hankkeen nimi ja tunnus: Toimiva metsä Metsätilusjärjestely- ja yhteismetsähanke, hanke numero 6404 Hankkeen hallinnoijana ja toteuttaja: Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut, Pohjois-Pohjanmaa, yhteistyökumppanina oli Maanmittauslaitos. Hankealue: Pohjois-Pohjanmaan maakunta. Hankeen rahoitus: Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta ja se toteutti toimintalinjaa 1 ja sen toimenpidettä 111: Maa- ja metsätalouden kilpailukyvyn parantaminen. Ammatillista koulutusta ja tiedotusta koskevat toimet/ Tiedotushanke.
Sisällys 1. Yhteenveto hankkeesta... 3 2. Raportti... 3 2.1 Tavoitteet... 3 2.1.1 Hankkeen ylemmän tason tavoitteet... 3 2.1.2 Hankkeenn tavoitteet... 3 2.2 Toteutus ja toimenpiteet... 3 2.2.1 Aikataulu...5 2.2.2 Resurssit...5 2.2.3 Toteutuksen organisaatio...5 2.2.4 Kustannukset ja rahoitus... 6 2.2.5 Raportointi ja seuranta... 6 2.2.6 Toteutusoletukset ja riskit... 6 2.3 Yhteistyökumppanit... 7 2.4 Tulokset ja vaikutukset... 7 2.4.1 Hankkeen tuloksia... 7 2.4.2 Hankkeen kautta haetut metsätilusjärjestelyn.. tarveselvitykset... 7 2.4.3 Hankkeen toimesta toteutetut yhteismetsäselvitykset... 8 3. Esitykset jatkotoimenpiteiksi...11 4. Tiivistelmä... 12 Liitteet: Ohjausryhmän lausunto Toimiva metsä -hankkeesta lehtiartikkeleista... 13 Esimerkkejä hankkeeseen liittyvistä lehtiartikkeleista...15 Nettisivut: www.metsakeskus.fi/hankkeet/toimiva-metsa www.maanmittauslaitos.fi http://hankerekisteri.fi
1 Yhteenveto hankkeesta Metsänomistuksen pirstoutuminen on vakava ongelma kannattavalle metsätaloudelle. Omistuksen pirstoutuminen koskee koko maata, ainoastaan yhteisomistustilojen osuus on suurempi Pohjois-Pohjanmaalla kuin muualla maassa. Kiinteistörakenteen pirstoutuneisuus on vaikeampi ongelma muuhun maahan nähden lähes koko maakunnan alueella. Nauhamaisten kapeiden sarkarakenteiden lisäksi monin paikoin niitä rikkovat hankalan muotoiset niittypalstat. Hankkeessa tiedotettiin metsänomistajille ja metsäalan toimijoille keinoista, millä tilannetta voitaisiin parantaa. Keinoiksi tarjottiin metsätilusjärjestelyjä ja yhteismetsiä. Tavoitteena oli parantaa metsätilusjärjestelyin metsälöiden kokoa ja muotoa ja tätä kautta parantaa metsätalouden kannattavuutta alueella. Lisäksi tavoitteena oli edistää yhteismetsien perustamista ja tilojen liittymistä olemassa oleviin yhteismetsiin. Hankkeen puitteissa hankittiin maanmittauslaitokselta metsänhoitoyhdistyskohtaiset ja kunnittaiset metsien käytettävyyskartat. Hankkeessa tiedotettiin yleisissä tiedotustilaisuuksissa sekä käytettävyyskarttojen perusteella kiinteistörakenteeltaan heikommille alueille kohdentaen. Yhteismetsien osalta tiedotettiin maakunnan yhteismetsille mahdollisuudesta ottaa uusia tiloja mukaan, metsänomistajille uusien yhteismetsien perustamismahdollisuuksista ja alueen kunnille ja seurakunnille mahdollisuudesta käyttää kuntien ja seurakuntien metsäomaisuutta osana uutta yhteismetsää. Hankkeen tiedotus kohdistui pääosin alueen metsänomistajiin. Yhteistyötä tehtiin metsähoitoyhdistysten, kuntien, seurakuntien ja maakuntaliiton, metsä- ja puualan yrityksien sekä pankkien kanssa. Edunsaajia olivat luonnollisesti alueen metsänomistajat. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus myönsi sadan prosentin tuen. Hankkeen tulokset ja toimenpiteet hankeajalta 1.9.2009 31.8.2014 esitellään myöhemmin tässä raportissa. 2 Raportti 2.1 Tavoitteet Toimiva metsä hankkeen tavoitteena oli Parantaa metsätilusjärjestelyin metsätilojen kokoa ja muotoa. Parantaa maakunnan metsätalouden kannattavuutta. Edistää yhteismetsien perustamista. Edistää tilojen liittymistä olemassa oleviin yhteismetsiin. 2.1.1 Hankkeen ylemmän tason tavoitteet, joiden osa hanke oli Hankkeen ylätason tavoitteena oli pysäyttää metsätilojen pirstoutuminen. 3 2.1.2 Hankkeen tavoitteet Tavoitteet saavutettiin metsänomistajille suunnatun tehokkaan tiedotuksen keinoin. Tiedonvälitykseen käytettiin sekä yleistiedottamista että kohdennettua tiedottamista. Hankkeen määrällisiä tavoitteita sekä tuloksia oli asetettu seuraavasti: - yleisiä tiedotustilaisuuksia 4 kpl / vuosi, joihin osallistuu yhteensä 150 maanomistajaa - aiheeltaan täsmennettyjä avoimia maanomistajainfoja 10 kpl / vuosi, joihin osallistuu yhteensä 200 maanomistajaa - tiedottaminen suurelle yleisölle metsänomistuksen pirstoutumisen aiheuttamista haasteista tiedotteiden ja artikkeleiden muodossa. Tavoitteena on 5 tiedotetta tai artikkelia vuodessa. - tiedottamisella pyritään siihen, että kolme metsätilusjärjestelyn tarveselvitystä käynnistynyt, yksi metsätilusjärjestelytoimitus käynnistynyt (viimeksi mainitut siis hankkeen vaikutuksia) - viiden uuden yhteismetsän perustaminen käynnistynyt ja osa perustettu - hallinnoijan www-sivuille kootaan tilusjärjestelyistä ja yhteismetsistä neuvontapaketti - olemassa olevien yhteismetsien laajentuminen käynnistynyt ja koottu koulutusmateriaalia, jossa mm. määritellään malli liittyvän tilan yhteismetsäosuuden laskemiseksi 2.2 Toteutus ja toimenpiteet Hankkeessa tehtiin kohderyhmittäinen ja aikataulutettu tiedotussuunnitelma, missä esitettiin ne toimenpiteet joilla hankkeen tavoitteet saavutetaan. Hankkeen toimenpiteiden painopiste suunnattiin kiinteistörakenteeltaan heikoimmille alueille. Hankkeessa selvitettiin kuntatasolla metsien kiinteistörakennetta ja näin saatiin tietoon ne alueet, joilla kiinteistörakenne on heikoin. Maanmittauslaitos on kehittänyt metsien kiinteistörakenteen analysointiin välineen, jolla voi tuottaa yleistietoa koko Suomen metsien kiinteistörakenteesta. Tällä välineellä voitiin nopeasti kohdentaa tilusrakenteeltaan heikoimmat kunnat ja alueet. Hankkeen aikana tiedotettiin asiasta alueen metsäalan toimijoille heidän omissa tilaisuuksissa. Tarkoituksena oli heidän kauttaan välittää tietoa metsänomistajille hankkeesta ja samalla selvittää toimijoiden kanta asiasta. Hankkeen tiedotustilaisuuksia oli eritasoisia. Yleiset tiedotustilaisuudet kohdistuivat suurempiin ryhmiin ja niissä oli esillä metsänomistuksen eri vaihtoehtoja laajemmin. Nämä tilaisuudet olivat avoimia ja ne järjestettiin yhteistyössä eri
toimijoiden kanssa. Yleisiä tiedotustilaisuuksia järjestettiin lähes kaikissa maakunnan kunnissa. Pientilaisuuksissa sisältö oli räätälöity kohderyhmän mukaan. Näitä kohdennettuja tilaisuuksia järjestettiin kunnittain/metsänhoitoyhdistyksittäin koko hankealueella. Tilaisuudet olivat avoimia kaikille asiasta kiinnostuneille. Hankkeessa työstettiin aiheeseen liittyvää tiedotusmateriaalia kuten hanke-esite, metsätilusjärjestelyesite sekä yhteismetsään liittymisesite, lisäksi käytettiin valmista yhteismetsäesitettä. Materiaalia jaettiin tilaisuuksissa sekä sähköisesti hankkeen verkkosivujen kautta. Metsäkeskuksen ulkoisille sivuille tehtiin oma paikka, joka toimi tiedotuskanavana tilusjärjestelyn toteuttamisesta ja yhteismetsien perustamisesta. Linkki kyseisestä sivusta laitettiin myös maanmittauslaitoksen ja metsätalouden kehittämiskeskus Tapion sivuille. Hankkeen tilaisuuksissa asiantuntijoina pääosin toimivat hankkeen vetäjä ja Maanmittauslaitokselta Visa Korhonen, lisäksi tilaisuuksiin kutsuttiin muita asiantuntijoita luennoimaan. Maanomistajia, joilla on kokemusta tilusjärjestelystä ja /tai yhteismetsästä kutsuttiin myös joihinkin tilaisuuksiin kertomaan omista kokemuksistaan. Hankkeessa voitiin hyödyntää lähialueitten (Ruotsi) kokemuksia asiantuntijavaihdoin. Hanke toteutti retken Ruotsiin Taalainmaalle, jossa tutustuttiin Ruotsin metsätilusjärjestelyihin. Yhteismetsien perustamista edistettiin tiedottamalla perustamiseen ja toimintaan liittyvistä asioista. Suurin kiinnostus näytti kohdistuvan ns. suvun yhteismetsiin, jolloin metsien jakamisen sijasta perustetaan yhteismetsä antamaan suvun metsien omistukselle jatkuvuutta. Alueen kuntien ja seurakuntien osalta selvitettiin heidän metsänomistuksensa ja samalla heidän kiinnostustaan käyttää kunnan tai seurakunnan metsäomaisuutta osana mahdollisesti alueelle perustettavaa yhteismetsää. Vastaavaa toimintaa oli Metsähallituksen ja Tornator Oy:n kanssa Tilan liittyminen olemassa olevaan yhteismetsään on vielä suhteellisen vähän käytetty mahdollisuus niin yhteismetsille kuin metsänomistajille. Hankkeen tiedotustilaisuuksissa tuotiin tämä vaihtoehto esille. Käytännön toteutuksena tehtiin viidelle maakunnan yhteismetsälle selvitys metsänomistajien halukkuudesta liittää metsiään niihin, mm. Kuusamon yhteismetsälle. Vastaava selvitys tehtiin UPM:n hallinnoimalle Pohjanmaan yhteismetsälle. Toimenpiteet hankekaudella Hankkeessa tehtyä hanke-esitettä ja metsätilusjärjestelyesitettä sekä Maanmittauslaitoksen, Tapion ja Metsäkeskusten yhteistyönä painattamaa yhteismetsäesitettä jaettiin hankkeen tilaisuuksissa. Yhteistyönä Laajenevat ja kehittyvät yhteismetsät hankkeen kanssa tehtiin Yhteismetsän osakkuus esite, jota myös jaettiin hankkeen tilaisuuksissa. Metsäkeskuksen nettisivujen yhteydessä toimivan hankkeen nettisivuille koottiin neuvontamateriaalia tilusjärjestelyistä ja yhteismetsistä, lisäksi sivulle arkistoitiin hanketilaisuuksien luentomateriaaleja. Toimiva metsä hankeen toiminta-ajalla 1.9.2009-31.8.2014 on pidetty seuraavat tilaisuudet: Tilaisuus Kpl hlöä Yleiset tiedotustilaisuudet Kohdennettuja tilaisuusksia Muiden järjestämiä tilaisuuksia joissa hanketta esitelty 33 891 73 1074 36 1116 Yhteensä 142 3081 Yhteistyö: Hankeyhteistyötä on tehty Suomen metsäkeskuksen Pohjois-Pohjanmaan alueyksikön hallinnoiman Innometsä hankkeen, Bioenergian edelläkävijät hankkeen ja Energiametsä hankkeen kanssa. OSAK:n hallinnoiman Metsätilan sukupolven vaihdos, Tehoa neuvontaan koulutushankkeen kanssa, Pohjois Suomen metsänomistajaliiton hallinnoiman Elinvoimainen metsätila, Sukupolvenvaihdos hankkeen kanssa, Suomen metsäkeskuksen Pohjois-Savon alueyksikön hallinnoiman Puu liikkeelle hankkeen kanssa ja Pohjois-Suomen yhteismetsien hallinnoiman Laajenevat ja kehittyvät yhteismetsät koulutushankkeen kanssa. Yhteistyö muiden hankkeiden kanssa on ollut mm. yhteisten tilaisuuksien järjestämistä, osallistumista asiantuntijana toisten järjestämiin tilaisuuksiin, neuvonpitoa yhdessä hanketilaisuuksien ajoittamisesta ja yhteisten materiaalien tekemistä. Yhteistyötä hankeasioihin liittyen on tehty kaikkien maakunnassa toimivien metsänhoitoyhdistysten kanssa. Minimissään yhteistyö on ollut hanketilaisuuksien järjestämistä yhdessä yhdistyksien kanssa. Syvempää yhteistyötä on tehty Haapavesi-Kärsämäki mhy, Mhy Kalajokilaakson, Mhy Kiimingin, Muhoksen mhy, Oulunseudun mhy, Pudasjärven mhy, Siikalakeuden mhy, Iin ja Yli-Iin mhy kanssa. Näiden yhdistysten kanssa on mm. selvitetty yhdessä uusien yhteismetsien perustamista ja metsätilusjärjestelyjen tarvetta. Metsänhoitoyhdistysten Palvelu MHYP Oy:n kanssa järjestettiin yhdessä pääkaupunkiseudun iltatilaisuudet. Kaikkien maakunnan kaupunkien ja kuntien edustajien kanssa on neuvoteltu heidän metsämaidensa käytöstä, mikäli kunnan alueella alkaa tilusjärjestely / yhteismetsän perustaminen. Konkreettisiin toimiin neuvottelut johtivat Hailuodon, Kempeleen, Lumijoen ja Sievin kuntien sekä Haapaveden, Oulun ja Pudasjärven kaupunkien kanssa. Vastaavaa neuvottelua on käyty Haapaveden, Haapajärven, Hailuodon, Lumijoen, Muhoksen, Oulaisten, Pudasjärven, Siikalatvan ja Sievin seurakuntien sekä Oulun seurakunta yhtymän kanssa. Konkreettisiin toimiin neuvottelut johtivat Lumijoen, Pudasjärven ja Sievin seurakuntien kanssa. 4
Lisäksi neuvoteltiin lähinnä yhteismetsäasioissa Metsähallituksen, Tornator Oy:n ja UPM:n kanssa. Näiden kanssa tehtiin myös konkreettista yhteistyötä. Yhteistyötä tehtiin verohallinnon edustajien kanssa tilusjärjestely- ja yhteismetsäverotusasioiden osalta. Nordea pankin, Osuuspankin, Sampopankin ja Tapiola pankin kanssa oli yhteistyötä yhteismetsätiedottamisessa. Osuuspankin sekä Tapiola pankin kanssa järjestettiin yhteiset tilaisuudet yhteismetsäteemalla. Toimiva metsä hankeen toiminta-ajalla aikavälillä 1.9.2009-31.8.2014 on hankkeesta tiedotettu seuraavasti: Hankkeesta kirjoitettiin 100 artikkelia eri lehtiin Paikallisradiot Radio Kajaus ja Oulu Radio haastattelivat hankkeen vetäjää yhteensä kuusi kertaa. Yhdeksän metsänhoitoyhdistyksen nettisivuilla tiedotettiin hankkeesta. Nettiartikkeleita hankeaiheista julkaistiin kaksitoista kappaletta. Hankkeen toiminnasta oli artikkeli maa- ja metsätalousministeriön julkaisemassa kirjassa Kansallinen metsäohjelma 2015, Hyvät käytännöt. Teos julkaistiin v. 2012, sekä kirjana että verkkojulkaisuna Omille hankesivuille oli linkit Maanmittauslaitoksen ja Tapion ulkoisilta nettisivuilta. Hankevetäjä oli mukana maanmittauslaitoksen vetämässä yhteismetsän arvon määritys projektissa. Projektin yhteistyötahoina olivat metsätalouden kehittämiskeskus Tapio, metsäkeskus Häme-Uusimaa, MTK, Nordea, Sallan yhteismetsä, Etelä-Suomen yhteismetsä. Projektin loppuraportti julkaistaan v. 2014 aikana. 2.2.1 Aikataulu Hankkeen toiminta-aika oli alkuperäisessä päätöksessä 1.9.2009 31.8.2012, toukokuussa 2012 hanke sai Ely-keskuksen päätöksellä 1 vuoden jatkoajan eli päätöksen mukaan hankeaika jatkui 31.8.2013 asti. Toinen jatkoaika päätös tuli Ely-keskukselta elokuussa 2013, päätöksen mukaan hanke sai jatkoaikaa 31.8.2014 asti. 2.2.2 Resurssit Toimiva metsä hankkeen päätoimisena projektipäällikkönä toimi Mikko Honkanen 1.11.2009 alkaen. Tämän lisäksi hankkeelle teki töitä metsäkeskuksen metsänhoidon asiantuntija, viestintäassistentti, metsäneuvoja, palkanlaskija, kehittämispäällikkö ja toimistosihteeri. Maanmittauslaitokselta hankkeelle teki töitä tilusjärjestelypäällikkö, palkanlaskija, kaksi kartoittajaa, kaksi toimitusvalmistelijaa ja kehittämiskeskuksen asiantuntija. Ostopalveluna hankittiin asiantuntijapalveluita seminaareihin. Työtilat olivat Suomen metsäkeskuksen, Julkisten palveluiden Pohjois-Pohjanmaan alueyksikön tiloissa Oulussa. 2.2.3 Toteutuksen organisaatio Hankkeen hallinnoijana toimi Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut, Pohjois-Pohjanmaan. Hankkeen johtajana toimi aluejohtaja Niilo Piisilä, projektipäällikkö Mikko Honkanen vastasi hankkeen käytännön toteutuksesta ja taloudesta vastasi Juha Tahvola. Ohjausryhmän tehtävänä oli hankkeen toteutuman seuranta ja siihen liittyvä ohjaus. Ohjausryhmä koottiin seutukuntien edustajista, jolloin koko maakunnan näkemys tuli huomioon otetuksi. Ohjausryhmän kokouksiin osallistuivat asiantuntijajäseninä Pohjois-Pohjanmaan Ely- keskuksesta Pirjo Onkalo, Kukka Kukkonen ja Tanja Häyrynen kukin vuorollaan. Hankkeen projektipäällikkö Mikko Honkanen toimi ohjausryhmän kokouksissa sihteerinä. Jäsen Varajäsen Edustaa Eero Alaraasakka, Iin mhy Visa Korhonen, Maanmittauslaitos Juha Rautakoski, Kalajokilaakson mhy Tapio Vainionpää (-24.8.2010) Alpo Särkelä (24.8.2010-) Eeva-Liisa Repo, Suomen metsäkeskus, Pohjois-Pohjanmaa Heikki Aarnipuro, Tornator Oy (-22.1.2013 asti) Osmo Paldanius, Timosenyhteismetsä ( 22.1.2013-) Timo Toivanen, Maanmittauslaitos (-22.1.2013 asti) Pekka Törmi, Maanmittauslaitos ( 22.1.2013-) Arto Taskinen, Kalajokilaakson mhy Alpo Särkelä (-24.8.2010) Tapio Vainionpää (24.8.2010-) Heikki Vähätalo, Suomen metsäkeskus, Pohjois-Pohjanmaa Pahkakosken yhteismetsä Pohjois-Pohjanmaan maanmittaustoimistoa / Maanmittauslaitosta Kalajokilaakson mhy Stora Enso Metsäkeskus Pohjois-Pohjanmaata / Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut 5
2.2.4 Kustannukset ja rahoitus Kululuokka Kulut koko 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Päätös hanke Palkkauskulut 7 486 48 380 54 575 54 443 51 386 40 331 256 500 256 600 Ostopalvelut ja palkkiot 110 1 664 5 199 1 342 1 840 124 9 500 9 987 Vuokrat 33 2 147 2 864 1 902 1 795 996 10 000 9 909 Kotimaan matkakulut 142 5 624 6 610 4 018 4 169 2 301 22 000 22 907 Ulkomaan matkakulut 3 717 3717 3 717 Muut kustannukset 529 11 463 12 511 8 272 6 752 1 775 42783 41 380 YHTEENSÄ 8 300 69 278 81 759 73 694 65 942 45527 344 500 344 500 Yllä olevan taulukon Päätös-sarakkeeseen merkityt summat ovat elokuussa 2013 saadun hankepäätöksen mukaiset. Lisäksi ELY-keskus antoi tammikuussa 2014 hankepäätöksen, jossa arvonlisävero muutettiin tukikelvottomaksi kustannukseksi. Tämä on otettu huomioon vuosien 2013 ja 2014 esitetyissä kustannuksissa. Hanketoimijoille kertyneet hankkeen toteutuskustannukset olivat suuremmat kuin hankepäätös. Ylittävältä osalta Metsäkeskus ja Maanmittauslaitos vastaavat kumpikin omalta osaltaan ylimenevistä kustannuksista. Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskus on myöntänyt hankkeelle hanketukea 344 500 euroa eli 100 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista. Hanke on rahoitettu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta. Hankkeen toiminta-aikana 1.9.2009-31.8.2014 on saatu kahdeksan maksamispäätöstä. Ensimmäinen ajalle 1.9.2009 31.8.2010, toinen ajalle 1.9.2010 31.12.2010, kolmas ajalle 1.1.2011 30.6.2011, neljäs ajalle 1.7.2011 31.12.2011, viides ajalle 1.1.2012 30.6.2012, kuudes ajalle 1.7.2012 31.12.2012, seitsemäs ajalle 1.1.2013 30.6.2013 ja kahdeksas ajalle 1.7.2013 31.12.2013. Hankeen lopputoiminta-ajalle 1.1.2014 31.8.2014 haetaan kerralla loppumaksatushakemus. 2.2.5 Raportointi ja seuranta Hankkeen toiminta-ajalla käytiin neuvotteluja rahoittajan kanssa neljä kertaa. Ohjausryhmätyöskentely keskittyi lähinnä tilannetiedottamiseen. Ohjausryhmäkokouksia pidettiin kaikkiaan 10 kpl, vuodesta 2010 lähtien 2 kertaa vuodessa. Pöytäkirjan kopiot toimitettiin Ely-keskukselle hankkeen maksatuksen yhteydessä. Viimeinen eli 10. ohjausryhmäkokouksen pöytäkirjan kopio toimitetaan Ely-keskukselle hankkeen loppumaksatushakemuksen yhteydessä syksyllä 2014. Ohjausryhmän kokous Pöytäkirja valmistui Pöytäkirjan kopio Ely-keskukseen 12.1.2010 15.1.2010 14.10.2010 24.8.2010 26.8.2010 14.10.2010 12.1.2011 17.1.2011 27.6.2011 31.8.2011 8.9.2011 19.9.2011 17.1.2012 23.1.2012 3.4.2012 21.8.2012 31.8.2012 19.10.2012 22.1.2013 31.1.2013 12.3.2013 27.8.2013 5.9.2013 27.9.2013 4.2.2014 12.2.2014 17.4.2014 26.8.2014 18.9.2014 17.11.2014 Sidosryhmäpalavereita pidettiin säännöllisesti. Hankkeesta tiedotettiin suoraan sähköpostitse (hankkeiden ryhmäsähköpostilla) Hankkeen seurantaa tehtiin ylläpitämällä toimenpidelistaa kuukausittain. Projektipäällikkö piti esimiehensä kanssa säännöllisesti suunnittelupalavereita, joissa käytiin läpi hankkeen tavoitteita ja tehtäviä. Rahoituspäätöksen jälkeen Toimiva metsä hanke liitettiin hankerekisteriin (www.hankerekisteri.fi). 6 2.2.6 Toteutusoletukset ja riskit Hanke eteni suunnitelman mukaisesti ja toteutusoletukset täyttyivät ja jopa ylittyivät.
2.3 Yhteistyökumppanit Hankkeella oli laaja maakuntarajat ylittävä yhteistyöverkosto. Tiiviimmin yhteistyötä tehtiin metsänomistajajärjestöjen kanssa. Muita tärkeitä yhteistyötahoja olivat kunnat, seurakunnat, metsäyhtiöt, metsähallitus ja pankit. Lisäksi yhteistyötä tehtiin metsätalouden kehittämiskeskus Tapion, metsäntutkimuslaitoksen ja maanmittauslaitoksen kehittämiskeskuksen kanssa. Hanke oli mukana valtakunnallisessa metsäkeskuksen metsätilarakenteen asiantuntija ryhmässä ja maanmittauslaitoksen hallinnoimassa yhteismetsäasiantuntijaverkossa. 2.4 Tulokset ja vaikutukset 2.4.1 Hankkeen tuloksia Hankkeesta tehtiin heti toiminnan alussa v. 2010 oma hanke-esite, jota painatettiin 2500 kpl. Yhdessä maanmittauslaitoksen kanssa toteutettiin metsätilusjärjestelyesite v. 2011, jota painatettiin 1500 kpl. Yhteistyönä Laajenevat ja kehittyvät yhteismetsät hankkeen kanssa tehtiin Yhteismetsän osakkuus esite v. 2013, tätä esitettä hankkeelle painatettiin 1000 kpl. Hankkeeseen liittyen on tehty kaksi opinnäytetyötä: Metsätilusjärjestestelyt ja yhteismetsät, Toimiva metsä hankkeen tiedottamisen vaikuttavuus, Mikkelin ammattikorkeakoulu, ylempi AMK-lopputyö, Mikko Honkanen, 2012 ja Hailuodon metsänomistajien kiinnostus metsätilusjärjestelyyn ja yhteismetsän perustamiseen, Rovaniemen ammattikorkeakoulu, AMK-lopputyö, Johanna Piekkola, 2012. Hallinnoijan www-sivuille koottiin tilusjärjestelyistä ja yhteismetsistä neuvontapaketti. Yhteismetsien laajentuminen saatiin käynnistymään ja hankkeen toimittaman aineiston myötä maanmittauslaitoksella Esa Ärölä kokosi materiaalia, jonka pohjalta hän laati oppaan, jossa on erilaisia malleja liittyvän tilan yhteismetsäosuuden laskemiseksi. Opas julkaistaan v. 2014 aikana. Hankkeen tiedotuksen tuloksena jätettiin kaikkiaan 10 metsätilusjärjestelyn tarveselvityshakemusta. Hankkeen aikana näistä neljässä maanmittaustoimisto aloitti tarveselvityksen teon. Näistä selvityksistä kaksi on johtanut toimitukseen. 2.4.2 Hankkeen kautta haetut metsätilusjärjestelyn tarveselvitykset Oulu, Haukiputaan ulkopalsta, tarveselvitystä haettiin 2010. Hakijoina oli 16 yksityistä maanomistajaa, Haukiputaan kunta, seurakunta ja Tornator Oy. Tarveselvitys toteutettiin metsäkeskuksen ja maanmittaustoimiston yhteistyönä vuosien 2010 ja 2011 aikana. 7 Alueen maanomistajat haastateltiin ja mahdollisen metsätilusjärjestelyn kannattavuus selvitettiin. Haastatteluissa selvisi, että pinta-alallisesti 80 % omistajista kannatti tilusjärjestelyn tekemistä ja 60 % oli valmis lähtemään mukaan, mikäli alueelle perustettaisiin toimituksen yhteydessä yhteismetsä. Omistajien myötävaikutuksella tilusjärjestelytoimitusta haettiin alueelle ja samalla ministeriöltä ennakkorahoituspäätös. Vuonna 2012 metsätilusjärjestelytoimitus käynnistettiin. Toimitusalueeksi rajautui 5900 ha suuruinen alue, jossa on 490 kiinteistöä ja asianomaisia on 730 kpl. Syksyllä 2014 perustetaan toimituksessa alueelle yhteismetsä, jonka pinta-ala on n.1800 ha ja osakastiloja on 100 kpl. Itse tilusjärjestelytoimitus jatkuu edelleen, sen on arvioitu valmistuvan lopullisesti v. 2016. Haapavesi, Mieluskylän alue, tarveselvitystä haettiin 2010. Hakijoina oli 10 yksityistä maanomistajaa ja Haapaveden kaupunki. Tarveselvitysalue oli 6100 ha, alueella oli 208 tilaa. Suurin osa alueen maanomistajista haastateltiin maanmittaustoimiston toimesta alkuvuodesta 2012. Haastatteluilla selvitettiin kiinnostus metsätilusjärjestelyihin ja yhteismetsän perustamiseen. Haastatteluissa selvisi, ettei maanomistajilla ollut juurikaan kiinnostusta tilusjärjestelyyn, mutta yhteismetsän perustaminen kiinnosti enemmän. Tarveselvitys lopetettiin, mutta hanke jatkoi yhteismetsän perustamisen selvittämistä laajentaen sen koskemaan koko Haapaveden aluetta. Ii, Pohjois-Iin alueen tarveselvityshakemukset saatiin v. 2012, hakijoina oli 21 yksityistä maanomistajaa. Maanmittaustoimisto käynnisti tarveselvityksen v. 2013. Selvitysalueeksi rajattiin kaksi erillistä aluetta, Karhunsaaren ja Päkkikankaan alueet. Rajatun alueen pinta-ala on n.1100 ha ja sillä on 138 tilaa. Selvitystyötä tehtiin yhdessä metsäkeskuksen kanssa. Selvitys jatkuu v. 2014. Siikalatva, ns. Lumijoen ulkopalsta, tarveselvitystä haki v. 2010 kolme yksityistä maanomistajaa, Lumijoen kunta ja seurakunta. Tarveselvitystyö aloitettiin maanmittaustoimiston toimesta joulukuussa 2012. Selvitysalueeksi rajautui n. 9000 ha alue, jossa on 159 tilaa. Tarveselvitystyö jatkui vuodelle 2014, alueen maanomistajat osoittivat kiinnostusta tilusjärjestelyn lisäksi myös yhteismetsän perustamiselle. Alustavasti alueelle olisi syntymässä n. 1300 ha yhteismetsä. Syksyllä 2014 maanomistajat hakivat alueelle metsätilusjärjestelytoimitusta. Tarveselvitys hakemukset, joissa selvitystä ei ole tehty (6 kpl) Liminka, Ketunmaa alueen tarveselvityshakemus, hakijoina oli 9 yksityistä maanomistajaa, Limingan kunta, seurakunta ja Siikalakeuden metsänhoitoyhdistys. Hakemukset toimitettiin vv. 2010 ja 2011 aikana. Kaavaillun selvitysalueen pinta-ala on n. 10 000 ha, alueella on 548 tilaa. Tarveselvitystä ei ole aloitettu. Kiimingin tarveselvitys hakemus, tarveselvitystä haki v. 2010 Kiimingin kunta, seurakunta ja Kiimingin metsänhoitoyhdistys. Hakemus koski koko Kiimingin kunnan alueetta. Koska hakemuksessa korostettiin yhteismetsän perustamisen mahdollisuuden selvittämistä, itse tarveselvitystä ei toteutettu, mutta hanke toteutti yhteismetsäselvityksen Kiimingissä.
Kuivaniemi, Asemakylän alueen tarveselvityshakemus, hakijana yksi yksityinen maanomistaja. Selvitystä haettiin v. 2010. Tarveselvitystä ei ole toteutettu. Pitäisi selvittää laajemmin alueen maanomistajien kanta tilusjärjestelyyn, jotta selvitystä voisi lähteä tekemään. Ii, Kovasimen alueen tarveselvitys, hakijana 2 maanomistajaa. Selvitystä haettiin v. 2011. Tarveselvitystä ei ole toteutettu. Pitäisi selvittää laajemmin alueen maanomistajien kanta tilusjärjestelyyn, jotta selvitystä voisi lähteä tekemään. Raahe, Piehingin alueen tarveselvitys, hakijana 4 maanomistajaa. Selvitystä on haettu alun perin jo v. 2008. Raahen hanketilaisuudessa v. 2010 hakijoita ja alueen muita paikalla olleita maanomistajia pyydettiin uudistamaan tarveselvityshakemus, mutta pyyntö ei johtanut tuloksiin, joten selvitystä ei toteutettu. Utajärvi, Juorkunan alueen tarveselvityshakemus, yksi yksityinen maanomistaja. Tarveselvitys haettiin v. 2010. Hakemus koski hakijan ja metsähallituksen välistä maanvaihtoa, asia hoituu paremmin pelkällä tilusvaihdolla, joten tarveselvitystä ei tarvitse tehdä. 2.4.3 Hankkeen toimesta toteutetut yhteismetsäselvitykset Hanke toteutti 15 isompaa yhteismetsäselvitystä. Yhdeksässä selvityksessä oli kysymys uuden yhteismetsän perustamisesta ja kuudessa olemassa olevaan liittymisestä. Kiiminkien yhteismetsä, Kiimingin kunta, seurakunta ja Kiimingin metsänhoitoyhdistys tekivät hankkeelle esityksen v 2010 selvittää yhteismetsän perustamismahdollisuus Kiimingin kunnan alueelle. Selvitys toteutettiin kirjekyselynä. Kiimingissä lähettiin syyskuussa 2010 kyselykirjeet (yli 800 kpl) uuteen yhteismetsään liittymistä koskien kaikille kunnan alueella yli 2 ha metsää omistaville. Kirjeessä luvattiin, että kunta ja seurakunta ovat yhdessä lupautuneet tulemaan mukaan perustettavaan yhteismetsään liittämällä siihen maksimissaan 500 ha omia metsiään. Kyselyn tuloksena, mukana selvityksessä oli 21 yksityistä metsänomistajaa ja Kiimingin kunta, tilojen yhteisala yksityisillä oli 799 ha ja kunnalla 185 ha. Selvitys laajennettiin Oulun kaupungin toiveesta Ylikiimingin länsiosiin kevättalvella 2011, kyselykirjeitä lähettiin 400 kpl alueen metsänomistajille. Ylikiimingissä, selvitykseen tuli mukaan 13 yksityistä metsänomistajaa, Oulun kaupunki, Tornator Oy ja Turveruukki Oy, tilojen yhteisala yksityisillä 925 ha, kaupungilla 252ha, Tornator Oy:llä 420 ha ja Turveruukilla yli 500 ha. Hanke jatkoi yhteismetsän perustamissopimustiedotusta, mukana lopullisessa sopimuksessa oli 15 yksityistä metsänomistajaa, Kiimingin kunta ja Oulun kaupunki (myöh. yhdistynyt Oulu), tilojen (22 kpl) yhteisala yksityisillä 555,50 ha ja kunnilla 374,92 ha, kaikkiaan yhteisala 930,42 ha. Perustamistoimitusta haettiin maanmittaustoimistolta elokuussa 2012. Maanmittaustoimiston järjestämä yhteismetsän perustamistoimituskokous pidettiin marraskuussa 2013. Metsäkeskuksen koolle kutsuma ensimmäinen Kiiminkien yhteismetsän osakaskunnan kokous pidettiin toukokuussa 2014. 8 Pahkakosken yhteismetsä Iissä, yhteismetsän hoitokunta pyysi hanketta v. 2010 tekemään selvityksen liittymishalukkuudesta yhteismetsään Pahkakosken alueen tilojen osalta. Selvitys toteutettiin kirjekyselynä, yhteismetsään liittymistä selvittävä kyselykirje (n.190 kpl) lähetettiin marraskuussa 2010. Kirje lähettiin kaikille yhteismetsän välittömässä läheisyydessä metsää omistaville. Yhteismetsään halusi liittyä 13 yksityistä metsänomistajaa, heidän omistamiensa tilojen yhteisala on 71 ha. Yhteismetsä kelpuutti ehdokkaista jatkoon 7 omistajaa, joiden kanssa yhteismetsä kirjoitti liittymissopimuksen keväällä 2012. Sopimuksen tehneiden omistajien tilojen (7 kpl) yhteisala on 54 ha. Liittymistoimitusta haettiin maanmittaustoimistolta toukokuussa 2012 ja toimituskokous pidettiin helmikuussa 2014. Hailuodossa toteutettiin koko saarta koskeva kysely, jossa selvitettiin metsänomistajien kiinnostusta metsätilusjärjestelyihin ja yhteismetsän perustamiseen. Selvitys tehtiin v. 2012 kirjekyselynä Hailuodon kunnan pyynnöstä. Kirjeet 304 kpl lähettiin kaikille Hailuodossa yli 10 ha metsää omistaville, samassa kirjeessä lähetettiin Johanna Piekkolan opinnäytetyöhön liittyvä kyselylomake. Kyselyn tuloksena selvisi, että vastaajista 19 kpl oli kiinnostunut tilusjärjestelystä, näiden vastaajien omistamien tilojen (28 kpl) yhteisala oli 570 ha. Yhteismetsästä oli kiinnostunut 17 omistajaa, heillä omistuksessa 21 tilaa yhteisalaltaan 510 ha. Tilusjärjestelyasian eteenpäin vieminen kilpistyi siihen, että tarkemmin asiasta kiinnostuneiden tilojen tarkastelu paljasti, että tilat ovat hajallaan ympäri saarta erillisinä tiloina. Yhtään selkeää tila-keskittymää ei ollut, jossa olisi voinut aloittaa tarveselvityksen tekoa. Yhteismetsän perustamisen suunnittelua kaavailtiin, koska selvityksen tuloksena yksityisillä metsänomistajilla oli jonkin verran kannatusta asialle. Yhteismetsäselvityksestä kuitenkin luovuttiin. koska sekä kunta, että seurakunta eivät olleet kiinnostuneita tulemaan mukaan. Kyselyaineiston pohjalta Johanna Piekkola teki v. 2012 Rovaniemen ammattikorkeakoululle opinnäytetyön: Hailuodon metsänomistajien kiinnostus metsätilusjärjestelyyn ja yhteismetsän perustamiseen. Opinnäytetyössä tuli esille, että Hailuodon hankala tilarakenne ja pieneksi mennyt tilakoko on johtanut siihen, että omistajia ei kiinnosta tilojen metsätaloudellinen kehittäminen, vaan tärkeimmäksi tekijäksi on tullut polttopuun saanti itselle ja metsän virkistysarvot. Lumijoen ulkopalstan yhteismetsäselvitys. selvitystä haki v. 2010 kolme yksityistä maanomistajaa, Lumijoen kunta ja seurakunta. Selvitys, toteutettiin kirjekyselynä 2011, kyselykirjeitä lähettiin 109 kpl. Kyselyn tuloksena Lumijoen ulkopalstalla yhteismetsään halusi mukaan 7 yksityistä metsänomistajaa, Lumijoen kunta ja seurakunta sekä Tornator Oy, mukaan ilmoitettujen tilojen yhteisala yksityisillä (9 tilaa) 272 ha, kunnalla 370 ha, seurakunnalla 233 ha ja Tornator Oy:llä 128 ha. Yhteisöjen
tilojen (10 kpl) yhteisala oli 731 ha. Kyselyyn vastanneiden tilojen muodostama yhteismetsä 1003 ha olisi ollut kooltaan riittävä, mutta yhteisöjen omistamien tilojen suuri osuus 73 % olisi aiheuttanut perustettavalle yhteismetsälle sen, että se ei olisi ollut oikeutettu metsätalouden tukiin eikä mahdollisiin hirvituhokorvauksiin. Hanke teki jälkiselvityksenä vielä selvityksen olisiko lähellä sijaitseva olemassa oleva Kestilän yhteismetsä kiinnostunut ottamaan selvityksessä mukana olevat tilat uusiksi jäsenikseen. Yhteismetsän hoitokunta teki asiasta kielteisen päätöksen elokuussa 2011. Yhteismetsäselvityksen tekeminen lopetettiin syksyllä 2011. Vuonna 2012 aloitetun tilusjärjestelyn tarveselvityksen myötä myös yhteismetsän perustaminen otettiin uudelleen käsittelyyn, selvityksen perusteella tilusjärjestelyn yhteydessä alueelle olisi mahdollista perustaa uusi yhteismetsä (kts. Lumijoen ulkopalstan tarveselvitys). Kuusamon yhteismetsä, hanke toteutti yhteismetsän hoitokunnan pyynnöstä selvityksen Kuusamon metsänomistajien kiinnostuksesta liittyä yhteismetsään. Selvitys toteutettiin kirjekyselynä v. 2011, kirjeet n. 4000 kpl lähettiin kaikille Kuusamossa yli 10 ha metsää omistaville. Kyselyn tuloksena yhteismetsään halusi liittyä 158 yksityistä metsänomistajaa ja 9 yhtiötä, heidän omistamiensa tilojen yhteisala on 13800 ha. Jatkoselvityksien jälkeen yhteismetsä jatkoi liittymisneuvotteluja 69 omistajan kanssa, heidän omistamien tilojen ala on 9270 ha. Hanke lähetti tiedotuskirjeen jatkajille ja putoajille 14.8.2012. Jatkajista on liitetty yhteismetsään 6 tilaa (545 ha) v. 2014 elokuun loppuun mennessä Kärsämäjärven yhteismetsä Pyhäjärvellä, hanke toteutti v. 2012 kyselyn kiinnostuksesta liittyä yhteismetsään. Kirjekyselyssä kirjeet n. 30 kpl osoitettiin yhteismetsän oman alueen välittömässä läheisyydessä oleville tiloille. Kyselyn tuloksena yhteismetsään halusi liittyä 3 yksityistä metsänomistajaa, heidän omistamiensa tilojen (3 kpl) yhteisala on 147 ha. Tiedotuskirje jatkajille lähetettiin 31.8.2012. Yhteismetsän metsäsuunnitelma uusittiin kesällä 2013 ja samalla tehtiin liittymisestä kiinnostuneille tiloille myös metsäsuunnitelmat ja tila-arviot. Liittymisneuvottelut jatkuivat v. 2013 loppupuolella. V. 2014 neuvottelujen tuloksena liittymisselvityksessä on mukana yksi tila. Lopullista liittymissopimusta ei ole hankkeen toiminta aikana tehty. UPM:n Pohjanmaan yhteismetsälle tehtiin v. 2012 liittymiskysely kohdistettuna Sievin ja Reisjärven kuntien metsänomistajille. Kysely toteutettiin kirjekyselynä, kirjeitä lähettiin Sievissä 735 kpl ja Reisjärvellä 472 kpl. Kyselyn tuloksena Pohjanmaan yhteismetsään oli kiinnostunut liittymään Sievissä 6 omistajan 8 tilaa yhteisalaltaan 370 ha ja Reisjärvellä 5 omistajan 7 tilaa yhteisalaltaan 285 ha. Vastaajien kanssa liittymisneuvotteluja jatkoivat Pohjanmaan yhteismetsän edustajat. Hankkeen toiminta-aikana yhteismetsä ei ole tehnyt liittymissopimusta yhdenkään kyselyyn vastanneen tilan kanssa. Sievin kunta, uuden yhteismetsän perustaminen, jossa kunta olisi mukana. Yhteismetsäselvitys toteutettiin samassa kirjekyselyssä mikä tehtiin Pohjanmaan yhteismetsälle. Mukaan ilmoittautui 11 yksityistä metsänomistajaa, heidän omistamiensa tilojen (16 kpl) yhteisala on 1071 ha. Kunnanhallitus teki päätöksen kunnan mukana olosta 24.9.2012. Vuoden 2013 alusta mukana oli 6 yksityistä metsänomistajaa, kunta ja seurakunta, heidän omistamiensa tilojen (11 kpl) yhteisala on 467 ha. Mukana oleville tiloille tehtiin kesällä metsävaratiedon inventoinnit. Syksyllä 2013 mukana enää 4 yksityistä tilaa, kunta ja seurakunta, ala yhteensä 188 ha. Marraskuussa pidetyssä lopputilaisuudessa päätettiin lopettaa yhteismetsäselvitys tällä erää. Pääkallon alueen tilusjärjestelyalue ja sen lähiympäristö Limingan, Muhoksen ja Tyrnävän kuntien rajalla. Uuden yhteismetsän perustaminen, metsähallitus lupasi alueelta omia metsiään mukaan yhteismetsään n. 200 ha. Selvitys tehtiin kirjekyselynä v. 2012, kyselykirjeet 262 kpl lähettiin em. alueen metsänomistajille. Mukaan ilmoittautui 37 yksityistä metsänomistajaa ja Kempeleen kunta, heidän omistamiensa tilojen (43 kpl) yhteisala on1249 ha. Vuoden 2013 aikana mukana oleville tiloille tehtiin metsävaratiedon keräys ja tiloille laskettiin arvot. Vuoden lopussa hankkeessa oli mukana 22 tilaa yhteisalaltaan 828 ha. Helmikuussa 2014 hanke järjesti kolmelle selvityksessä mukana olevalle yhteisalueelle yhteisaluekokoukset, kokouksissa yhteisalueiden osakastilojen omistajat päättivät yksimielisesti liittää alueensa perustettavaan yhteismetsään ja lakkauttaa samalla yhteisalueet. Huhtikuussa 2014 pidettiin Pääkallon yhteismetsän perustamistilaisuus, perustamissopimuksen allekirjoitti 52 osakasta, heillä omistuksessa 33 tilaa yhteisalaltaan 730 ha. Maanmittauslaitokselta yhteismetsän perustamistoimitusta haettiin 15.4.2014. Pääkallon yhteismetsän osakasrakenne on monipuolinen. Osakkaina ovat 11 yksityisen tilan lisäksi kolmen yhteisalueen osakastilat (17 kpl), joista kaksi on Kempeleen kunnan omistuksessa, olemassa olevan yhteismetsän (Jauran yhteismetsä) alueella olevan palstan osalta, yksi maatalousosakeyhtiö sekä metsähallitus kolmen tilan osalta. Haukiputaan ulkopalstan yhteismetsä. Meneillään olevan tilusjärjestelytoimituksen yhteydessä perustettava yhteismetsä. Tilusjärjestelytoimitus lähti käyntiin hankkeen tiedottamisen kautta. (kts. Haukiputaan ulkopalstan tarveselvitys) Toimituksen yhteydessä syntyi yhteismetsä. Hanke oli mukana yhteismetsätiedottamisessa. Yhteismetsästä tehtiin päätös toimituskokouksessa helmikuussa 2014. Syksyllä 2014 perustetaan toimituksessa alueelle yhteismetsä, jonka pinta-ala on n.1800 ha ja osakastiloja on 100 kpl. Tilusjärjestelyn yhteydessä yhteismetsä perustetaan sitä haluaville toimitusalueen maanomistajille. Maanomistajat voivat joustavasti päättää liittävätkö kaikki alueen metsät yhteismetsään vai vain osan. Yhteismetsän alueesta voidaan tilusjärjestelyn yhteydessä tehdä mahdollisimman yhtenäinen toimiva kokonaisuus, tällä on iso merkitys yhteismetsän tulevan toiminnan kannattavuudelle. 9
Haapaveden kaupunki, vuoden 2013 aikana tehtiin selvitys uuden yhteismetsän perustamismahdollisuudesta, jossa kaupunki olisi mukana. Selvitys toteutettiin kirjekyselynä, kyselykirjeet 1538 kpl lähettiin kaikille Haapavedellä yli 10 ha metsää omistaville. Selvitykseen ilmoittautui 33 yksityistä metsänomistajaa heidän omistamiensa tilojen (57 kpl) yhteisala on 2113 ha. Yhteisöomistajat tekivät vuoden 2014 alkupuolella päätöksen mukaan tulostaan. Haapaveden kaupunki tuli mukaan hyvin pienellä osuudella (30 ha) sen sijaan metsähallitus tuli mukaan yli 200 ha osuudella. Selvityksessä mukana oleville tiloille tehtävän metsävaratiedon keruun toteuttajan kilpailutuksessa hanke oli mukana yhdessä kaupungin kanssa. Kilpailutuksen tuloksena metsävaratiedon kerääjäksi valittiin Haapavesi-Kärsämäki metsänhoitoyhdistys. Hanke toteutti selvityksessä mukana oleville metsävaratiedon keruun tilaukset keväällä 2014. Tilauksen teki 34 yksityistä tilaa, kaupunki ja metsähallitus kahden tilan osalta, tilojen yhteisala oli 1663 ha. Maastokaudella 2014 yhdistys tekee tiloille metsävaratiedon keruun. Yhteismetsän perustamisselvitystä jatketaan loppuvuodesta 2014. Pudasjärven kaupunki, vuoden 2013 aikana tehtiin selvitys uuden yhteismetsän perustamismahdollisuudesta, jossa kaupunki olisi mukana. Selvitys toteutettiin kirjekyselynä, kyselykirjeet 4147 kpl lähettiin kaikille Pudasjärvellä yli 10 ha metsää omistaville. Selvitykseen ilmoittautui 84 yksityistä metsänomistajaa heidän omistamiensa tilojen (102 kpl) yhteisala on 5227 ha. Yhteisöomistajat tekivät vuoden 2014 alkupuolella päätöksen mukaan tulostaan. Pudasjärven kaupunki tuli mukaan 590 ha osuudella. Selvityksessä mukana oleville tiloille tehtävän metsävaratiedon keruun toteuttajan kilpailutuksessa hanke oli mukana yhdessä kaupungin kanssa. Kilpailutuksen tuloksena metsävaratiedon kerääjäksi valittiin Otso metsäpalvelut. Hanke toteutti selvityksessä mukana oleville metsävaratiedon keruun tilaukset keväällä 2014. Tilauksen teki 35 yksityistä tilaa, kaupunki 27 tilan osalta, tilojen yhteisala oli 2132 ha. Maastokaudella 2014 Otso tekee tiloille metsävaratiedon keruun. Yhteismetsän perustamisselvitystä jatketaan loppuvuodesta 2014. Yli-Iin Kangasojan alue, tehtiin selvitys uuden yhteismetsän perustamisesta. Yli-Iissä v. 2012 pidetyn hanketilaisuuden jälkeen muutama yksityinen metsänomistaja pyysi hanketta selvittämään uuden yhteismetsän perustamismahdollisuutta Yli-Iihin ns. Kangasojan alueelle. Selvitys toteutettiin v. 2013 kirjekyselynä kohdistettuna Kangasojan alueen metsänomistajille, kyselykirjeitä lähetettiin 233 kpl. Kyselyyn vastasi 15 yksityistä metsänomistajaa, heidän omistamiensa tilojen (17 kpl) yhteisala on 690 ha. Hanke lähetti tiloille tila-arvio tilaukset v. 2013 lopussa yhdessä Yli-Iin metsänhoitoyhdistyksen kanssa. Tilauksen teki 11 tilaa yhteisalaltaan 470 ha. Mukana oleville tiloille tehtiin talvella 2014 metsävaratiedon inventoinnit. Hanke järjesti toukokuussa 2014 Yli-Iissä Kangasojan yhteismetsän perustamistilaisuuden. Perustamissopimuksen allekirjoitti 11 maanomistajaa, joilla on omistuksessa 8 tilaa yhteisalaltaan 370 ha. Maanmittauslaitokselta yhteismetsän perustamistoimitusta haettiin 14.8.2014. Yli-Iin Kangasojan yhteismetsä on ainoa puhtaasti yksityisten metsänomistajien, jotka eivät ole keskenään sukulaisia, perustama ns. aito yhteismetsä. Valkeislammin yhteismetsä Pyhäjärvellä, hanke toteutti yhteismetsän hoitokunnan pyynnöstä selvityksen Pyhäjärven metsänomistajien kiinnostuksesta liittyä Valkeislammin yhteismetsään. Liittymiskysely toteutettiin syksyllä 2013. Pyhäjärvellä metsää omistaville lähettiin 1094 kyselykirjettä. Vastausaikaa kyselyyn on v. 2014 tammikuun loppuun asti. Selvitykseen ilmoittautui 30 yksityistä metsänomistajaa heidän omistamiensa tilojen (28 kpl) yhteisala on 1337 ha. Maaliskuussa 2014 hanke järjesti selvityksestä tiedotustilaisuuden Pyhäjärvellä. Tilaisuudessa tuli ilmi, että yhteismetsän alueella on meneillään tuulipuistoselvitys, jonka johdosta yhteismetsä jäädyttää liittymisselvityksen kunnes selviää tuleeko tuulimyllyjä yhteismetsän alueelle. Tuulipuistoasian arvioitiin selviävän 2v. sisällä. Tilaisuudessa esitettiin toisena vaihtoehtona lähteä perustamaan selvityksessä mukana olevien tilojen kesken uusi yhteismetsä. Asian selvittäminen jätettiin Tarja Mannisen Kalajokilaakson metsänhoitoyhdistyksestä tehtäväksi. Oulunseudun yhteismetsä Oulussa. yhteismetsän liittymiskysely toteutettiin kevättalvella 2014. Kysely kohdistettiin neljälle eri alueelle, joissa yhteismetsällä on omistusta. Kirjeitä lähettiin 450 kpl. Vastausaikaa kyselyyn oli v. 2014 huhtikuun loppuun asti. Vastauksia tuli yhteensä 5 kpl, vastaajilla on omistuksessa 6 tilaa, joiden yhteisala on 386 ha. Oulun seudun yhteismetsän nykyinen pinta-ala on 118 ha, siihen nähden vastaajien tilojen yhteisala on merkittävä. Yhteismetsä jatkaa liittymisneuvotteluja kaikkien vastaajien kanssa. Suvun yhteismetsien perustaminen: Metsänomistajat, jotka olivat kiinnostuneet yhteismetsän perustamisesta suvun kesken, oli hankkeen tiedottamisen kohteena 31 eri tapauksessa. Tiedottamistilaisuuksien muoto oli vaihteleva. Metsäkeskuksella pidettiin kahden kesken tai muutaman henkilön kesken tilaisuuksia, suvun omiin kokoontumistilaisuuksiin osallistuttiin tai suvun jäsenet kutsuttiin johonkin yhteisesti sovittuun paikkaan keskustelemaan yhdessä yhteismetsäasiasta. Myös puhelin- ja sähköpostitiedottamista sisältyi paljon tähän neuvontaan. Näistä suvun yhteismetsä tiedottamisten kohteista on hankkeen aikana perustettu 16 uutta yhteismetsää. 10
3 Esitykset jatkotoimenpiteiksi Hankkeen aikana aloitettujen metsätilusjärjestelytoimitusten avustaminen ja toimituksissa saavutettujen tulosten hyödyntäminen tulevassa tiedottamisessa. Hankkeen aikana käynnistyneiden metsätilusjärjestelytoimitusten tarveselvityksien etenemisen tukeminen toimituksiksi. Hankkeen myötä syntyneiden yhteismetsävalmistelujen saattaminen loppuun. Konkreettisimpina Haapaveden ja Pudasjärven yhteismetsäselvitykset, jotka ovat maastokaudella 2014 mukana olevien tilojen maastoinventointi vaiheessa. Toteutettujen metsätilusjärjestelyjen hyötyjen selvittäminen ja niistä tiedottaminen metsäalanorganisaatioille ja metsänomistajille. Hankkeen toimesta syntyneiden uusien ja jo toiminnassa olevien yhteismetsien hallinnon toiminnan kehittäminen osaaminen, organisoituminen, kilpailutus, laajentuminen. Yhteismetsien metsien hyödyntämisen tehostaminen. Tutkimusta nykyisen toiminnan kannattavuudesta, osaaminen, metsävaratiedon hyödyntäminen. Yhteismetsille tarjottavien palvelujen kehittäminen metsäpalveluyrityksissä, kiinteistövälityksissä, pankeissa. 11
4 Tiivistelmä Toimiva metsä hankkeen järjestämät tilaisuudet Tilaisuus kpl henkilöä Yleiset tiedotustilaisuudet 33 891 Täsmennettyjä tilaisuuksia 75 1074 Hanketta esitelty eri tilaisuuksissa 37 1116 Yhteensä 145 3081 Yhteistyö: Toimiva metsä -hankkeen toiminta 1.9.2009 31.8.2014 Bioenergian edelläkävijät ja Innometsä hankkeiden kanssa, Metsätilan sukupolven vaihdos, tehoa neuvontaan hankeen, Elinvoimainen metsätila hankkeen, Puu liikkeelle hankkeen (Mk Pohjois-Savo), Energiametsä hankkeen ja Laajenevat ja kehittyvät yhteismetsät hankkeen kanssa. Yhteistyötä tehtiin 16 metsänhoitoyhdistyksen kanssa, eli kaikkien maakunnassa toimivien kanssa. 18 kunnan, 10 kaupungin ja 15 seurakunnan kanssa on neuvoteltu heidän metsämaidensa käytöstä, yhteismetsän perustamisten yhteydessä. Yhteismetsäyhteistyötä Tornator Oy:n, UPM:n ja Metsähallituksen kanssa. Tiedotusyhteistyötä StoraEnson ja Metsäliiton kanssa. Yhteistyötä verohallinnon kanssa tilusjärjestely- ja yhteismetsäverotusasioiden osalta. Yhteistyötä Nordean ja Sampo pankin, Osuuspankin ja Tapiola pankin kanssa. Hankkeen tuloksia 1. Hanke-esite valmistui 2010 ja metsätilusjärjestelyn esite 2011. Hankkeeseen liittyvänä tehty kaksi ammattikorkeakoulun opinnäytetyötä 2012. Yhteismetsän osakkuus esite 2013. 2. Hankkeen tiedotuksen tuloksena 2 metsätilusjärjestelytoimitusta on käynnistynyt. 3. Tiedotuksen tuloksena on jätetty kaikkiaan 10 tarveselvitys hakemusta hankkeen toiminta-aikana. Kaksi tarveselvitystä tehty loppuun; Haukiputaan ulkopalsta ja Haapaveden Mieluskylä. Lumijoen ulkopalstan ja Pohjois-Iin tarveselvityksien tekemistä on jatkettu v. 2014 aikana. 4. Hankkeen toimesta on tehty 15 laajempaa yhteismetsäselvitystä. Yhdeksässä on kysymys uuden yhteismetsän perustamisesta ja 6 olemassa olevaan liittymisestä. Tähän mennessä selvityksistä on syntynyt 4 uutta yhteismetsää ja kahteen yhteismetsään on liitetty uusia tiloja osuuksia vastaan. Kuusamon yhteismetsä, yhteismetsään halusi liittyä 161 yksityistä metsänomistajaa ja 9 yhtiötä, heidän omistamiensa tilojen yhteisala on 14 500 ha. Jatkoselvityksien jälkeen yhteismetsä jatkaa liittymisneuvotteluja 69 omistajan kanssa, heidän omistamien tilojen ala on 8903 ha. Näistä ehdokkaista on virallisesti liitetty yhteismetsään 5 tilaa (410 ha) v. 2013 loppuun mennessä. Kiiminkien yhteismetsän toimituskokous pidettiin marraskuussa 2013 ja ensimmäinen osakaskunnan kokous pidettiin toukokuussa 2014. Pahkakosken yhteismetsän liittymistoimituskokous pidettiin helmikuussa 2014. Haukiputaan ulkopalstan yhteismetsän toimituskokous pidettiin helmikuussa 2014. Pääkallon yhteismetsän perustamiskokous pidettiin huhtikuussa 2014 ja Yli-Iin Kangasojan yhteismetsän toukokuussa, kummastakin on myös haettu maanmittauslaitokselta perustamistoimitusta. Yhteistyötä tehtiin liittymisasioissa Kestilän, Kuusamon, Kärsämäjärven, Pahkakosken, Oulun seudun, UPM Pohjanmaan ja Valkeislammin yhteismetsien kanssa. Tiedottaminen hankkeessa: 5. Ns. suvun yhteismetsien perustamista koskevaa neuvontaa on annettu 31 eri tapauksessa, näistä tapauksista 16 on johtanut uuden yhteismetsän perustamiseen tähän mennessä. 6. Hankkeen nettisivulle on koottu tietoa tilusjärjestelyistä ja yhteismetsistä. Hankkeesta tiedottaminen kpl Julkaistut hankke-aiheen lehtiartikkelit 100 Julkaistut nettiartikkelit 12 Paikallisradiohaastattelut 6 Hankkeesta on tiedotettu omien nettisivujen lisäksi 9 metsänhoitoyhdistyksen nettisivuilla. Omille hankesivuille on linkit Maanmittauslaitoksen ja Tapion ulkoisilta nettisivuilta. 12
Liite 1 Ohjausryhmän lausunto Toimiva metsä -hankkeesta Hanke on kohdistunut metsätalouden harjoittamisen kannalta keskeisen ongelman lieventämiseen. Metsätilojen omistuksen pirstoutumisen ja koon pienenemisen pysäyttäminen sekä tilakoon kasvattaminen on tavoitteena niin Kansallisessa metsäohjelmassa kuin Pohjois- Pohjanmaan alueellisessa metsäohjelmassa. Edellisten lisäksi alueen erityisongelmana on tilojen muoto, nauharakenne, joka perinnönjakojen kautta on edelleen pirstoutumassa. Hanke on tarjonnut em. ongelmiin kahta konkreettista toimenpidettä, metsätilusjärjestelyjä ja yhteismetsien perustamista tai niihin liittymistä. Yhteismetsien edistämisellä voidaan vähentää omistuksen pirstoutumista ja tilojen jakamisia. Tilusjärjestelyllä voidaan parantaa tilojen muotoa, parantaa palstarakenteen hajanaisuutta ja saada aikaiseksi järjestelyalueelle yhtenäinen tehokas yhteismetsä sitä haluaville. Hankkeen toteuttamisessa on yhdistetty kahden organisaation - metsäkeskus ja maanmittauslaitos - osaaminen ja paikkatietojärjestelmien hyödyntäminen sekä yhteydet valtakunnalliseen kehitystyöhön. Näin toiminta on voitu kohdentaa hankkeen tavoitteiden kannalta tarkoituksenmukaisesti. Projektipäällikkö on tuntenut sekä metsätalouden toimintakentän että kiinteistöjärjestelyjen mahdollisuudet, joten toiminta on ollut asiantuntevaa, käytännönläheistä ja tehokasta. Tiedonvälityshankkeessa on edetty vaiheittain yleisestä tiedonvälityksestä kohdennettuun, metsänomistajien kiinnostuksen herättämisestä tilarakenteen parantamisen keinoihin ja paikallisiin ratkaisuihin. Näin on hankkeen aikana käynnistynyt ja myös loppuun saatettu tavoitemääriä enemmän järjestelyjä ja yhteismetsiä. Lisäksi hankkeen päättyessä useita konkreettisia yhteismetsä- ja tilusjärjestelyhankkeita on vireillä. Hankkeessa on viestitty erityisesti toimintamallista, jossa kunnat ja muut yhteisömetsänomistajat ovat muodostaneet yhteismetsän ytimen ja siten helpottaneet yhteismetsän perustamista. Kuntapäättäjille kohdennetulla tiedonvälityksellä on pitkäkestoisia vaikutuksia. Myös olemassa olevien yhteismetsien laajentamismahdollisuuksista tiedottaminen ja konkreettinen toiminta viiden maakunnassa toimivan yhteismetsän kanssa tuottanee tuloksia vielä hankkeen jälkeenkin. Yleisen yhteismetsätiedottamisen ohella sukuyhteismetsien tiedottamisesta tuli hankkeelle tehokas sivutuote, 31 neuvonta tilaisuutta on jo hankkeen toiminta-aikana johtanut 16 uuden suvun yhteismetsän perustamiseen. Hankkeessa on tehty tiivistä yhteistyötä mm. metsänhoitoyhdistysten kanssa metsänomistajien tavoittamisessa ja tilaisuuksien järjestämisessä. Metsäammattilaisten toiminta on vahvistanut hankkeen kautta tullutta viestiä. Hankkeen tilaisuuksista on kerätty palautetta, jonka perusteella voidaan arvioida myös metsänomistajien olleen tyytyväisiä tilaisuuksiin ja niistä saamaansa tietoon. Hankkeelle myönnettyjen jatkoaikojen myötä toiminta-aika on ollut 5 vuotta, mikä on toteutuksen kannalta ollut myönteistä. Valmistelu- ja päätösprosessit ovat hitaita ja viestinnällä niitä on voitu ylläpitää ja viedä eteenpäin.
Koska hankkeen seurauksena käynnistynyt yhteismetsien perustaminen ja tilusjärjestelyjen toteuttaminen vie oman aikansa, hankkeessa ei ole päästy tukemaan uusien metsänomistusyksiköiden tehokasta toimintaa. Jatkossa tarvitaankin mm yhteismetsien tehokasta toimintaa tukevaa työtä. Lisäksi maakunnassa on vielä runsaasti kohteita, joissa järjestelyjen avulla metsätalouden harjoittamista voidaan tehostaa ja parantaa.
Liite 2 14 METSÄVIESTI Haluatko myydä tai ostaa maiseman? Virkistysarvokauppa tarjoaa ratkaisun metsänomistajien ja virkistyskäyttäjien tarpeiden yhdistämiseen. Jokamiehenoikeuden perusteella kaikilla on oikeus retkeillä ja nauttia luonnosta riippumatta siitä, kuka alueen omistaa. Lisääntyvä retkeily, luontomatkailu ja mökkeily ovat kuitenkin luoneet tarpeen luoda uusia toimintamalleja metsien eri käyttömuotojen yhteensovittamiseksi. Virkistysarvokaupassa metsänomistaja luopuu tietyistä oikeuksistaan käyttää omaisuuttaan tai esim. sitoutuu hoitamaan metsäänsä niin, että sen virkistysarvot (esim. maisema-arvot) säilyvät tai paranevat. Sopimus tehdään määräajaksi korvausta vastaan. Korvaus neuvotellaan tapauskohtaisesti myyjän ja ostajan kesken. Virkistysarvon myyjänä on aina metsänomistaja ja ostajana voi olla esim. mökkiläinen, yritys tai matkailukeskus. Virkistysarvokaupan kohteena voisi olla esim: päätehakkuuikäisen metsän hakkuun siirtäminen määräajalla, tietyn puulajin säilyttäminen alueella, näkyvyyden säilyttäminen vesistöön, ulkoilutai ratsastusreitin reunametsän käsittelyä jne. Sopimusmalleja löytyy omasta metsänhoitoyhdistyksistä ja sieltä saa asiantuntija-apua mm. kohteen arvonmääritykseen ja sopimusehtojen kirjaamiseen. Metsätila Rantsilassa Pinta-ala n. 15 ha. Puusto 700 km2, mäntyä ja koivua. Myydään tarjousten perusteella. Tarjoukset 20.10.2010 mennessä. Määräala metsätilasta noin 37 ha, Siikajoella, Ruukissa, Vittamaan metsäautotien varressa Puusto mäntyvoittoista. Myydään tarjousten perusteella. Tarjoukset 18.10.2010 mennessä. Metsätila Limingassa Pinta-ala 6.8 ha. Puusto uudistettavaa. Hintapyyntö 16500 Metsätila Tyrnävällä Pinta-ala 70,3 ha Hintapyyntö 70000. Kolme rinnakkaista metsätilaa Limingassa Pinta-ala n. 111 ha Hintapyyntö 235000. Katso tiedot www.metsatilat.fi sivuilta siellä myös muita kohteita Pohjois-Suomesta Toimiva metsä-hanke auttaa Metsätilusjärjestelyn avulla nauhasaroista järkeviä metsätiloja Pohjois-Pohjanmaan maakunnan länsiosista löytyy monin paikoin metsäalueita, joiden tilusrakenne tekee alueella harjoitettavan metsätalouden todella vaikeaksi ja epätaloudelliseksi. Tätä asiaa voidaan helpottaa metsätilusjärjestelyillä. Tilusjärjestelyillä tarkoitetaan maanmittaustoimituksia, joissa kiinteistöjen palstoja järjestelemällä parannetaan järjestelyalueen pirstoutunutta tai muuten epäkelpoa kiinteistöjaotusta ja edistetään näin kiinteistöjen tarkoituksenmukaista käyttöä. Metsätilusjärjestelyn tarveselvitys Limingan Ketunmaalle Pohjois-Pohjanmaan maakunnan alueella käynnistyi viime marraskuussa Toimiva metsä-hanke, jonka puitteissa Limingassa järjestettiin maaliskuussa hanketilaisuus. Tilaisuuden myötä Limingan Ketunmaan alueelle haettiin metsätilusjärjestelyn tarveselvitystä. Hanke järjestää Limingassa em. tarveselvityksen tiedotustilaisuuden 28. syyskuuta. Tilusrakenteen piirteitä Limingassa on tiloja 1885 kpl jakautuneina 3420 palstaan, palstan keskikoko on 15 hehtaaria. Kunnan alueelta löytyy alueita. joissa metsäpalstat ovat pitkiä ja kapeita. Tällainen nauhamainen tilusrakenne löytyy esim. Ketunmaan alueelta, jossa palstat ovat pisimmillään yli 15 km pitkiä ja kapeimmillaan 18 m, keskimääräinenkin leveys on vain 40-60 metriä.. Tällaisten palstojen hoito on vaikeaa. Puunostajatkaan eivät ole välttämättä kiinnostuneita nauhapalsta-alueista, pohtii tilannetta projektipäällikkö Mikko Honkanen Toimiva metsä-hankkeesta. Metsätilojen pirstoutuminen sukupolvenvaihdosten yhteydessä on jatkunut pitkään. Metsiä on paljon myös perikuntien omistuksessa. -Metsäomaisuuden pirstaleisuus heikentää koko metsäsektorin toimintamahdollisuuksia, Honkanen arvioi. Metsätilusjärjestely on edullista Tilusjärjestelyn valmistelu alkaa Honkasen mukaan aina metsänomistajien yhteisestä tahdosta. -Mikäli alueen metsänomistajat ovat kiinnostuneita tilusjärjestelyistä, he hakevat tarveselvitystä maanmittaustoimistolta. Siinä metsä- ja maanmittausalan ammattilaiset selvittävät haastattelujen avulla tilusrakenteen kehittämismahdollisuudet sekä metsänomistajien odotukset parannustoimenpiteille. Tarveselvitys on maanomistajille ilmainen. Sen jälkeen maanomistajilla on mahdollisuus hakea tilusjärjestelytoimitusta. Tarvittavat metsänparannustyöt järjestelyalueelle voidaan tehdään toimituksen yhteydessä, ne rahoitetaan normaalisti metsänparannusvaroista. Pirstoutuneen alueen järjestelytoimitus viedään läpi 3 5 vuodessa. Yhteismetsä varteenotettava vaihtoehto Yhteismetsä on varteenotettava vaihtoehto tilan pirstomiselle. Perikunnat ja yhtymät omistavat noin 30 prosenttia maakuntamme metsistä. Metsänomistajien keski-ikä on 60 vuotta. -Perinnönjaoissa metsät usein pirstoutuvat. Pienillä palstoilla metsän hoitotyöt saattavat jäädä tekemättä eikä metsä ei tuota. Yhteismetsiä voidaan perustaa metsänomistajien keskinäisen sopimuksen perusteella. Metsät säilyvät yhtenä kokonaisuutena ja kestävän metsätalouden edellytykset paranevat. Yhteismetsäosuuksien jako perinnönjaoissa on helpompaa kuin maiden jakaminen, Mikko Honkanen kuvailee. Yhteismetsiä voidaan perustaa esimerkiksi tilusjärjestelyjen yhteydessä. Myös kunta voi osaltaan olla yhteismetsän perustamisen käynnistäjänä. -Kauhavalla kaupunki sitoutui liittämään perustettavaan yhteismetsään 400 hehtaaria metsiään, mikäli yksityisiä tiloja liittyy Esimerkki nauhamaisesta metsätilasta Limingassa. Tila jakautunut 8 palstaan, palstojen yhteispituuspituus 15,3 km, keskimääräinen leveys 55 m ja pinta-ala 84 ha. Raja-alue, palstojen läpi kulkeva ajoura ja metsäojat vievät tilan alasta 22,7 ha eli 27 %. Ala on pois metsänkasvatusalasta. Metsäpalstojen rakennetta Limingan Ketunmaassa. Tilat ovat pitkiä ja nauhamaisen kapeita, lisäksi nauhoja katkovat epäsäännöllisen muotoiset niittypalstat. Metsätaloudelliselta käytettävyydeltään palstat ovat hankalia. mukaan enemmän. Tänä syksynä perustettavaan Kauhavan yhteismetsään lähti mukaan yksityisiä tiloja 900 hehtaaria eli uuden yhteismetsän pinta-ala on yhteensä 1300 hehtaaria. MetsäTV.fi MetsäTV opastaa metsänhoidossa MetsäTV on internet-pohjainen metsätietoa jakava kanava, jonne on koottu noin useita kymmeniä lyhyitä ja havainnollisia videoklippejä metsänhoidosta, luonnonhoidosta sekä hakkuista. Tavoitteena on tuoda metsäalan termit ja työlajit lähemmäksi metsänomista- jaa ja kertoa metsään ja metsänhoitoon liittyvistä asioista hyvin käytännönläheisellä tavalla. MetsäTV:n videoista löytyy mm omat osionsa metsän uudistamiseen liittyvistä aiheista, kuten metsän istutuksesta, kylvöstä ja vaikkapa metsänhoidollisesta kulotuksesta. Videoita löytyy myös taimikon varhaishoidosta, nuorten metsien hoidosta ja energiapuusta sekä metsän lentolannoituksesta ja monista muista mielenkiintoisista aiheista. Tutustuppa palveluumme. MetsäTV-palveluun avautuu linkki metsänhoitoyhdistysten yhteisten kotisivujen kautta www.mhy.
-- 08. I ha j i I 1. tei- I I Tistaina 1. helmikuuta 20 11 - N:o S MRanta~a Ki imi n ki i n. tulee yhteismetsä 11 LEENA TAKALUOMA Vähän mietitää, mutt kenties yhteismetsään liittmisen voi ratkaista seuraavan polven kansset mieti Katri Jämsä, yksi Kiimingin yhteismetsätarjouksen saajista. ~nfo Yhteismetsä Suomessa on 184 yhteismetsä Määrä kasvaa vauhdila. Kiiminkiin on perusteila yhteismetsä, josta tarjous on lähtenyt kaikille yli 2 heltaaria Kiiming~sä metsä omistavalie. Kaikkiaan on lähetett 820 kirjettä. Yhteisetsän plussat ja miinukset 1 IÖ,~.t ih- 'Iija.. I.. 'i- I- in,- t r- t- 1. I!! 1 I.'" Kllmlnkl Suomalaisten into vaivattomiin ja tasaisen tuoton yhteismetsiin kasvaa. Tosin meissä elää myös metsäsuomalainen. -. joka haluaa nautiskella ikiaikaisesta kotimetsärakkaudesta. Näitä kysymyksiä makustelee moni Kiimingissä metsää omistava. Heihin kuuluu myös Katri Jämsä veljensä ja siskonsa kanssa. - Kiinnostavaa, mutta vähän olen epävarma. Olisi helpompaa littää yhteismetsään Haukiputaalia olevat palstat. Kiimingin metsiin on erilainen suhde, pohti Katri Jämsä tiistaina järjestetyn alustavan yhteismetsäkokouksen jälkeen. Sen hän kuitenkin päätti, että peri kunnan on hyvä pohtia metsiensä tulevaisuutta ja hyvää hoitoa omaisuutta tulevaisuudessa hallinnoivan nuoren polven kanssa. Tunnesuhde metsiin mietityää monta muutakin yhteismetsätarjouksen saanutta. Kiintymys omaan metsään on myös usein syy hylätä yhteismetsätarjous. Kiimingin kokoukseen osallistuneelle Juhani Paakkolalle metsäsuhde on päinva.sainen. Hän on perustanut juuri Sodankylään sukunsa yhteismetsän. Osakkaana on useamman polven Paakkoloita.- Tarkein syy hankkeelle oli tarve kunnioittaa metsää ja estää sen pirstoutuminen perinnönjaoissa niin pieniin kappaleisiin, ettei niilä enää voi harjoittaa järkevää ja tuloksellsta metsätaloutta, kuittaa Paakkola. Tamä mielipide koskee niin oman suvun kuin Kiiminginkin yhteismetsiä. Paakkola toivoo, että Suomessa olisi laki, joka estäisi metsien pirstoutumisen, mutta kun sitä ei ole, hän edistää omalta osaltaan yhteismetsähankkeita. Tontti- ja soramaat itselle Pekka Parviaista kiinnosti tonttimaa. Juhani Paakkola (keskellä) on jo yhden suvun yhteismetsän osakas. Hän toivoo, että Kiiminkiin perustettavaan yhteismetsään tulisi paljon osakkaita, silä yhteismetsä takaa, ettei metsäomaisuus pirstoudu ja että siitä saa mahdollsimman hyvän ja tasaisen tuoton. - Jos haluaa rakentaa yhteismetsään liitetyille maile talon, niin miten se käy? Yksinkertaisinta on jättää tontit ja sora maat yhteismetsän ulkopuolelle. Tosin yhteismetsiläkin voi olla tonttimaata ja sora-alueiden tuottama lisäarvo voidaan huomioida yhteismetsään lityäessä. Kiimingissäkin kysyttiin polttopuusta. Pitääkö se jatkossa ostaa yhteismetsältä markkinahintaan? Vastaus siihen noudattelee samaa linjaa kuin tonttimaan kohta: Kannattaa miettiä, jättääkö yksityisomistukseen puuhapalstan. Tosin yhteismetsän säännöissäkin voidaan sopia osakkaiden polttopuun ja joulukuusen otosta. - Yhteismetsilä on usein tarjota polttopuun hankintaan sopivia kohteita osakkailleen, mutta yleensä tekijöitä ja ottajia ei löydy. Tarjontaa on enemmän kuin kysyntää, tietää metsäasiantuntija Eljas Heikkinen metsäkeskuksesta. Myös eroaminen kiinnosti. Se on mahdollista. Useimmiten yhteismetsästä erotaan kuitenkin panemalla osuus myyntiin. - Yhteismetsät kiinnostavat sijoituskohteena. Osuuksia on harvoin tarjolla, mutta ne menevät kaupaksi hyvin nopeasti, summasi Heikkinen_ Matkaan pääsee vielä Kiimingin yhteismetsähanketta viedään eteenpäin Metsäkeskus Pohjois-Pohjanmaan Toimiva metsä -hankkeen tuuppausavulla. Projektipäällikkö Mikko Honkanen kertoo, että yhteismetsää on tarjottu kaikille yli 2 hehtaaria metsää Kiimingissä omistaville. Vastauksia tuli 31 kappaletta. Jos kaikki kiinnostuneet lähtevät mukaan, Kiiminkiin tulee reilun 1 SOO hehtaarin yhteismetsä, josta yksityisten osuus on reilut 900 hehtaaria. Lopullsia päätöksiä useimmat tekevät toki vasta siinä vaiheessa, kun on tieto, mitä oma osuus kokonaisuudestaon. Hanke etenee nyt kiinnostuneiden haastatteluun. Mukaan lähtevien tilojen arviointiin liittyät maastoiyöt tehdään su- + alhaisempi tuloverotus + tasainen ja jatkuva tuotto + parempi myyntipuun hinta ja halvemmat yksikkökustannukset ho~otöissä + perustaminen on edullsta (osakkaan maksttavaksi jää iähtötilanteessa vain metsäsuunn~elma ja tila-arvio) + vaivatontomuus harjoitaa metsätaioutta + demokraattnen ja toimiva hallinto, jossa osakas kunta kokoontuu vuosittain ja arkikäytännöstä huolehtii osakaskunn.n valitsema ho~okunta + helppoa perinnönjaon kannaltã + estää metsomaisuuden pirstoutumisen + yhteismetsosuuden voi myydäpois - osakas ei voi tehdä yksitisiä puukauppoja - osakkaalla ei ole erityisoikeuna omaan metsäänsä ja sen hyödyntäm~een - vaatii hallnnnon - rajo~ukset kotitarvepuun otossa lan maan aikana. Kenties tulevan vuoden lopulla voidaan laatia jo perustamissopimus ja viedä asia viranomaisille ja yhteismetsä merkitään myös kiinteistörekisteriin. Samoihin aikoihin metsäkeskus vahvistaa myös maanomistajien edustajiksi valittujen Juhani Paakkolan, Matti Tieksolan ja Tuomo Liedeksen hioman yhteismetsän ohjesäännön. Se ja muutkin käytännön asiat käsitellään metsä keskuksen koolle kutsumassa ensimmäisessä osakaskokouksessa. Mikko Honkanen tähdentää, että juna ei aja ohi, vaan yhteismetsään voi iiittyä yhä ja vielä senkin jälkeen, kun se on muodostettu. Leena Taka/uoma Yhteisvastuu torjuu nuorten yksinäisyyttä Yhteisvastuukeräys käynnistyy sunnuntaina 6.2. Lahjoituksilla autetaan yksinäisiä nuoria Suomessa ja Mosambikissa. 40 000 vapaaehtoista kautta maan lähtee liikkeelle Yhteisvastuu-tunnuksilla varustettujen Iippaiden ja keräyslistojen kanssa. Joka kymmenes suomalaisnuori on yksinäinen. Joka viidennellä yläkoululkäisellä pojalla ei ole yhtään läheistä ystävää. Mosambikissa lapset jäävät ilman aikuisen turvaa, kun aids vie perheiden vanhempia ennenaikaiseen hautaan. Mosambikilaislapsista 12 prosenttia on orpoja. Yhteisvastuuvaroin tuodaan yksinäisyydestä kärsivät nuoret entistä varhemmin avun piiriin uudenlaisen tukioppilastoiminnan, ystävävälityksen ja vertaistukiryhmien avulla. Suomessa apu tavoittaa nuoret Mannerheimin Lastensuojelulitoni Suomen Punaisen Ristin ja Suomen Mielenterveysseuran kautta. Mosambikissa nuorile koulutetaan tukihenkilöitä, jotka auttvat heitä selviytymään arjesta. Avun toimittaa perile Kirkon Ulkomaanapu. Oulun polisila uusi vihjenumero Oulun poliisilaitoksen vihjepuhelinnumero on muuttunut. Uusi numero on 071 876 S844. Soittaessasi vihjenumeraon, voit jättää n, 2 minuutin pituisen viestin automaattiseen vastaajaan. Vihjepuhelin on auki ympäri vuorokauden joka päivä. Vihjeen voi antaa nimettömänä. Kaikki vihjeet käsitellään luottamuksellisina. Poiisi kuitenkin suosittelee, ett vihjeenantaja ilmoittaisi yhteystietonsa, jotta myöhemmin olisi mahdollstatarkentaa tietoja. Vihjepuhelin on tarkoitettu ei kiireellisten tietojen välittämiseen. Kiireellisissä tapauksissa tai kun tarvitset poliisin' paikalle, soita hätänumeroon 112. Rikosten selvittämisessä keskeinen' merkitys poliisin omien havaintojen lisäksi on yleisövihjeillä. Jonkin rikoksen selvittämiseen johtava tieto voi olla juuri sinulla. Kerro pienestäkin havainnosta tai rikosilmiöstä Oulun poliisile. Puheiun hinta määräytyy sen mukaan, mikä liittymä soittajalla itsellään on. Matkapuhelimesta soittaessa puhelu maksaa pääsääntöisesti matkapuhelinmaksun verran.
Liite 4