Bioenergiapolitiikka & talous

Samankaltaiset tiedostot
Sadonkorjuujuhlat. Muutoksessa. Vilja-asiamies Max Schulman, MTK

Mitä kivihiilen käyttökiellosta seuraa? Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Sampo Seppänen, Suomen Yrittäjät

Tutkittua tietoa mallasohran viljelystä ympäristövaikutusten näkökulmasta

Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu

Maa- ja metsätalouden sekä muun maankäytön kasvihuonekaasupäästöskenaariot

Etelä-Savon uusien energiainvestointien ympäristövaikutukset

Tukijärjestelmät ilmastopolitiikan ohjauskeinoina

VILJAMARKKINAT. Tilannekatsaus Maaliskuussa 2011

Onko puuta runsaasti käyttävä biojalostamo mahdollinen Suomessa?

Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2050

Ohrasta olueksi -ketjun ympäristövaikutusten kehitys

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Missä mallissa markkinat ja maatalous vuonna 2020? Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT

BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Päätöspuhe Plusenergia -klinikan tulosseminaari

Skenaariotarkastelu pääkaupunkiseudun kaukolämmöntuotannosta vuosina

Fortumin Energiakatsaus

Hajautetun energiatuotannon edistäminen

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä

ENPOS Maaseudun Energiaakatemia

Biopolttoaineille haasteelliset tavoitteet. Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Tekninen asiantuntija Mari Tenhovirta

Energiatuki Kati Veijonen

Aate Laukkanen Suomen Bioetanoli Oy

Mitä kiertobiotalous edellyttää oikeudelliselta sääntelyltä?

Kestävän kehityksen toimikunta Itämeren suojelun sosioekonomiset vaikutukset

Liikenteen biopolttoaineet

PIEN-CHP POLTTOAINEENTUOTANTOLAITOKSEN YHTEYDESSÄ Polttomoottori- ja turbotekniikan seminaari Teknologiateollisuus Otaniemi,Espoo

Maailman metsäteollisuuden kohtalonkysymykset

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energiasta kilpailuetua. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari

Peltobioenergiapotentiaali Suomessa ja Satakunnassa Hannu Mikkola Helsingin yliopisto, maataloustieteiden laitos

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu

Suomen rooli ilmastotalkoissa ja taloudelliset mahdollisuudet

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin

Turvemaat - haaste hallinnolle. Ilmajoki Marja-Liisa Tapio-Biström

Onko peltobiomassan viljely ja jalostaminen energiaksi energiatehokasta - Syökö peltoenergiakasvien

Suomi muuttuu Energia uusiutuu

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

VILJAMARKKINAT Kevät ( projisointi) Max Schulman / MTK

Metsät ja EU:n 2030 ilmasto- ja energiakehys

Viljakaupan näkymät Euroopassa Korpisaari, Riihimäki Ilkka Pekkala

Itämeren suojeluongelmien anatomia

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Joensuu Raisioagro Oy Jari Eeva

Uusiutuvan energian tukimekanismit. Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, Kasperi Karhapää Manager, Business Development

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) ILMASE työpaja

Peltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa. Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

Ilmastonmuutoksen hillintä, päästöjen hinnoittelu ja riskienhallinta

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka

Bioenergia on maaseudulla Energia- ja ilmastostrategia TEM Ilpo Mattila MTK

Liikenteen ja lämmityksen sähköistyminen. Juha Forsström, Esa Pursiheimo, Tiina Koljonen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy

Pariisin ilmastosopimuksen vaikutukset Suomessa

Kuminanviljelyn taloudellinen kilpailukyky

Öljyhuippu- ja bioenergiailta Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi

EU:n ilmastotavoitteet metsille ja kuinka Suomi niistä selviää

Sivu 1. Viljelykasvien sato vuonna 2006 Skörden av odlingsväxter 2006 Yield of the main crops 2006

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

NÄKÖKULMIA VILJAMARKKINOIHIN 2013

KOHTAAVATKO METSÄENERGIAN KYSYNTÄ JA TARJONTA SATAKUNNASSA. Mikko Höykinpuro Vapo Oy

Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015. Talousvaliokunta

Puun (metsäbiomassan) käyttö nyt ja tulevaisuudessa

KUIVAN LAATUHAKKEEN

Sähkövisiointia vuoteen 2030

Palkkojen muutos ja kokonaistaloudellinen kehitys

Miksi vesiensuojelua maatalouteen? Markku Ollikainen Helsingin yliopisto

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

Metsätuotannon elinkaariarviointi

Moottoritekniikan kehityssuuntia ja tulevaisuuden polttoaineet

Metsien käytön kehitys. Maarit Kallio, Metla Low Carbon Finland 2050 platform Sidosryhmätilaisuus

Talouskriisin vaikutukset Itämeren tilaan

Sähkömarkkinoiden kehittäminen sähköä oikeaan hintaan Kuopio

Luonnon monimuotoisuuden kannalta haitalliset tuet. Outi Honkatukia

Odotukset ja mahdollisuudet

Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030

UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy

Elintarvikealan TKI-foorumi. Satakuntaliitto

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

KMO arviointi, Metsien monimuotoisuus ja ympäristöhyödyt työryhmä 3: raportti

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa

Suomen energiaturvallisuus muuttuvassa maailmassa

Tieliikenteen polttoaineet

Tutkimustulosten merkitys kuminantuotannon kannattavuuteen

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä

Kaura, ympäristö ja ilmastonmuutos. Pirjo Peltonen-Sainio MTT Kasvintuotannon tutkimus ILMASOPU- ja MYTVAS3-hankkeet

Maailmanlaajuinen ilmastosopimus 2015 Mitä se vaatii?

Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari Vantaan Energia Oy. Tommi Ojala

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia. Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori

Viljamarkkinoiden ajankohtaispäiv. ivä johdatus päivp

Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa

Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma

ISBEO 2020 ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA

Liikenteen CO2 päästöt 2030 Baseline skenaario

VNS 7/2016 vp Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030

Transkriptio:

Argumenta: Biomassa kestävä käyttö 4.5. 2011 Kommentteja Juha Honkatukian esitykseen: Bioenergiapolitiikka & talous Markku Ollikainen, Helsingin yliopisto, taloustieteen laitos

Kommentti 1. Makromallin luonne & oletukset Makromallien arvo: Sopeutuminen aiheuttaa kitkaa ja suuremmat kustannukset kuin välitön sopeutuminen Osoittaa, että ympäristöpolitiikan vaikutukset nivoutuvat laajempiin taloudellisiin mekanismeihin Makromallin kriittiset oletukset: Mikä taloudessa on jäykkää ja mikä sopeutuu (pääomakanta vs. palkat)? Mitä oletetaan talouden luonnollisesta työllisyystasosta (malleissa talous sopeutuu aina tähän ja on siis oletuspohjainen lopputulos) Nämä oletukset olisi hyvä tehdä eksplisiittiseksi

Kommentti 1. Miksi merkki muuttuu, kun osat summataan? tuonti vienti Invest. kulutus päästökauppa + + - - energiatavoitteet + + - - koko paketti + - + -

Kommentti 3: metsä ja maatalous 1. Päästöoikeuskauppa ja bioenergia kytköksissä: kun päästöoikeuden hinta nousee tarpeeksi, kumpikin tulee kannattavaksi ilman tukipolitiikkaa ovatko skenaariot konsistentteja tässä suhteessa, sillä tukea ei tarvita, kun EUA > 30 /t 2. Maatalous: bioenergia peltobiomassasta: - biopolttoaineet eivät ympäristöllisesti perusteltu vaihtoehto - sen sijaan monivuotiset energiakasvit bioenergia yhdistettyyn sähkön ja lämmöntuotantoon on perusteltu (10% peltopinta-alasta, eli orgaaniset maat)

2. Viljelykasvit & tuotantomuodot Kysymys: Voiko maatalous olla järkevästi osa bioenergian tuotantoa pohjoisilla marginaalialueilla, kun laajemmat ympäristövaikutukset otetaan huomioon Kasvit: ohra, vehnä ja rypsi sekä ruokohelpi Bioenergia: ruokohelpi yhdistetyt sähkön ja lämmöntuotannon lähteenä korvaamassa turvetta Biopolttoaineet Etanoli: ohra ja vehnä Biodiesel: ensimmäinen sukupolvi: rypsi Biodiesel: toinen sukupolvi F-T biodiesel: ruokohelpi Ympäristövaikutukset Ravinnehuuhtouma ja monimuotoisuus LCA-kasvihuonekaasupäästöt (tuotanto, jakelu, päästöt käytöstä)

3. Ruokohelpi & energiantuotanto 1. Onko ruokohelpin tuotanto yhteiskunnallisesti kannattavaa ja missä laajuudessa, kun - taloudelliset kannattavuustekijät - ympäristönsuojelunäkökohdat otetaan eksplisiittisesti huomioon? 2. Tuottavatko markkinat yhteiskunnallisen optimin? - vai tarvitaanko taloudellisia kannustimia 3. Millaiset ohjauskeinot sopivat ruokohelpin tuotannon edistämiseen? - ja kuinka ohjauskeinoja tulee käyttää Analyysi: von Thunen etäisyysmalli, jossa keskus (CHP laitos) ja kasvavat ruokohelpin kuljetuskustannukset

4. Tulokset: ruokohelpi Ruokohelpi: - Lannoitustaso ja huuhtouma selvästi alhaisempi kuin kauralla - Merkittävä ilmastohyöty (nettona oman tuotannon päästöistä) - Yhteiskunnallisesti kannattava toisin kuin kaura Etäisyys N-app kg/ha Runoff kg/ha Ruokohelpi CO 2 -hyöty t/ha SW /ha N-ap Kg/ha Kaura Runoff Kg/ha SW /ha 10 59.8 6.0 7.3 81 75 9.3 2.3 40 53.9 5.6 7.0 62 74 9.2-1.5 80 45.9 5.1 6.7 42 73 9.1-6.4

4. Biopolttoaineet ja maatalous Biopolttoainepolitiikan analyysi Baseline (EU:n nykypolitiikka) Politiikka skenaario 1 (Bioenergian tukien poistaminen) Politiikka skenaario 2 (EU:n ja USA:n uudet korostukset)

Tulokset 1. Ympäristövaikutukset Crop N-runoff, kg/ha P-runoff, kg/ha CO 2 -eq emissions, tons/ha CO 2 -eq offsets, tons/ha CO 2 -eq net offsets tons/ha Baseline Wheat 8.8 1.28 4.1 4.6 0.5 Barley 6.9 1.25 3.7 4.7 1.0 Rape 7.1 1.25 2.1 4.9 2.8 RCG 3.8 0.7 1.2 3.3 2.1 Policy scenario 1 Removal of biofuel support Wheat 8.9 1.29 4.3 5.1 0.8 Barley 7.1 1.25 3.9 5.1 1.2 Rape 6.8 1.25 2.1 4.8 2.7 Policy scenario 2 New EU and US biofuel legislation Wheat 8.7 1.28 4.0 4.4 0.4 Barley 7.0 1.25 3.7 4.7 1.0 Rape 7.0 1.25 2.1 4.7 2.6 RCG 3.9 0.7 1.3 3.4 2.1

Tulokset 2. Ympäristövaikutusten nettoarvo Crop N-runoff damage, P-runoff damage, Climate benefit, Biodiversity benefit, Net environmental impact, Profits, Baseline RCG 98 132 250 103 123 1364 Barley 89 115 62 32-110 694 Wheat 1162 1224 341 332-1713 8890 Rape 60 77 111 43 17 690 Total 1409 1548 764 510-1683 11 638 Policy scenario 1 Removal of biofuel support Barley 1091 1388 866 386-1227 9024 Wheat 76 79 32 21-102 585 Rape 116 153 221 86 38 1217 Total 1283 1620 1119 493-1291 10 826 Policy scenario 2 New EU and US biofuel legislation RCG 34 44 160 34 116 462 Barley 210 269 139 75-265 1677 Wheat 745 789 177 214-1143 5645 Rape 387 500 668 279 60 4567 Total 1376 1602 988 602-1387 12 351

5. Arvio CO 2 -eq. Korvausten suuruus on yllättävän alhainen Useimmissa tapauksissa negatiiviset ympäristövaikutukset ovat suuremmat kuin ilmastonhyödyt