Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. StrategiaTapaaminen 26.9.2012 Rentola



Samankaltaiset tiedostot
Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia Jory

Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia TyöLapanen

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia Peruspalvelukeskus Aava

Aavan johtoryhmän tahtotila Pyyntö LAMK yamk opintoihin Silja

KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa

Arki terveeksi mieli hyväksi Ehkäisevää työtä Päijät-Hämeessä

OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLLON TULEVAISUUDEN RAKENNE OSANA KUNNAN HYVINVOINTITYÖTÄ

PAINOPISTEALUE TAVOITTEET TOIMENPITEET VASTUUTOIMIJAT AIKATAULU MITTARIT

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja

Jorma Posio

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä

Suuntana lasten ja nuorten mielen hyvinvoinnin lisääntyminen ja päihteidenkäytön väheminen

Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut

Anna Hiltunen ja Auri Lyly. Huukopäivät 2010

HALOO huomaako kukaan? seminaari Kehrä II Monitoimijainen yhteistyö perheen, lastensuojelun ja yhteiskumppanin kanssa Tiina Muukkonen

Päihdehoitomalli Joensuun kotihoidossa. Maria Haarala, sh Mikkeli

Ehkäisevä työ kuuluu kaikille: Monialaisessa työssä sen salaisuus

Uudet toimintamallit käyttöön yhteistyössä asiakkaiden ja henkilöstön kanssa Ylä-Savon SOTE kuntayhtymässä

Kouvolan päihdestrategia

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla?

LAPE UUDISTUSOHJELMA TUOMO LUKKARI, MUUTOSAGENTTI Ω OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn ( )

Tavoitteena turvallisuus

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Väli-Suomen Ikäkaste Äldre-kaste II kehittämishanke Päijät-Hämeen Pätevä-osahanke

LAKI EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN JÄRJESTÄMISESTÄ: Hyvät Käytännöt

Koordinaatio E H K Ä I S E V Ä T Y Ö EHKÄISEVÄ TYÖ. Matalan kynnyksen. ja haittojen ehkäisy. Neljä tuulta. Edistävä mielenterveystyö

EhKäPä- verkoston tapaaminen

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Lapsen puheeksi ottaminen

Väkivaltatyön osaamisen kehittäminen ja verkostointi LAPE:n perhekeskushankkeissa. THL:n toimintamallit, koordinaatio ja tuki

Psykiatrisen potilaan fyysisen hyvinvoinnin edistäminen Kellokosken sairaalalla ja Hyvinkään sairaanhoitoalueenpoliklinikoilla

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke

Uusi Päijät-Häme / maakuntavalmistelu Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Lapset puheeksi Strategiset linjaukset, vastuujärjestelmä, työntekijöiden koulutus ja väestön tiedottaminen

STM rahoittama Kehittyvä Napero hanke

Kohtaamispaikkatoiminnan kehittäminen Pirkanmaan LAPE Pippuri

Päihde ja mielenterveystyö Kaarinan peruspalveluissa ja miksi sitä kannattaa tehdä

Otetaanko perheet puheeksi?

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn seminaari

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti (liite 1)

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

YHTEENVETO Hyte-verkoston 1. tapaamisesta

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön

Yhteistyössä tasapainoon

Siun sote tehdään NYT. Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä

Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari, , Sessio 4.

TAVOITE TAVOITE Hoitopäivät Kustannukset. Suunnitelma valmis Toiminnan aloittaminen 12/2015 8/2016

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT

Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelma. Varsinais-Suomen LAPE-Akatemia Pasi Oksanen

Järvi-Pohjanmaan perusturvan aikuisten psykososiaaliset palvelut

Hyvinvoinnin palvelumalli hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

Lääkityksen ja huumeseulojen seuranta, ajokorttiarviot. Opiaattikorvaushoitopotilaiden valvottu lääkitys (huhtikuu -11: 31 potilasta)

SOTE-palvelut, tilannekatsaus Johanna Patanen Projektipäällikkö, sote-koordinaattori p

HYVINVOINTI HAKUSESSA RIIPPUVUUS RISKINÄ hanke Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä. Pohjois-suomen sosiaalialan osaamiskeskus

Vetovoimaa ja osaamista Learning Cafe yhteenveto

Mainiemen päihdetyön kehittämisyksikkö. Kehittämisyksikön toiminta Lahti

VASTUUTYÖNTEKIJÄMALLI

Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta

Perusterveydenhuollon yksikkö - Terveydenhuoltolain velvoitteet

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Muutostiimin ehdotus Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen uudeksi organisaatioksi

Väkivaltatyö-ja toimijat Päijät- Hämeessä

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Eurajoen kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Projektipäällikkö Leila Mukkala Muistikoordinaattori Saara Bitter Kuntoutuksen kehittäjätyöntekijä Anitta Mikkola

Pelipilotin kehittäjäverkosto Kokkola Vaasa Keski-Pohjanmaa

Miten ehkäisevän päihdetyön rakenteet pitäisi järjestää kunnassa?

IKÄÄNTYNEIDEN KUNTOTUTUSPALVELUT LÄHIKUNTOTUTUKSESTA KOTIKUNTOUTUKSEEN. Marja Heikkilä Saarijärvi Keski-Suomen SOTE 2020

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke

Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu

Kyläyhdistysseminaari Raahessa

Pohjanmaa hanke tilannearvio 11/2006 jatkohakemuksen lähtökohdat. Matti Kaivosoja LT, projektijohtaja

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA

THL:n ilmiötyö: Työikäisten päihde- ja mielenterveysongelmat yhdessä Aikuisten mielenterveys- ja päihdeongelmat yhdessä -työryhmä

Väkivaltatyön osaamisen kehittäminen ja verkostointi maakuntien perhekeskushankkeissa. THL:n toimintamallit, koordinaatio ja tuki

Nostoja VAIKUTA lasten ja perheiden palveluihin kyselyn tuloksista LAPE Pirkanmaa

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA Härkätien sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoimintaalue

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN AIKUISTEN MT- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PALVELUKARTTASUUNNITELMA

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

LAPE-muutosohjelman yhteys VIP-verkostoon

Jämsän ja Kuhmoisten elinvoimapaja

Maakunnallinen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma työkalu yhteiseen työhön

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa Aila Halonen

ETELÄ-LAPPI RYTMIÄ EHKÄISEVÄÄN PÄIHDETYÖHÖN - VUOSIKELLO SOPPAA, SAIPPUAA JA MIELEKÄSTÄ TEKEMISTÄ PÄIHTEETÖNTÄ PÄIVÄTOIMINTAA

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan

Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi

Positiiviset kokemukset seutukunnallisessa strategiatyössä. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Pori

ESITTELYVIDEO. Mielenterveystalo.fi Nuorten mielenterveystalo.fi Nettiterapiat.fi

Tavoitteena turvallisuus

Transkriptio:

Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016 StrategiaTapaaminen 26.9.2012 Rentola

Onko me etsitty vai löydetty? Epätietoiset (ja ehkä hieman vastahakoiset) lähtevät etsimään; etsimisen suunnasta varmat, innokkaat ja ennakkoluulottomat lähtevät löytämään. (Petri Virtanen ja Mikko Wennberg 2005)

StrategiaTapaaminen 26.9.2012 8.30 Aamukahvi 9.00 Aloitus Toimenpideryhmien tuotosten esittely kaikille Keskustelua ja kysymyksiä tehdyistä valinnoista Tulosalueiden yhteiset haasteet ja yhteistyö toimenpiteissä Toimenpiteiden seuranta, raportointi ja arviointi Toimenpideryhmien terveiset sisältöryhmille Toimenpideryhmät poistuvat, Sisältöryhmät jäävät lounaalle ja iltapäiväksi Rentolaan 12 Lounas 12.40 Sisältöryhmät katsovat kokonaisuutta 14 Yhteinen keskustelu ja yhteenveto kokonaisuudesta 14.45Työskentelyn arviointi ja lopetus (klo 15)

Prosessi etenee

Prosessi etenee Kyselyt Vierailu Karviaisessa Toimenpideryhmien työskentely Muuta?

Visio Päihde- ja mielenterveystyö kuuluu kaikille Aavan osaava henkilöstö lisää kuntalaisten ja asiakkaiden tietoisuutta päihde- ja mielenterveysasioissa ja huomioi palveluissa päihde- ja mielenterveysasiakkaiden erityistarpeet.

Strategiset tavoitteet (+selitykset) Puheeksiottamisen ja osaamisen lisääminen ja kehittäminen Työntekijät hallitsevat tarvitsemansa työmenetelmät tietoa ja osaamista lisätään koulutuksella Työntekijöillä on työnsä näkökulmasta riittävä osaamistaso ja tieto palvelurakenteesta Aavan työntekijöillä on halu ja kyky ottaa mielenterveys- ja päihdeasiat puheeksi, tunnistaa haittoja, tukea ja tarvittaessa ohjata asiakkaita eteenpäin Palvelurakenteen ja toimintamallien selkiyttäminen Palvelut järjestetään tarpeen mukaan Aava-kuntien alueille Sähköistä asiointia kehitetään (palvelut, tiedon jakaminen, itsehoito) Nuorten ja nuorten aikuisten palveluita ja niiden rakennetta kehitetään Palveluiden suunnittelu ja toteuttaminen on asiakaslähtöistä Yhteistyön lisääminen alueen kuntien ja muiden toimijoiden kanssa Yhteistyötä lisätään ja tiivistetään kuntien, seurakuntien, vapaaehtoisjärjestöjen ym. toimijoiden kanssa Ehkäisevän työn tekeminen kaikissa palveluissa ja asiakaskontakteissa

Toimenpiteiden läpikäynti tulosalueittain Jokainen toimenpideryhmä esittelee omat toimenpiteensä ja avaa niitä Saa kysyä ja kommentoida, esittää toiveita ja huomioita Aikaa max. 30min /toimenpideryhmä

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Puheeksiottamisen ja osaamisen lisääminen ja kehittäminen Henkilöstön suunnitelmallisen koulutuksen järjestäminen Yhteinen kouluttautuminen Palvelurakenteen ja toimintamallien selkiyttäminen asiakasprosessien kuvaaminen ja vastuiden sopiminen eri toimijoiden välillä Yhteistyön lisääminen alueen kuntien ja muiden toimijoiden kanssa Toimijoiden aktiivinen kutsuminen yhteistyöhön Perhevalmennus Vanhempainillat, koulunväki, sivistystoimi, päivähoito Tulosalueiden välinen yhteistyö, esh Seurat ja järjestöt liikuntalähetteet Seurakunnat, esim. perhekahvilat Oppilaitosyhteistyö Ehkäisevän työn tekeminen kaikissa palveluissa ja asiakaskontakteissa Aatto-toimintamallin mukainen toiminta Terveyskioskin toiminta, esim. teemapäivät, testit PETE verkostot Tutuiksi Aavassa

Sosiaalipalvelut Puheeksiottamisen ja osaamisen lisääminen ja kehittäminen Huomioimme vuosittaisissa henkilöstö- ja toimintasuunnitelmissa strategiatyössä esille nousseet koulutustarpeet, joita ovat mm. asenteet, tunnistaminen, motivointi ja hoitoonohjaus Päihde- ja mielenterveystyön vahvistaminen osana sosiaalityötä ja sosiaaliohjausta Riittävät ja tarvittavat ja ajantasaiset tiedot päihteistä, huumausaineista, käyttötavoista ja vaikutuksista yksilöön, perheeseen, arkeen Riittävät ja tarvittavat ja ajantasaiset tiedot riippuvuuksista ja niiden hoidosta (myös peli-, läheis- ja seksuaaliriippuvuus) sekä mielenterveysongelmista Mitä välineitä käytetään ja missä kohdissa? Palvelurakenteen ja toimintamallien selkiyttäminen Kuvaamme aikuissosiaalityössä sekä lastensuojelussa (nuorten osalta) miten toimitaan päihdeja/tai mielenterveysasiakkaan asiassa. Hiomme sosiaalityön sekä päihde- ja mielenterveyspalveluiden toimintaa ja asiakasprosessia näiden pohjalta. Mitä palveluita? Mitä puuttuu? Ketä konsultoidaan ja pyydetään kumppaneiksi? Laadimme selvityksen päihdemuistisairaiden (dementikkojen) palvelujen ja erityisesti asumispalveluiden järjestämistarpeesta. Sisäinen hoidonporrastus sekä palvelukokonaisuus tarkastellaan yhdessä koti- ja asumispalveluiden kanssa. selvitämme tilaajien kanssa päihdehuollon kuntayhtymien jäsenyyden keskittämistä Jatkohoito? Olemassa olevien palveluiden tunnettuus? Sisäisten hoitoketjujen katkeamattomuus

Sosiaalipalvelut (jatkuu) Yhteistyön lisääminen alueen kuntien ja muiden toimijoiden kanssa hiottuamme sosiaalityön ja päihde- ja mielenterveyspalveluidemme osalta toimintaamme ja asiakasprosessia toimimme aktiivisesti uuden yhteistyön ja verkostoitumisen vahvistamiseksi. Keinot: yhteistyöpalavereihin kutsuminen, avoimien ovien järjestäminen omissa toimintayksiköissä Kutsumme yhteistyökumppaneita mukaan vertaisryhmätoiminnan ja tukihenkilötoiminnan kehittämiseen. Ehkäisevän työn tekeminen kaikissa palveluissa ja asiakaskontakteissa Olemme mukana seudullisen Pete verkoston alueellisissa verkostoissa ja erilaiset ehkäisevän työn teemat näkyvät toimipisteissämme julisteina, tiedotteina tms.

Koti-, asumis- ja vuodeosastopalvelut Puheeksiottamisen ja osaamisen lisääminen ja kehittäminen Palvelukartoitukseen ja palvelu- ja hoitosuunnitelmaan laaditaan puheeksiottokysymykset Tarvittaessa tehdään masennusseula (valittava mitä käytetään) Palvelurakenteen ja toimintamallien selkiyttäminen Aava aktivoituu alueellisen vaikeahoitoisille päihde- ja mielenterveysasiakkaille tarkoitetun yksikön perustamiseksi Kotiutuminen esim. tarkkailuosastolta, yhteistyö esh kanssa (Palvelu pyörillä? hanke) = Liikutus-hanke Päivätoiminnan kehittäminen Yhteistyön lisääminen alueen kuntien ja muiden toimijoiden kanssa Oppilaitosyhteistyön aktivointi Ehkäisevän työn tekeminen kaikissa palveluissa ja asiakaskontakteissa 2013 aloitettavissa hyvinvointia edistävissä kotikäynneissä puhekeksiottaminen laadittujen kysymysten perusteella Päivätoiminnan kehittäminen

Terveyden ja sairaanhoidon vastaanottopalvelut Palvelurakenteen ja toimintamallien selkiyttäminen Työikäisten aikuisten kaikki mt- ja päihetyön perusterveydenhuollon avopalvelut, jotka eivät kuulu työterveyshuoltoon. Kaikkien aikuisten mt- ja päihde vastaanottopalvelut, aikuisten ikäraja sovitaan erikseen. Aikuisia ovat yhdessä sovitun ikärajan ylittäneet. Ikäraja ei ole olla jäykkä, esim. etäisyydet voivat olla hyvä syy poiketa ikärajasta. Mini interventiot kaikkien työntekijöiden rutiiniksi. Opetellaan käyttämään enemmän keskussairaalan psykiatrian arviointipolia. Myös omat mt- ja päihdehoitajat tulee muistaa konsultaatioapuna, arviointipolille lähettäminen voisi sovitusti tapahtua heidän kauttaan. Erityisesti nuorten lääkäreiden konsultaatioapuna ovat psykiatriset sh:t käytettävissä. Geriatrista osaamista vahvistetaan vastaanotoilla. Psykogeriatrian osaamiseen kuuluu rakentaa hoitotiimi yhdessä muiden tulosalueiden kanssa. Jo sairastuneitten ryhmiä lisätään harkitusti, hyvänä esimerkkinä masennuspotilaiden ryhmät. Tulevaisuudessa lisätään psykiatria sairaanhoitajia ja päihdehoitajia. Kolmas päihdehoitaja tulee saada jo v 2014 talousarvioon. Neuvottelut A- klinikoiden kanssa: Siellä olisi korvaushoitojen suunnittelu ja lääkärikonsultaatiovastuut, meillä Aavassa käytännön toteuttaminen. Toteutus vastaanotoilla viikonloppuja lukuunottamatta. Masennuspotilaiden hoitoon kiinnitetään erityinen huomio. Heille tehdään kaikille hoitosuunnitelma ja osoitetaan selkeästi omahoitaja. Suunnitelmaa tehdessä sovitaan potilaan hoitotiimi. Omahoitaja ja hoitotiimi valikoituvat luontevasti potilaan hoidon tarpeen mukaan ja omahoitaja voi olla vaikka potilaan tuttu dm hoitaja. Vähintään keskivaikeassa depressiossa psyk sh olisi aina hoitotiimissä. Pth lääkäri on masennuspotilaalla sama koko ajan. Lääkityksen aloituksen jälkeen, olisi potilaalla rutiinisti soittoaika lääkärille 2-3 viikon kuluttua jne. Hoitosuunnitelma, omahoitaja ja tarv hoitotiimi varmistetaan muillekin psykiatrisille ja päihdeasiakkaille vähänkin pidempiaikaisissa elämän häiriötilanteissa. Sysmä- Hartola alueen päihdepalvelut varmistetaan sosiaalityön tulosalueen kanssa niin, ettei alueelle tule katkoa v. 2013 alussa. Sähköisiä palveluita kehitetään periaatteella: Nimettömät palvelut ovat valtakunnan tason palveluita. Mielenterveystalo on sähköisten palveluiden perusta. Effican omahoito alusta otetaan käyttöön soveliaille mt ja päihdeasiakkaille samaan aikaan kuin muillekin pitkäaikaissairaille. Aavan omat sähköiset palvelut toimivat nimellä ja asiakasta palvellaan henkilökohtaisesti. Tietosuoja-asioiden selvittäminen todelliset tarpeet?

Terveyden ja sairaanhoidon vastaanottopalvelut (jatkuu) Puheeksiottamisen ja osaamisen lisääminen ja kehittäminen Päihdekoulutusta yleisemmällä tasolla kaikille, ainakin vastaanottotyötä tekeville, muistetaan myös nykyiset mt- sairaanhoitajat. Päihdesairaanhoitajien osaamisen syventäminen, ellei löydetä jo riittävän kouluttautuneita työntekijöitä. Mini interventio, varhaisen puuttumisen koulutusta kaikille. Depressioseulan käyttökoulutus. Ehdotetaan käytettäväksi mielialan seulontaan BDI seulaa, jota käyttää myös esh ja päihdeseulana auditia, joka ei kylläkään seulo ns. tissuttelijoita. Joka yksikössä on oltava työntekijöitä, jotka osaavat seuloa. Vastaanottopisteissä+ neuvoloissa lähes jokaisen tulee osata seuloa. Tietosuojakoulutusta kaikille, auttaa aina joksikin aikaa. Koulutusta tarvitaan siihen, missä kohtaa meidän on osattava tehdä yhteistyötä tietosuojan estämättä, ei niinkään salassapitoon. Kaikille terveyskeskuslääkäreille kuluu osata olla konsultoitavissa myös nmt- ja päihdeasioissa. Tämä otetaan osana uuden lääkärin perehdytysohjelmaa. Yhteistyön lisääminen alueen kuntien ja muiden toimijoiden kanssa Kunta ja Te- keskus yhteistyö, sovitaan rooleista nykyistä paremmin esim. nuorten kohdalla, Tietoisesti halutaan kehittää ja yhteistyötä muiden tulosalueiden kanssa ja rakentaa mm. suunnitelmalliset, moniammattilliset tiimit myös päihde- ja mt potilaille kuten muillekin pitkäaikaissairaille. Verkojen säännölliset kokoontumiset nostettiin esille, esim. kunta, te. keskus, sos, hyvinvointi ja me esim. nuorten ja nuorten aikuisten asioissa. Ehkäisevän työn tekeminen kaikissa palveluissa ja asiakaskontakteissa Mini interventiot kaikkien työntekijöiden rutiiniksi. Depressioseulan käyttökoulutus. Ehdotetaan käytettäväksi mielialan seulontaan BDI seulaa, jota käyttää myös esh ja päihdeseulana auditia, joka ei kylläkään seulo ns. tissuttelijoita. Joka yksikössä on oltava työntekijöitä, jotka osaavat seuloa. Vastaanottopisteissä+ neuvoloissa lähes jokaisen tulee osata seuloa

Keskusteluun / sovittava Keskustelua ja kysymyksiä tehdyistä valinnoista Tulosalueiden yhteiset haasteet ja yhteistyö toimenpiteissä? Mitä yhteistä? (Tavoitteittain) Puheeksiotto kaikissa kohtaamisissa Koulutus (yhteinen) Ennaltaehkäisevät toimet ja näkökulma Toimintamallit ja niiden kuvaaminen Tiedonkulku, riittävän tiedonkulun varmistaminen Sähköisten palveluiden kehittäminen ja käyttöönotto Matala kynnys? Nuoret ja nuoret aikuiset Yhteistyön tiivistäminen ja raja-aitojen madaltaminen Yhteiset kotikäynnit Teemapäiviä tulosaluerajojen yli Miten tehdään yhteistyötä? Kuka/mikä taho koordinoi? Jokainen tulosaluejohtaja omastaan vastuussa, kokonaisuus joryssä TyöLapanen tms. koordinaatioryhmä koordinoi yhteistyötä? Jory nimeää. Konkretisointi? Jalkauttaminen? Selkeä suomi ja viestiminen Kaikkien esimiesten tehtävä, ylemmät seuraaville Kehittämispäivät Työyhteisöjen toiminta savuttomuus, päihteettömyys, tietoisuus toimintaohjelmista Toimenpiteiden seuranta, raportointi ja arviointi Mittarit? Kuka määrittää? Millä aikataululla? Mittarit määritetään tulosalueilla Millä aikavälillä seuranta? Kuka sen tekee? Kuka arvioi toteutumista? Yksi isompi väliarvioiti, yhteinen kokoontuminen Johtoryhmä seuraa tilannetta Sovitaan yhteisistä toimintatavoista Toimenpideryhmien terveiset sisältöryhmille Paljon hyvää materiaalia, kiteytettävä ja yksinkertaistettava Riittävästi mutta riittävän vähän Konkretiaa Myös valintoja tehtävä Sanaa pyritään ei käytetä Päällekkäisyydet pois!

Työn tueksi Tietoa ehkäisevän ja edistävän työn tutkitusti vaikuttavista menetelmistä THL Raportti 47/2012; Ennen kuin on liian myöhäistä, ehkäisevän mielenterveystyön toimivia käytäntöjä palvelujärjestelmän kehittäjille Mikä vaikuttaa? koulutus 7.11.2012 klo 9-13 Maksuton koulutus PETE alueen ammattilaisille Kouluttajat THL:stä ja Mielen tuki -hankkeesta

KIITOS toimenpideryhmille! Työskentelyä jatketaan tulosalueittain iltapäivän työskentelyssä kerättävän palautteen pohjalta

Toimenpiteet tavoitteittain

Puheeksiottamisen ja osaamisen lisääminen ja kehittäminen Koti- asumis- ja vuodeosastopalvelut Palvelukartoitukseen ja palvelu- ja hoitosuunnitelmaan laaditaan puheeksiottokysymykset Tarvittaessa tehdään masennusseula (valittava mitä käytetään) Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Henkilöstön suunnitelmallisen koulutuksen järjestäminen Sosiaalipalvelut Huomioimme vuosittaisissa henkilöstö- ja toimintasuunnitelmissa strategiatyössä esille nousseet koulutustarpeet, joita ovat mm. - asenteet, tunnistaminen, motivointi ja hoitoonohjaus - Päihde- ja mielenterveystyön vahvistaminen osana sosiaalityötä ja sosiaaliohjausta - Riittävät ja tarvittavat ja ajantasaiset tiedot päihteistä, huumausaineista, käyttötavoista ja vaikutuksista yksilöön, perheeseen, arkeen - Riittävät ja tarvittavat ja ajantasaiset tiedot riippuvuuksista ja niiden hoidosta (myös peli-, läheis- ja seksuaaliriippuvuus)

Puheeksiottamisen ja osaamisen lisääminen ja kehittäminen (jatkuu) Terveyden ja sairaanhoidon vastaanottopalvelut Päihdekoulutusta yleisemmällä tasolla kaikille, ainakin vastaanottotyötä tekeville, muistetaan myös nykyiset mt- sairaanhoitajat. Päihdesairaanhoitajien osaamisen syventäminen, ellei löydetä jo riittävän kouluttautuneita työntekijöitä. Mini interventio, varhaisen puuttumisen koulutusta kaikille. Depressioseulan käyttökoulutus. Ehdotetaan käytettäväksi mielialan seulontaan BDI seulaa, jota käyttää myös esh ja päihdeseulana auditia, joka ei kylläkään seulo ns. tissuttelijoita. Joka yksikössä on oltava työntekijöitä, jotka osaavat seuloa. Vastaanottopisteissä+ neuvoloissa lähes jokaisen tulee osata seuloa. Tietosuojakoulutusta kaikille, auttaa aina joksikin aikaa. Koulutusta tarvitaan siihen, missä kohtaa meidän on osattava tehdä yhteistyötä tietosuojan estämättä, ei niinkään salassapitoon. Kaikille terveyskeskuslääkäreille kuluu osata olla konsultoitavissa myös nmt- ja päihdeasioissa. Tämä otetaan osana uuden lääkärin perehdytysohjelmaa.

Palvelurakenteen ja toimintamallien selkiyttäminen Koti- asumis- ja vuodeosastopalvelut Aava aktivoituu alueellisen vaikeahoitoisille päihde- ja mielenterveysasiakkaille tarkoitetun yksikön perustamiseksi Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen asiakasprosessien kuvaaminen ja vastuiden sopiminen eri toimijoiden välillä Sosiaalipalvelut Kuvaamme aikuissosiaalityössä sekä lastensuojelussa (nuorten osalta) miten toimitaan päihde- ja/tai mielenterveysasiakkaan asiassa. Hiomme sosiaalityön sekä päihde- ja mielenterveyspalveluiden toimintaa ja asiakasprosessia näiden pohjalta. Laadimme selvityksen päihdedementikkojen palvelujen ja erityisesti asumispalveluiden järjestämistarpeesta. Sisäinen hoidonporrastus sekä palvelukokonaisuus tarkastellaan yhdessä koti- ja asumispalveluiden kanssa. selvitämme tilaajien kanssa päihdehuollon kuntayhtymien jäsenyyden keskittämistä

Palvelurakenteen ja toimintamallien selkiyttäminen (jatkuu) Terveyden ja sairaanhoidon vastaanottopalvelut Työikäisten aikuisten kaikki mt- ja päihdetyön perusterveydenhuollon avopalvelut, jotka eivät kuulu työterveyshuoltoon. Kaikkien aikuisten mt- ja päihde vastaanottopalvelut, aikuisten ikäraja sovitaan erikseen. Aikuisia ovat yhdessä sovitun ikärajan ylittäneet. Ikäraja ei ole olla jäykkä, esim. etäisyydet voivat olla hyvä syy poiketa ikärajasta. Mini interventiot kaikkien työntekijöiden rutiiniksi. Opetellaan käyttämään enemmän keskussairaalan psykiatrian arviointipolia. Myös omat mt- ja päihdehoitajat tulee muistaa konsultaatioapuna, arviointipolille lähettäminen voisi sovitusti tapahtua heidän kauttaan. Erityisesti nuorten lääkäreiden konsultaatioapuna ovat psykiatriset sh:t käytettävissä. Geriatrista osaamista vahvistetaan vastaanotoilla. Psykogeriatrian osaamiseen kuuluu rakentaa hoitotiimi yhdessä muiden tulosalueiden kanssa. Jo sairastuneitten ryhmiä lisätään harkitusti, hyvänä esimerkkinä masennuspotilaiden ryhmät. Tulevaisuudessa lisätään psykiatria sairaanhoitajia ja päihdehoitajia. Kolmas päihdehoitaja tulee saada jo v 2014 talousarvioon. Neuvottelut A- klinikoiden kanssa: Siellä olisi korvaushoitojen suunnittelu ja lääkärikonsultaatiovastuut, meillä Aavassa käytännön toteuttaminen. Toteutus vastaanotoilla viikonloppuja lukuunottamatta. Masennuspotilaiden hoitoon kiinnitetään erityinen huomio. Heille tehdään kaikille hoitosuunnitelma ja osoitetaan selkeästi omahoitaja. Suunnitelmaa tehdessä sovitaan potilaan hoitotiimi. Omahoitaja ja hoitotiimi valikoituvat luontevasti potilaan hoidon tarpeen mukaan ja omahoitaja voi olla vaikka potilaan tuttu dm hoitaja. Vähintään keskivaikeassa depressiossa psyk sh olisi aina hoitotiimissä. Pth lääkäri on masennuspotilaalla sama koko ajan. Lääkityksen aloituksen jälkeen, olisi potilaalla rutiinisti soittoaika lääkärille 2-3 viikon kuluttua jne. Hoitosuunnitelma, omahoitaja ja tarv. hoitotiimi varmistetaan muillekin psykiatrisille ja päihdeasiakkaille vähänkin pidempiaikaisissa elämän häiriötilanteissa. Sysmä- Hartola alueen päihdepalvelut varmistetaan sosiaalityön tulosalueen kanssa niin, ettei alueelle tule katkoa v. 2013 alussa. Sähköisiä palveluita kehitetään periaatteella: Nimettömät palvelut ovat valtakunnan tason palveluita. Mielenterveystalo on sähköisten palveluiden perusta. Effican omahoito alusta otetaan käyttöön soveliaille mt ja päihdeasiakkaille samaan aikaan kuin muillekin pitkäaikaissairaille. Aavan omat sähköiset palvelut toimivat nimellä ja asiakasta palvellaan henkilökohtaisesti.

Yhteistyön lisääminen alueen kuntien ja muiden toimijoiden kanssa Koti- asumis- ja vuodeosastopalvelut Oppilaitosyhteistyön aktivointi Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Toimijoiden aktiivinen kutsuminen yhteistyöhön Sosiaalipalvelut hiottuamme sosiaalityön ja päihde- ja mielenterveyspalveluidemme osalta toimintaamme ja asiakasprosessia toimimme aktiivisesti uuden yhteistyön ja verkostoitumisen vahvistamiseksi. Keinot: yhteistyöpalavereihin kutsuminen, avoimien ovien järjestäminen omissa toimintayksiköissä Kutsumme yhteistyökumppaneita mukaan vertaisryhmätoiminnan ja tukihenkilötoiminnan kehittämiseen. Terveyden ja sairaanhoidon vastaanottopalvelut Kunta ja Te- keskus yhteistyö, sovitaan rooleista nykyistä paremmin esim. nuorten kohdalla, Tietoisesti halutaan kehittää ja yhteistyötä muiden tulosalueiden kanssa ja rakentaa mm. suunnitelmalliset, moniammattilliset tiimit myös päihde- ja mt potilaille kuten muillekin pitkäaikaissairaille. Verkojen säännölliset kokoontumiset nostettiin esille, esim. kunta, te. keskus, sos, hyvinvointi ja me esim. nuorten ja nuorten aikuisten asioissa.

Ehkäisevän työn tekeminen kaikissa palveluissa ja asiakaskontakteissa Koti- asumis- ja vuodeosastopalvelut 2013 aloitettavissa hyvinvointia edistävissä kotikäynneissä puhekeksiottaminen laadittujen kysymysten perusteella Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Aatto-toimintamallin mukainen toiminta Sosiaalipalvelut Olemme mukana seudullisen Pete verkoston alueellisissa verkostoissa ja erilaiset ehkäisevän työn teemat näkyvät toimipisteissämme julisteina, tiedotteina tms. Terveyden ja sairaanhoidon vastaanottopalvelut Mini interventiot kaikkien työntekijöiden rutiiniksi. Depressioseulan käyttökoulutus. Ehdotetaan käytettäväksi mielialan seulontaan BDI seulaa, jota käyttää myös esh ja päihdeseulana auditia, joka ei kylläkään seulo ns. tissuttelijoita. Joka yksikössä on oltava työntekijöitä, jotka osaavat seuloa. Vastaanottopisteissä+ neuvoloissa lähes jokaisen tulee osata seuloa

Sisältöryhmät Kokonaisuuden läpikäynti tavoitteittain omissa sisältöryhmissä Aikaa 20 min /tavoite Tarkastelkaa: Miten keväiset tarvekartoitukset ja luomanne tavoitteet näkyvät toimenpiteissä? Mitä puuttuu? Mitä kaivataan lisää? Mitä toivotte tulosalueittain vielä mietittävän? Terveisiä jorylle ja tulosalueille KIRJATKAA YLÖS!!!

Keskusteluun Terveisiä Tulosalueille Johtoryhmälle Sisältöryhmien työskentely arviointi

KIITOS!

TyöLapanen Joryyn Lääkärien työpanos liian vähäinen!!! Osaamattomuus Aavan sisäiset, jo olemassa olevat palvelut joka tulosalueella Silja tiivistää ja kokoaa ja nostaa kaikille yhteiset toimenpiteet taulukko Seurannat, koordinaatioryhmä yms. Mittarit oltava 18.10 Siljalla! 22.10. TyöLapanen Taulukko aikatauluttaminen 5.11. Taulukko valmiina