MERAREPONEN Mera-kerrostalojärjestelmä ja ilmanvaihtolämmitys



Samankaltaiset tiedostot
ENERGIATEHOKAAN TALON LÄMMITYSRATKAISUT PEP Promotion of European Passive Houses Intelligent Energy Europe seminaari

Passiivitalo. Jyri Nieminen VTT

ENERGIATEHOKKAAN TALON TUNNUSMERKIT

Kivirakenteiset matala ja passiivienergiatalot

Energiatehokkuus ja energiavaatimukset asuntorakentamisessa - Rakentamiseen liittyvät keskeiset muutokset lähivuosina

Rakennusten energiatehokkuus. Tulikivi Oyj Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy

Passiivitaloratkaisut. Riikka Holopainen, Jyri Nieminen & Janne Peltonen VTT BAFF-seminaari

Uudisrakennusten energiantehokkuus -mihin energiaa kuluu ja mikä on teknis-taloudellinen säästöpotentiaali. Miimu Airaksinen, TkT

Energiatehokkuuden ja sisäilmaston hallinta ja parantaminen

Tulevaisuuden puukerrostalo

Sisältö Helsinki

Matalaenergiarakentaminen

Rakennuskannan ja rakennusten energiankäyttö. TkT Pekka Tuomaala

Kuusikymmentä vuotta tulevaisuuden rakentajana

PASSIIVIENERGIATALO Mikä se on ja miten se tehdään?

Matalaenergiatalot ja sähkölämmitys

Energiatehokas koti - seminaari

ENERGIATEHOKKUUS ATT 1

Harkkotalo kuluttaa vähemmän

60- ja 70-luvun kerrostalojen energiavirtoja

Passiivitalo. Jyri Nieminen Jenni Jahn Miimu Airaksinen

Energiatehokkuus rakentamisen mahdollisuutena

Tulevaisuuden vaatimukset rakentamisessa

MATALAENERGIAKERROSTALOJA MERAREPONEN -KONSEPTILLA

Teknologiapolut Rakennussektori. TkT Pekka Tuomaala

RAKENTAMINEN JA ENERGIATEHOKKUUS

LUUKKU ja LANTTI NOLLAENERGIATALOKOKEILUJA AALTO-YLIOPISTOSSA

Energiatehokas koti asukas avainasemassa. Asuminen ja ilmastonmuutos Ajankohtaisseminaari Päivi Laitila

PALVELUJA KOKO KIINTEISTÖN ELINKAARELLE

Taloyhtiön energiansäästö

Mecoren casetapaukset: Päiväkoti Saana Vartiokylän yläaste. Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari Riikka Holopainen, VTT

Suomen rakennettu ympäristö vuonna Bio Rex Miimu Airaksinen, VTT

Ihminen on Energiaholisti

Energy recovery ventilation for modern passive houses. Timo Luukkainen

ENERGIATODISTUS. Rakennuksen ET-luku. ET-luokka

Iltapäivän teeman rajaus

Materiaalien merkitys korjausrakentamisen ympäristövaikutusten kannalta. Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari Sirje Vares, VTT

Plusenergiaklinikka Tulosseminaari Pellervo Matilainen, Skanska

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

ENERGIATODISTUS. Rakennuksen ET-luku. ET-luokka

ENERGIATODISTUS. Asuinkerrostalo (yli 6 asuntoa)

Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä

ENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Isonjärvenkuja Espoo

Passiivirakentamisen haasteet

Mitä kestävä kehitys edellyttää rakennusten korjaamiselta -tutkimustulosesimerkit meiltä ja muualta

ENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Kauniskuja 1 ja Vantaa

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa?

Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa?

Hyvää sisäilmaa, energiansäästöä vai voiko molemmat saada? Miimu Airaksinen, RIL ry

Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto

Betonipäivät & näyttely Helsingissä

ENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Pyörätie Vantaa

ENERGIATODISTUS JOENSUU. Suuret asuinrakennukset Rakennus

Energiatehokkaan talon rakentaminen Rauma Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jouko Lommi

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

ENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Tuomirinne 4 ja Vantaa

Asuinkerrostalojen energiaremontointi ja kustannusoptimaaliset päästövähennykset Janne Hirvonen Juha Jokisalo, Juhani Heljo, Risto Kosonen

ENERGIATEHOKKAAN KORJAUSRAKENTAMISEN KOMPASTUSKIVET. Antti Lakka

Vuosi takana nettonollaenergitalossa. Rakennusten energiaseminaari Jussi Jokinen, Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)

ENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Useita, katso "lisämerkinnät"

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

FinZEB- loppuraportti; Lähes nollaenergiarakentaminen Suomessa

ERILLINEN ENERGIATODISTUS

ENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Solisevankuja Espoo

KOULUN ILMANVAIHTO. Tarvittava materiaali: Paperiarkkeja, tiedonkeruulomake (liitteenä). Tarvittavat taidot: Kirjoitustaito

Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

LUONNOS ENERGIATODISTUS. kwh E /(m 2 vuosi) energiatehokkuuden vertailuluku eli E-luku

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

RAKENTEELLINEN ENERGIATEHOKKUUS ARKKITEHDIN KOKEMUKSIA

Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen

Taloyhtiön energiankulutus hallintaan

ENERGIATODISTUKSET PALVELUKIINTEISTÖISSÄ ENERGIATODISTUSTEN LAATIJOIDEN AJANKOHTAISPÄIVÄ

Matalaenergiarakentaminen. Kuntien 5. ilmastokonferenssi, Tampere Riikka Holopainen, Pekka Tuomaala, Jyri Nieminen VTT

Lisälämmöneristäminen olennainen osa korjausrakentamista

Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka Koulutuspäällikkö, talotekniikka ASTA/ RT. P Harsia 1

Kristiina Kero, Toni Teittinen TIETOMALLIPOHJAINEN ENERGIA-ANALYYSI JA TAKAISINMAKSUAJAN MÄÄRITYS Tutkimusraportti

AITOA ENERGIATEHOKKUUTTA RAKENTAMISEEN

ENERGIATODISTUS. LUONNOSVERSIO - virallinen todistus ARA:n valvontajärjestelmästä. Uudisrakennusten. määräystaso 2012

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta

Energiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin

ENERGIATEHOKKUUS OSANA ASUMISTA JA RAKENTAMISTA. Energiatehokkuusvaatimukset uudisrakentamisen lupamenettelyssä

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

Jorma Säteri Sisäilmayhdistys ry Energiatehokkaat sisäilmakorjaukset

Rakennusmääräykset. Mikko Roininen Uponor Suomi Oy

RIL Elinkaarijaosto Talonrakennusjaosto LIVI Yhteisseminaari Säätytalossa

Energiaremontti-ilta

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö

Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy

Transkriptio:

MERAREPONEN Mera-kerrostalojärjestelmä ja ilmanvaihtolämmitys Mika Airaksela Asuntoreformiyhdistys ARY Ry 2.4.2008

Mera-kerrostalojärjestelmä ja ilmanvaihtolämmitys Mika Airaksela

MERAREPONEN kansainväliset mitat täyttävä matalaenergiakerrostalo (Passive House) 70 % pienempi lämmitysenergiankulutus laadukasta ja edullista asumista MERAREPONEN on kustannustehokas ratkaisu rakennuskannan kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisvelvoitteiden täyttämiseksi Suomessa ja maailmalla

Reposen Historia Rakennusliike Reponen Oy on perustettu Heinolassa 1952. Rakennusneuvos Lauri Emil Reposen perustama yritys on ollut Heinolan merkittävä rakentaja ja kehittäjä. Ensimmäinen rakennustyö oli As. Oy Harjukatu, jonka jälkeen alueen kasvun myötä Heinolan silloiseen kaupunkiin ja maalaiskuntaan on rakennettu yli 130 eri kohdetta, yli 3000 asuntoa. Yhtiön tuotannon jälki näkyy voimakkaasti myös keskustan liike- ja julkisen sektorin rakennuksissa. Nykyisin yrityksen toimiva johto omistaa koko osakekannan.

Vuodesta 1989 alkaen olemme rakentaneet pääkaupunkiseudulle yli 5000 asuntoa, joista yli puolet vuokra-asuntoja, asiakkaina kaikki suuret rakennuttajat.

MERAREPOSEN Historia Rakennusliike Reponen Oy otti kokonaisvastuun kehittämisestä 2001 MeraReponen perustuu VTT:n tutkimuksiin Yhteistyöverkosto: Rakennusliike Reponen Oy Rakenne- ja rakennustekniikka VTT Tutkimus- ja tuotekehitys EU Promotion of European Passive Houses Euroopan komission passiivienergiarakentamisen yhteistyöverkosto Mikkelin ammattikorkeakoulu Koordinointi- ja kehityspalvelut Tekes Rahoitus LS Laatuseinä Oy Matalaenergiabetonielementtiseinät Meptek Oy Ilmanvaihtolämmitysjärjestelmä Skaala Ikkunat ja Ovet Oy Matalaenergiaikkunat ja ovet Vuonna 2005 valmistui mallihuoneisto kerrostaloon Espoossa VTT teki kerrostalossa laajat tutkimukset Ensimmäisten kerrostalojen rakentaminen alkaa Heinolaan ja Espooseen keväällä 2008

MERAREPOSEN suunnittelun ja toteutuksen periaatteet Viihtyisä, terveellinen ja turvallinen sisäilmasto miellyttävät lämpöolot talvella ja kesällä. vaikka ikkunoiden alla ei ole lämmityspattereita, on asunto tasalämpöinen ja vedoton hiljainen asunto makuuhuoneen äänitaso 22 db(a) täyttää herkänkin asukkaan vaatimukset Energiatavoitteet tilojen lämmitysenergiankulutus on vähintään 70 % pienempi kuin vastaavan normien mukaan rakennetun talon kulutus myös talotekniikan ja muiden sähkölaitteiden energiatehokkuutta parannetaan Rakennus suunnitellaan kokonaisuutena rakenne- ja talotekniikka suunnitellaan yhdessä mahdollisimman yksinkertaisilla ja toimintavarmoilla ratkaisuilla ei osaoptimointia tai härveliteknologiaa

Suomessa rakennukset vastaavat...40 % tuotetusta energiasta...40 % materiaalivirrasta...30 % kasvihuonekaasujen emissioista...40 % jätevirrasta

EU:n energiansäästön toimenpideohjelma Kasvihuonekaasujen vähentäminen 20% vuoteen 2020 mennessä Kioton sopimus Vuosien 2008-2012 keskimääräiset kasvihuonekaasupäästöt vuoden 1990 tasolle

MERAREPOSEN yksinkertaiset ja kustannustehokkaat keinot energiatehokkuuden parantamiseksi Normikerrostalo 2005:n lämmitys 100 % MERA-kerrostalon lämmitys 31 % Alapohja 1 % Ulkoseinät 16 % Yläpohja 4 % Yläpohja 1 % Ilmanvaihto 16 % Ilmavuodot 2 % Ikkunat 6 % Ikkunat 20 % Ilmanvaihto 48 % Ulkoseinät 6 % Ilmavuodot 11 % Säästö 69 % Alapohja 0 %

MERAREPOSEN lämmityskausi on vain 3 kuukautta. Ihmisistä, valaistuksesta ja kodinkoneista peräisin oleva lämpö hyödynnetään tehokkaasti. Lämpöenergia, kwh/brm² 35 30 25 20 15 10 5 0 10 5 0 Ostettava lämpöenergia Hyödynnetyt lämpökuormat Normitalo 2000 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 MERAREPONEN 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Kuukausi

Matalaenergiauudisrakentamisella voidaan pienentää koko asuinrakennuskannan energiankulutusta Koko asuinrakennuskannan lämmitysenergiankulutus, TWh vuodessa 50 45 40 35 30 Nykyinen rakentamistapa jatkuu ilman erityisiä toimenpiteitä Rakennetaan vain matalaenergiataloja 2005 2010 2015 2020 2025 2030 Vuosi Matalaenergiauudisrakentamisella on suuri lämmönsäästöpotentiaali Suomen asuinrakennuskannassa. Vuonna 2030 lämmitysenergiaa säästyy 7 TWh eli 7 miljardia kilowattituntia vuodessa. Saman verran kuin Helsingin kaukolämmön tuotanto. Matalaenergiarakentamisen vaikutuksesta lämmitysenergian kulutus pienenee 15 %.

Lämmitysteho, W MERAREPOSESSA ei tarvita lämmityspattereita. Ilmanvaihtoilman lämmittäminen riittää. 13 000 12 000 11 000 10 000 9 000 8 000 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 Keskimääräinen lämpökuorma talvella -30-20 -10 0 10 20 Ulkoilman lämpötila, C Normitalo 2000 Normitalo 2003 Matalaenergiatalo MERAREPONEN 25 % 350 300 250 200 150 100 50 0 Tuloilmavirta, dm³/s

Euroopan komissio valmistelee strategiaa, jonka Energy mukaan Consumption Passive House-luokan talot ovat yleistä of Different rakentamiskäytäntöä Housing Standards vuonna 2015. specific energy consumption kwh/(m²a) 300 250 200 150 100 50 household electricity electr. for ventilation domestic hot water space heating 0 German Building Stock 1984 German Standard 1980 Swedish Standard 1995 German Standard Low Energy House Passive House Zero Heating Energy House Zero-energy House Copyright Passivhaus Institut Darmstadt

Vuonna 2005 valmistunut MERAREPONEN kuluttaa 70 % vähemmän tilojen lämmitysenergiaa kuin tavanomainen kerrostalo. 140 Tilojen lämmitysenergiankulutus, kwh/brm² 120 100 80 60 40 20 0 Normitalo 2000, laskettu Normitalo 2005, laskettu Normitalo 2005, mitattu MERAtalo 1, laskettu MERA-asunto, mitattu MERAtalo 2, laskettu Taloratkaisu

MERAREPOSEN sisälämpötila hallitaan kesälläkin ilman koneellista jäähdytystä Korkein sisälämpötila helleviikolla, C 35 30 25 34,0 29,2 27,5 25,5 DIN 1946 24,2 20 Perusratkaisu + ikkunassa tehokas auringonsuojalasi + ilmanvaihdossa tehostettu yötuuletus + ulkopuolinen aurinkosuoja + tuloilman viilennys

Energiakriisien jälkeen uskottiin monimutkaiseen tekniikkaan rakennusten energiansäästössä. Vuosi 2007 Vuosi 1978 Vuosi 1982

MERAREPONEN on elinkaarikustannuksiltaan edullinen 100 Kumulatiivinen elinkaarikustannusero, /brm² 0-100 -200-300 -400-500 3 % 5 % MERA matalaenergiakerrostalon kumulatiivinen elinkaarikustannusero verrattuna Normikerrostalo 2005:een, kun energian reaalihinta nousee 3 %, 5% tai 8 % vuodessa. Mera-kerrostalon rakennuskustannukset ovat vain 1,7 % (noin 27 /brm²) korkeammat kuin Normikerrostalossa. MERA-ratkaisujen takaisinmaksuaika on 5-7 vuotta. -600 8 % Hyvä energiatehokkuus vähentää energian hinnan nousun vaikutuksia asumiskustannuksiin. 0 10 20 30 40 50 Aika, vuosia

MERAREPONEN Kustannustehokas ja elinkaariedullinen matalaenergiakerrostalo Energiatehokkuus on parasta A-luokkaa Energiankäytön kasvihuonekaasupäästöt ovat vähäiset Sisäilma on laadukasta Tekniikka on yksinkertaista, toimintavarmaa ja helposti huollettavaa