Metsätuholakiesitys ja monimuotoisuus Sini Eräjää, 24.1.2013 Lain tarkoitus (1 ) Tämän lain tarkoituksena on metsien hyvän terveydentilan ylläpitäminen ja metsätuhojen torjuminen. (Työryhmämuistio 2012) Lain tavoitteet ovat puhtaasti puuntuotantoon liittyvät. Metsätuhojen torjunnassa ei tarvitse ottaa muita metsätalouden tavoitteita huomioon. Tämän vuoksi ehdotetaan lain soveltamisalaa siten rajattavaksi, että vain merkittävää puun tuoton vähentymistä tai laadun heikkenemistä aiheutava sienitauti tai hyönteisvahinko on sellainen metsätuho, jonka torjuntaan sovellettaisiin lakiehdotuksen säännöksiä (HE 110/1990) Uudessa esityksessä alkuperäinen tavoite torjua juuri merkittäviä tuhoja hämärtyy.
Lain soveltamisala (1 ) Metsällä tarkoitetaan tässä laissa aluetta, johon sovelletaan metsälakia (1093/1996). Metsälain uudistuksessa tullaan harkitsemaan ne alueet, joita metsälain ja samalla metsätuholain säännökset eivät koske. (Työryhmämuistio 2012) Laki koskisi siis myös kohteita, joiden tavoite on monimuotoisuuden turvaaminen, kuten: metsälain arvokkaat elinympäristöt kemeran ympäristötuki- ja luonnonhoitokohteet metsälaki-naturat Metsähallituksen alue-ekologisen verkoston luontokohteet maanomistajien omien suunnittelujärjestelmien luontokohteet Määritelmät (2 ) Vahingoittuneella puulla tarkoitettaisiin sellaista mänty- tai kuusipuuta, jossa tuhonaiheuttajat puun heikkenemisen seurauksena voivat lisääntyä ja levittää tuhoa ympäröiviin puihin. Se voi olla joko kaatunut, katkennut, latvansa menettänyt, voimakkaasti taipunut tai muuten vastaavalla tavalla vioittunut ja terveestä poikkeavaa puu. Vioittumisen on voinut aiheuttaa myrsky, lumi, metsäpalo, kuivuus, hyönteislaji, sienitauti, eläin, ihmisen toiminta tai muu vastaavankaltainen tuhonaiheuttaja. Vahingoittuneella puulla tarkoitettaisiin sellaista, mikä poikkeaa sellaisesta puusta, josta saataisiin käypä arvo vastaavissa kasvuolosuhteissa. (Työryhmämuistio 2012) Laajeneeko vahingoittuneen puun määritelmä?
Vahingoittuneet puut (6 ) Jos taimikkovaiheen ohittaneessa metsikössä on enemmän kuin 10 kuutiometriä hehtaaria kohden 2 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettua, tyviläpimitaltaan yli 10 cm olevaa puuta puiden omistaja on velvollinen huolehtimaan, että se määrä, joka ylittää 10 kuutiometriä poistetaan metsästä ja välivarastosta ennen tämän lain 3 :ssä tarkoitettuja puutavaran pois kuljettamisen aikarajoja. (Työryhmämuistio 2012) Milloin taimikkovaiheen ohittaneessa metsässä on myrskyn, lumen, metsäpalon tai muun tuhonaiheuttajan vahingoittamia havupuita hehtaaria kohden enemmän kuin 10 prosenttia puuston runkoluvusta tai yksi taikka useampi vähintään 20 vahingoittuneen havupuun ryhmä, tulee maanomistajan ryhtyä metsän hyönteisja sienituhojen torjunnasta annetun lain 5 :ssä tarkoitettuihin toimenpiteisiin. Vahingoittuneeksi katsotaan puu, josta ilmeisesti leviää metsätuhoja aiheuttavia hyönteisiä. (Voimassa oleva laki) Vahingoittuneet puut (6 ) 10 m 3 /ha on nykyrajoja pienempi määrä etenkin jos puut ovat hajallaan tai jos kuutiomäärä lasketaan hehtaaria pienemmältä kuviolta. MMM:n mukaan vahingoittuneiden puiden sallittua määrää ei ole muutettu. Lakirajan laskemista ei ole varsinaisesti vaadittu: tutkimustiedon mukaan nykyrajat ovat riittäviä pienten määrien korjuun tehokkuutta torjuntakeinona epäilty metsäteollisuus kritisoinut pienien määrien korjuun kalleutta Tutkimustiedon mukaan suuretkaan määrät mäntylahopuuta eivät merkittävästi lisää ytimennävertäjien aiheuttamia kasvutappiota, vaikutuksia lähinnä pysyvien puuvarastojen ympäristössä. Mäntylahopuuta olisi turvallista lisätä.
Vahingoittuneet puut (6 ) Erilaiset luontokohteet (lakisääteiset ja muut) pitäisi vapauttaa etenkin vahingoittuneiden puiden korjuuvelvoitteesta. Metsänomistaja voi saada vapautuksen edellä 1. momentissa säädetystä vahingoittuneiden puiden poistovelvoitteesta Suomen metsäkeskukselle tehtävällä ilmoituksella metsälain soveltamisalaan kuuluvasta kohteesta, jolla lahopuun suunnitelmallinen lisääminen monimuotoisuuden turvaamiseksi on tarkoituksenmukaista ja metsien terveyden kannalta turvallista. Ilmoitusmenettelystä säädetään tarkemmin asetuksella. (Metsätuholakityöryhmän 2003 esitys) Vahingonkorvaus (20 jne.) Jos puutavaran omistaja tai maanomistaja laiminlyö 3, 5 tai 6 :ssä säädetyn taikka 9 :n nojalla annettuun päätökseen perustuvan velvollisuuden ja tämän seurauksena toisen metsänomistajan jonkin metsikön puustoa kuolee yli 10 m 3 tai kasvu vähenee yli 10 m 3 enintään viiden vuoden aikana, puutavaran omistaja tai maanomistaja on velvollinen korvaamaan näin syntyneen vahingon. (Työryhmämuistio 2012) Jos puutavaran omistaja tai maanomistaja laiminlyö 2 tai 5 :ssä säädetyn taikka 4 tai 6 :n nojalla annettuun määräykseen perustuvan velvollisuuden ja tämän seurauksena toisen metsän jonkin metsikön puuston kasvu on vähentynyt vähintään 30 prosenttia tai 20 prosenttia metsikön muodostavista puista on kuollut, hän on velvollinen korvaamaan näin syntyneen vahingon. (Voimassa oleva laki)
Vahingonkorvaus (20 jne.) Yksityisten vahingonkorvausvelvollisuuden kynnystä lasketaan. Lukuja kuitenkin hankala verrata, muutosta perusteltu vain selkeyttämisellä. Halutaanko pelotevaikutusta lisätä? Käytännössä syy-seuraus-suhdetta hankala todeta eikä lain voimassa olon aikana korvaustapauksia ole juuri ollut. Muuttaako uusi laki tilannetta? Valtion korvausvelvollisuutta luonnonsuojelualueilta leviävistä tuhoista on selvennetty. Sietämisvelvoitetta ei ole, valtio korvaa kaiken. Energiapuu? "Suomen metsäkeskuksessa on linjattu ja Tapion Hyvän metsänhoidon suosituksissa energiapuun korjuuseen ja kasvatukseen todetaan, että lakia hyönteis- ja sienituhojen torjunnasta sovelletaan ranka- ja kokopuun varastointiin, mikäli energiapuupinossa on yli puolet ainespuun mitat täyttävää havupuutavaraa." (Työryhmämuistio 2012) Pykälät (myös puutavaran poistovelvoitteet) koskevat kuitenkin vain yli 10 cm tyviläpimittaista puuta. Energiapuun varastoinnin sääntely jätetään suosituksille?
Lopuksi... Eri torjuntatoimien tai niiden tehokkuuden kustannus-hyötysuhdetta ei ole lakiesityksen yhteydessä mitenkään arvioitu Maanomistajan omaa riskinoton harkintaa omillakaan mailla ei sallita Valvontaa vähennetään entisestään, puutavaran kohdalla siirrytään omavalvontaan Hakkuiden tai metsien käsittelyn metsätuhoja mahdollisesti lisääviin vaikutuksiin ei viitata tai puututa mitenkään Monimuotoisuuden merkitystä tuholaispopulaatioiden hallinnassa tai metsien tuhoresistenssin kannalta ei tunnisteta millään tavalla Kokonaisuutena metsälakiehdotus heikentää metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamista verrattuna voimassa olemaan metsälakiin ja heikentää mahdollisuuksia täyttää Suomen kansainväliset sitoumukset ja kansalliset tavoitteet. Kaikkein tärkeimmät heikennykset ja puutteet koskevat metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä sekä metsätuholakiehdotukseen sisältyvää vahingoittuneita havupuita koskevaa korjuuvelvoitetta.
Kokonaisuutena metsälakiehdotus heikentää metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamista verrattuna voimassa olemaan metsälakiin ja heikentää mahdollisuuksia täyttää Suomen kansainväliset sitoumukset ja kansalliset tavoitteet. Kaikkein tärkeimmät heikennykset ja puutteet koskevat metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä sekä metsätuholakiehdotukseen sisältyvää vahingoittuneita havupuita koskevaa korjuuvelvoitetta. Metsälain muutosehdotuksen vaikutusten arviointi 17.12.2012