Manner-Suomen maaseudun



Samankaltaiset tiedostot
Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat Taina Vesanto

Maaseudun kehittämisohjelma Tavoitteista tuloksiin

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma

Leader ja Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen

Valtakunnallisen viestintäyhteistyön voima Viestinnän erityisasiantuntija Annukka Lyra maa- ja metsätalousministeriö

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Tilannekatsaus uuden ohjelmakauden valmistelusta Sanna Koivumäki MMM

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella

Koulutustoimenpiteiden valintaperusteet muodostuvat neljästä aihealueesta:

Hallitus on Leader-ryhmän sydän. Sanna Sihvola Maa- ja metsätalousministeriö p

Kehittämishankkeiden valintakriteerit ohjelmakaudella

Maaseudun kehittämisohjelman tilannekatsaus

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

I. Mitä Leader on II. Maaseutuohjelma ja Leader. Leader-työn uusien työntekijöiden koulutus, Oulu Laura Jänis, MMM

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi

Keski-Pohjanmaa, Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa, Pirkanmaa, Kanta-Häme, Satakunta, Varsinais-Suomi

Maaseutuohjelman hanketukien valintaperusteet

Elinkeinojen kehittäminen. Maaseuturahasto Paimio Varsinais-Suomen ELY-keskus Seppo Jaakonmäki

Hanketukien rahoitusmahdollisuudet Etelä-Pohjanmaalla

Maaseudun kehittämishankkeiden valintakriteerit ja valintajaksot Kaakkois-Suomen ELY-keskuksessa

Maaseutuverkostopalvelut-yksikkö

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun yritystuen valintakriteerit ja valintajaksot Kaakkois-Suomen ELY-keskuksessa

Lannan ravinteet paremmin kiertoon kärkihankkeen kuulumiset

EIP, Maaseudun innovaatioryhmät ja

Maaseutuohjelma. vesistökunnostusten rahoituslähteenä. Vesistökunnostusverkoston seminaari Leena Hyrylä Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi

Maaseudun kehittäminen Uudellamaalla

PÄÄTÖS (9) mmm.fi

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info Ulla Mehto-Hämäläinen

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Valtakunnalliset koordinaatiohankkeet

Maaseudun kehittämisohjelma

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014

Maaseudun kehittämisohjelma

VANHASTA KAUDESTA UUTEEN OHJELMAKAUTEEN. Valmistelun tilannekatsaus

Mahdollisuuksien maaseutu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa

Valintaperusteiden käyttö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa

Yhdessä enemmän Maaseudun päivittämisestä yrittäjyyden supervuoteen

Valintakriteerit maaseudun kehittämisohjelmassa Tietoisku

Peruspalvelut ja kylien kunnostus maaseutualueilla (M07) Risto Janhunen, Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun hanketuki-info 27.5.

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma , maaseuturahaston hanketuet Etelä-Pohjanmaalla

Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Sivu

Valintajaksot, valintamenettely ja haun avautuminen maaseutuohjelmassa

Leader-ryhmän pj:n työ ministeriön näkökulmasta. Leader-puheenjohtajien tapaaminen Laura Jänis, MMM

Maaseudun kehittämisohjelma

LEADER-TOIMINTATAPA JA HYVÄ ELÄMÄ SUPISTUVALLA MAASEUDULLA

Maaseudun kehittämisen alueelliset ja paikalliset toimenpiteet

Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström 5.5.

Pilkepäivä Airport Hotel Maaseutuohjelman Yritystuet uudelle ohjelmakaudelle v Asiantuntija Kalevi Hiivala POP ELY.

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Rahoitusmahdollisuudet tulevalla ohjelmakaudella

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki

I. Leader-periaatteet ja Leaderin historia II. Maaseutuohjelma ja Leader III. Paikallinen kehittämisstrategia

Maaseudun kehittämisohjelma- Mikä kehittyy ja kuka kehittää? Eero Pehkonen

Tukien hakeminen, hakujaksot ja valintakriteerit

Manner-Suomen maaseutuohjelman yritystuet

Maaseudun kehittämisohjelma: innovaatiot. Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö

Maaseudun kehittämisohjelma Yritystuet

Maaseutuohjelman viestintä Annukka Lyra, MMM

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma nvm Sirpa Karjalainen MMM

Maaseuturahaston mahdollisuudet

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma MMM/Viestintä

Maaseudun kehittämisohjelma

Ajakohtaista Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta. Timo Lehtiniemi Yksikön päällikkö Maaseutu ja energia yksikkö

Hakujen avautuminen, valintajaksot ja valintamenettely

Innovointi osana maatilojen neuvontaa. Seinäjoki 2.12

Yleistä maaseutuohjelmasta

Maaseuturahaston toimenpiteet ja Varsinais-Suomen alueelliset painopisteet

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman mukainen yritysrahoitus ohjelmakaudella

Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi MAASEUTUOHJELMAN TUET. Riitta Bagge Etelä-Karjalan Kärki-LEADER ry

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma nvm Sirpa Karjalainen MMM

Leader-ryhmien hallitusten puheenjohtajien tapaaminen ja Leader-ryhmien hallituskoulutus, Tuusula

Ympäristön hoito uudessa maaseutuohjelmassa. Ossi Tuuliainen, Etelä-Savon ELY-keskus

MAASEUTURAHASTOSTA. Etelä-Savon kalastusaluepäivä Kaija Siikavirta. Sivu

Maaseuturahaston toimenpiteet ja Satakunnan alueelliset painopisteet

Nurmiseminaari Syötekeskus POPELY Timo Lehtiniemi

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Tietosivu

Leader-ryhmien hallitukset alueellisina ohjelmajohtajina. Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö

Tukien hakeminen, hakujaksot ja valintakriteerit

Maaseudun kehittäminen: Alueelliset ja paikalliset toimenpiteet

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma AJANKOHTAISTA TOIMEENPANOSTA Elinkeinojen kehittäminen

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma YRITYSRAHOITUS

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet

2. Millainen on hankesuunnitelman laatu, kustannustehokkuus, vaikuttavuus ja toteutettavuus? (30 %)

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan

Manner-Suomen maaseutuohjelman yritystuet

Tietämyksen siirtoa ja tiedotusta koskevat toimet (M01) Veli Koski, Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun hanketuki-info

Hanketukien tukimuodot ja tasot sekä hakukriteerit

Transkriptio:

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma i hj 2014 2020

Kolme strategista painopistettä Maaseutuohjelmalla Edistetään biotaloutta ja sen osana maataloutta harjoitetaan taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävällä ja eettisesti hyväksyttävällä tavalla. Monipuolistetaan maaseudun elinkeinoja ja parannetaan työllisyyttä kehittämällä yritysten kilpailukykyä, uutta yrittäjyyttä ja yritysten verkostoitumista. Lisätään maaseudun elinvoimaa ja elämänlaatua vahvistamalla paikallista omaehtoista toimintaa. Sivu 2

Maaseutuohjelman tavoitteet Osaaminen, tiedonvälitys, innovaatiot ja yhteistyö maaseudulla lisääntyvät ät Ilmastonmuutoksen hillintä ja sopeutuminen ilmaston- muutokseen tehostuvat Luonnon monimuotoisuus lisääntyy, vesistöjen tila ja maatalouskäytössä olevan maaperän tila paranevat Maaseudun yritystoiminta monipuolistuu työllisyys, palvelut sekä vaikuttamisen mahdollisuudet paranevat Maataloustuotannon kilpailukyky vahvistuu Sivu 3 Maaseutuyritykset y vastaavat kuluttajien kysyntään y ja arvostuksiin tuottamalla laadukasta ruokaa ja parantamalla eläinten hyvinvointia

Tavoitteet, määrälliset Tavoite Koulutukseen osallistuneet henkilöt 25 000 hlö Investointitukea saaneet maatilat 7 000 tilaa Nuorten viljelijöiden lijöid aloitustukea t saaneet 2 700 tilaa Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden jalostukseen, markkinoille saattamiseen ja kehittämiseen investoineet yritykset 550 yritystä Eläinten hyvinvoinnin edistämiseen sitoutuneet maatilat 4 500 tilaa Neuvontaa saaneet maatilat 43 000 tilaa Ympäristö ja ilmastotoimiin sitoutuminen 83 % käytössä olevasta maatalousmaasta Luonnonmukaiseen tuotantoon sitoutuminen 16 % käytössä olevasta maatalousmaasta Yritysten perustaminen ja toiminnan kehittäminen 6 000 yritystä Luodut työpaikat 5 700 työpaikkaa Hankeet palveluiden ja kylien kehittäminen 3 500 hanketta laajakaistahankkeet 100 hanketta yhteistyötoimet 310 hanketta

Ohjelman varat at toimenpiteittäin ptettä Koulutus ja tiedonvälitys Investoinnit fyysiseen omaisuuteen* Maaseudun palvelujen ja kylien kehittäminen Luonnonmukainen tuotanto Eläinten hyvinvointi Leader Neuvonta Tila- ja yritystoiminnan kehittäminen** Ympäristökorvaukset Luonnonhaittakorvaukset*** Yhteistyö ja innovaatiot (sis. EIP) Tekninen apu Julkinen rahoitus yhteensä 8 265 miljoonaa euroa * Sisältää kokonaan kansallista lisärahoitusta 656 milj. euro ** Sisältää kokonaan kansallista lisärahoitusta 67 milj. euroa *** Sisältää kokonaan kansallista lisärahoitusta 1 924 milj. euroa Sivu 5

Maaseutuohjelman julkinen* rahoitus Toimenpide milj. euroa Koulutus ja tiedonvälitys 80 Neuvonta 34 Investoinnit fyysiseen omaisuuteen 1 035 - josta kokonaan kansallinen lisärahoitus 656 Tila- ja yritystoiminnan kehittäminen 402 - josta kokonaan kansallinen lisärahoitus 67 Maaseudun palvelujen l ja kylien kehittäminen i 80 Ympäristökorvaukset 1 586 Luonnonmukainen tuotanto 326 Luonnonhaittakorvaukset 3 734 - josta kokonaan kansallinen lisärahoitus 1 924 Eläinten hyvinvointi 458 Yhteistyö ja innovaatiot (sis. EIP) 160 Leader 300 Tekninen apu 70 Yhteensä 8 265 * Lisäksi yksityiset panostukset esim. investointeina ja talkootyönä Sivu 6

Tekninen apu Leena Anttila, MMM Sivu 1 2.2.2015

5. Teknisen avun lopullinen indikatiivinen käyttösuunnitelma 2014-2020 Käyttösuunnitelman vahvistaminen Seurantakomitea hyväksyi indikatiivisen käyttösuunnitelman kokouksessaan 3.10.2014 Komissio hyväksyi 12.12.2014 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014 2020 Käyttösuunnitelmaan täsmennetty: maaseutuverkoston koko ohjelmakauden rahoitussuunnitelma, jonka maaseutuverkoston ohjausryhmä h hyväksyi 18.12.201412 2014 Teknisen avun myöntämisvaltuuksien jako kolmessa erässä, joista kullekin laaditaan oma käyttösuunnitelma.

6. Teknisen avun ensimmäisen erän käyttösuunnitelma Teknisen avun ensimmäisen erän jako MMM:n, Mavin, ELYkeskusten ja Maaseutuverkoston välillä sekä eri käyttökohteisiin näiden sisällä noudattaen indikatiivista käyttösuunnitelmaa Valmisteltu yhteistyössä em. tahojen kanssa Yhteensä 30 miljoonaa euroa eli n. 42 % koko ohjelmakauden teknisestä avusta; 377 htv Osa varoista ja htv:istä jätetään reserviin jaettavaksi myöhemmin ELY-keskusten yksilöityihin tarpeisiin Ensimmäisen erän myöntämisvaltuudet jaetaan keväällä yhdessä hanke-, yritys- ja Leader-tukien myöntämisvaltuuksien kanssa => tarkempi ajankohta ei vielä tiedossa Teknisen avun 2. ja 3. erä jaetaan vuosina 2017 ja 2020.

Valintaperusteet Sirpa Karjalainen Sivu 1 2.2.2015

M01.1 Koulutus ja viestintä (painoarvo) Aihealueet: 1. Missä määrin hanke edistää maaseutuohjelman ja suunnitelman strategian ja tavoitteiden toteutumista? (30%) 2. Millainen on hankesuunnitelman laatu, kustannustehokkuus, vaikuttavuus ja toteutettavuus? (30%) 3. Missä määrin hanke kykenee lisäämään osaamista? (20%) 4. Kohderyhmän ja tavoitteiden selkeys ja johdonmukaisuus (20%) Jokaiselle aihealueelle annetaan pisteet 0-3 Ei Esim: Täyttää hyväksyttävyyskriteerin, ei odotettavissa erityistä lisäarvoa 0 On toteuttamiskelpoinen, mutta siinä on selkeitä puutteita 1 Edistää tavoitteiden toteutumista ja toteutus on vakuuttava 2 Merkittäviä tuloksia odotettavissa, esimerkillinen toteutus ja laatu 3

M01.2 Tiedonvälityshankkeet (painoarvo) Aihealueet: 1. Missä määrin hanke edistää maaseutuohjelman ja suunnitelman strategian ja tavoitteiden toteutumista? (30%) 2. Millainen on hankesuunnitelman laatu, kustannustehokkuus, vaikuttavuus ja toteutettavuus? (30%) 3. Missä määrin hanke lisää tietoa ja tiedon ja osaamisen tehokasta hyödyntämistä? (20%) 4. Kohderyhmän ja tavoitteiden selkeys ja johdonmukaisuus (20%) Jokaiselle aihealueelle ll annetaan pisteet t 0-3 Esim: Täyttää hyväksyttävyyskriteerin, y yy ei odotettavissa erityistä lisäarvoa 0 On toteuttamiskelpoinen, mutta siinä on selkeitä puutteita 1 Edistää tavoitteiden toteutumista ja toteutus on vakuuttava 2 Merkittäviä tuloksia odotettavissa, esimerkillinen toteutus ja laatu 3

M02 Neuvonta Aihealueet (yhteensä vähintään 6 pistettä): Neuvonnan alaan soveltuva koulutus*) - soveltuva toisen asteen tutkinto (2) - soveltuva opistoasteen tutkinto tai soveltuva alempi korkeakoulututkinto (5) - soveltuva ylempi korkeakoulututkinto (5) Soveltuva neuvontakokemus**) - 1 vuosi (1) - 2 vuotta (3) - 3 vuotta tai enemmän (4) Muu soveltuva työkokemus (huomioidaan o vain, jos hakijalla a on ainoastaan soveltuva toisen asteen tutkinto) - 2 vuotta (3) *)Terveydenhoitosuunnitelman osalta edell. ELL tutkintoa *)**)Energianeuvonnassa koulutus tai työkokemus tekniseltä alalta

M04.1 Maatalouden investoinnit (painoarvo) Aihealueet: 1. Vaikutus tuen kohteena olevan yrityksen talouteen pitkällä ajalla (25 %) 2. Vaikutus tuen kohteena olevan yrityksen kilpailukykyyn (20 %) 3. Vaikutus ympäristöön (20 %) 4. Vaikutus tuotanto-olosuhteisiin (15 %) 5. Vaikutus ohjelman muiden tavoitteiden toteutumiseen, esimerkiksi onko kyseessä yhteishanke (10%) 6. Elinkeinon merkitys kokonaistulonmuodostuksen kannalta ja tuettavan hankkeen vaikutus (10%) Jokaisesta aihealueesta voi saada enintään 3 pistettä. Toimenpiteen on saatava vähintään yksi piste jokaisesta kolmesta aihealueesta, joille on suurin painotuskerroin. Arvioitavista aihealueista on saatava pisteitä siten, että vähimmäispistemäärä on yli 1,1 pistettä. Painotettu kokonaispistemäärä on enintään 3 pistettä. Ympäristön tilaa parantavissa ja laadun parantamiseen tähtäävissä investoinneissa valintakriteereiden 1) ja 2) painokertoimet ovat 15 %, 3) ja 4) painokertoimet ovat 25 % ja valintakriteereiden 5) ja 6) painokertoimet ovat 10 %.

M04.2 Jalostus ja markkinointi (painoarvo) Aihealueet : 1. hankkeen / toimipaikan sijainti ( 5 %) 2. tuloksena syntyvät työpaikat (15 %) 3. alue- ja kerrannaisvaikutukset (10 %) 4. Vaikutus yrityksen tuotteiden tt ja palveluiden l markkina-alueeseen (10 %) 5. Vaikutus yrityksen toiminnan uudistumiseen (30%) 6. Vaikutus yrityksen yhteistyöhön ml. laajemmat kehittämiskokonaisuudet (10%) 7. Lisäpisteet, mikäli hanke edistää yrityksen kykyä toimia kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti (10 %) Jokaisesta aihealueesta voi saada enintään 3 pistettä. Toimenpiteen on saatava vähintään yksi piste jokaisesta kolmesta aihealueesta, joille on suurin painotuskerroin. Arvioitavista aihealueista on saatava pisteitä siten, että vähimmäispistemäärä on yli 1,1 pistettä. Painotettu kokonaispistemäärä on enintään 3 pistettä.

4.4 Maatalouden ei-tuotannolliset investoinnit Odotettavissa oleva ympäristöllinen vaikuttavuus: Kosteikkoinvestoinnit: A) Miten hyvin kohteen toimenpidetarve tunnetaan etukäteen? (0-3) B) Mikä on kohteeseen tehtävän investoinnin merkitys maatalouden ympäristönsuojelussa äi?(0 3) C) Kohteen mitoitus/rajaus ( 0 2) D) Vaikuttavuuden laatu ( 0 2) Perinnebiotooppien ja luonnonlaidunten alkuraivaus ja aitaaminen: A) Miten hyvin kohteen kunnostustarve tunnetaan etukäteen? (0 3) B) Mikä on kohteeseen tehtävän investoinnin merkitys maatalousluonnon monimuotoisuudelle (0 3) C) Kohteen sijainti i ( 0 3) Jokaisesta kysymyksestä saatava vähintään 1 piste

M06.1 Nuorten viljelijöiden j aloitustuki (painoarvo) Valintaperusteet: 1. Tilan yritystoiminnan taloudelliset edellytykset (40 %) 2. Tilan tuotantoedellytykset (30 %) 3. Tilan kehittämistoimet ja mahdollisuudet (30 %) Kustakin aihealueesta voi saada enintään kolme pistettä. Hanke pisteytetään sen mukaan, mitä pistekuvaukseen sopivia tunnistettavia ominaisuuksia hankkeella on. Mikäli hanke ei täytä valintaperustetta lainkaan, hanke saa kyseisestä aihealueesta nolla pistettä. Aihealueet arvotetaan painokertoimen avulla siten, että maksimipistemäärä on kolme. Kaikkien rahoitettavien hankkeiden on saatava pisteitä itä vähintään kahdesta aihealueesta siten, että painotettu tt kokonaispistemäärä on vähintään 1,1 pistettä.

M06.1 Poro- tai luontaiselinkeinoyrityksen aloitustuki (painoarvo) Valintaperusteet: 1. Tilan taloudelliset edellytykset (40 %) 2. Tilan tuotantoedellytykset (30 %) 3. Tilan kehittämistoimet ja mahdollisuudet (30 %) Kustakin aihealueesta voi saada enintään kolme pistettä. Hanke pisteytetään sen mukaan, mitä pistekuvaukseen sopivia tunnistettavia ominaisuuksia hankkeella on. Mikäli hanke ei täytä valintaperusteita t it lainkaan, hanke saa kyseisestä aihealueesta nolla pistettä. Aihealueet arvotetaan painokertoimen avulla siten, että maksimipistemäärä on kolme. Kaikkien rahoitettavien hankkeiden on saatava pisteitä vähintään kahdesta aihealueesta siten, että painotettu kokonaispistemäärä on vähintään 1,1 pistettä. Sivu 9 2.2.2015

M06.2 Yrityksen perustamistuki (painoarvo) Aihealueet / Suunnitellun yrityksen: 1. sijainti ( 15 %) 2. työllistävyys(10 %) 3. alue- ja kerrannaisvaikutukset ik k t (10 %) 4. tuotteiden ja palveluiden markkina-alue (10 %) 5. toiminnan uutuusarvo (20%) 6. Liiketoimintasuunnitelman realistisuus ja perusteellisuus (25%) 7. Lisäpisteet, mikäli hanke edistää yrityksen kykyä toimia kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti (10 %) Jokaisesta aihealueesta voi saada enintään 3 pistettä. Toimenpiteen on saatava vähintään yksi piste jokaisesta kolmesta aihealueesta, joille on suurin painotuskerroin. Arvioitavista aihealueista on saatava pisteitä siten, että vähimmäispistemäärä on yli 1,11 pistettä. Painotettu kokonaispistemäärä on enintään 3 pistettä.

M06.4 Yrityksen investointituki (painoarvo) Valintaperusteet : 1. Hankkeen sijainti ( 5 %) 2. Hankkeen tuloksena syntyvät työpaikat ( 15 %) 3. Hankkeen alue- ja kerrannaisvaikutukset (10 %) 4. Vaikutus yrityksen tuotteiden tt ja palveluiden l markkina-alueeseen (10 %) 5. Vaikutus yrityksen toiminnan uudistumiseen (30%) 6. Vaikutus yrityksen yhteistyöhön ml. laajemmat kehittämiskokonaisuudet (10%) 7. Lisäpisteet, mikäli hanke edistää yrityksen kykyä toimia kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti (10 %) Jokaisesta aihealueesta voi saada enintään 3 pistettä. Toimenpiteen on saatava vähintään yksi piste jokaisesta kolmesta aihealueesta, joille on suurin painotuskerroin. Arvioitavista aihealueista on saatava pisteitä siten, että vähimmäispistemäärä on yli 1,1 pistettä. Painotettu kokonaispistemäärä on enintään 3 pistettä.

M07 Palvelujen ja kylien kehittäminen (painoarvo) Aihealueet: 1. Missä määrin hanke edistää maaseutuohjelman ja suunnitelman strategian ja tavoitteiden toteutumista? (30%) 2. Millainen on hankesuunnitelman laatu, vaikuttavuus ja toteutettavuus? (30%) 3. Missä määrin hanke parantaa maaseudun toimintamahdollisuuksia? (20%) 4. Missä määrin hanke lisää kumppanuutta, aktiivisuutta ja yhteisöllisyyttä (20%) Jokaiselle aihealueelle annetaan pisteet 0-3 Esim: Täyttää hyväksyttävyyskriteerin, ei odotettavissa erityistä lisäarvoa 0 On toteuttamiskelpoinen, mutta siinä on selkeitä puutteita 1 Edistää tavoitteiden toteutumista ja toteutus on vakuuttava 2 Merkittäviä tuloksia odotettavissa, esimerkillinen toteutus ja laatu 3

M07 Palvelujen ja kylien kehittäminen (painoarvo) INVESTOINNIT: Aihealueet: 1. Missä määrin hanke edistää maaseutuohjelman ja suunnitelman strategian ja tavoitteiden toteutumista? (30%) 2. Millainen on hankesuunnitelman laatu, vaikuttavuus ja toteutettavuus? (30%) 3. Missä määrin hanke lisää uudistumista ja toimintamahdollisuuksia? (20%) 4. Missä määrin hanke lisää yhteistyötä ja osallisuutta(20%) Jokaiselle aihealueelle annetaan pisteet 0-3 Ei Esim: Täyttää hyväksyttävyyskriteerin, ei odotettavissa erityistä lisäarvoa 0 On toteuttamiskelpoinen, mutta siinä on selkeitä puutteita 1 Edistää tavoitteiden toteutumista ja toteutus on vakuuttava 2 Merkittäviä tuloksia odotettavissa, esimerkillinen toteutus ja laatu 3

M16 Yhteistyö ja innovaatiot (painoarvo) Aihealueet: 1. Miten hyvin hanke edistää maaseutuohjelman ja suunnitelman strategian ja tavoitteiden toteutumista? (30%) 2. Millainen on esityksen laatu, kustannustehokkuus, vaikuttavuus ja toteutettavuus? (30%) 3. Miten hanke edistää elinkeinojen kehitystä hyödyntämällä tietoa ja osaamista? (20%) 4. Miten hyvin hanke edistää kumppanuutta ja sitoutumista? (20%) Jokaiselle aihealueelle ll annetaan pisteet t 0-3 Esim: Täyttää hyväksyttävyyskriteerin, y yy ei odotettavissa erityistä lisäarvoa 0 On toteuttamiskelpoinen, mutta siinä on selkeitä puutteita 1 Edistää tavoitteiden toteutumista ja toteutus on vakuuttava 2 Merkittäviä tuloksia odotettavissa, esimerkillinen toteutus ja laatu 3

M16 Yhteistyö ja innovaatiot (painoarvo) 16.1. Maaseudun innovaatioryhmä Miten paljon hanke ja tavoiteltava innovaatio osoittaa: 1. potentiaalia edistää maaseutuohjelman strategian ja tavoitteiden toteutumista? (30%) 2. potentiaalia tuottaa uutta liiketoimintaa? (30%) 3. tarvelähtöisyyttä ttä ja ryhmän sitoutuneisuutta? t i tt (20%) 4. laatua, kustannustehokkuutta ja toteutettavuutta? (20%) Jokaiselle aihealueelle annetaan pisteet 0-3 Esim: Täyttää hyväksyttävyyskriteerin, ei odotettavissa erityistä lisäarvoa 0 On toteuttamiskelpoinen, mutta siinä on selkeitä puutteita 1 Edistää tavoitteiden toteutumista ja toteutus on vakuuttava 2 Merkittäviä tuloksia odotettavissa, esimerkillinen toteutus ja laatu 3 Valintakäsittelyyn itt l pääsee hanke, joka saa kahdesta kohdasta vähintään 1 pisteen

Valtakunnalliset hankkeet, edellisten lisäksi Hyväksyttävyys: 1. Toteutetaan koko maassa tai laajempana kuin alueiden välinen hanke ja hankkeen tulokset ovat hyödynnettävissä koko maassa 2. Tarkoituksenmukaisempi valtakunnallisena Valintaperusteet: 1. Valtakunnallinen yhteistyöverkosto on tai syntyy hankkeen tuloksena 2. Kokoaa kohderyhmiä ja edun saajia eri puolilta maata 3. Täydentää alueellisia ja paikallisia hankkeita, luo lisäarvoa hankkeille, alueellisille ja paikallisille suunnitelmille tai valtakunnallisena pilottina

Vesiensuojelun ja kierrätyksen yritys- ja kehittämishankkeet, edellisten lisäksi Aihealueet: Missä määrin hanke edistää: 1. vesiensuojelua ja kohdentuu alueelle, jolla vesistöjen tila on hyvää huonompi 2. Ravinteiden kierrätystä, erityisesti lannan ja muiden maatalouden ravinnevirtojen täysimääräistä hyväksikäyttöä? 3. Edistää uusia käytäntöjä tai aikaansaa pysyväisluonteista yhteistyötä Jokaiselle aihealueelle annetaan pisteet 0-3 Esim: Ei odotettavissa erityistä lisäarvoa tai muutos jäisi epäselväksi 0 Hanke edistää tavoitteita, muutoksia ja tuloksia ainakin pitkällä ajalla 1 Edistää tavoitteiden toteutumista merkittävästi 2 Merkittäviä tuloksia / vaikutuksia odotettavissa pysyväisluonteisesti 3

Leader-ryhmien ja paikallisten strategioiden valinta Leader-ryhmien valintakriteerit Sanna Sihvola Maa- ja metsätalousministeriö

Leader-ryhmien ja paikallisten strategioiden valinta MMM:n virallinen päätös 21.1.2015 Valinta perustui valintakomitean esitykseen 54 Leader-ryhmää kattavat koko Suomen maaseutualueet Julkinen rahoitus 300 miljoonaa euroa (EU 42 %, valtio 38 %, kunnat 20 %) Yksityisen rahoituksen tavoite 35 % Ryhmittäinen rahoitus vaihtelee 2,9 miljoonaa euroa- 11,11 miljoonaa euroa, ka 5,1 miljoonaa euroa Valintakomitean antama arvosana strategian laadun perusteella: ka 3,4 (vaihtelu 2,4-4,6),

Leader-ryhmien ja paikallisten strategioiden valinta Kehittämisstrategian laadun sekä harvaan asutun ja ydinmaaseudun painotus Toimintarahan osuus ka 22 % julkisesta rahoituksesta Kehystarkistuksissa jaetaan 9 % Leader-toimenpiteen rahoituskehyksestä - Jaetaan v. 2018 ja 2020 käytettäväksi - Hyvä edistyminen - Työn laatu - Vaikuttavat tulokset

Esimerkki: Liiveri ry. Pysyy ja paranoo 2014-20202020 Ilmajoki, Jalasjärvi, Seinäjoki 65 000 asukasta Julkinen rahoitus 6,5 miljoonaa euroa vv. 2014-2020

Liiverin missio, visiot ja arvot Liiverin missio 2020: Liiveri on ennakkoluuloton paikallisen kehittämisen edelläkävijä, joka tarttuu aluekehittämisen haasteisiin rohkealla ja innostuneella otteella. Liiveri ry on keskeinen osa alueen aluekehittäjäverkostoa. Liiverin visio: Liiverin alue on täynnä elämää ja tekemisen meininkiä. Ihmiset, yritykset ja yhteisöt hyödyntävät alueen vahvuudet monipuolisesti ja uskaltavat luoda uutta. Liiverin arvot: Paikallisuus, asiakaslähtöisyys, into, verkostomaisuus ja monialalaisuus

Liiverin painopisteet ja niiden tavoitteet

Valintakriteerit: vaatimukset Leaderryhmille Suunnitella ja toteuttaa avoin ja syrjimätön valintamenettely Noudattaa jääviyssääntöjä Käyttää valinnassa julkisesti nähtävillä olevia valintakriteereitä Asettaa toimet järjestykseen sen mukaan, kuinka hyvin ne - edistävät strategian tavoitteiden saavuttamista - ovat laadukkaita - sopivia paikalliseen kehittämistyöhön Dokumentoi valintakriteereiden käytön

Valintakriteerit: vaatimukset Leaderryhmille Varmistaa, että vähintään 50 % valintapäätöksiä tehtäessä annetuista äänistä on peräisin kumppaneilta, jotka eivät ole viranomaisia Varmistaa, että valinta on mahdollista tehdä noudattaen kirjallista menettelyä Perustuu yleisasetukseen 1303/2013, artikla 34 (3)

MMM hallintoviranomaisena varmistaa, että Kaikilla Leader-ryhmillä on valintakriteerit Valintakriteerit perustuvat toiminta-alueen SWOT-analyysistä johdettuun paikalliseen maaseudun kehittämisstrategiaan, i t t i jonka Leader-ryhmä on laatinut ja jonka toteuttamisesta se vastaa Valintakriteereiden perusteella esitetyt toimet on mahdollista asettaa tärkeysjärjestykseen sen mukaan, kuinka hyvin ne toteuttavat paikallista kehittämisstrategiaa. Leader-ryhmä huolehtii valintakriteereiden käytön dokumentoinnin hallituksen tmv. päättävän elimen pöytäkirjoihin ihi sekä vastaa, että valintakriteerit it it ovat julkisesti nähtävillä Seurantakomitea käsittelee Leader-ryhmien hankkeiden valintakriteerit

Maaseutuverkoston ohjausryhmä 1.12.2014 31.12.2016 Taina Vesanto Sivu 1 2.2.2015

Ohjausryhmän tehtävät 1. Toimia dynaamisena maaseutuverkoston ja maaseutuverkostopalveluiden toimintaa ohjaavana ja linjaavana tahona 2. Hyväksyä maaseutuverkoston ja maaseutuverkostopalveluiden toimintasuunnitelma kaudelle 2014-2020 3. Hyväksyä maaseutuverkoston ja maaseutuverkostopalveluiden vuotuinen toimintasuunnitelma. Maaseutuverkostotoiminnan kehittämistarpeet otetaan huomioon vuotuisia toimintasuunnitelmia laadittaessa 4. Hyväksyä maaseutuverkostopalveluiden vuotuinen rahoitussuunnitelma 5. Päättää tarvittavien maaseutuverkostopalveluiden ohjausryhmän alaisten työryhmien asettamisesta 6. Hyväksyä maaseutuverkoston ja maaseutuverkostopalveluiden vuosiraportit. Esitellä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman seurantakomitealle maaseutuverkostotoiminnan vuotuiset toimintasuunnitelmat ja raportit 7. Määritellä tarvittaessa laajempia ostopalvelusopimustarpeita maaseutuverkostopalveluiden ja ulkopuolisten tahojen välillä 8. Keskustella, ideoida ja käsitellä muita ohjausryhmän ratkaistavaksi tulevia maaseutuverkostotoimintaan liittyviä asioita

Ohjausryhmän kokoonpano Pj Vpj Jäsenet Esittelijä Sihteeri Taina Vesanto, MMM Esko Leinonen, Mavi Marianne Selkäinaho, MMM Leena Anttila, MMM Jyrki Pitkänen, Kaakkois-Suomen ELY Ritva Rinta-Pukka, E-P:n ELY Antero Lehikoinen, Joensuun Seudun Leader ry Paula Erkkilä, Kuudestaan ry Jarkko Huovinen, Kuntaliitto Taina Väre, Kuntaliitto Christel Åström, Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä YTR Juha Rutanen, Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä YTR Teemu Hauhia, Mavi/Mapa Hanna Lilja, Mavi/Mapa

Ohjausryhmän neljän työryhmän puheenjohtajat Ympäristö ja ilmasto Eija Hagelberg, Baltic Sea Action Group Innovaatiot Hilkka Vihinen, Luke Nuoret Heidi Siivonen, Hämeenlinnan seudun 4H-yhdistys Yrittäjyys ja elinkeinot Hannu Uusihonko, maaseutuyrittäjä, Foodpark Oy Sivu 4 2.2.2015