Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen



Samankaltaiset tiedostot
Kehitysluokat ja metsän uudistamisen perusteet. Ari Lemetti

- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA

, Joensuu Suomen metsäkeskus 1

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö

Metsänuudistaminen. Suolahti Metsäneuvoja Tarja Salonen

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

Metsänuudistaminen. Metsien hoito ja puunkorjuu 10 ov EI, OH

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Kasvu m³/ha/v. Kui- tua. Hakkuu. tua 4,0. Kasvu. Kui- Hakkuu. tua.

Metsän uudistaminen.

Metsän uudistaminen. Mänty. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin

n.20,5 ha

MAANMUOKKAUSMENETELMÄT VESIENSUOJELU JA YMPÄRISTÖNHOITO

Maanmittauslaitos 2015 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2015

Tehokkuutta taimikonhoitoon

Metsän uudistaminen. Kuusi. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin

Maanmuokkausmenetelmän vaikutus kuusen uudistamisketjuun

Kuviokirja Kui- tua. Kasvu m³/ha/v. Hakkuu. tua 10,9. Kasvu. Hakkuu. Kui- tua. tua 7,5. Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä

Mäntytukkipuu 55,9 46,3 11,3. Mäntykuitupuu 17,8 15,0 11,3. Kuusitukkipuu 57,2 46,6 10,6. Kuusikuitupuu 18,1 14,8 10,6. Koivutukkipuu 44,2 36,7 10,9

Hyvä maanmuokkaus onnistuneen koneistutuksen edellytys

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuu. Kasvu m³/ha/v. Kui- tua. tua 9,8. Hakkuu. Kasvu. Kui- tua.

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuuv. Kui- tua. Kasvu m³/ha/v. tua 18,9. Kasvu. Kui- Hakkuu. tua.

Metsänuudistaminen - edullisesti vai tehokkaasti?

onnistuminen Lapissa

Metsän uudistaminen. Raudus ja hieskoivu. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin

Milloin suometsä kannattaa uudistaa?

METSÄ SUUNNITELMÄ

Päivän teemat. Metsäiset lait Kehitysluokka Kiertoaika Metsänhoito- ja hakkuu-toimenpiteitä

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO

Puustorakenteet ja metsänkasvatuksen vaihtoehdot turv la. Markku Saarinen METLA Parkano

RN:o 2:95 2,5 ha. RN:o 2:87 n.19,3 ha

Laatu ja laadunhallinta metsänviljelyssä ja taimikonhoidossa. MMT Timo Saksa. Rovaniemi Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011

Metsänviljelyn laatu ja laadunhallinta

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuuv. Kui- tua. Kasvu m³/ha/v. tua 1,4. Hakkuu. Kasvu. Kui- tua.

Mäntytukkipuu 58,5 48,1 11,8. Mäntykuitupuu 18,5 15,5 11,8. Kuusitukkipuu 60,2 48,7 11,1. Kuusikuitupuu 19,1 15,5 11,1. Koivutukkipuu 45,8 37,7 11,6

Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa?

Suometsien uudistaminen. Mikko Moilanen, Hannu Hökkä & Markku Saarinen

Maanmuokkauksen omavalvontaohje

ARVOMETSÄ METSÄN ARVO

Kasvupaikkatekijät ja metsätyypit

Muokkausmenetelmän valinta

Mäntytukkipuu 55,9 46,3 11,3. Mäntykuitupuu 17,8 15,0 11,3. Kuusitukkipuu 57,2 46,6 10,6. Kuusikuitupuu 18,1 14,8 10,6. Koivutukkipuu 44,2 36,7 10,9

Pienet vai vähän suuremmat aukot - kuusen luontainen uudistaminen turv la Hannu Hökkä Metla Rovaniemi

Suomen metsien inventointi

RN:o 23:36. n.58,8 ha

Metsänviljelyn laatu ja laadunhallinta

Mäntytukkipuu 58,5 48,1 11,8. Mäntykuitupuu 18,5 15,5 11,8. Kuusitukkipuu 60,2 48,7 11,1. Kuusikuitupuu 19,1 15,5 11,1. Koivutukkipuu 45,8 37,7 11,6

Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. MMT Timo Saksa. Kajaani Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011

Metsänviljelyopas. Suomen 4H-liitto

Riihimäen kaupungin metsäsuunnitelma

Mäntytukkipuu 58,5 48,1 11,8. Mäntykuitupuu 18,5 15,5 11,8. Kuusitukkipuu 60,2 48,7 11,1. Kuusikuitupuu 19,1 15,5 11,1. Koivutukkipuu 45,8 37,7 11,6

Energiapuun korjuun ja kannon noston vaikutukset uudistamisketjuun: maanmuokkaus, uudistamistulos, taimikonhoito. Timo Saksa Metla Suonenjoki

Kuviotiedot Kunta Alue Ms pääpuulaji. Monimuotoisuus ja erityispiirteet C1 Lähimetsä Osin aukkoinen. Monimuotoisuus ja erityispiirteet

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

Risto Jalkanen Luonnonvarakeskus, Rovaniemi

METSÄ SUUNNITELMÄ

Yhteensä Mänty Kuusi

Mikä on taimikonhoidon laadun taso?

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. MMT Timo Saksa

Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito

Taimikonhoito. Jari Hynynen, Karri Uotila, Saija Huuskonen & Timo Saksa

KANTOJEN NOSTO JA LUONTAISEN LEHTIPUUN MÄÄRÄ UUDISTUSALOILLA

Metsäsuunnitelma vuosille

- jl,, ' ',, I - '' I ----=-=--=--~ '.:i -

Metsätila: HOVILA Kiinteistönumero: Osoite:

Metsänuudistamisen laatu ja laadunhallinta

Hakkuut kuvioittain vuosina

Riihimäen kaupungin puistometsäsuunnitelma

hallinta Ville Kankaanhuhta Joensuu Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011

Sastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy

NUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS

UPM Metsäsuunnitelma

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme

Kuviokirja Kasvu tua. Hakkuu. Kui- tua 7, Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuu. Kui- Kasvu. tua.

Julkaistu Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta /2013 Valtioneuvoston asetus. riistavahingoista. Annettu Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 2013

Motti-simulaattorin puustotunnusmallien luotettavuus turvemaiden uudistusaloille sovellettaessa

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala

Kuusi ja lehtikuusi. - pääranka katkaistu toisen vuosikasvaimen kohdalta. kohdalta - pieni kuorivaurio. - pieni kuorivaurio

,95 ha ,26 ha

Minkä kokoiset pienaukot taimettuvat parhaiten?

UPM Metsäsuunnitelma

Mäntytukkipuu 58,5 48,1 11,8. Mäntykuitupuu 18,5 15,5 11,8. Kuusitukkipuu 60,2 48,7 11,1. Kuusikuitupuu 19,1 15,5 11,1. Koivutukkipuu 45,8 37,7 11,6

Pintakasvillisuuden vaikutus männyn luontaiseen uudistamiseen Koillis Lapissa

Laatutyön vaikutus metsänhoidon laatuun

Metsänhoidon perusteet

UPM Metsäsuunnitelma

Kustannustehokkaan taimikonhoidon konsepti - Taimikonharvennus 2011 kevät

Laatutyön menetelmät ja vaikutukset metsänhoidossa

METSÄN KASVATUKSEEN JA UUDISTAMISEEN LIITTYVÄÄ SANASTOA

UPM Metsäsuunnitelma

Metsän uudistamisen erityispiirteitä turv la

Muuttaako energiapuun korjuu metsänhoitoa? Jari Hynynen & Timo Saksa Metla

KANNATTAVA PUUNTUOTANTO. Tapio 1

Kangasmaiden lannoitus

Energiapuu ja metsänhoito

METSÄNUUDISTAMISEN LAATU PÄIJÄT-HÄMEESSÄ

näin saat hyvän taimikon

Prosessiteollisuudessa on havaittu, että systemaattinen

UPM Metsäsuunnitelma

Transkriptio:

Metsänuudistaminen Kari Vääränen 1 Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen 2 1

Metsän kehittyminen luonnontilassa 3 Vanhan metsäpalon merkkejä 4 2

Metsään Peruskurssilta opit kannattavaan 5 Luonnontilaisessa metsässä alkaa tapahtua luonnonpoistumaa 6 3

Metsää älköön hävitettäkö Laki yksityismetsistä v. 1928 Hakkuukypsää metsää ei ole pakko hakata. Jos hakkaa, uudistamisesta on huolehdittava. Lakisääteinen velvoite Metsälaki ja -asetus 1996 7 Metsänuudistamisen tavoite Uusi tuottoisa puusukupolvi nopeasti pienin kustannuksin Huomioitava metsäluonnon monimuotoisuus 8 4

Uudistuskypsyys Metsä kannattaa uudistaa, kun uudistaminen tulee kasvattamista edullisemmaksi. Uudistuskypsyys vaihtelee: puulajin maantieteellisen sijainnin kasvupaikkatyypin mukaan 9 Uudistuskypsyys määritellään Järeyden, iän ja kasvun mukaan (esim. vt-kuusikot, turvemaat) Poikkeaminen uudistamissuosituksista: metsän monimuotoisuus terveydelliset syyt huonolaatuiset metsät erityiskäyttöön perustetut metsät 10 5

11 Uudistuskypsyyssuositukset Suositusten aluejako - perustuu lämpösummaan 12 6

Uudistuskypsyys puuston järeyden perusteella Etelä-Suomi: Lämpösumma > 1200 d.d. MÄNTY, tuore kangas MT MÄNTY, kuivahko kangas VT MÄNTY, kuiva kangas CT Läpimitta cm (keski-ikä) 26-32 (70-90 v.) 25-30 (80-100 v.) 22-26 (90-120 v.) KUUSI, lehtomainen kangas OMT KUUSI, tuore kangas MT RAUDUSKOIVU, lehtomainen kangas OMT RAUDUSKOIVU, tuore kangas MT HIESKOIVU 28-32 (70-90 v.) 26-30 (70-90 v.) 28 32 (60-70 v.) 27 30 (60-70 v.) 23 27 (60-70 v.) 13 Uudistuskypsyys puuston järeyden perusteella Väli-Suomi: Lämpösumma 1000-1200 d.d. MÄNTY, tuore kangas MT MÄNTY, kuivahko kangas VT MÄNTY, kuiva kangas CT KUUSI, lehtomainen kangas OMT KUUSI, tuore kangas MT Läpimitta cm (keski-ikä) 24-28 (80-100 v.) 23-27 (90-110 v.) 22-25 (100-130 v.) 26-30 (70-90 v.) 25-28 (80-100 v.) RAUDUSKOIVU, lehtomainen kangas OMT 27 30 (60-70 v.) RAUDUSKOIVU, tuore kangas MT 26 28 (60-70 v.) HIESKOIVU 22-25 (60-70 v.) 14 7

Uudistamisjärjestys ja päätökset vajaatuottoiset yli-ikäiset juuri uudistuskypsyyden saavuttaneet KASVATUS? VILJELY? UUDISTUS? LUONTAINEN? LEPO? 15 Uudistamismenetelmä Edullisin, riittävän nopeasti hyvään taimettumiseen johtava menetelmä. luontainen uudistaminen metsänviljely istutus kylvö 16 8

Metsän uudistamismenetelmät, koko maa Luontaisen uudistamisen ala on siemen- ja suojuspuuhakkuiden ala. Lähde: Metla Metsätilastollinen vuosikirja 2011 17 Uudistettava metsikkö Maaperä Ilmasto Puulaji Elinvoima Terveys Tuhojen ehkäisy Kuvion sijainti Työvoima Riskit Korjuutekniikka Kustannukset Tuottotavoite Monikäyttö Lakikohteet Maisema Arvostukset Tuottava, terve taimikko! 18 9

Uudistamismenetelmä kangasmailla Kasvupaikka Maalaji Männyn luontainen Männyn kylvö Männyn istutus Kuusen istutus Koivun istutus Kuiva Karkea 0 kangas Keskikarkea 0 Ä/L Kuivahko Karkea Ä/L kangas Keskikarkea Ä/L Hieno L/M Tuore kangas Karkea Ä/L Lehtomainen kangas Keskikarkea M Ä/L Hieno Karkea M M Keskikarkea M M Hieno Muokkaamaton 0 Äestys Ä Laikutus L Mätästys M M M Uudistamismenetelmä turvemailla Kasvupaikka Ravinteisuustaso Männyn luontainen Männyn kylvö Männyn istutus Kuusen luontainen Kuusen istutus Varputurvekangas 5 0*/L L Puolukkaturvekangas I Puolukkaturvekangas II Mustikkaturvekangas I Mustikkaturvekangas II Ruohoturvekangas 4 3 3 2 1-2 L L L L L/M M 0** 0** (0**) M M M M Muokkaamaton 0 Laikutus L Mätästys M * vain rahkapeitteisillä ** vaati koivuverhopuuston, ravinnetalous hoidettava kuntoon (pienialaiset korvet, joissa ei kannata tehdä muokkausta) 10

Ennakkotöitä: raivaus 21 Raivauksen jälkeen maanmuokkaus 22 11

Metsämaan muokkaus Muokkauksen vaikutus maaperän lämpötila, ilmavuus, kosteus Hakkuutähteet ja humus hajoaa nopeammin Muun kasvuston kilpailu ja tukkimiehentäin tuhot vähenevät Viljelykausi pitenee ja viljelytyöt helpottuvat 23 Muokkaamaton uudistusala 24 12

Muokkausmenetelmät Äestys Laikutus Mätästys laikkumätästys naveromätästys ojitusmätästys kääntömätästys Kulotus 25 Äestetty uudistusala 26 13

taimi Laikkumätästys mätäs kuopp a 27 Hakkuutähteiden keruu kannot? helpottaa maanmuokkausta viljelyä alentaa viljelykustannuksia: euroja energiapuusta - vähentää taimikon aukkoisuutta - kohteina isot kuusikot - n. 30 % hakkuutähteistä jätetään 28 14

Luontainen uudistaminen Uusi taimikko kasvatetaan olemassa olevan puuston siemennyksestä. Uudistamisen onnistuminen edellyttää sopivaa maaperää riittävästi hyviä siemenpuita riittävästi valmistavia töitä 29 Luontainen uudistaminen Siemenpuuhakkuu koivulla ja männyllä 30 15

Hyvä siemenpuu 31 Luontainen uudistaminen Suojuspuuhakkuu kuusella Ei suositeltava! 32 16

Luontainen uudistaminen Kaistalehakkuu männyllä ja kuusella Metsän tulisi olla terveydentilaltaan ja laadultaan riittävän hyvää 33 Vuoden ikäisiä sirkkataimia 34 17

35 Metsänviljely luontaisen uudistamisen edellytykset puuttuvat halutaan käyttää hyväksi metsänjalostuksen edut halutaan vaihtaa puulajia metsitetään ennestään aukea ala 36 18

Metsänviljely kylvö tai istutus mahdollisimman pian maanmuokkauksen jälkeen puulajin valintaan vaikuttavat: kasvupaikkatekijät tuhoalttius 37 Istutus Kuvassa 13.6.2006 laikkumättääseen istutettu kuusen taimi. Kari Vääränen ottanut kuvan elokuussa 2006. 38 19

Sama kohde (ks. edell. dia) kuvattu 10.11.2011 39 Istutus viljely kuokalla tai putkella 5 cm multaa paakun päälle paakkutaimet tai avojuuriset 1600 2000 tainta/hehtaari kaikki puulajit 40 20

Taimitiedot Taimien tiedot pitäisi aina löytyä kuljetuslaatikosta tai säkistä 41 Kylvö käsin tai koneella hyvä alkuperä ja itävyys menekki 300 500 g/ha kylvökohtia 4 000 5 000 kpl/ha mänty (ja koivu) 42 21

Jälkityöt inventointi heinääminen täydennysviljely perkaus harvennus 43 Heinäys ja perkaus tärkeää 44 22