Puheenjohtaja: Seuraavana Tarja Kautto, Uusimaa, valmistautuu Reijo Lemettinen, Pohjois-Karjala.

Tämä on aika vesitetty ja kaikki sellaiset sanat, kuten "terve kilpailu" ym. ovat hyvin tulkinnanvaraisia. Esitän, että pysyttäisiin puoluehallituksen esityksessä. On vahinko, että eilen käytyä keskustelua analogisesta ja digitaalisista kanavista ei ole otettu huomioon. Siinä oli selvä esitys siitä, että ei jaettaisi kanavia tässä vaiheessa vanhan tekniikan varassa, vaan nojattaisiin uuteen tekniikkaan. Sillä on hyvin hyvät taloudelliset, samoin kulttuuri- ja työllisyyspoliittiset perustelut. En tee tässä sinänsä mitään esitystä, mutta halusin lausua mielipiteen, ettei ole viisasta lähteä tälle tielle, jolle puoluejohto ja eduskuntaryhmä näyttävät lähteneen. Se ei perustu riittävään harkintaan. Tässä tehdään tyhmyys. Puheenjohtaja: Seuraavana Tarja Kautto, Uusimaa, valmistautuu Reijo Lemettinen, Pohjois-Karjala. Kautto, Tarja (Uudenmaan piiri): ToVeri puheenjohtaja! Kannatan edustaja Kiurun tekemää esitystä siltä osin, että puoluehallituksen alkuperäinen esitys pidettäisiin voimassa eikä valiokunnan esitystä. Ymmärrän, että tässä asiassa on sellainen tunne, että katsotaan tässä olevan muitakin kysymyksiä kuin itse asia. Koetaan ehkä helposti, että tähän liittyisi joitakin henkilöpoliittisia näkemyksiä. Kyse ei ole siitä, vaan kannan osaltani huolta, kuinka Ylen tulee käymään tulevaisuudessa ja kuinka voimme taata laadullista, hyvää ohjelmaa, ettei kaikilta kanavilta tule pelkkiä pelejä ja erilaisia amerikkalaisia filmejä. (Puheenjohtaja: Huomautan, ettei täällä enää käydä yleiskeskustelua, vaan täytyy joko ehdottaa tai kannattaa). Arvoisa puheenjohtaja! Kannatin juuri tehtyä esitystä. Puheenjohtaja: Se riittää! Seuraavana Reijo Lemettinen, Pohjois-Karjala, valmistautuu Lauri Kähkönen, Pohjois-Karjala. Lemettinen, Reijo (Pohjois-Karjalan piiri): Toveri puheenjohtaja! Esitän kannanottonani toiseen kohtaan edelleen, että siitä poistetaan kolme sanaa "tullessa kilpailun piiriin", koska täällä vakuuteltiin, että jälkisyntyinen. Minkä takia ne sanat siellä ovat? Puheenjohtaja: Seuraavana Lauri Kähkönen, Pohjois-Karjala, ja valmistautuu Arvo Salo. Helsinki. Kähkönen, Lauri (Pohjois-Karjalan piiri): Kannatan Reijo Lemettisen tekemää muutosesitystä. Puheenjohtaja: Seuraavana Arvo Salo, Helsinki, valmistautuu Tarja Filatov, Etelä-Häme. Salo, Arvo (Helsingin piiri): Toveri puheenjohtaja, hyvät toverit! Minäkin mielelläni kannattaisin Sakari Kiurun esitystä paremman puutteesta, mutta esitys, 481

jonka tekisin, jos puheenjohtaja sallisi, olisi se, että neljäs kanava pantaisiin jäihin sillä perustelulla, että neljännen kanavan antaminen esimerkiksi Sanoma Oy:n nykyiselle nimelle tai omistajalle, Erkon perheelle, olisi täysin mahdotonta esimerkiksi Yhdysvaltain kaltaisessa kapitalistisessa mutta kartellittomassa järjestelmässä. Kun tätä jäihin panemisen ehdotusta ilmeisesti ei saa tehdä, tyydyn siihen, että kannatan hengessä sitä valistunutta katsojan ja kuulijan kantaa, jonka toveri Kiuru esitti. Puheenjohtaja: Seuraavana Tarja Filatov, Etelä-Häme. Filatov, Tarja (Etelä-Hämeen piiri): Hyvät toverit! Postin tilanteeseen, minkä takia siihen on kirjoitettu "tullessa kilpailun piiriin" tarkoittaa sitä, että itse asiassa jo edelliseltä hallitukselta, jossa emme olleet mukana, tuli laki, joka avasi kilpailun. Se tarkoittaa sitä, että jos joku hakee toimilupaa, lain mukaan se on annettava. Mutta kun näitä toimilupia ei ollut haettu silloin, kun näitä vastauksia on tehty, silloin itse asiassa sitä kilpailua ei ole vielä ollut olemassakaan, vaan se tulee vasta silloin, kun toimilupia haetaan ja kenelle niitä jatkossa myönnetään, jos myönnetään, ja millaisin perusteluin. Tämä selittää sen, miksi siinä on mukana sana "tullessa". Eilen varmaan jo käytiin keskustelua digitalisoinnista. Siihen ei sen enempää. Puheenjohtaja: Keskustelu esityksestä 97. on päättynyt. Keskustelun kuluessa on Reijo Lemettinen Lauri Kähkösen kannattamana esittänyt poistettavaksi kohdasta 2. sanat "tullessa kilpailun piiriin". Nämä sanat voitaneen poistaa. Poistetaan. Tulkitsin niin, että Sakari Kiuru teki ehdotuksen 4. kappaleen muotoiluksi siten, että se olisi puoluehallituksen esittämässä muodossa. Tätä ehdotusta ovat kannattaneet Tarja Kautto ja Arvo Salo. Selostus voitaneen hyväksyä. Hyväksytään. Tiedustelen, voidaanko Sakari Kiurun ehdotus hyväksyä yksimielisesti. Hyväksytään yksimielisesti. Puoluehallituksen esitys puoluekokouksen päätökseksi hyväksyttäneen yllä mainituin muutoksin puoluekokouksen päätökseksi. Hyväksytään. 482 Joukkoviestinnälle on ollut viime vuosina ominaista lehdistön omistussuhteiden uudelleenjärjestelyjä kiristynyt kilpailutilanne sekä sähköisessä joukkoviestinnässä kiihtyvä tekninen kehitys (mm. digitalisoituminen) ja pyrkimys uusiin valtakunnallisiin kanavaratkaisuihin. Maakunnallinen sanomalehdistö on ryhmittäytynyt uudenlaisiksi kokonaisuuksiksi samalla kun suurimmat sanomalehdet ovat vaihtaneet

osaomistuksia pohjoismaisten viestintäyritysten kanssa. Lehtien tilaajapohjaiset levikit ovat suurtyöttömyyden oloissa laskeneet. Sekä kotimaisten viestintäyhtiöiden että kansainvälisten toimijoiden kiinnostus kaupalliseen sähköiseen viestintään Suomessa on lisääntynyt. Erityinen huomio on kiinnittynyt uuteen valtakunnalliseen, mainosrahoitteiseen televisiokanavaan ja valtakunnalliseen mainosradioon. Sosialidemokraattinen lehdistö on pyrkinyt vakiinnuttamaan asemaansa kiristyneessä kilpailu- ja taloustilanteessa sekä lujittamaan mahdollisuuksia kaupallisesti kannattavassa radiotoiminnassa. Merkittävästi lehdistötuen ja ay-lehtisetelien varassa toimiva sos.dem. lehdistö on väistämättömien muutosten edessä lähivuosina. 1. Valtion lehdistötuella on edelleen tärkeä merkitys viestinnän moniarvoisuuden turvaajana, vaikka tuki onkin vähentynyt alle viidesosaan vuoden 1990 tasosta. Monipuolisen lehdistökirjon säilyttämiseksi tuki tulisi vakiinnuttaa vuoden 1996 tasolle vaalikauden loppuun asti. 2. Postitoiminnan on turvattava haja-asutusalueiden posti- ja jakelupalvelujen saatavuus ja kohtuullinen hintataso. Pääsyn erilaisiin tietoverkkoihin ja sähköisten tietopalvelujen käytön on oltava kaikkien kansalaisten ulottuvilla. Tämän turvaamisessa on kouluilla ja kirjastoilla keskeinen asema. 3. Viestinnän liiallisen keskittymisen estäminen on tärkeää terveen kilpailun ja viestinnän moniarvoisuuden kannalta. Myös riittävä kotimainen omistus eri viestintävälineissä on omiaan ehkäisemään epäterveitä ilmiöitä. 4. Yleisradion asemaa keskeisimpänä, kansalaisten kannalta tärkeimpänä sekä teknisesti johtavana sähköisen joukkoviestinnän toimijana on turvattava. Erityisesti on korostettava Yleisradion tehtävää kansallisena kulttuurilaitoksena. Samalla voidaan harkita ratkaisuja, jotka lisäävät tervettä kaupallista ja ohjelmanteon kilpailua televisiossa ja radiossa. Puheenjohtaja: Otetaan käsiteltäväksi aloitteet 98. Demari muutetaan 6-päiväiseksi sanomalehdeksi, 99. Demarilehden kehittäminen, 100. Myös alueja maakuntalehtien toimintaedellytykset on turvattava ja 101. SDP:n pää- ja piirilehdet yhdistettävä uudentyyppiseksi lehdeksi, jotka esittelee valiokunnan puheenjohtaja Hannu Penttilä. 483

Penttilä, Hannu (aloite-jajulkilausumavaliokunta): Aloitteissa 99.-101. käsitellään omaa lehdistöämme, josta keskustelu eilisillan myöhäisinä tunteina oli lämminhenkinen ja moniarvoinenkin, siinä mielessä valiokunnassa yhteenveto salissa tehdyistä selkeästi ristiriitaisista esityksistä on toivottavasti realistinen ja kuuluu seuraavasti: "Puoluekokous kiirehtii avoimen ja realistisen sosialidemokraattista lehdistöä koskevan kehittämiskeskustelun käymistä sekä valtakunnalliset että alueelliset näkökohdat ja tarpeet huomioon ottaen. Keskustelun tuloksia voidaan arvioida esim. kevään 1997 puoluevaltuustossa. Lehdistötuen osalta puoluekokous viittaa joukkoviestintäkannanoton kohtaan 1." Puheenjohtaja: Keskustelu aloitteista 99.-101. Ensimmäinen puheenvuoro Osmo Keinäsellä, Pohjois-Karjala, valmistautuu Raimo Järvinen, Pirkanmaa. Keinänen, Osmo (Pohjois-Karjalan piiri): Kun viime yönä keskustelimme aloitteista 98.-101. puoluehallituksen esitysten kohdalta, siihen tuli myös muutosesitys. Valiokunnan esitys on muuttunut siitä, mitä on puoluehallituksen esitys. Toivon, että seuraava ponsi voitaisiin liittää valiokunnan esitykseen seuraavan sisältöisenä: "Puoluekokous pitää tärkeänä sos.dem. piirilehtien merkitystä sosialidemokraattisena tiedon välittäjänä maakunnissa. Valtion lehdistötuki sos.dem. piirilehdille tulee vakiinnuttaa vähintään vuoden 1996 tasolle vaalikauden loppuun asti. Työväen lehdistötuki tulee jakaa tasapuolisemmin Demarin ja piirilehtien kesken." Valiokunnan esityksessä pidän hyvänä sitä, että puoluevaltuusto kävisi hyvän, kehittävän ja rakentavan keskustelun ja ottaisi huomioon ponsiesityksen. Puheenjohtaja: Seuraavana Raimo Järvinen, Pirkanmaa. Järvinen, Raimo (Pirkanmaan piiri): Toveri puheenjohtaja, hyvät puoluekokoustoverit! Kun puhutaan lehdistötuesta, haluaisin, että lehdistötuen taso hoidettaisiin herra ministereiden toimesta. Antaahan Lissu 4H-kerhollekin työllistämistukea, niin eiköhän pystytä järjestämään, että lehdistötukikin pysyy tässä. Puhumme uskosta, toivosta ja rakkaudesta omaan lehdistöön. Rakkaudesta omaan lehdistöön kannatan Keinäsen ponsiesitystä. Puheenjohtaja: Jouni Backmanilla puheenvuoro. Backman, Jouni (puoluehallitus): Ponsi sisältää juuri sen tyyppisiä asioita, joita pitäisi valmistella käsiteltäväksi puoluevaltuustolle. Pidän huonona, jos puoluekokous siirtää asian puoluevaltuuston käsittelyyn, mutta samalla ponnen kautta ottaa asiasisältöön kantaa, kun se kuitenkin esittää asian valmisteltavaksi puoluevaltuustoon. Siinä on sen tyyppisiä kannanottoja, jossa määritellään yksit- 484

täisiä markkamääriä, sidonnaisuuksia rahan jakamiseen ym, joita käsittääkseni puoluekokous ei ole paras paikka käsittelemään vaan puoluevaltuusto. Sen vuoksi toivon, että valiokunnan kannanotto riittäisi, ja asia käsitellään puoluevaltuustossa perusteellisen valmistelun pohjalta. Puheenjohtaja: Voidaanko aloite- ja julkilausumavaliokunnan esitys tältä kohdalta hyväksyä? Hyväksytään. Puoluehallituksen esitys puoluekokouksen päätökseksi hyväksyttäneen valiokunnan esittämässä muodossa. Hyväksytään. Puoluekokous kiirehti avoimen ja realistisen sosialidemokraattista lehdistöä koskevan kehittämiskeskustelun käymistä sekä valtakunnalliset että alueelliset näkökohdat ja tarpeet huomioon ottaen. Keskustelun tuloksia voidaan arvioida esim. kevään 1997 puoluevaltuustossa. Lehdistötuen osalta puoluekokous viittasi joukkoviestintäkannanoton kohtaan 1. Puheenjohtaja: Keskustelun kuluessa on Osmo Keinänen ehdottanut hyväksyttäväksi ponnen, jota Raimo Järvinen on kannattanut. Ponsi kuuluu seuraavasti: "Puoluekokous pitää tärkeänä sos.dem. piirilehtien merkitystä sosialidemokraattisena tiedon välittäjänä maakunnissa. Valtion lehdistötuki sos.dem. piirilehdille tulee vakiinnuttaa vähintään vuoden 1996 tasolle vaalikauden loppuun asti. Työväen lehdistötuki tulee jakaa tasapuolisemmin Demarin ja piirilehtien kesken." Tästä asiasta on äänestettävä. Teen seuraavan äänestysesityksen. Jotka hyväksyvät Osmo Keinäsen ponsiesityksen, äänestävät "jaa", jotka sitä vastustavat, äänestävät "ei". Äänestysesitys hyväksyttäneen. Hyväksytään. Koeäänestys Puheenjohtaja: Pyydän "ei"-äänestäjiä nostamaan korttinsa. Riittää! Sen jälkeen "jaa"-äänestäjien kortit" Pieni vähemmistö. Puoluekokous on hylännyt Osmo Keinäsen ponsiesityksen. Puheenjohtaja: Liikenne- ja viestintäaloitteet ovat tulleet käsitellyksi. Kohta 21.7. on loppuun käsitelty. Puheenjohtajaksi siirtyi Sari Paajanen. 485

21.8. Ympäristö-ja asuntoaloitteet (esitykset 104.-114.) Puheenjohtaja: Siirrymme käsittelemään esityslistan kohtaa 21.8. Ympäristö-ja asuntoaloitteet. Pyydän valiokunnan puheenjohtajaa esittelemään valiokunnan muutosehdotukset. Penttilä, Hannu (aloite-ja julkilausumavaliokunta): Toveri puheenjohtaja! Valiokuntaan tuli ympäristö-ja asuntoaloitteista ensinnäkin aloite 108. Talousmetsien lisäsuojelusta tulee luopua. Valiokunnan käsittelyssä todettiin, että on syytä muuttaa puoluehallituksen lausuntoa ja aktiivisesti todeta: "Puoluekokous kehottaa puoluehallitusta toimimaan siten, että suomalaisen metsätalouden kestävän kehityksen edellytykset turvataan." Puheenjohtaja: Keskustelu alkaa. Ensimmäinen puheenvuoro Pertti Salolla, Keski-Suomi, valmistautuu Veijo Koskinen, Keski-Suomi. Salo, Pertti (Keski-Suomen piiri): Toveri puheenjohtaja, hyvät toverit! Siitä huolimatta, vaikka valiokunta muutti esitystä, teen muutosesityksen kohtaan 108. "Puoluekokous edellyttää suomalaisen teollisuuden toteuttamaan toiminnassaan kestävän kehityksen periaatetta." Puheenjohtaja: Seuraavana Veijo Koskinen, Keski-Suomi. Koskinen, Veijo (Keski-Suomen piiri): Toveri puheenjohtaja! Kannatan Pertti Salon tähän kohtaan tekemää esitystä. Muita puheenvuoropyyntöjä ei ole, joten päätän keskustelun. Hannu Penttilällä on puheenvuoro. Penttilä, Hannu (aloite- ja julkilausumavaliokunta): Arvoisa puheenjohtaja! Ensinnäkään näissä kahdessa muotoilussa ei ole sävyn eikä linjan suhteen mitään eroa, mutta muutama asiasisältöero ehkä on löydettävissä. Kun kirjoitettuun tekstiin muutimme käsitteen "metsätalouden", se luonnollisesti kattaa koko tuotantoketjun kannoilta paperiksi saakka. Sitä vastoin "metsäteollisuuden" on suppeampi käsite. Kuten suullisesti korjasin valiokunnan esitystä, se on hieman laajempi ja sinänsä kattaa viime viikkoisen hallituksenkin käsittelyn näissä toimissa. Voisin pyytää, että valiokunnan esitys voitaisiin hyväksyä, koska se on oman ymmärrykseni mukaan hieman laajempi kuin sinänsä hyvä keskisuomalainen esitys. Puheenjohtaja: Katsooko edustaja Pertti Salo voivansa yhtyä valiokunnan puheenjohtajan käsitykseen? 486

Salo, Pertti (Keski-Suomen piiri): Ei! Puheenjohtaja: Suoritamme asiasta äänestyksen. Valiokunnan esitys on "jaa", Pertti Salon esitys "ei". Koeäänestys Puheenjohtaja: Pyydän valiokunnan esityksen kannalla olevia nostamaan "jaa"-kortit. Voitte laskea! Pertti Salon esitystä kannattavat, "ei"-lippu ylös! Valiokunnan esitys on voittanut äänestyksen. Valiokunnan esitys hyväksyttäneen puoluekokouksen päätökseksi. Hyväksytään. Puoluekokous kehotti puoluehallitusta toimimaan siten, että suomalaisen metsätalouden kestävän kehityksen edellytykset turvataan. Puheenjohtaja: Siirrymme käsittelemään aloitteen 113. Verohelpotukset työllisyyttä ja vanhaa asuntokantaa parantamaan. Valiokunnan puheenjohtaja Hannu Penttilä! Penttilä, Hannu (aloite- ja julkilausumavaliokunta): Arvoisa puheenjohtaja! Tätä koskeva esitys ympäristöveroista on otettu huomioon siinä luonnoksessa, joka on kylläkin vielä käsittelyn osalta auki sisäpoliittisessa asiakirjassa. Asiakirjan merkittävyyteen nähden sen paikka on pikemminkin siellä kuin muutosesityksenä tähän kohtaan. Valiokunta esittää, että puoluekokous hyväksyy puoluehallituksen päätösesityksen. Puheenjohtaja: Puheenvuoropyyntöjä ei ole. Puoluehallituksen esitys puoluekokouksen päätökseksi hyväksyttäneen. Hyväksytään. Puoluekokous viittasi talous-, työllisyys- ja verokannanottoon ja veroaloitteista annettuihin lausuntoihin. Tulisi selvittää, onko mahdollista tehdä korjaustoiminta vähennyskelpoiseksi. Tämän tapainen vähennysoikeus tulisi kuitenkin rajata verotuksellisesti todettaviin palkkamenoihin ja vähennys tulisi tehdä verosta. Puheenjohtaja: Esityslistan kohta 21.8. Ympäristö- ja asuntoaloitteet on loppuun käsitelty. Puheenjohtajaksi siirtyi Leena Piikivi. 21.9. Alue-, kunnallis- ja maaseutualoitteet (esitykset 115.-127.) Puheenjohtaja: Hyvät toverit! Siirrymme käsittelemään esityslistan kohtaa 21.9. niiltä osin kuin asioita vietiin viime sydänyön hetkinä aloite-ja julkilausu- 487

mavaliokuntaan lisäpohdintaa varten. Siirrymme käsittelemään esitystä 115. Kannanotto kunnallis- ja aluepolitiikasta, josta ensin esittely. Hannu Penttilä, ole hyvä! Penttilä, Hannu (aloite- ja julkilausumavaliokunta): Kannanotto kunnallis- ja aluepolitiikasta, kuten esityskirjan muutkin kannanotot ja tekstit, on laadittu useampi kuukausi sitten. Tänä keväänä kokonaisuus on kehittynyt siten, että on tiedossa Aluehallinto 2000- uudistuksen tavoitteita ja yksityiskohtaisia linjauksiakin. Sen takia oli ymmärrettävää, että eilisessä keskustelussa haluttiin täydentää puoluehallituksen esitystä uudella kohdalla 15. Edustajat Luukkainen ja Sahi tekivät kaksi esitystä, jotka olivat enemmän tai vähemmän ristiriitaisia. Valiokunta joutui luonnollisesti käsittelemään tältä kannalta uutta kohtaa 15. Emme löytäneet mitään uutta totuutta asiaan tai kompromissia, vaan tässä asiassa on ehkä syytä löytää puolueemmekin linja. Valiokunnan käsittelyssä valiokunnan enemmistö katsoi, että edustaja Heikki Luukkainen esitys uudeksi kohdaksi 15. olisi tarpeen täydentämään puoluehallituksen esitystä. Tämän johdosta esitämme, että kohta 15. tulisi kuulumaan: "15. Hallituksen asettaman Aluehallinto 2000- uudistuksen tavoitteet koota, selkeyttää, tehostaa ja keventää valtion aluehallintoa ovat oikeita. Uudistuksella tulee päästä vaikuttavuudeltaan nykyistä tehokkaampaan järjestelmään, jossa keskushallinnon tulosohjauksen ja kunnista lähtevän alueellisen kehittämisnäkemyksen yhteensovittamisella edesautetaan talouskasvua ja työllisyyttä. Tavoitteet voidaan saavuttaa kokoamalla yhteen elinkeinotehtäviä hoitavat alueviranomaiset, mukaan lukien maaseutuelinkeinopiirit tulosohjattuihin, yhtenäisesti toimiviin elinkeino- ja työvoimakeskuksiin sekä keskittämällä yleistä järjestystä ja turvallisuutta, oikeusvarmuuteen liittyviä tehtäviä, lupahallintoa, tarkastusta ja valvontaa lääninhallituksiin. Elinkeino- ja työvoimakeskusten sekä lääninhallitusten aluejaon tulee perustua maakuntajakoon. Lääninhallitusten tehtävien edelleen muuttuminen mahdollistaa läänien määrän vähentämisen. Uudistus tulee toteuttaa yhteistyössä henkilöstön kanssa niin, ettei sen seurauksena lisätä työttömyyttä." Puheenjohtaja: Avaan keskustelun. Ensimmäisen puheenvuoron käyttää Pentti Sahi, Keski-Suomi, ja valmistautuu Seija Vuorenpää, Pohjois-Karjala. Sahi, Pentti (Keski-Suomen piiri): Toveri puheenjohtaja, hyvät toverit! Koska esitykseni siitä, että "ennen päätöksiä lääninjaon muutoksista tulee perusteellisemmin selvittää keskushallinnon, läänien maakunnallisten liittojen sekä työvoima-ja elinkeinokeskusten tehtävät ja alueelliset rajat", ei ole valiokunnan esityksessä, pidän tässä tapauksessa valiokunnan lisäysesitystä tarpeettomana, ja hyvin puolueuskollisena esitän, että puoluehallituksen alkuperäinen esitys ilman valiokunnan lisäystä tulee puoluekokouksen päätökseksi. 488

En pidä järkevänä valiokunnan esitystä, joka on jopa tuoreen SAK:n edustajakokouksen tässä asiassa tekemän kannanoton vastainen. Olen tarkkaillut tätä kokousta, ja mieleeni on monessa asiassa, niin myös tässä, tullut vaikkapa Väinö Linnan sanat isänmaasta. Meidän on koetettava edelleen rakentaa sitä sellaiseksi, että heikoimmillekin olisi jotakin muuta kuin pelkästään tilaisuus kokea pettymyksiä ja vastoinkäymisiä. Uskon, että esitykseni ei ole tämän ajatuksen kanssa ristiriidassa. Siis: puoluehallituksen alkuperäinen esitys! Puheenjohtaja: Seuravana Seija Vuorenpää, Pohjois-Karjala, valmistautuu Markku Mononen, Pohjois-Karjala. Vuorenpää, Seija (Pohjois-Karjalan piiri): Toveri puheenjohtaja! Kannatan Pentti Sahin tekemää äskeistä ehdotusta. Puheenjohtaja: Seuraavana Markku Mononen, Pohjois-Karjala, ja valmistautuu Kimmo Kiljunen, Uusimaa. Mononen, Markku (Pohjois-Karjalan piiri): Lääninuudistusasiassa saanen sanoa sen verran, että kun on aina vedottu, että me pohjoiskarjalaiset olemme jotenkin vahvasti identiteetinomaisia läänikysymyksen suhteen ja hieman tunteenomaisiakin, niin kyllä välillä on tuntunut siltä, että tässä ollaan meiltä mummoa myymässä, ilman että meiltä kysytään, kenelle myydä ja millä hinnalla. Tarjouskilpailun välttämiseksi mummo ei ole myynnissä. Itse asiaan. Kohta 15. on mielestäni, meidän useimpien mielestä, hyvin pitkälti myös oikeaa asiaa. Elinkeino- ja työvoimakeskusten kehittäminen, toimintojen tehostaminen ja tiivistäminen maakuntien sisällä on oikea asia, sitä tarvitaan. Sillä voidaan saada aikaan säästöjä. Sen sijaan jos joku alue Suomesta haluaa perustaa suurläänin - täällä on sellaisiakin alueita - niin miksi ei! Annetaan koemahdollisuus, verrataan, kumpi on parempi. Jos me pohjoiskarjalaiset toteamme, että voi hyvä tavaton, kun tuo suurlääni onkin mukava ja hauska asia, niin kyllä me varmaan tulemme perässä. Kannatan aiempia esityksiä, koska muutakaan vaihtoehtoa tässä vaiheessa ei ole Puheenjohtaja: Seuraavana Kimmo Kiljunen, Uusimaa. Kiljunen, Kimmo (Uudenmaan piiri): Toveri puheenjohtaja, hyvät toverit! Hallitusohjelmassa ilmaistu kanta yhtä lailla kuin Aluehallinto 2000 -uudistuksen tavoitteet, jotka on määritelty sillä tavalla, että valtion aluehallinnossa on pyrittävä selkeään järjestelmään, on pyrittävä kokoamaan, tehostamaan ja keventämään aluehallintoa, on erinomaisen oikea. Peruslähtökohta on aivan oikea. Itse asiassa esitys kohdaksi 15. on perusteltu, paitsi kahden viimeisen lauseen osalta, koska siitä, että valtion aluehallinto koottaisiin ja selkeytettäisiin, tehos- 489

tettaisiin ja kevennettäisiin, ei välttämättä seuraa se, että läänien määrää on vähennettävä. Päinvastoin, siinä voi olla muunkin tyyppisiä mahdollisuuksia. Sen vuoksi esitän, että poistettaisiin kaksi viimeistä lausetta, eli "Lääninhallitusten tehtävien edelleen muuttuminen mahdollistaa läänien määrän vähentämisen. Uudistus tulee toteuttaa yhteistyössä henkilöstön kanssa niin, ettei sen seurauksena lisätä työttömyyttä." Puheenjohtaja: Keskustelu päättyy. Keskustelun kuluessa on aloite-ja julkilausumavaliokunnan esityksestä poiketen Pentti Sahi Seija Vuorenpään kannattamana tehnyt esityksen, että pidättäydytään aikaisemmassa puoluehallituksen esittämässä muodossa. Sen lisäksi Kimmo Kiljunen on esittänyt, että poistetaan valiokunnan esittämästä muotoilusta kaksi viimeistä lausetta. Tätä ei kuitenkaan ole kannatettu, joten esitys raukeaa. Teen koeäänestysesityksen. Ne, jotka ovat aloite- ja julkilausumavaliokunnan mietinnän mukaisen version kannalla, äänestävät punaisella "jaa"-kortilla, ja ne, jotka ovat Pentti Sahin esityksen kannalla, äänestävät keltaisella "ei"-kortilla. Koeäänestys Puheenjohtaja: Pyydän ensiksi "jaa"-äänestäjiä kohottamaan lappunsa. Kiitoksia. Seuraavaksi "ei"-äänestäjät". On ilmeistä, että "jaa"-äänet voittivat, eli kohdaksi 15. on tullut aloite- ja julkilausumavaliokunnan mietinnön mukainen versio. Puoluehallituksen esitys hyväksyttäneen puoluekokouksen päätökseksi valiokunnan esittämin muutoksin. Hyväksytään. Kunnat ja alueet uusien haasteiden edessä Suomen kunnat ja alueet ovat edellisiin kunnallisvaaleihin ja edelliseen puoluekokoukseen verrattuna täysin uudessa tilanteessa. Euroopan yhteismarkkinat ulottuvat nyt Suomeen, maamme on täysivaltainen jäsen Euroopan unionissa ja pyrkii osaltaan täyttämään Euroopan talous-ja rahaliiton (Emu) lähentymiskriteerit. Muuttunut tilanne asettaa kunnille ennennäkemättömiä haasteita. Kunta- ja alueyksikkömme ovat joutuneet yhteismarkkinoilla yhä kovenevaan Euroopan alueiden väliseen kilpailuun. Kansantalouttamme, aluetalouksia ja kuntia ravistellut syvä kriisi on voitettu vasta osin. Sosialidemokraattien tehtävänä on johtaa elpymistä tukevaa muutostyötä myös maamme kunnissa. 490

Kunnat toimivat kansalaisten muodostamina itsehallinnollisina yksikköinä laaja-alaisesti kansalaisten hyvinvoinnin ja työllisyyden turvaamiseksi. Haasteisiin vastaaminen edellyttää kunnilta ja niiden päättäjiltä rohkeaa ennakkoluulottomuutta ja korkeaa moraalia. Maaseudun ja kaupunkien kehittäminen ovat rinnakkaisia, toisiaan tukevia tavoitteita. Sosialidemokraatit torjuvat kaupunki-ja maaseutukuntien vastakkainasettelun, sillä se vahingoittaa molempia. 1. Maamme kuntien ja alueiden on kansainvälistyttävä, luotava kestävät seudulliset strategiat ja sitoutettava eri osapuolet niihin. Muuttunut tilanne vaatii kunnilta uudenlaista yhteistyöhakuisuutta, kykyä tunnistaa oman alueen vahvuustekijät ja luoda niihin nojaavat yhteiset seutukunnittaiset kehittämislinjat. 2. Päätöksenteko- ja hallintojärjestelmää on kevennettävä ja yksinkertaistettava. Päätösvaltaa on siirrettävä lähemmäs kansalaisia, suoraan kansalaisille vastuussa oleville kunnille. Alue- ja keskushallintoa tulee asteittain supistaa kuntien vahvistuessa. Kunnat ja seutukunnat ovat suomalaisen hyvinvoinnin perusta Sosialidemokraattien tavoitteena on toimiva, vastuullinen ja vahva kunnallinen itsehallinto. Vahvat, yhteistyökykyiset kunnat ovat suomalaisen kansanvallan, kansalaisten hyvinvoinnin ja alueittemme kansainvälisen kilpailukyvyn perusta. Kansainvälinen ja kansallinen verkottuminen, yhteistyökyky, tehokas seudullinen elinkeino- ja hyvinvointipolitiikka, kumppanuus alueen yritysten kanssa sekä kestävä ja viihtyisä ympäristö ovat menestyvän kunnan tunnusmerkkejä. Seutukunnittainen voimien kokoaminen on koko Suomen elinehto. Hyvinvoinnin turvaaminen Euroopan alueiden välisen kovenevan kilpailun olosuhteissa edellyttää, että maamme kunnat liittoutuvat seuduittain nykyistä voimakkaammiksi yksiköiksi ja luovat omiin vahvuuksiin nojaavat elinkeino- ja palvelustrategiat. Kuntien verotulot ovat kasvaneet odotettua nopeammin, mutta kuntatalous pysyy lähivuodet kireänä valtiontalouden välttämättömien säästötoimien vuoksi. Vaikeuksista huolimatta kuntien on ohjattava lisää voimavaroja työllisyyden hoitoon ja seudulliseen elinkeinojen kehittämiseen. Kansalaiset odottavat julkisilta palveluilta entistä korkeampaa laatua ja lisää valinnanmahdollisuuksia. Jotta kunnat kykenevät tiukan ta- 491

louden oloissa vastaamaan muuttuviin palvelutarpeisiin, niiden on luotava yhteistyössä seuduittaiset hyvinvointi- ja palvelustrategiat, joilla taataan kunnallisten palvelujen kilpailukyky myös tulevaisuudessa. Kansalaiset odottavat suoria mahdollisuuksia vaikuttaa kotikuntansa asioihin. Luottamushenkilöiden on oltava vastuussa kuntalaisille muutoinkin kuin vaaleissa. 3. On huolehdittava siitä, että vakaa talouskehitys jatkuu. Kuntien on yhteistyössä otettava aiempaa selvästi suurempi vastuu myös alueensa elinkeinojen kehittämisestä ja työllisyydestä. 4. On luotava uusia toimintamalleja, joissa korostuu kuntien yhteistyö ja kumppanuus yritysten kanssa. 5. Kuntarakennetta on tarkasteltava ennakkoluulottomasti, tavoitteena eteneminen kohti vahvoja kuntia. Useilla kaupunkiseuduilla on ilmiselvä tarve kuntien yhteenliittymiseen. Muualla tavoite voi osin toteutua myös kuntien välisellä yhteistyöllä, verkottumisella tai kuntayhtymämalleilla. 6. Peruspalvelujen turvaamiseksi kuntien on lisättävä rohkeasti yhteistyötä palvelutuotannossa. Hyvinvoinnin ydin eli koulu-, terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut on turvattava kaikissa oloissa. 7. Kuntien on yhteistyössä asetuttava kestävän kehityksen edelläkävijöiksi. Kunnilla on ratkaiseva vastuu ekologisesti, taloudellisesti, kulttuurisesti ja sosiaalisesti kestävän asuinympäristön luomisesta. Taajamia tulee tiivistää harkitusti, tavoitteena taloudellisempi ja ympäristön kannalta säästävämpi yhdyskuntarakenne. Elävät taajamat ovat rikkaus. 8. Edustuksellista demokratiaa on täydennettävä suorien kansalaiskuulemisten, käyttäjäv ai intojen ja paikallisten palvelusitoumusten kautta. Samalla on parannettava kuntalaisten kuluttajansuojaa julkisissa palveluissa. 9. Kuntien ja valtion vastuu- ja rahoitussuhteita on selkeytettävä. Valtionosuusjärjestelmää on kehitettävä niin, että se suosii palvelunsa tehokkaasti järjestäviä kuntia. 10. Suomi tarvitsee oloihimme sovitettua kaupunkipolitiikkaa modernin maaseutupolitiikan rinnalle. Kaupunkiseutujen keskeinen rooli työllisyyden ja terveen talouden vetureina on otettava entis- 492

tä paremmin huomioon aluepolitiikassa ja valtionosuuksissa. Samalla kaupunkeja on tuettava kasaantuvien sosiaalisten ongelmien ratkaisemisessa ja työttömyyden torjunnassa. Alueajattelu on uudistettava ja aluehallinto pidettävä kevyenä Sosialidemokraatit pitävät kunnallishallintoon pohjautuvan alueellisen hallintotason keskeisenä tehtävänä toteuttaa sellaista alue- ja rakennepolitiikkaa, joka maamme alueellisten kehittyneisyyserojen tasaamisen lisäksi mahdollistaa alueen edellytyksiin pohjautuvan omaehtoisen kehittämisen. Alueiden hallintorajat eivät saa olla esteenä sellaiselle alueiden väliselle yhteistyölle ja verkottumiselle, jota tarvitaan muodostettaessa eurooppalaiseen alueiden väliseen kilpailuun kykeneviä yksikköjä. Aluekehittäminen on nähtävä EU-tukeen pohjautuvaa politiikkaa laajempana tehtävänä. Uudet uhkatekijät liittyvät erityisesti Itä- ja Väli- Suomessa nykyisen ohjelmakauden jälkeiseen EU-tuen ehtymiseen ja EU:n rakennepolitiikan uudelleensuuntautumiseen. Valtiontalouden vielä pitkään näköpiirissä olevat vaikeudet samoin kuin Etelä-Suomen laman myötä niukentuneet voimavarat vaikuttavat samansuuntaisesti. Uhkien torjuminen edellyttää talouskehityksen voimistamista koko maassa sekä erityistoimenpiteitä Itä- ja Väli-Suomen kunnilta yhdessä valtiovallan kanssa. 11. Aluepolitiikan on tuettava Paavo Lipposen hallituksen päätavoitetta, työllisyyden kohentamista. Aluepolitiikka on riippuvainen yleisestä talouskehityksestä. Tämän lisäksi tarvitaan alueiden omaehtoista kehittämistä, joka puolestaan edistää taloudellista kasvua koko maassa. Kuntien ja koko kansantalouden kannalta on tärkeää, että maamme alueet menestyvät yhä kovenevassa kansainvälisessä kilpailussa investoinneista, työpaikoista ja korkeimmasta osaamisesta. 12. Suomen on seurattava tarkoin naapurimaiden aluekehitysratkaisujen tuloksia, erityisesti Ruotsin kaupunkikeskeisiin suuralueisiin ja kasvukeskuksiin nojaavaa politiikkaa, Tanskan ja Norjan työtä pääkaupunkiensa aseman kohentamiseksi sekä Saksan kaupunkiverkostojen menestystä. Samalla on luotava valmius tehdä tarvittaessa nopeasti uusia ratkaisuja nykyistä vahvempien, kansainvälisessä kilpailussa paremmin menestyvien alueyksikköjen luomiseksi Suomeen. 13. Euroopan unionin Suomeen suuntaamien rakennepoliittisten tukien ja kansallisen aluepoliittisen rahoituksen suuntaamisessa on otettava huomioon useiden Itä- ja Väli-Suomen seutukuntien 493

heikentynyt tilanne. Kuntien on vuorovaikutuksessa valtiovallan kanssa tartuttava aiempaa tehokkaammin aluekehityksen uusiin uhkatekijöihin. 14. Suomen on pyrittävä aktiivisesti vaikuttamaan EU:n tuleviin rakennepoliittisiin ratkaisuihin ja varauduttava tulossa oleviin muutoksiin. 15. Hallituksen asettaman Aluehallinto 2000-uudistuksen tavoitteet koota, selkeyttää, tehostaa ja keventää valtion aluehallintoa ovat oikeita. Uudistuksella tulee päästä vaikuttavuudeltaan nykyistä tehokkaampaan järjestelmään, jossa keskushallinnon tulosohjauksen ja kunnista lähtevän alueellisen kehittämisnäkemyksen yhteensovittamisella edesautetaan talouskasvua ja työllisyyttä. Tavoitteet voidaan saavuttaa kokoamalla yhteen elinkeinotehtäviä hoitavat alueviranomaiset, mukaan lukien maaseutuelinkeinopiirit tulosohjattuihin, yhtenäisesti toimiviin elinkeino-ja työvoimakeskuksiin sekä keskittämällä yleistä järjestystä ja turvallisuutta, oikeusvarmuuteen liittyviä tehtäviä, lupahallintoa, tarkastusta ja valvontaa lääninhallituksiin. Elinkeino- ja työvoimakeskusten sekä lääninhallitusten aluejaon tulee perustua maakuntajakoon. Lääninhallitusten tehtävien edelleen muuttuminen mahdollistaa läänien määrän vähentämisen. Uudistus tulee toteuttaa yhteistyössä henkilöstön kanssa niin, ettei sen seurauksena lisätä työttömyyttä. Puheenjohtaja: Siirrymme esitykseen 124. Kannanotto maaseutupolitiikasta, josta kuulemme ensin esittelyn. Hannu Penttilä, ole hyvä! Penttilä, Hannu (aloite- ja julkilausumavaliokunta): Toveri puheenjohtaja! Esitys 124. siirrettiin valiokuntaan nähtävästi erityisesti sen esitysajankohdan takia, eli salissa oli hyvin laadukkaita tovereita, mutta lukumäärä ei ollut ehkä aivan sama kuin täällä nyt tällä hetkellä. Valiokunnan käsittelyssä ei ainakaan löydetty muutosesityksestä voimakkaita poliittisia kannanottoja, jotka jakaisivat kenttäämme. Sen takia lyhyesti ottaen valiokunta esittää täsmälleen samaa kuin edustaja Lackman, joka esittää maatalouspoliittiseen lausuntoon muutamia muutoksia. Luen ne tässä. Sivulle 277, kolmas kappale, toinen virke: "Hajarakentamisen ohjaaminen, kaavoittamisen edistäminen, päästöjen vähentäminen ja suunnitelmallinen maisemanhoito turvaavat maaseutumaiseman myös tuleville sukupolville." Sen jälkeen kohta 2 jaetaan kohdiksi 2. ja 3., eli:

"2. Maaseudun elinkeinotoiminnan tukea on yksinkertaistettava. Maaseututuki on yhdistettävä osaksi alueellisen kehittämisen tukemista. 3. Kaikkien maaseudulla toimivien yrittäjien on saatava tukea samoilla periaatteilla." Sen jälkeen sivulle 278, sivun viimeinen kappale, ensimmäinen virke: "Suomen metsälainsäädännön on vastattava Rion ympäristökokouksen ja Euroopan metsäministerikokouksen asettamia tavoitteita metsäluonnon monimuotoisuuden ja biodiversiteetin säilyttämiseksi." Sivun 279, ensimmäinen kappale, viimeinen virke: "Kotimaisen laatu- ja erikoispuun käyttöä ja jalostusastetta tulee lisätä." Puheenjohtaja: Esitykseen ei ole puheenyuoropyyntöjä, joten voitaneen hyväksyä yksimielisesti edustaja Lackmanin ja valiokunnan vahvistama puoluehallituksen esityksestä poikkeava esitys puoluekokouksen päätökseksi. Hyväksytään. Maaseudun monipuolinen kehittäminen on välttämätöntä. Ylituotantoon perustuva maatalouspainotteinen maaseutupolitiikka on tiensä päässä. Nyt tarvitaan aktiivista elinkeinopolitiikkaa, jolla turvataan edellytykset maaseudun taajamien ja haja-asutusalueiden kehittymiselle. Maaseudun kehittäminen ei ole erilliskysymys. Useimpien maalaiskuntien kehitys on riippuvainen lähellä sijaitsevan kaupungin tai kokonaisen talousalueen tilanteesta. Kestävät ratkaisut onkin usein löydettävissä muilla kuin nk. maaseudun kehittämistoimenpiteillä. Suomalainen maaseutumaisema on tärkeintä kansalaisomaisuuttamme, josta on huolehdittava kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti. Hajarakentamisen ohjaaminen, kaavoittamisen edistäminen, päästöjen vähentäminen ja suunnitelmallinen maisemanhoito turvaavat maaseutumaiseman myös tuleville sukupolville. 1. Maalaiskuntien on yhteistoiminnassa alueensa kaupunkien kanssa kehitettävä sellainen kehittämisstrategia, jolla turvataan alueen tasapainoinen kehittyminen. 2. Maaseudun elinkeinotoiminnan tukea on yksinkertaistettava. Maaseututuki on yhdistettävä osaksi alueellisen kehittämisen tukemista. 3. Kaikkien maaseudulla toimivien yrittäjien on voitava saada tukea samoilla periaatteilla. 495

4. Maaseutupolitiikkaa tehostetaan erityisesti koulutusta lisäämällä ja liitännäiselinkeinoja kehittämällä. Maatalouspolitiikka Maatalouspolitiikka on muuttunut oleellisesti, kun Suomi on liittynyt Euroopan unionin jäseneksi. Siirtymävaihetta varten on luotu tukitoimenpiteitä kotimaisen maatalouden turvaamiseksi. Tukitoimet on osin ylimitoitettuja, mistä seuraa se, että eräiden viljelijäryhmien tulot ovat selvästi lisääntyneet. Maatalousmenoja joudutaankin tarkastelemaan kriittisesti lähivuosina. Maatalous on Suomen vesistöjen merkittävin saastuttaja. Euroopan unionin ympäristötuki mahdollistaa maatalouden aiheuttamien haittojen vähentämisen. Kuluttajille EU-jäsenyys on merkinnyt halvempia elintarvikkeita. 5. Maataloudelle annettavaan ympäristötukeen on liitettävä ehdot, jotka johtavat ympäristön, erityisesti vesistöjen puhdistumiseen. 6. Maataloustuotannon jalostusastetta on nostettava. On annettava mahdollisuus nostaa jalostusastetta myös tiloilla. Suora myynti ja tilakohtaiset tai alueelliset erikoistuotteet saattavat tuoda uusia mahdollisuuksia erityisesti taajamien lähellä oleville maatiloille. Metsäpolitiikka Suomen ja sen maaseudun kehittyminen on sidoksissa tärkeimmän vientisektorimme metsäteollisuuden tulevaisuudennäkymiin. Metsätalouden kehittäminen on koko kansantalouden avainkysymyksiä. Metsäpolitiikka on eriytettävä elinkeinopoliittisesti ja hallinnollisesti maatalouspolitiikasta. Keskeiset tavoitteet ovat teollisuuden raakapuuhuollon turvaaminen ja metsätöistä toimeentulonsa saavien työllisyyden parantaminen sekä luonnon moninaiskäytön kehittäminen. Suomen metsälainsäädännön on vastattava Rion ympäristökokouksen ja Euroopan metsäministerikokouksen asettamia tavoitteita metsäluonnon monimuotoisuuden ja biodiversiteetin säilyttämiseksi. Puuraaka-aine on uusiutuva luonnonvara. Metsien käytölle taloudellisessa mielessä on siis ekologinen oikeutus. Metsäluonto sisältää kuitenkin myös muuta kuin puuraaka-aineen. Markkinatalous on vääristänyt tilannetta niin, että yhä useammin käytetään puun sijasta uusiutumattomia ja luontoa saastuttavia materiaa-

leja sellaisessakin tuotannossa, jossa puun käyttö olisi perusteltua. Kotimaisen laatu- ja erikoispuun käyttöä ja jalostusastetta tulee lisätä. Etelä-Suomessa ei ole juuri lainkaan metsällisiä luonnonsuojelukohteita. Luonnonsuojelualueethan on perustettu pääsääntöisesti valtion maille ja Etelä-Suomessa ei ole valtion metsiä. Määräaikaisena säädetty Lapin vajaatuottoisten metsien kunnostamista koskeva laki on mahdollistanut arkojen lakialueiden, ikimetsien ja puurajametsien hakkuut Lapin yksityismetsissä. 7. Valtion tukea yksityismetsiin tulee antaa vain, mikäli metsien käsittelyssä käytetään luonnonmukaisia ja uhanalaiset lajit huomioon ottavia menetelmiä. Yksityismetsälakia on muutettava niin, että metsien hakkuu on mahdollista vain kestävällä hakkuusuunnitteella ja monimuotoisuuden huomioonottaen. 8. Kotimaisen laatu- ja erikoispuun käyttöä on lisättävä esim. mekaanisen puunjalostuksen jatkojalostukseen panostamalla. Puusepänteollisuudella ja muulla puun jatkojalostuksella on myös elinkeino-ja aluepoliittisesti suuri merkitys. 9. Metsänhoitoyhdistyslaki tulee kumota. Metsänhoitoyhdistysten toiminnan tulee pohjautua metsänomistajien vapaaseen yhdistymisoikeuteen ilman veroluontoisia jäsenmaksuja. 10. Maanhankinnan rajoittamislaki on kumottava. Kaikilla Suomen kansalaisilla tulee olla oikeus ostaa metsää. Yhtiöiden ja valtion metsäorganisaatioiden toimintaa rajoittavat säädökset tulee poistaa. Toimivien metsäkiinteistöjen pirstoutuminen tulee estää. Jakolakiin tulee saada halkomiskielto. Perintötilanteissa tulee ottaa käyttöön yhtiötyyppinen omistusvaihtoehto ja yhden perillisen lunastusoikeus. Maanmittausmaksulainsäädäntöä on muutettava niin, että tilojen jakamista ei subventoida alhaisilla maanmittausmaksuilla. 11. Kaikessa metsäpolitiikassa otetaan huomioon metsäammattilaisten, niin metsureiden kuin urakoitsijoidenkin asema. Metsästys ja kalastus Maa- ja vesialueiden omistuksen pirstoutuminen ja ylikorostuminen estää kalastusta ja metsästystä. Metsähallituksen yhtiöittämisen jälkeenkin on turvattava metsien moninaiskäyttö valtion mailla. 497

12. Luodaan koko maan kattava yhtenäinen kalastuslainsäädäntö. Luodaan läänikohtainen viehekortti ja saatetaan onginta ja pilkintä jokamiehen oikeudeksi. 13. Pohjois-Suomen vapaa metsästysoikeus poistetaan. Metsämaata omistamattomien metsästysmahdollisuuksia parannetaan. Puheenjohtaja: Näillä kahdella muutoksella olemme käsitelleet esityslistan kohdan 21.9. Todettiin 21.10. Sosiaali-ja terveysaloitteet (esitykset 128.-152.) Puheenjohtaja: Siirrymme sosiaali-ja terveysaloitteisiin. Puheenjohtajaksi siirtyi Pekka Morri. Puheenjohtaja: Hyvät toverit! Jatkamme kohdan 21.10 sosiaali-ja terveysaloitteet käsittelyä. Valiokunnan mietinnön esittelee valiokunnan puheenjohtaja Hannu Penttilä. Penttilä, Hannu (aloite- ja julkilausumavaliokunta): Esitys 128. Sosiaali- ja terveyspoliittinen kannanotto, kuten arvata saattaa, kirvoitti varsin laajan keskustelun ja lukuisia muutosesityksiä salista. Tämän johdosta valiokunta pyrki keräämään yhteen ne ajatukset, joita on esityksissä ja kokomaan ne kannanoton henkeen. Jos mennään suoraan esittämiimme muutosesityksiin, ensinnäkin puoluekokouksen esityksen kohta 2. sivuille 289-290 viimeiseksi virkkeeksi lisättäisiin "Mielenterveysongelmista kärsivät ja kehitysvammaiset kuuluvat usein yhteiskuntamme vähäosaisimpiin. Heille on taattava riittävä hoito, avopalveluja, asuntoja ja toimeentulo." Tämä muotoilu pyrki tavoittamaan sen ajatuksen ja sisällön, jota edustaja Taipale täällä esitti. Maksuja koskeva kannanottohan on varsinaisesti jo puoluehallituksen esityksen kohta 3. Sen lisäksi kohdan 3. toisen virkkeen alkuun esitetään muutosta: "Niiden tulee tehostaa palvelutuotantoa ja ohjata riittävän varhain..." jne puoluehallituksen esityksen mukaisesti. Muutosesitys kokonaisuuteen olisi se, että eräät muutosesitykset on ehkä parempi hyväksyä pontena, koska ne ovat sen tyyppisiä, että ne ovat muutoin vaikeasti sovitettavissa kokonaisuuteen. Esitämme, että itse asian jälkeen puoluekokous hyväksyisi ponnen: 498

"Työmarkkinatukeen oikeuttavan koulutuksen tulee olla tarkoituksenmukaista, mielekästä ja suunniteltua sekä koskea kaikkia ikäluokkia." Toivon, että tämä kooste, joka on tietenkin hyvin kalpea jälki siitä laajasta keskustelusta, joka täällä asiasta käytiin, voisi tyydyttää puoluekokousta. Puheenjohtaja: Keskustelu alkaa esityksestä 128. Ensimmäisen puheenvuoron on pyytänyt Ilkka Taipale, Helsingin piiri, valmistautuvat Seija Turunen, Pohjois-Karjala ja Markku Mononen, Pohjois-Karjala. Taipale, Ilkka (Helsingin piiri): Puheenjohtaja! Hyväksyn valiokunnan esityksen, joka tarkoittaa sitä, että puolue on köyhien, kurjien ja sorrettujen kannalla. Olemme sitä ilman tätä esitystäkin. Esitin, että mielisairaalamaksut alennetaan. On järkevää alentaa ne puoleen. Se on täsmällinen ehdotus, mutta näköjään äärimmäisen vaikea toteuttaa. Puheessani kerroin, että kolme kertaa on lähestytty kahta eduskuntaa, kaksi kertaa kahta hallitusta ja pyydetty mielisairaille armoa. Ja sitä ei ole tullut. Kaksi kolmasosaa ansaitsee vähemmän kuin on hoitomaksut. Ei ole kysymys mielenterveysongelmista kärsivistä. Eivät minun skitsofreenikkoni kärsi skitsofreniasta enää. He kärsivät hoitomaksuista ja ahtaista asunnoista. 10 vuotta neljän hengen huoneessa, kun vuonna 1900 viimeisessä asunto- ja väestölaskennassa neljän hengen huoneessa asuvia pidettiin liikaväestönä, äärimmäisen ahtaasti asuvina! Tällä hetkellä 10 prosenttia mielisairaalapotilaista asuu siellä. Eivät he siis kärsi mielenterveysongelmista vaan kohta meistä, jos emme tee päätöstä. Sen vuoksi esitän: "Puoluekokous edellyttää, että SDP:n puoluehallitus ja eduskuntaryhmä toimivat siten, että mielisairaaloiden potilasmaksut voidaan alentaa jo ensi vuoden alusta." Miksi olen puolueen jäsen? Minulle kerrottiin, että tätä on täysin mahdoton uudistaa. Kunnilla ei ole rahaa. Täytyy muistaa MS-potilaat, syöpäpotilaat ja kaikki muut köyhät ja kurjat, tätä ei voida tehdä. Olen puolueen jäsen sen takia, että sitä on mahdotonta uusia, sanovat ihmiset. Minä olen sen takia puolueen jäsen, että tulen muuttamaan mahdottomia, eli tässä tapauksessa muuttamaan yhtä asetuspykälää kolmen sanan verran. Sen takia olen puolueen jäsen. Oletan, että ne tulevat muuttumaan. Lopetetaan nyt, kun tilanne on todennäköisesti sellainen, että emme joudu pyytämään armoa tämän kokouksen jälkeen pääministeriltä, että asia menee läpi. Tämä kokous päättää. Pääministeriltä ei tarvita vanhan keisarin tapoja, peukalo ylös tai peukalo alas mielisairaille. Sitten kun tämä kokous on päättänyt, niin katsokaa hänen silmiään, meneekö tämä asia todella läpi, vai eikö mene. Jos me päätämme täällä, uskon, että se menee läpi myös muissa puolueissa ensi vuoden alussa. Sillä siisti! 499

Mutta vielä jonkin verran huumoria. Jouduin erään piispan kanssa avaamaan mitä loistavimman mielisairaiden palvelukeskuksen Muotialan kaupunginosassa Tampereella. Piispa pani minut laulamaan myös virsiä, vaikka minulla on musihäiriö. Mutta sitten ajattelin, että kun piispat usein puhuvat korulauseita, mutta eivät tee sen perusteella mitään, kerroin hänelle vertauksen, joka saattaa olla totta. Nimittäin kun mielisairaaloissa on aina ahtautta, ylilääkäri ajatteli, että porukka pääsee pois, jos nyt jotenkin osaa vastata järkevästi kysymykseen. Vanhan ajan tapaan potilaat olivat rivissä ja ylilääkäri kysäisi ensimmäiseltä: "Miksi sanotaan ihmistä, jolta puuttuvat silmät?" "Sokeaksi", sanoi kaveri. "Aha, no resepti, Kalle lähtee kotiin. Hyvää jatkoa ja menestystä! Avohoitoon!" Eka sanoi seuraavalle: "Kuule, muista vastata: sokeaksi!" Ylilääkäri kysyi seuraavalta: "Miksi sanotaan sellaista ihmistä, jolta puuttuvat korvat?" Toinen sanoi: "Sokeaksi". Ylilääkäri katsoi monttu auki ja kysyi: "Miten niin?" "No, kun hattu putoaa silmille." Piispalle sanoin: "Hyvä piispa, raamatussa kerrotaan, että ne, joilla on silmät, eivät silti näe, ja ne, joilla on korvat, eivät silti kuule, mutta on olemassa myös ihmisiä, joilla ei ole korvia ja silti eivät näe." Jos tämä ei mene läpi, armottomuus jatkuu, mutta minä uskon, että tämän kokouksen jälkeen armottomuus mielisairaita kohtaan ei jatku ainakaan sosialidemokraattien toimesta. Puheenjohtaja: Muistutan kokousedustajille, että puheaika on rajoitettu kahteen minuuttiin! Seuraavana Seija Turunen, Pohjois-Karjala, valmistautuvat Markku Mononen, Pohjois-Karjala ja Erkki Tuomioja, Helsinki. Turunen, Seija (Pohjois-Karjalan piiri): Toveri puheenjohtaja, hyvät toverit! Lapsiperheiden asema on heikentynyt viime vuosina tuntuvasti. Vanhemmille on siirretty elatusvastuuta täysi-ikäisistä lapsista, vaikka vanhemmilla on vaikeuksia jo oman toimeentulonsa kanssa. On työttömyyttä, opintovelkaa, talovelkaaja lapsivähennykset on poistettu. Kaikessa otetaan bruttotulo, kun käteen jäävä osuus ei tahdo riittää jokapäiväiseen leipään muiden menojen päälle. Aloite-ja julkilausumavaliokunta ei ole maininnut esittämistäni muutosehdotuksista sosiaali-ja terveyspoliittiseen kannanottoon, sivu 291, kohta 7. ensimmäisen lauseen muuttamista: "Eduskunnan tulisi jatkossa toimia työttömyysturvan korjaamiseksi niin, että se takaisi riittävän elämisen tason." 500

Sivu 291, kohtaan 7. lisätään: "Opintotukea ja toimeentulotukijärjestelmää on kehitettävä, niin että itsenäisesti asuvalla 16-vuotiaalla on vastuu omasta elämästään. Vanhempien tuloja ei huomioida edellä mainittuja etuuksia haettaessa." Pyydän selvitystä ja esitän lisättäväksi kohdaksi 8. opinto- ja toimeentulotukijärjestelmää koskevan kohdan. Puheenjohtaja: Seuraavana Markku Mononen, Pohjois-Karjala. Mononen, Markku (Pohjois-Karjalan piiri): Ammattikannattaja! Kannatan Seija Turusen ja kollega Ilkka Taipaleen tekemiä esityksiä. Tämä on minulle erittäin suuri ilo ja kunnia! Puheenjohtaja: Hannu Penttilä, ole hyvä! Penttilä, Hannu (aloite- ja julkilausumavaliokunta): Arvoisa puheenjohtaja! Tehdyistä muutosesityksistä haluaisin todeta sen, että toivottavasti myös teille on ehditty jakaa valiokunnan lausunto koulutus- ja kulttuurialoitteista. Siellä olemme käsitelleet Seija Turusen viimeistä kysymystä, joka koskee opintotukea ja toimeentulotukijärjestelmiä alle 20-vuotiaille. Jos sitä ei ole jaettu, selostan sen lyhyesti, koska valiokunnan mielestä tekniseltä kannalta tämä kysymys ehkä sopii siellä käsiteltäväksi. Teidän on ainakin hyvä tietää, mitä tulemme esittämään siinä kohdassa. Asiahan ei ole millään tavalla ristiriidaton eikä ongelmaton etenkään nykyisessä valtiontalouden tilanteessa. Siinä mielessä ei ole kyse aivan sattumanvaraisesta päätöksestä. Kyse liittyy sisällöllisesti siihen, että eräillä nuorimman ikäryhmän edustajilla on tarve tukimuotoihin, mutta yleisesti korostetaan myös sitä, että sitä kaiken kattavana ja erityisesti riippumattomana vanhempien tuloista ei ehkä ole syytä ottaa käyttöön. Tulemme aikanaan koulutuspolitiikan kannanoton kohdassa 9. esittämään muutosta, joka kuuluu näin: "Opintotukijärjestelmän on luotava kaikille tasavertaiset mahdollisuudet opiskeluun ilman keinotekoisia ikärajoja." Tämän tyyppinen muotoilu on tulossa. Valiokunnan puolesta ehkä yleisesti toivoisimme, että tämän asian osalta maltettaisiin siihen kohtaan. Puheenjohtaja: Keskustelu päättyy. Keskustelun kuluessa on Ilkka Taipale tehnyt ponsiehdotuksen. Ymmärsinkö oikein, että ehdotuksesi oli nimenomaan ponsiehdotus? Kyllä! Se kuuluu seuraavasti: "Puoluekokous edellyttää, että SDP:n puoluehallitus ja eduskuntaryhmä toimivat siten, että mielisairaaloiden potilasmaksuja voidaan alentaa jo ensi vuoden alusta." 501

Tätä ponsiehdotusta ei ole kannatettu. (Kokouksesta: On!) Pyydän anteeksi, Turunen ja Mononen ovat kannattaneet. Sen lisäksi Seija Turunen on Markku Monosen kannattamana esittänyt lisäyksiä valiokunnan mietintöön. Valiokunnan puheenjohtaja Hannu Penttilä on todennut, että nämä kohdat on otettu huomioon koulutus- ja kulttuurialoitteiden kohdalla. Kysyn, voidaanko lisäysehdotus kohtaan 8. "Opintotukea ja toimeentulotukijärjestelmää on kehitettävä, niin että itsenäisesti asuvalla 16-vuotiaalla on vastuu omasta elämästään. Vanhempien tuloja ei huomioida edellä mainittuja etuuksia haettaessa." siirtää koulutus- ja kulttuurialoitteiden yhteydessä käsiteltäväksi. Voiko sali yhtyä tähän? (Kokouksesta: Kyllä.) Näin ollen voinemme hyväksyä esityksen 128. puoluekokouksen päätökseksi valiokunnan esityksen mukaisena. Hyväksyttäneen yksimielisesti. Hyväksytään. 502 Hyvinvoinnin perusta on työ. Työllä turvataan myös työhön osallistumattomien ja kykenemättömien hyvinvointi. Työllä synnytetään ja jaetaan sosiaalista hyvinvointia. Tasokas, hyvinhoidettu ja kustannustietoinen sosiaalipolitiikka tukee taloutta. Sosiaalipolitiikalla voidaan tasoittaa talouden suhdannevaihteluita pitämällä yllä laajapohjaista ja kestävää kysyntää. Työttömyys on tasolla, joka uhkaa sosiaaliturvajärjestelmäämme. Sosiaalimenot eivät voi jatkuvasti ylittää kansantalouden pitkän aikavälin suorituskykyä. Tämän takia laajoihin kustannuksia lisääviin sosiaalipoliittisiin uudistuksiin ei ole lähivuosina mahdollisuuksia. Nykyistä sosiaaliturvajärjestelmäämme on tehostettava, jotta tarpeettomia menoja voitaisiin välttää. Kansantalouden syvä lama on todistanut sosiaaliturvan tärkeyden kansalaisille. Tulonsiirroilla ja sosiaali-ja terveyspalveluilla on voitu lievittää joukkotyöttömyyden synnyttämiä ongelmia. Sosiaaliturvan käyttäjien lukumäärän kasvu sekä bruttokansantuotteen lasku nostivat sosiaalimenojen kansantuoteosuuden alle 30 prosentista selvästi eurooppalaisia maita korkeammalle, lähes 40 prosentin tasolle. Se on vähitellen painumassa 30 prosentin tasolle talouden tasapainottamisen edellyttämien säästöjen ja talouden elpymisen myötä. Sosiaaliturva on jouduttu suhteuttamaan tasolle, jonka kansa on valmis ja kykenevä kattamaan veroilla. Ahon hallituksen täydellisesti epäonnistunut suhdannepolitiikka merkitsi syvimmässä lamassa tehtyjä leikkauksia, jotka lisäsivät työttö-