Osuustoiminnan tunnettuus ja houkuttelevuus yrittäjyysvaihtoehtona hankkeen loppupäätelmiä Apulaisprofessori Anu Puusa Itä-Suomen yliopisto
Hankkeen perustiedot Rahoitus: Euroopan sosiaalirahasto (ESR) Osio: Itä-Suomen suuralueosio Toimintalinja: 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Toteutusaika: 1.8.2013-30.6.2014 Vastuuviranomainen: Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Toteuttajaorganisaatio: Itä-Suomen yliopisto Hankkeen johtaja: Apulaisprofessori Anu Puusa Hankkeen projektitutkija: KTM Kirsi Hokkila
Hankkeen tavoitteet Pidetäänkö osuustoimintaa varteenotettavana yrittäjyyden muotona ja yrittäjäksi ryhtymisen polkuna? Miten hyvin tai huonosti osuustoimintaa yleisesti ja erityisesti yrittäjyysvaihtoehtona tunnetaan? Miten osuuskunta toimintamuotona voi edistää ihmisten omaehtoista työllistymistä ja sisäistä yrittäjyyttä?
Kohderyhmät Selvitys Ammattiin ja työelämään valmistuvat nuoret/tulevaisuuden yrittäjät Tapaustutkimukset I-III - Miksi yrittäjä valitsee osuustoiminnan liiketoiminnan muodoksi? Yrittäjien kokemuksia osuustoiminnan erityispiirteistä Tapaustutkimus IV-V Sitouttaako osuustoiminta asiakkaan tai henkilöstön erityisellä tavalla? Osuustoiminnallisen yrityksen ominaispiirteiden ja arvojen tunnettuus sisäisen ja ulkoisen asiakkaan näkökulmista
Selvitys Nuorten osuustoimintatietämys, asenteet ja mielipiteet osuustoiminnasta Osuustoimintaan liitetyt liiketoiminta-arvot Koulutus, liike-elämän tuntemus ja yrittäjyysaikomukset ü Nuorten yrittäjyysasenne yleensä ü Asenteet yksin ja yhdessä yrittäjyyttä kohtaan üosuustoiminnan houkuttelevuus yrittäjyysvaihtoehtona
Kohderyhmä ja toteutustapa Kyselyn kohderyhmänä olivat kaikki Itä- Suomen Yliopiston, Karelia Ammattikorkeakoulun ja Pohjois- Karjalan koulutuskuntayhtymän oppilaat. Sähköinen kyselylomake lähetettiin syksyllä 2013 yhteensä 21 915 oppilaalle. Vastauksia 3680 kpl, vastausprosentti 17.
Keskeisiä johtopäätöksiä I - Mitä kouluissamme opetetaan nuorille liike-elämästä ja yrittäjyydestä?
Liike-elämän tuntemus 4-10? Yli 80% vastaajista arvioi yleisen liike-elämän tuntemuksensa olevan kohtalainen, tyydyttävä tai hyvä, ka 6,9. Mitä enemmän opiskelija koki saaneensa opetusta, sitä korkeamman arvosanan hän liiketoimintatietämykselleen antoi.
Mitä kouluissamme sitten opetetaan (ja ei opeteta) liike-elämästä ja yrittäjyydestä? 67% koki saaneensa opinnoissaan vähän tai ei ollenkaan tietoa yrittäjyydestä ja sen vaihtoehdoista tai ei ollenkaan. 25%: jonkin verran. 7% koki saaneensa paljon tietoa Oppiainekohtaisesti suuria eroja.
Puutteita kouluasteesta riippumatta Yliopisto: 47% koki saaneensa vain vähän tietoa yrittäjyydestä ja sen vaihtoehdoista, vain 5% paljon tietoa Amk: 40% vähän tietoa yrittäjyydestä ja sen vaihtoehdoista, 11% paljon tietoa. Ammattiopisto: 39% vähän tietoa yrittäjyydestä ja sen vaihtoehdoista, 11% paljon tietoa.
Osakeyhtiömuodosta kerrotaan, osuuskunta yritysmuotojen tunnettuudessa pahnanpohjimmainen (1-4) Opiskelijoilla on yritysmuotovaihtoehdoista yleisesti ottaen melko huonot tiedot (ka 1,8 2,1), eli niitä ei ole käsitelty opetuksessa lainkaan tai on käsitelty vain vähän. Opetuksessa painotetaan osakeyhtiötä Myös toiminimi ja julkinen osakeyhtiö. Osuuskunta yritysmuotona on saanut vähiten huomiota liiketoiminnan opetuksessa (1,8).
Keskeisiä johtopäätöksiä II - Yrittäjyysorientaatio
Yrittäjäkokemus ja yrittäjyysaikomus 92%: ei yrittäjäkokemusta. 5% oli aiemmin toiminut yrittäjänä ja 3% toimi kyselyhetkelläkin yrittäjänä. 38%, joilla ei ollut aiempaa kokemusta yrittäjyydestä, voisi kuvitella ryhtyvänsä yrittäjäksi. Vain 3% vastaajista aikoo ryhtyä yrittäjäksi. 31% vastaajista ei voisi kuvitella itseään yrittäjänä. 28% EOS.
Opetuksella on väliä! Yrittäjyydestä ja eri yritysmuodoista saadut tiedot opintojen aikana vaikuttivat yrittäjyysaikomukseen merkitsevästi: Mitä enemmän vastaajat ovat saaneet tietoa, sitä potentiaalisempana he pitävät yrittäjäksi ryhtymistä. Esim: Jopa 8% opiskelijoista, jotka kokivat saaneensa paljon tietoa yrittäjyydestä ja sen eri vaihtoehdoista aikoo ryhtyä yrittäjäksi! (vrt vähän (2%) tai ei ollenkaan (1%) saaneet) Paljon tietoa saaneista yli puolet (53%) voisi myös kuvitella ryhtyvänsä yrittäjäksi!
Yrittäjyys ruokkii yrittäjyyttä! Opiskelijat, jotka olivat aiemmin toimineet yrittäjinä, suhtautuivat yrittäjyyteen huomattavasti positiivisemmin kuin opiskelijat, joilla ei ollut aiempaa yrittäjäkokemusta. ÞYli puolet (51%) kokemusta omaavista voisi kuvitella ryhtyvänsä uudelleen yrittäjäksi, heistä 8% aikoo ryhtyä uudelleen yrittäjäksi.
Yrittäjäksi - yksin vai yhdessä? Vastuullinen toiminta, itsenäisyys ja vapaus ovat nuorille tärkeitä. Raha ja status eivät ole merkittäviä motivaatiotekijöitä nuorten yritystoiminnassa, varsinkin kun kyseessä on yrittäjyys hypoteettisena tilanteena. Koko vastaajaryhmässä tarkasteltuna tulokset osoittavat, että nuoret perustaisivat yrityksen mieluummin yhdessä muiden kanssa kuin yksin - yhdessä yrittämisen etuja pidettiin merkittävinä. ü Taloudellinen helppous ü Vastuun jakaminen ü Yhteistyö ja yhdessä tekeminen ja Kuitenkin..
.. Ne vastaajat, jotka ilmoittivat aikovansa ryhtyä yrittäjiksi, olivat vahvemmin yksinyrittäjyyden kannalla (3,2). ÞMitä konkreettisempia yrittäjäksi ryhtymisen suunnitelmat ovat, sitä enemmän henkilöt suosivat yksinyrittäjyyttä ja motivoituvat vahvemmin maineesta ja statuksesta. Þ Myös taloudellisen omakohtaisen hyödyn merkitys korostuu ja tulee tavoitellummaksi.
Keskeisiä johtopäätöksiä III - Nuorten osuustoimintatietämys ja asenteet osuustoimintaa kohtaan
Osuustoimintatuntemus 4-10? Melkein 70% vastaajista arvioi osuustoimintatietämyksensä olevan kohtalainen, välttävä tai hylätty, ka 5,9.
Mitä osuustoiminnasta tiedetään? Vain isot osuustoimintayritykset tunnetaan Keskimäärin 35 % vastaajista ei osannut vastata kysymyksiin. Koulutus avainasemassa: Opinnoissaan paljon tietoa yrittäjyydestä ja eri yritysmuodoista saaneet tunsivat osuustoiminnan periaatteet huomattavasti paremmin kuin vastaajat, jotka olivat saaneet jonkin verran tai vähän yrittäjyys- ja liiketoimintaopetusta. Varsinkin vähän tietoa saaneiden ryhmään tietotason ero oli merkittävä.
Asenteet osuustoimintaa kohtaan Asenteet osuustoimintaa kohtaan olivat pääsääntöisesti positiivisia. Osuustoiminta sopii hyvin nuorten arvomaailmaan Kaikkien positiivisten ja osuustoimintamyönteisyyttä ilmentävien väittämien keskiarvot olivat yli 3, lukuun ottamatta väittämää Osuustoiminta on minulle varteenotettava työllistymisen vaihtoehto nyt tai tulevaisuudessa (2,9).
Osuustoimintaan liitettävät arvot ERITTÄIN HYVIN KUVAAVAT EOS EI-KUVAAVAT KUVAAVAT Etujen tuottaminen Ympäristöystävällisyys Byrokraattisuus Ahneus jäsenille Yhteisöllisyys Joustavuus Lyhytjänteisyys Yhteistyö Yksilön hyöty Korkea riski Paikallisuus Edelläkävijyys Yhteisön hyöty Voiton maksimointi Pitkäjänteisyys Jatkuvuus Turvallisuus Kannattavuus Tasa-arvo Hyvinvoinnin edistäminen Matala riski Yhteiskuntavastuullisuus Perinteisyys Oikeudenmukaisuus Kasvuhakuisuus Muista ihmisistä välittäminen Rehellisyys Tehokkuus Kilpailukyky Nykyaikaisuus Avoimuus
Selvityksen yhteenveto ja johtopäätöksiä
Yrittäjyysaikomusta vahvistaa.. Nuoret kokevat lähipiirinsä kannustavaksi yrittäjyysaikomuksessa. Rahoituksenkaan saamista ei koettu kovinkaan ongelmallisena (3,4). Ammattitaito luo melko hyvät edellytykset toimia yrittäjänä (3,2). Yhdessä yrittäminen on nuorille varteenotettava ja houkutteleva vaihtoehto.
..Miksi yrittäjyys ei kiinnosta? Opetuksen riittävyys, opetussisällöt ja painotukset. ÞHeikko liiketoimintaosaaminen ja tietämys yrittämisen vaihtoehdoista Yhteiskunnallisen ilmapiiriin ei koeta kovinkaan vahvasti kannustavan yrittäjyyteen (2,9). Riskinottohalu (vastaajat mieluummin välttävät riskejä kuin ottavat niitä (3,4). Yleinen mielipide siitä, että liike-elämässä vallitsevat kovat arvot (ka 3,9). Osuustoiminta vastauksena? Aikomus ja ideaalit vs kokemus ja käytäntö
.. Koulutus avainasemassa Nuoren tietämys talous- ja liike-elämään liittyvistä asioista ja erityisesti opintojen kautta tarjottava näihin liittyvän opetuksen määrä on yrittäjyysasenteisiin sekä osuustoimintatietämykseen ja asenteisiin merkittävästi vaikuttava tekijä =>Tieto ja kokemus yrittäjyydestä lisäävät nuorten yrittäjyyspotentiaalia.
..Osuustoiminnasta tulisi kertoa aiempaa enemmän.. Osuuskunta on ns. matalan kynnyksen yrittäjyysvaihtoehto. Laki ei esimerkiksi määritä osuustoiminnan perustamisvaiheessa vaadittavaa minimipääomaa, joten se mahdollistaa jäseniensä osaamisten yhdistämisen ilman suuria aloituspääomia. Þ Osuuskunta on erittäin sopiva yritysmuoto yrittäjyyden aloittamiseen erityisesti nuorten keskuudessa. Þ Kuten muillakin yrityksillä, myös osuuskunnalla on oltava edellytykset kannattavaan toimintaan.
sillä tällä hetkellä.. Tieto osuustoiminnasta on nuorten keskuudessa heikko. Osuustoimintaan suhtaudutaan myönteisesti, sen erityinen humaanius ja yhteisöllisyys tunnistetaan, mutta tieto osuustoiminnasta käytännössä puuttuu. Osuustoiminta leimaantuu nuorten keskuudessa lähinnä osuuskaupaksi ja keskitetyksi pankkitoiminnaksi tai muiksi suuriksi osuustoiminnallisiksi yrityksiksi. Osuustoimintaa ei tunnisteta varteenotettavana vaihtoehtona pienemmän liiketoiminnan harjoittamiselle ja tämän takia se ei myöskään muodostu nuorten mielissä varteenotettavaksi yrittäjyysvaihtoehdoksi.
Kysymyksiä? Kommentteja? KIITOS! Hankkeen loppuraportti löytyy osoitteesta www.uef.fi/kauppatieteet/hankkeet