Hyvinvointikatsaus 2007 Hyvä Elämä
Vantaalaisen hyvinvointipolitiikan toimintaperiaatteita Hyvät peruspalvelut Terveys- ja hyvinvointierojen kaventaminen Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen ja ennaltaehkäisemisen näkökulma Erilaisten ja eri-ikäisten ihmisten hyvä elämä Vastuu on kaikilla Terveellinen ja turvallinen ympäristö Hyvinvointia tukeva elinkeinorakenne Hyvinvointi kilpailukyvyn osatekijänä Yhteistyö ja kumppanuus Osallisuus Yhteisöllisyys
Hyvinvointikatsauksen lähtökohdat: Ikääntymisen käsite on murroksessa Ikäihmisten terveys on parempi kuin koskaan aiemmin. 70 % yli 65-vuotiaista pitää itseään terveenä (Pitkälä 2008). Elinaika eläkkeelle jäämisen jälkeen on pidentynyt viimevuosina huomattavasti. Aikuisten elinajanodote on noussut 3-4 vuotta 20 vuodessa (KTL). Vain 25 % yli 75-vuotiaista tarvitsee erityispalveluita Vanhusväestö on heterogeeninen ryhmä ja vanheneminen on luonnollinen osa elämää Ikäihmisillä on välttämätön rooli kokemuksen, näkemyksen ja historian välittäjinä Kaikki kaupungin toimijat kantavat yhteistä vastuuta asukkaiden hyvästä vanhuudesta
Läheissuhteet Terveys Emotionaalinen hyvinvointi Tuottava hyvinvointi Merkitykselliset roolit Elämänlaatu ja hyvinvointi Aineellinen hyvinvointi Kaisu Pitkälä Vantaalla 2.4.2008
Irti stereotypioista, ikääntyneiden voimavarat ja tarpeet lähtökohdaksi Kolmas ikä: Aktiivinen, toimintakykyinen ikä työelämän jälkeen Neljäs ikä: aika, jolloin ilmaantuu toimintakykyvajeita ja sairastelua Viides ikä: aika toisten hoivan ja hoidon varassa Stereotypia siitä, että 65. ikävuoden jälkeen ihminen on vanhus, joka on yhteiskunnan näkökulmasta ottava, ei antava kansalainen, ei pidä paikkaansa (esim. Vaarama & Ollila, 2008) - Suuri ero kolmannen (60-79 v) ja neljännen (80+) iän välillä Etenkin kolmasikäläisillä on paljon voimavaroja, mutta niitä on myös neljäsikäläisillä haaste (yhteis)kunnalle Haasteina ovat myös neljännen ja viidennen iän tarpeisiin vastaaminen
Kilpailustrategia Vantaan strategiset tavoitteet TA 2008, TS 2008-2010 Palvelustrategia Yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja asiakasvaikuttavuus Dynaaminen kaupunkikehitys asuntotuotannossa onnistuminen Marja-Vantaa profiloidaan kilpailukykyiseksi muutokset tukevat kestävää kehitystä Aktiivinen elinkeinopolitiikka yritysten kansainvälistymisen edistäminen pääradan varren kehittäminen kaupungin kilpailukykyohjelma laaditaan vahvuuksia hyödynnetään uusista näkökulmista Asukkaan turvallinen arki Yhteinen vastuu hyvästä vanhuudesta Yhteinen vastuu hyvästä vanhuudesta työttömyyden vähentäminen turvallisesti kotona yhteiskuntatakuun toteuttaminen mahdollisimman pitkään yhteinen vastuu ennaltaehkäisevästä toiminnasta esteetön ympäristö edellytykset palvelutuotannon monimuotoisuudelle hallittu investointien rahoituspohjan laajentaminen akuuttihoidon kehittäminen laadukkaat opetuspalvelut toimiva perusterveydenhuolto palvelut tasa-arvoisesti ja yhdenvertaisesti saatavilla asukkaiden osallistumismahdollisuuksien arviointi viihtyisä ja turvallinen kaupunkiympäristö Lasten ja ja nuorten tukeminen yhteinen vastuu lastensuojelusta psyykkisesti oireilevien lasten tukeminen vaikuttavat menetelmät vanhemmuuden tukemiseen oppilas- ja opiskelijahuollon kehittäminen varhainen puuttuminen katkeamattomat palveluketjut Rakenteet ja prosessit Uudistuminen ja henkilöstön työhyvinvointi Kansainvälistyminen työperäisen maahanmuuton edistäminen monikulttuurisuus voimavaraksi yhteinen kotouttamisvastuu kansainvälisten hankkeiden ja rahoituskanavien tehokas käyttö logistisen aseman hyödyntäminen Tuloksellinen johtaminen Kumppanit ja ja verkostot yhteistyö yliopistojen, korkeakoulujen, ammatillisen koulutuksen järjestäjien ja yritysten kanssa kumppanuuksien ja projektirahoituksen hyödyntäminen innovatiiviset kehittämishankkeet kokoavat Aviapolis ja Akseli Pääkaupunkiseudun yhteistyö aktiivinen välittäminen monimuotoiset työyhteisöt edellytykset urakehitykselle tulospalkkiot PKS muodostuu vahvoista kaupungeista verkostomaisen yhteistyön tasapuolinen ja oikeudenmukainen arviointi palveluyhteistyö toteutuu seudullinen kilpailukykystrategia toimiva joukkoliikenne Ympäristöjohtaminen ja ja ilmastonmuutos ympäristöraportointi käytössä sitoudutaan ilmastonmuutoksen torjuntaan uusin kaupunkiekologinen ja ympäristötietämys hyödynnetään päätöksenteossa Osaava työvoima Tuottavuuden kasvattaminen tilanteisiin sopivat tuotantotavat työprosessien tehostaminen ICT- infra kunnossa sähköisen asioinnin mahdollisuus kustannustehokkaat ja palvelua tukevat tilat hallittu organisaatiomuutosten läpivienti kilpailukykyinen työnantaja vuorovaikutteinen avoin tiimi-ja verkostotyö kielitaito, kulttuurien tuntemus varautuminen työvoimapulaan työsuhdeasunnot Taloudelliset resurssit ja mahdollisuudet Edunvalvonta jokaisen asia asia Kehäradan rakentaminen alkaa 2009 KEHÄ III:n parantaminen seudun edunvalvonta erikoissairaanhoidon seurantajärjestelmä Koko Koko konserni mukana konsernirakenteen arviointi keskitetyn konserniosaamisen hyödyntäminen Vivamus-hyvinvointikeskuksen rakentaminen Toiminnan rahoittaminen velkaantumisen hallinta tiukka menopolitiikka jatkuu
Vanhus-ja vammaispalvelujen strategiset tavoitteet 2008 Vaikuttavuus ja palvelutarjonta huom lisäyksiä tehtävä korteilta Vaikuttavat turvalliset hoito- ja ja Asiakkaan/potilaan ääni ääni kuntoutuskäytännöt kuuluville Potilasturvallisuus Kotona tai kodinomaisissa olosuhteissa asuu 75 v + Toimintakyky- ja laatumittarien käyttö Asiakaspalautejärjestelmän hyödyntäminen toiminnan kehittämisessä Asiakkaiden osallistuminen toiminnan suunnitteluun Kotona asumista tukevien palvelujen kehittäminen Päivätoiminnasta gerontologisiksi keskuksiksi Omaishoitajien tukeminen Riittävä tuki ja turvallisuus 24 t/vrk Palvelutalotoiminnan uudistaminen Rakenteet ja prosessit Palvelujen oikeudenmukainen kohdentaminen siten, että että eniten apua tarvitsevien hoito turvataan Asiakkuuskriteerit Etsivä työ Toimintaprosessien ja ja uusien toimintatapojen kehittäminen Seinätön sairaala Oikea henkilö oikeassa paikassa oikeaan aikaan Sosiaalityön toimintaprosessit Omat tukipalveluprosessit Palveluohjaus vammaispalveluissa Kumppanuuksien vahvistaminen Vanhuspsykiatrinen avohoito Terveyspalvelujen,perhepalvelujen,esh:n ja Vahvan yhteistyö Vammaispalvelujen PKS-yhteistyö Uudistuminen ja henkilöstön työhyvinvointi Henkilöstön osaamisen varmistaminen Osaamisen kehittämissuunnitelma Esimies- ja muutosjohtamisen osaaminen Vantaan Vahva on on vetovoimainen työpaikka Aktiivisen välittämisen toimintatapa Urapolut Vahvan lähtö- ja palautelomakkeet Monikulttuurisuus Tuloksellinen johtaminen Tulosyksikköjen tuloskortit Kannustava johtaminen Avoimuuden periaate Johtamisjärjestelmän uudistaminen Taloudelliset resurssit ja mahdollisuudet Kustannuskehityksen hallinta Raportointi Talousarviorakenne Palvelujen järjestämisen hallinta Palvelujen tuotanto- ja hankintatapojen optimointi
Ikääntyvät vantaalaiset - keskeiset trendit Ikääntyminen on nopeaa Suomen mittakaavassa, yli 75-vuotiaiden määrä lähes kaksinkertaistuu vuoteen 2030 mennessä Ikääntyneiden osuus väestöstä tulee kasvamaan erityisesti Myyrmäessä ja Hakunilassa Suurin osa yli 65-vuotiaista yksin asuvista asuu kerrostaloissa Ruotsinkielisten vantaalaisten osuus kaikista 65 vuotta täyttäneistä on vähentymässä ja on enää alle kuusi prosenttia ikäryhmästä Ikääntyneiden maahanmuuttajien määrä kasvaa Vantaalla. Tällä hetkellä heitä on noin 5 % maahanmuuttajista. Palvelurakenteen painopiste on Vantaalla kansallisen tason tavoin kotona asumisen tukeminen ja pitkäaikaisen laitoshoidon vähentäminen
Lasten, työikäisten ja eläkeikäisten määrän kehitys 1980-2007 ja ennuste vuosille 2010, 2020 ja 2030 henkilöä 160 000 140 000 120 000 100 000 80 000 60 000 40 000 20 000 0 1980 1990 2000 2007 2010 2020 2030 0-15 -vuotiaat 16-64 -vuotiaat 65+ -vuotiaat
65 vuotta täyttäneiden määrä, määrän muutos ja osuus koko väestöstä Vantaalla ja suuralueilla 2007 ja 2017
Viisi näkökulmaa esteettömyyteen Elämänkaariasuminen: hissit, esteettömät pohjaratkaisut, turvallisuusnäkökohtien huomioiminen ja asunnonmuutostöiden mahdollisuus ovat kotona asumisen edellytyksiä Liikkuminen: Esteetön joukkoliikenne ja kevyen liikenteen väylät, levähdyspaikat, hiekoitus, valaistus, luiskat ja kaiteet Monipuoliset lähipalvelut ja niiden helppo saavutettavuus ovat tärkeitä omatoimisen elämisen mahdollistajia Kaavoituksella luodaan esteettömyyden perusta Kaikessa suunnittelussa esteettömyyden huomioon ottaminen
STM:n laatusuositus vuodelle 2012: Tavoite vuoteen 2012 mennessä, suluissa Vantaan tilanne 1.1.2007: 75 vuotta täyttäneistä 91-92 % asuu kotona itsenäisesti (89,4 %) 13-14 % saa säännöllistä kotihoitoa (13 %) 5-6 % saa omaishoidon tukea (4,2 %) 5-6 % on tehostetun palveluasumisen piirissä (5,5 %) 3 % on hoidossa vanhainkodeissa tai pitkäaikaisessa hoidossa terveyskeskuksen vuodeosastoilla (5,1 %) STM:n laatusuosituksen laskentaperuste ja palveluiden määrittely poikkeavat Vantaalla käytössä olevista laskenta- ja määrittelytavoista.
Vantaalla on erinomaiset mahdollisuudet aktiiviseen ikääntymiseen Vireä järjestötoiminta: Vantaalla toimii aktiivisesti 38 vanhus- ja veteraanijärjestöä sekä satoja muita järjestöjä ja yhdistyksiä Laaja vapaaehtoistyön verkosto: Laajamittaisen vapaaehtoistyön avulla voidaan saada syrjäytymisvaarassa olevat ihmiset muiden ihmisten pariin Seurakuntien toiminta: Seurakunnat järjestävät ikäihmisille leirejä, retkiä ja kerhotoimintaa Monipuolinen kulttuuritarjonta: kaupungissa monipuoliset mahdollisuudet sekä nauttia kulttuurista että osallistua kulttuurin luomiseen Liikunta: Muun tarjonnan ohella paljon liikuntamahdollisuuksia, joissa ikääntyvien erityistarpeet otettu huomioon Opiskelu: muun muassa Vantaan Aikuisopistolla on monipuolinen kurssitarjonta ikäihmisille
Liikunta terveyden edistäjänä Toimintakyky iäkkäänä on suoraan verrannollinen siihen, miten hyvän kunnon on saavuttanut elämänsä aikana, mutta koskaan ei ole myöhäistä aloittaa Lihasvoimaa ja massaa voi kasvattaa missä vaiheessa vain vielä vanhainkodissakin Kaisu Pitkälä Vantaalla 2.4.2008
Liikunta näyttöä ja käyttöä Liikunta ehkäisee ja parantaa sairauksia Sepelvaltimotautia, verenpainetta, diabetesta, sydämen vajaatoimintaa, keuhkosairauksia Vähentää kipuja ja parantaa toimintakykyä nivelrikkopotilailla Ehkäisee luukatoa, vähentää kaatumisia Ehkäisee dementiaa Parantaa mielialaa Vähentää haurastumisen riskiä ja todennäköisesti intensiivisenä parantaa toimintakykyä Kaisu Pitkälä Vantaalla 2.4.2008
Miten edistää ikääntyneiden liikuntaa? Mahdollisuus omiin ryhmiin, erilaisiin tätä ikäryhmää kiinnostaviin liikuntamuotoihin - moninaiset, eri ryhmiä kiinnostavat, eri tasoiset liikuntamuodot Kuljetukset ryhmäliikuntaan Ympäristön turvallisuus Kotifysioterapiaa erityisryhmille Laitoshoitoon fysioterapiaa, ryhmävoimistelua Kaisu Pitkälä Vantaalla 2.4.2008
Kaupungin tuki ikääntyvien toimintakyvyn edistämiseksi ja ylläpitämiseksi 1.8.2008 alkaen 70 + vantaalaiset pääsevät maksutta uimahalleihin ja kuntosaleille arkisin ennen klo 16.00 (Korson uimahalliin pääsy klo 16-20). ikääntyvien liikuntamahdollisuuksien kehittäminen jatkossakin painopistealue
Ikääntyvien hyvinvoinnin ja terveyden keskeiset haasteet: Mielenterveysongelmat lisääntyneet merkittävästi. Depressiosta kärsii yli 150 000 yli 65-vuotiasta Suomessa (Pitkälä 2008). Päihdeongelmien ennustetaan lisääntyvät. Yli 65-vuotiaita alkoholiriippuvaisia arvellaan Vantaalla olevan noin 200-800 ja ongelmajuojia 2 000-3 000 (Lahtinen 2008). Diabetes, nivelsairaudet, kohonnut verenpaine, dementiasairaudet ja erilaiset syövät lisääntyvät eliniän pidentyessä Palvelujen rajapinnat: tiedonkulku, yhteistyön sujuminen, palveluiden koordinointi ja hoitotavoitteet Hoidon tarkoituksenmukaisuus: hoito perustuu esitietojen tarkkaan kartoitukseen sekä potilaan perusteelliseen tutkimiseen Toimintakyvyn ylläpito omaehtoisesti
Vanheneminen Suomessa Yli 65-vuotiaista 2/3 pitää itseään terveenä Eläkeikäisistä 50%:lla sairaus, joka vaikeuttaa arkipäivän elämää Haurastuminen ja raihnautuminen alkaa 75-80 vuoden iässä Laitoshoidon uhka kasvaa 80 ikävuoden jälkeen 80-vuotiaista 9/10:llä sairaus ja yli 85-vuotiasta vain 1% täysin terveitä Kaisu Pitkälä Vantaalla 2.4.2008
Ongelmat ovat yleisiä Dementiaa sairastaa 120 000 suomalaista Depressiosta kärsii 150 000 yli 65-vuotiasta Yksinäiseksi itsensä kokee 39% yli 74-vuotiaista Kävelyvaikeuksia 1/3 yli 75-vuotiaista Autonomia ja valinnanmahdollisuudet, mielekkäät roolit, mahdollisuudet ihmissuhteisiin kaventuvat haurastumisen ja toiminnanvajeiden myötä Kaisu Pitkälä Vantaalla 2.4.2008
Tämän hetkinen näyttö perustuu pitkälti tunnetuille terveyden edistämisen keinoille Liikunnan edistäminen Rokotukset (influenssa, keuhkokuume) terveellinen ruokavalio (aliravitsemuksen ehkäisy!) Kaatumisten, luukadon ja murtumien ehkäisy (D-vitamiini) Sydän- ja verisuonitautiriskitekijöiden vähentäminen aloitettava jo keski-iässä! (verenpaine, kolesteroli, lihavuus, diabetes, tupakointi) IKÄÄNTYNEIDEN PREVENTIO TULEE OLEMAAN TULEVAN VUOSIKYMMENEN SUURIN TERVEYDENHUOLLON HAASTE! Kaisu Pitkälä Vantaalla 2.4.2008
YKSINÄISYYS 39% >75v kärsii NAISSUKUPUOLI YKSIN ASUMINEN MASENTUNEISUUS LESKEYS HEIKKO KOULUTUS, HEIKKO SOSIAALINEN ASEMA TARPEETTOMUUDEN TUNNE HEIKENTYNYT TERVEYDENTILA JA TOIMINTAKYKY, MUISTIN HEIKKENEMINEN YSTÄVIEN TAPAMISIIN LIITTYVIEN ODOTUSTEN TOTEUTUMATTOMUUS Kaisu Pitkälä Vantaalla 2.4.2008
Ihmissuhteiden harventuminen ja tarkoituksettomuuden tunne altistavat depressiolle Vanhuuteen liittyvät menetykset Puolison kuolema Ystävät ja sosiaalinen verkosto harvenee Sairastamisen ja haurastuminen vaikeuttaa osallistumismahdollisuuksia ja sosiaalisia, mielekkäitä rooleja Vanhuus altistaa depressiolle työikäisistä alle 10% käyttää mielialalääkkeitä avohoidon vanhuksista 15%:lla mielialalääke laitoshoidossa asuvista 45%:lla mielialalääke Kaisu Pitkälä Vantaalla 2.4.2008
Vantaan vanhuspalvelujen toimipisteet Kotihoito -Myyrmäessä 5 tiimiä -Martinlaaksossa 3 tiimiä -Tikkurilassa 2 tiimiä -Hakunilassa ja Länsimäessä 2 tiimiä -Korsossa 4 tiimiä -Koivukylässä 4 tiimiä Vanhusten sosiaalityö -Myyrmäki -Martinlaakso -Tikkurila -Hakunila -Korso -Koivukylä Päivätoiminta -Myyrinkodin päivätoimintakeskus -Leiritien päivätoimintakeskus -Suopursun päivätoimintakeskus -Hakunilan päivätoimintakeskus -Metsonkodin päivätoimintakeskus Palvelutaloasuminen -Pähkinärinteen palvelutalo -Raikukujan palvelutalo -Suopursun palvelutalo -Veturipolun palvelutalo -Heporinteen palvelutalo -Kerokujan palvelutalo -Metsotien palvelutalo -Koivutorin palvelutalo jatkuu
Vantaan vanhuspalvelujen toimipisteet Lyhytaikainen laitoshoito -Katriinan sairaala -Kaunialan sairaala -vanhainkodit: Metsonkoti Myyrinkoti Simonkoti Arviointi ja kuntoutuspalvelut -Katriinan sairaala: vuodeosastot geriatrinen vastaanotto -Peijaksen sairaalan yhteydessä: kotisairaala geriatrinen akuuttiosasto Pitkäaikainen laitoshoito -Vanhainkodit: Metsonkoti Myyrinkoti Simonkoti -Katriinan sairaala -Kaunialan sairaala
Kohti yhteistä vastuuta
Askeleet kohti yhteistä vastuuta hyvästä vanhuudesta: Yhteistyötä lisätään eri toimialojen kesken suuri osa ikääntyneistä ns. normaalipalvelujen käyttäjiä Uusia työskentelytapoja kehitetään Ikääntyvien kuntalaisten mielipiteitä kuunnellaan ja arvostetaan entistä enemmän Yhteisöllisyyttä vahvistetaan Ikääntyminen huomioidaan kaikessa toiminnassa
Miten parantaa ikäihmisten hyvinvointia? Ympäristön hallittavuus, esteettömyys ja mahdollisuus liikkua Mahdollisuudet ihmissuhteisiin Merkitykselliset roolit yhteiskunnassa, vanhuuden arvostus Tukea arvokkuuden, autonomian, elämänhallinnan kokemuksia voimaantumisen tukeminen Kaisu Pitkälä Vantaalla 2.4.2008
Ikääntyneiden elämänlaadun tukeminen Ikääntyneet työntekijät kestävä työkykypolitiikka Kolmas ikä työkyvyn ja -halun hyväksikäyttö työelämässä; huoli terveydestä, liikuntakyvystä, kognitiivisista kyvyistä. Ikäihmiset motivoituneita ehkäisemään näitä itse. Suuri potentiaali, jota ei saa hukata! Neljäs ikä ei vain hoitoa ja lääkkeitä, vaan myös psykososiaalista tukea ja vapaa-ajan viettomahdollisuuksia. Psykososiaalinen tuki ja asiakaslähtöinen palvelu edistävät kotona selviytymistä ja sopeutumista vanhuuteen Marja Vaaramaa mukaillen
Tarvitsemme uutta strategista ajattelua Ikääntyneet tulee nähdä inhimillisenä ja sosiaalisena pääomana On siirryttävä strategiaan, jossa (yhteis)kunta tunnustaa ja tunnistaa ikääntyneiden kyvyt, taidot ja osaamisen ja mahdollistaa niiden käytön yhteiseksi hyväksi (Yhteis)kunnan tulee päästä kokonaisvaltaiseen ja yhteensovitettuun näkemykseen siitä, miten ikääntyneiden voimavaroja hyödynnetään ja tuetaan, ja miten vastataan neljännen iän haasteeseen On toimittava lähellä ja nähtävä kauas eli on pidettävä huolta nykyisistä vanhuksista (koti- ja laitoshoito) sekä samanaikaisesti varauduttava tulevaan Marja Vaarama Vantaalla 2.4.2008