.. Nuorten rahankäyttötutkimus Kevät
Kesäkuu Sisältö Sivu JOHDANTO PANKKI- JA TALOUSASIOIDEN SEURAAMINEN JA TUNTEMISEN TÄRKEYS RAHANKÄYTTÖSUUNNITELMAT, KOHTEET JA ASUNNON RAHOITTAMINEN. Rahankäyttösuunnitelmat. Opintojen rahoitus. Asunnon rahoitus SÄÄSTÄMINEN JA SIJOITTAMINEN. Nykyiset säästämis- ja sijoituskohteet. Säästö- ja sijoitusaikeet. Säästö- ja sijoituskohteen valintakriteerit LUOTONOTTO. Nykyiset luottomuodot. Luotonottosuunnitelmat. Nykyisen asuntolainan koron kilpailuttaminen. Aikeet kysyä asuntolainatarjousta. Asuntolainan laina-ajat. Lainamäärät. Kahden viimeisen vuoden aikana otetut asuntolainat. Lainan osuus asunnon rahoituksesta. Velanhoitomenojen osuus käteen jäävistä tuloista. Lainojen maksusuunnitelmien muutokset. Suhtautuminen lainan takaisinmaksuun TALOUDEN JA ASUNTOLAINOJEN RISKIT JA NIIHIN VARAUTUMINEN. Talouteen liittyvät riskit ja varautuminen niihin. Asuntolainaan liittyvät riskit ja varautuminen niihin. Varautuminen mahdolliseen koron nousuun. Lainaan liitetty korkokatto. Lainaturvavakuutukset ja henkivakuutukset MAKSAMINEN. Internetin käyttö yleensä. Laskunmaksutavat. E-laskupalvelut. Muut pankkipalvelut. Päivittäistavaraostosten maksaminen
Kesäkuu. JOHDANTO Tässä nuorten rahankäyttötutkimuksessa on selvitetty nuorten rahankäyttöä, velkaantumista, säästämistä ja maksutapoja. Lisäksi on selvitetty nuorten kiinnostusta pankki- ja talousasioihin. Tällä kertaa selvitettiin myös nuorten oman talouden ja asuntolainojen riskejä ja varautumista niihin. Tänä vuonna Nuorten rahankäyttötutkimus ja Finanssialan Keskusliiton -vuotiaita koskeva Säästäminen ja luotonkäyttö -tutkimus tehtiin samoilla kysymyspatteristoilla, ja tässä raportissa on vertailtu nuorten ja koko väestön, eli -vuotiaiden tuloksia keskenään. Samoin tutkimuksen tuloksia on vertailtu soveltuvin osin vuosina,,,,, ja tehtyjen nuorisotutkimusten tuloksiin. Lisäksi on tehty ikäryhmittäisiä vertailuja, koska eri-ikäiset nuoret luonnollisesti ovat erilaisia sekä rahankäytössä että pankkipalvelujen käyttäjinä. Tutkimuksen kohderyhmän muodostavat mannersuomalaiset -vuotiaat henkilöt. Nyt tehdyn haastattelututkimuksen aineisto on kerätty puhelimitse tammi-helmikuussa. Tutkimukseen haastateltiin -vuotiasta henkilöä eri puolilla Suomea. Tähän ikäryhmään kuuluvia oli Manner-Suomessa Tilastokeskuksen Väestörakennetilaston mukaan vuoden lopussa. Haastattelututkimuksen tulosten tulkinnassa on hyvä ottaa huomioon kyselyajankohdan tilanteen vaikutus. Talouden epävarmuus ja kuluttajien varovaisuus sekä turvallisuushakuisuus heijastuvat tutkimustuloksiin. Nuorten rahankäyttösuunnitelmat ovat entistä varovaisempia ja sijoitusmarkkinoilla vallitseva epävarmuus näkyy erityisesti tilisäästämisen suosion kasvuna. Haastattelut suoritti Finanssialan Keskusliiton toimeksiannosta IROResearch Oy. Raportin on kirjoittanut tutkimusjohtaja Tomi Ronkainen IROResearch Oy:stä yhteistyössä rahoitusasiantuntija Ulla Halosen, Finanssialan Keskusliitto, kanssa. Kuvat on tehnyt tutkimuspäällikkö Riitta Kuhno IROResearch Oy:stä.
Kesäkuu. PANKKI- JA TALOUSASIOIDEN SEURAAMINEN JA TUNTEMISEN TÄRKEYS Pankki- ja talousasioiden seuraaminen on selvästi lisääntynyt viime vuodesta. Lähes kolme neljäsosaa eli prosenttia nuorista seuraa pankki- ja talousasioita vähintäänkin silloin tällöin, kun osuus viime vuonna oli prosenttia. Pankki- ja talousasioiden seuraamisen säännöllisyys lisääntyy iän myötä. Kun -vuotiaista prosenttia seuraa pankki- ja talousasioita säännöllisesti tai silloin tällöin, niin -vuotiaista näin tekee prosenttia. Keskimääräistä muita enemmän pankki- ja talousasioita seuraavat Etelä-Suomen läänissä sekä yksin omassa taloudessa asuvat, yliopisto- ja korkeakouluopiskelijat sekä työssä käyvät. Mikäli nuorella on lainaa tai säästöjä ja sijoituksia, pankki- ja talousasioita seurataan luonnollisesti säännöllisemmin. Nuoret pitävät pankki- ja talousasioiden tuntemista yhtä tärkeänä kuin aiempinakin vuosina. Vastaajista prosenttia on sitä mieltä, että pankki- ja talousasioiden tunteminen on erittäin tai melko tärkeää, vuosi sitten vastaava osuus oli prosenttia. Ikäryhmittäin tarkasteltuna nuorimmista ikäluokista, eli alle -vuotiaista erittäin tai melko tärkeänä talousasioiden tuntemista pitää korkeintaan prosenttia, vanhemmissa ikäryhmissä vastaava osuus on prosenttia. Keskimääräistä tärkeämmäksi pankki- ja talousasioiden tuntemisen kokevat lisäksi työssä käyvät ja ammattikorkeakoulu- tai yliopisto-opiskelijat sekä säästöjä ja sijoituksia omaavat nuoret, joissa osuus on prosenttia. Finanssikriisi on selvästi lisännyt talousasioiden seuraamista, sillä prosenttia nuorista sanoo nyt seuraavansa talousasioita enemmän kuin aikaisemmin ja vain varsin pienellä osalla heistä eli kahdella prosentilla vaikutus on ollut päinvastainen. Erityisesti talousasioiden seuraaminen on lisääntynyt finanssikriisin myötä lukiolaisilla sekä yliopisto- ja korkeakouluopiskelijoilla. Kuvio a. Pankki- ja talousasioiden seuraamisen säännöllisyys "Seuraatteko yleensä pankki- ja talousasioita eri tietolähteistä säännöllisesti, silloin tällöin vai ette lainkaan?" % vastaajista (n= vuonna ) % % % % % % Säännöllisesti Silloin tällöin Ei seuraa lainkaan
Kesäkuu Kuvio b. Pankki- ja talousasioiden seuraamisen säännöllisyys ikäryhmittäin "Seuraatteko yleensä pankki- ja talousasioita eri tietolähteistä säännöllisesti, silloin tällöin vai ette lainkaan?" % vastaajista - (n=) - (n=) - (n=) - (n=) - (n=) % % % % % % Säännöllisesti Silloin tällöin Ei seuraa lainkaan Kuvio c. Pankki- ja talousasioiden tärkeys "Miten tärkeänä pidätte pankki- ja talousasioiden tuntemista?" % vastaajista (n= vuonna ) % % % % % % Erittäin tärkeänä Melko tärkeänä Ei kovin tärkeänä Ei lainkaan tärkeänä Ei osaa sanoa
Kesäkuu Kuvio d. Pankki- ja talousasioiden tärkeys ikäryhmittäin "Miten tärkeänä pidätte pankki- ja talousasioiden tuntemista?" % vastaajista - (n=) - (n=) - (n=) - (n=) - (n=) % % % % % % Erittäin tärkeänä Melko tärkeänä Ei kovin tärkeänä Ei lainkaan tärkeänä Ei osaa sanoa Kuvio e. Finanssikriisin vaikutus talousasioiden seuraamiseen "Onko talousasioiden seuraamisenne finanssikriisin aikana aiempaan tilanteeseenne verrattuna lisääntynyt, pysynyt ennallaan vai vähentynyt?" % vastaajista Kaikki (n=) - (n=) - (n=) - (n=) - (n=) - (n=) % % % % % % Lisääntynyt Pysynyt ennallaan Vähentynyt Ei osaa sanoa
Kesäkuu. RAHANKÄYTTÖSUUNNITELMAT, KOHTEET JA ASUNNON RAHOITTAMINEN. Rahankäyttösuunnitelmat Talouden epävarmuus ja kuluttajien varovaisuus näkyy nuorten rahankäyttösuunnitelmissa. Nuorista prosenttia suunnittelee tällä hetkellä käyttävänsä rahaa seuraavien kuukauden aikana johonkin hankintaan tai kohteeseen. Osuus on laskenut kolmella prosenttiyksiköllä vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna. Nuorten rahankäyttösuunnitelmat ovat kohteittain selvästi laskeneet kahden edellisen vuoden tasoon nähden. Lomamatka ja opiskelu ovat nuorilla tärkeimmät rahankäytön kohteet ja näihin suunnittelee käyttävänsä rahaa prosenttia nuorista. Opiskeluun rahaa käyttävien osuus on kuitenkin laskenut viisi prosenttiyksikköä viime vuodesta ja vastaavasti lomamatkoihin rahaa käyttävien osuus kaksi prosenttiyksikköä. Vuosi sitten yli prosenttia nuorista aikoi käyttää rahaa urheilu- ja ulkoiluvälineisiin tai viihde-elektroniikkaan, nyt urheilu- ja ulkoiluvälinehankintoja suunnittelee tekevänsä kolmannes ja viihdeelektroniikkaa hieman reilu kolmannes. Myös huonekalujen hankinnat ovat nyt aiempaa harvemmalla mielessä. Huonekaluhankintoja aikoo tehdä noin viidennes vastaajista, ja yhtä suuri osuus suunnittelee auton tai moottoripyörän hankintaa. Asunnon ostaminen on joka kymmenennellä nuorella ajatuksissa seuraavan vuoden aikana, kun taas osuus vuosi sitten oli prosenttia. Taustaryhmittäin tuloksia tarkastellessa miehet suunnittelevat käyttävänsä naisia enemmän rahaa viihdeelektroniikkaan, auton tai moottoripyörän tai tietokoneen hankintaan. Naiset taas suunnittelevat miehiä useammin käyttävänsä rahaa opiskeluun, huonekaluihin ja lomamatkoihin. Myös alueittain rahankäytön kohteissa on tilastollisesti merkitseviä eroja. Esimerkiksi opiskeluun käytetään eniten rahaa Lapin-läänissä ( %), lomamatkailuun Etelä-Suomen läänissä ( %) ja auton/moottoripyörän hankintaan maalaiskunnissa ( %) ja Itä-Suomen läänin alueella ( %). Ikäryhmittäin tarkasteltuna alle -vuotiailla korostuu rahojen käyttö opiskeluun ja viihde-elektroniikkaan. Kaikki yli -vuotiaat käyttävät nuorempia keskimääräistä useammin rahaa lomamatkoihin ja huonekaluihin, ja -vuotiailla korostuvat opiskelun ohella lisäksi kodinkoneiden hankinnat. Vasta ikäryhmässä vuotta rahankäytön kohteina korostuvat keskimääräistä enemmän asunnon ostaminen ja asunnon peruskorjaus.
Kesäkuu Kuvio a. Rahankäyttösuunnitelmat "Mihin seuraavista aiotte käyttää rahaa seuraavien kk:n aikana?" Lomamatka Opiskelu % vastaajista (n= vuonna ) Viihde-elektroniikka Urheilu- ja ulkoiluvälineet Huonekalut Auton tai moottoripyörän hankinta Kodinkoneet Tietokone Asunnon osto Asunnon peruskorjaus Vapaa-ajan asunnon osto Kännykkä Jokin muu hankinta Ei erityisiä suunnitelmia
Kesäkuu Kuvio b Rahankäyttösuunnitelmat ikäryhmittäin "Mihin seuraavista aiotte käyttää rahaa seuraavien kk:n aikana?" % vastaajista Viihdeelektroniikka Lomamatka Opiskelu Urheilu- ja ulkoiluvarusteet Huonekalut Auto / moottoripyörä Kodinkoneet Tietokone Asunnon osto Asunnon peruskorjaus - (n=) - (n=) - (n=) - (n=) - (n=). Opintojen rahoitus Tutkimuksessa mukana olevista nuorista kolmannes käy pelkästään työssä ja lähes kolmannes pelkästään opiskelee. Reilu viidennes on yhdistänyt opiskelun ja työnteon. Tutkimuksessa mukana olevista viisi prosenttia on työttömiä. Opiskelu työn ohella on keskimääräistä yleisempää korkeakoulu- ja ammattikorkeakouluopiskelijoiden keskuudessa. Kuvio a. Opiskelu ja työnteko "Mikä on suhteenne opiskeluun ja / tai työntekoon tällä hetkellä?" % vastaajista (n= vuonna ) Opiskelee pelkästään Käy työssä pelkästään Opiskelee ensisijaisesti ja käy työssä lisäksi Käy työssä ensisijaisesti ja opiskelee lisäksi On työtön Ei osaa / Ei halua sanoa
Kesäkuu Nuorista prosenttia ilmoitti käyttävänsä seuraavien kuukauden aikana rahaa opiskeluun. Näiltä nuorilta tiedusteltiin, miten he aikovat rahoittaa opiskelunsa. Työssäkäynnin merkitys opintojen tärkeimpänä rahoituskeinona on edelleen keskeisin, prosenttia ilmoittaa rahoittavansa opintojaan pääasiallisesti työssä käymällä. Tulos on edellisvuoden tasolla. Opintoraha on toiseksi tärkein rahoituskeino, sen osuus on nyt prosenttia ja osuus oli sama myös vuosi sitten. Kolmanneksi tärkein rahoituskeino on vanhempien ja sukulaisten rahoitus. Neljänneksi ja viidenneksi tärkeimmät rahoituskeinot ovat omat säästöt ja opintolaina. Omien säästöjen merkitys on hieman kasvanut, ollen nyt prosenttia. Opintolainan merkitys on sen sijaan vähitellen koko ajan laskenut. Lainalla rahoittaa opintojaan prosenttia opiskeluun rahaa käyttävistä nuorista. Samaan aikaan kun työssä käynnin merkitys on noussut, on opintolainan merkitys vastaavasti koko ajan laskenut. Vielä vuonna molempien painoarvo opintojen rahoituskeinona oli yhtä suuri. Koska työssäkäynti on opiskelujen ohella tyypillisintä yliopisto- ja korkeakouluopiskelijoille sekä ammattikorkeakoulussa opiskelevilla, he myös muita useammin rahoittavat opiskelunsa työstä saatavilla tuloilla. Työssäkäynnin merkitys on suurinta -vuotiailla, joista prosentille työssäkäynti on opintojen tärkein rahoituskeino. Nuorimmille, -vuotiaille, vanhempien rahoitus on tärkein tapa rahoittaa opinnot. Heistä prosentille vanhempien tai sukulaisten rahoitus on tärkein opintojen rahoituskeino. Ikäryhmässä työssäkäynti ja opintoraha ovat yhtä merkityksellisiä opintojen rahoituskeinoja.
Kesäkuu Kuvio b. Opintojen rahoitus "Millä tavoin aiotte rahoittaa opiskelunne? Mikä on tärkein keino?" Työssä käymällä Opintorahalla Vanhempien / sukulaisten rahoituksella Omilla säästöillä Opintolainalla Muuten Ei osaa sanoa % niistä, jotka käyttävät rahaa opiskeluun (n= vuonna ) Kuvio c. Opintojen rahoitus ikäryhmittäin "Millä tavoin aiotte rahoittaa opiskelunne? Mikä on tärkein keino?" % niistä, jotka käyttävät rahaa opiskeluun Työssä käymällä Opintorahalla Vanhempien / sukulaisten rahoituksella Omilla säästöillä Opintolainalla M uuten Ei osaa sanoa - (n=) - (n=) - (n=) - (n=) - (n=)
Kesäkuu. Asunnon rahoitus Tutkimuksessa mukana olevista nuorista prosenttia asuu vanhempiensa luona. Nuorimmista eli - vuotiaista vanhempiensa luona asuu prosenttia, -vuotiaista prosenttia, -vuotiaistakin vielä prosenttia, mutta -vuotiaista tai sitä vanhemmista enää viitisen prosenttia. Vastaajista prosenttia aikoo käyttää seuraavan vuoden aikana rahaa asunnon ostoon. Niiltä, jotka ilmoittivat aikovansa käyttää rahaa asunnon ostoon, tiedusteltiin asunnon oston rahoituskeinoja. Tavallisen pankkilainan merkitys asunnon tärkeimpänä rahoituskeinona on edelleen keskeisin. Nyt prosenttia asunnon ostoa suunnittelevista nuorista aikoo rahoittaa asunnon oston tavallisella pankkilainalla. Osuus on edelleen kasvanut selvästi vuoden takaisesta. Muiden säästöjen merkitys asunnon rahoituksessa on myös kasvanut edellisvuodesta, nyt prosenttia ilmoittaa sen tärkeimmäksi rahoituskeinoksi. ASP-säästöt ja ASP-lainan merkitys on vuoden sisällä laskenut selvästi, sillä nyt vain yksi prosentti asunnon hankintaa suunnittelevista ilmoitti ASP-säästöt ja ASP-lainan tärkeimmäksi asunnon rahoituskeinoksi. Vuosi sitten ASP-säästöjen ja ASP-lainan osuus oli vielä prosenttia. Vanhempien tai sukulaisten rahoituksen merkitys on vuoden sisällä pysynyt samalla tasolla eli viisi prosenttia ilmoitti sen tärkeimmäksi asunnon rahoituskeinokseen. Tavallisen pankkilainan merkitys asunnon tulevana rahoituskeinona kasvaa iän myötä ja on suurin - vuotiailla, joista prosentille tavallinen pankkilaina on tärkein asunnon rahoituskeino.
Kesäkuu Kuvio a. Asunnon rahoitus "Millä seuraavista aiotte rahoittaa asunnon oston? Mikä on tärkein rahoituskeino?" Tavallisella pankkilainalla Muilla säästöillä Vanhempien/ sukulaisten rahoituksella ASP-säästöillä ja ASP-lainalla Nykyisestä asunnosta saatavalla myyntitulolla Muuten Ei osaa sanoa % niistä, jotka käyttävät rahaa asunnon ostoon (n= v. ) *) * ) lähtien on kysytty asunnon oston rahoituskeinoja, aiemmin asunnon hankinnan rahoituskeinoja
Kesäkuu Kuvio b. Asunnon rahoitus ikäryhmittäin "Millä seuraavista aiotte rahoittaa asunnon oston? Mikä on tärkein rahoituskeino?" % niistä, jotka käyttävät rahaa asunnon ostoon Tavallisella pankkilainalla M uilla säästöillä Vanhempien/ sukulaisten rahoituksella ASPsäästöillä ja ASPlainalla Nykyisestä asunnosta saatavalla myyntitulolla M uuten Ei osaa sanoa - (n=) - (n=) - (n=) - (n=)
Kesäkuu. SÄÄSTÄMINEN JA SIJOITTAMINEN. Nykyiset säästämis- ja sijoituskohteet Nuorista prosentilla on säästettynä tai sijoitettuna varoja eri kohteisiin, kun osuus vuosi sitten oli prosenttia. Tutkimuksessa mukana olevaan väestöön suhteutettuna tämä edustaa noin nuorta. Nuorilla on vähemmän säästöjä ja sijoituksia kuin koko väestöllä, sillä vastaavasti tämän vuoden keväällä ilmestyneen Säätäminen ja luotonkäyttötutkimuksen mukaan koko väestöstä eli - -vuotiaista prosentilla on säästöjä ja sijoituksia. Koko väestöllä säästäminen ja sijoittaminen on noussut vuoden takaisesta kolmella prosenttiyksiköllä, mutta nuorilla osuus on nyt kolme prosenttiyksikköä alemmalla tasolla kuin vuosi sitten. Nuorten säästöt ja sijoitukset ovat tavallisimmin säästö- tai sijoitustileillä. Osuus on lähes samalla tasolla viime kevääseen nähden. Säästäminen ja sijoittaminen käyttelytilille on laskenut viime keväästä neljällä prosenttiyksiköllä prosenttiin, ollen nyt lähes vuoden tasolla. Sijoitusrahastosäästämisen ja pörssiosakkeisiin sijoittamisen suosio on edelleen hieman laskenut viimevuotisesta. Pieni osa nuorista eli kaksi prosenttia säästää vapaaehtoisiin eläkevakuutuksiin. Ikäryhmittäin tarkasteltuna vasta -vuotiailla korostuvat myös muut sijoituskohteet kuin säästäminen säästö-, sijoitus- tai käyttelytileille. Muista taustaryhmistä korkeakouluopiskelijat säästävät keskimääräistä useammin sijoitusrahastoihin ja pörssiosakkeisiin ja pelkästään työssäkäyvät nuoret käyttävät erilaisia vakuutussäästämisen vaihtoehtoja keskimääräistä enemmän. Säästö- ja sijoituskohteittain tarkasteltuna nuorilla on koko väestöön verrattuna selvästi vähemmän säästöjä ja sijoituksia käyttelytileillä, sijoitusrahastoissa sekä pörssiosakkeissa. Säästäminen ja luotonkäyttö - tutkimuksessa -vuotiailla on lisäksi yleisemmin säästöjä ja sijoituksia muissakin kohteissa kuten vapaaehtoisissa eläkevakuutuksissa, säästö- ja sijoitusvakuutuksissa sekä maa- ja metsäomaisuudessa, joissa nuorista luonnollisesti vielä vain varsin pienellä osalla on säästöjä.
Kesäkuu Kuvio a. Nykyiset säästö- ja sijoituskohteet "Onko teillä tällä hetkellä säästettynä tai sijoitettuna varoja jossain kohteessa?" On säästöjä tai sijoituksia % vastaajista (n= vuonna ) "Missä seuraavista kohteista teillä on säästöjä tai sijoituksia?" % vastaajista (n= vuonna ) Säästö-, sijoitus- tai muulla pankkitilillä Käyttelytilillä ( esim. palkkatilillä) Sijoitusrahastoissa Pörssiosakkeissa Vapaaehtoisissa eläkevakuutuksissa Säästö- ja sijoitusvakuutuksissa Sijoitusasunnon muodossa Maa- ja metsäomaisuudessa Muissa arvopapereissa (ml. optiot) Loma-asunnon muodossa Obligaatioissa tai muissa joukkovelkakirjoissa Muussa kohteessa Ei ole erityistä kohdetta
Kesäkuu Kuvio b. Nykyiset säästö- ja sijoituskohteet ikäryhmittäin "Missä seuraavista kohteista teillä on säästöjä tai sijoituksia?" % vastaajista Säästö-, sijoitustai muulla pankkitilillä Käyttelytilillä ( esim. palkkatilillä) Sijoitusrahastoissa Pörssiosakkeissa Vapaaehtoisissa eläkevakuutuksissa Säästö- ja sijoitusvakuutuksissa - (n=) - (n=) - (n=) - (n=) - (n=). Säästö- ja sijoitusaikeet Säästämis- ja sijoitusaikeissa nuorilla on hienoista kasvua. Nuorista prosenttia ilmoittaa aikovansa säästää tai tehdä sijoituksia seuraavan kuukauden aikana, kun viime keväänä säästö- ja sijoitusaikeita oli prosentilla. Nuorilla on koko väestöä enemmän säästö- ja sijoitusaikeita, sillä koko väestöstä tällä hetkellä prosentilla on säästö- ja sijoitusaikeita. Niistä nuorista, joilla on jo tällä hetkellä säästöjä ja sijoituksia, prosenttia aikoo edelleen jatkaa säästämistä ja sijoittamista. Viime keväänä osuus oli vastaavasti prosenttia. Niistäkin vastaajista, joilla ei tällä hetkellä ole säästöjä tai sijoituksia, prosentti ilmoittaa aikovansa aloittaa säästämisen tulevan vuoden aikana. Osuus on pysynyt lähes edellisvuoden tasolla. Useimmiten nuoret aikovat edelleen säästää säästö- ja sijoitustilille, jonka suosio säästökohteena on edelleen vuoden sisällä kasvanut nuorten keskuudessa. Kiinnostus rahastosijoittamiseen on edelleen hieman laskenut viime keväästä. Käyttelytilisäästämisen, osakesäästämisen ja vapaaehtoisten eläkevakuutusten suosio tulevana kohteena on viime kevääseen nähden pysynyt lähes ennallaan. Tulokset ovat samansuuntaiset kuin koko väestölläkin. Nuorimmat eli alle -vuotiaat aikovat säästää keskimääräistä useammin käyttelytilille, kun taas vanhemmilla ja työssäkäyvillä nuorilla tulotason noustessa on aikomuksia sijoittaa myös muihin säästö- ja sijoituskohteisiin.
Kesäkuu Kuvio a. Säästö- sijoitusaikeet "Aiotteko säästää tai sijoittaa seuraavien kuukauden aikana?" Aikoo säästää tai sijoittaa % vastaajista (n= vuonna ) "Mihin seuraavista kohteista aiotte säästää tai sijoittaa?" % vastaajista (n= vuonna ) Säästö-, sijoitus- tai muulle pankkitilille Käyttelytilille ( esim. palkkatilille) Sijoitusrahastoihin Pörssiosakkeisiin Vapaaehtoisiin yksilöllisiin eläkevakuutuksiin Säästö- ja sijoitusvakuutuksiin Sijoitusasunnon ostamiseen Muihin arvopappereihin (ml. optiot) Maa- ja metsäomaisuuteen Obligaatioihin tai muihin joukkovelkakirjoihin Muuhun kohteeseen Ei ole erityistä kohdetta
Kesäkuu Kuvio b. Säästö -sijoitusaikeet ikäryhmittäin "Mihin seuraavista kohteista aiotte säästää tai sijoittaa?" % vastaajista Säästö-, sijoitustai muulla pankkitilille Käyttelytilille ( esim. palkkatilillä) Sijoitusrahastoihin Pörssiosakkeisiin Vapaaehtoisiin yksilöllisiin eläkevakuutuksiin Säästö- ja sijoitusvakuutuksiin - (n=) - (n=) - (n=) - (n=) - (n=) Niistä nuorista, joilla on säästöjä tai sijoituksia tai jotka aikovat säästää tai sijoittaa tulevan vuoden aikana, prosenttia säästää vararahastoksi tai pahan päivän varalle. Lähes yhtä yleinen säästöjen tai sijoitusten käyttötarkoitus on erilaisten kulutustavaroiden hankkiminen, jonka ilmoitti prosenttia säästäjistä ja sijoittajista. Reilu neljännes aikoo säästää tai sijoittaa asunnon hankintaa varten. Ikä vaikuttaa säästöjen käyttötarkoitukseen selvästi. Kun alle -vuotiaat säästävät selvästi muita useammin kulutustavaroiden hankkimiseksi niin - -vuotiailla korostuu asunnon hankinta säästöjen käyttökohteena. Koko väestöön verrattuna nuoret elinvaiheestaan johtuen luonnollisesti säästävät useammin hankkiakseen erilaisia kulutustavaroita tai ostaakseen asunnon. Vastaavasti koko väestöä vähemmän he säästävät vararahastoksi tai pahan päivän varalle sekä eläkeaikoja varten.
Kesäkuu Kuvio c. Mihin asioihin tai tarkoitukseen aikoo käyttää säästöjä tai sijoituksia "Minkälaisiin asioihin tai tarkoitukseen aiotte käyttää säästöjänne tai sijoituksianne?" % niistä, joilla on säästöjä/sijoituksia tai jotka aikovat säästää/sijoittaa (n= v. ) Vararahastoksi tai pahanpäivän varalle Erilaisten kulutustavaroiden hankkimiseksi Asunnon hankintaa varten Eläkeaikoja varten Opiskeluun Lomamatkaan Perinnöksi Remonttiin Muuta tarkoitusta varten Ei osaa sanoa. Säästö- ja sijoituskohteen valintakriteerit Sijoitusmarkkinoilla vallitseva epävarmuus ja tilisäästämisen suosion kasvu näkyvät myös nuorilla säästö- ja sijoituskriteereiden painotuksissa. Turvallisuus on nuorille edelleen tärkein kriteeri valittaessa säästö- tai sijoituskohdetta. Seuraavaksi eniten arvostetaan sijoituskohteen riskittömyyttä, tuottoa ja sen jälkeen kohteen vaivattomuutta. Huomionarvoista eri kriteereissä on kuitenkin se, että lukuun ottamatta sijoituskohteen arvon vaihtelua, kaikkien muiden kriteereiden merkitys säästämis- ja sijoituskohteiden valinnassa on laskenut. Nuorilla kriteereiden painoarvot ovat pienemmät kaikilta osin koko väestöön verrattuna. Selkeästi vähemmän nuorilla valintaan vaikuttaa eläketurva tai eläkevuosiin varautuminen, sijoituskohteen riskittömyys sekä vaivattomuus ja verottomuus tai muut veroedut.
Kesäkuu Kuvio. Säästö- ja sijoituskriteerit "Minkä verran seuraavilla tekijöillä on vaikutusta valitessanne säästämis- ja sijoituskohdetta? % vastaajista (n= vuonna ) Turvallisuus Sijoituskohteen riskittömyys Tuotto Vaivattomuus Rahaksi muuttamisen helppous Sijoituskohteen arvon vaihtelu Verottomuus Sijoitusaika Eläketurva/Eläkevuosiin varautuminen % % % % % % Paljon vaikutusta Jonkin verran vaikutusta Ei lainkaan vaikutusta Ei osaa sanoa
Kesäkuu. LUOTONOTTO. Nykyiset luottomuodot Tällä hetkellä prosentilla nuorista on lainaa. Osuus on lähes viimevuotisella tasolla. Tutkimuksessa mukana olevaan väestöön suhteutettuna tämä edustaa noin nuorta. Nuorilla luottoa omaavien osuus on pienempi kuin koko väestöllä, sillä koko väestöstä eli -vuotiaista prosentilla on lainaa. Nuorista eniten luottoa omaavia on - ikäryhmään kuuluvilla. Heistä prosentilla on jotain lainaa. Osuus oli samalla tasolla myös vuosi sitten. Kuvio a. Luottomuodot "Onko teillä tällä hetkellä lainaa tai luottoa?" "Mitä seuraavista lainoista tai luotoista teillä on?" On lainaa tai luottoa Opintolainaa Asuntolainaa On jotain kulutusluottoa Kulutusluottoa pankista Luotollinen pankkitili Muu luottokorttiluotto, jossa maksuaikaa yli kuukautta Kaupan kanta-asiakaskorttiin liitettyä luottoa tai kaupan tililuottoa Kaupan osamaksuluottoa Pikavippi Jotain muuta luottoa % vastaajista (n= vuonna ),,, Ottanut pikavippiä viimeisen vuoden aikana
Kesäkuu Kuvio b. Luottomuodot ikäryhmittäin Mitä seuraavista lainoista tai luotoista teillä on?" % vastaajista Opintolainaa Asuntolainaa On jotain kulutusluottoa, josta Kulutusluottoa pankista Luotollinen pankkitili Kaupan kantaas.korttiin liitettyä luottoa tai kaupan tililuottoa Kaupan osamaksuluottoa - (n=) - (n=) - (n=) - (n=) Muu luottokorttiluotto, maksuaikaa yli kk Nuorista prosentilla on opintolainaa, mutta opintoluotollisten osuus on laskenut kolmella prosenttiyksiköllä vuoden takaisesta. Yleisintä opintolaina on -vuotiailla, joista joka neljännellä on opintolainaa. Yli -vuotiaista opintolainaa on prosentilla. Opintolainaa ottavat yleisimmin opisto-, ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opiskelijat. Heistä noin joka neljännellä on opintolainaa. Asuntolainaa on tällä hetkellä prosentilla nuorista eli tällä hetkellä noin nuorella on asuntolainaa, kun vuosi sitten osuus oli prosenttia. Asuntolainan ottaminen ajoittuu yhteen muuttamiseen ja perheen perustamiseen ja asuntolainat alkavatkin lisääntyä merkittävästi ikävuodesta lähtien. Tässä tutkimuksessa prosentilla -vuotiaista on asuntolainaa ja osuus on kolme prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuosi sitten. Vastaavasti -vuotiailla on keskimääräistä useammin myös säästöjä ja sijoituksia erilaisissa kohteissa, osuus sekä tänä että viime vuonna oli prosenttia. Asuntolainaa nuorilla on selvästi vähemmän kuin koko väestöllä keskimäärin, sillä kun nuorista asuntolainaa on prosentilla, on vastaava osuus koko väestöstä prosenttia. Ensimmäistä kertaa kysyttiin nyt myös sitä, onko asuntolaina otettu asunnon ostoon vai peruskorjaukseen. Asuntolainaa ottaneista nuorista prosenttia ilmoitti ottaneensa lainan asunnon ostoa varten ja vain prosenttia kertoi käyttäneensä asuntolainan nykyisen asunnon peruskorjaukseen. Nuorissa on tyypillisesti eniten ensiasunnon ostajia, joten pelkästään asunnon peruskorjaukseen lainaa otetaan harvoin. Säästäminen ja luotonkäyttö -tutkimuksessa havaittiin, että peruskorjaukseen lainaa ottaneiden osuus lisääntyy iän myötä ja on suurimmillaan vasta yli -vuotiaiden keskuudessa. Kulutusluottoja on prosentilla nuorista. Osuus on laskenut parin vuoden aikana, sillä vuosi sitten kulutusluottoa oli prosentilla ja vuonna prosentilla nuorista. Nuorilla kulutusluottoa omaavien osuus on pienempi kuin koko väestöllä, sillä vastaavasti koko väestöstä kulutusluotollisten osuus on prosenttia. Kulutusluotoista tavallisin luottomuoto on pankista otettu kulutusluotto. Pankit myöntävät vakuudellista kulutusluottoa yleensä suurempia hankintoja varten kuten auton tai moottoripyörän hankintaan tai remontin tekoon. Sitä on noin joka kymmenennellä nuorella kuten vuosi sitten. Seuraavaksi tavallisin kulutusluottomuoto on luotolliseen pankkitiliin liitetty luotto ja yli kuukautta maksuaikaa sisältävät luottokorttiluotot.
Kesäkuu Lähes joka kolmannella eli prosentilla nuorista on joko asuntolainaa tai kulutusluottoa. Pelkästään asuntolainaa on yhdeksällä prosentilla ja pelkästään kulutusluottoa puolestaan prosentilla nuorista. Samanaikaisesti sekä asuntolainaa että kulutusluottoa on viidellä prosentilla nuorista. Kulutusluottojen kuten muidenkin luottojen ottaminen lisääntyy iän myötä. Keskimääräistä tavallisimpia kululutusluotot ovat -vuotiailla ja heistä kolmasosalla on jotain kulutusluottoa. Pikavippejä ottaneiden nuorten osuus on tässä tutkimuksessa, prosenttia. Viime vuonna osuus oli, prosenttia. Viimeisen kuukauden aikana pikaluottoa on ottanut prosenttia kaikista vastaajista, vuosi sitten vastaava osuus oli prosenttia. Koko väestöstä pikavippiä kertoo ottaneensa prosenttia. Sekä asunto- että kulutusluotonottajat ovat tavallisimmin työelämässä mukana olevia ja keskimääräistä hyvätuloisempia nuoria. Lainaa omaavista nuorista prosentilla on samanaikaisesti myös säästöjä ja sijoituksia erilaisissa kohteissa, vuosi sitten osuus oli jo samalla tasolla. Koko väestössä lainaa omaavista prosentilla on myös säästöjä tai sijoituksia. Säästöt voivat toimia talouden puskurina tai pelivarana tulevia kulutustarpeita varten. Vaikka suurella osalla lainanottajista on samanaikaisesti myös säästöjä ja sijoituksia niin yksittäiselle taloudelle vähäiset säästöt ja suuret velat voivat luonnollisesti aiheuttaa riskejä.. Luotonottosuunnitelmat Kaikkiaan prosenttia nuorista ilmoitti aikovansa ottaa luotto seuraavien kuukauden aikana, kun vuosi sitten prosentilla oli luotonottoaikeita. Eniten luotonottoaikeita on yli -vuotiailla, joista reilu viidennes ilmoitti aikovansa ottaa lainaa. Tavallisimmin aiotaan ottaa asuntolainaa, jota aikoo ottaa kahdeksan prosenttia nuorista. Viime keväänäkin yhtä suuri osuus nuorista oli asuntoluotonottoaikeissa. Asuntolainanottoaikeita on keskimääräistä muita enemmän -vuotiailla, joista prosenttia aikoo ottaa asuntolainaa. Osuus on viimevuotisella tasolla. Opintolainaa aikoo ottaa neljä prosenttia ja osuus on ollut hienoisessa laskussa viimeisen neljän vuoden aikana. Opintolainaa suunnittelevat ottavansa muita tavallisemmin -vuotiaat, joista seitsemän prosenttia suunnittelee opintolainanottoa. Yliopistossa ja korkeakoulussa opiskelevat suunnittelevat muita useammin opintolainaottoa, osuus on prosenttia. Pankin kulutusluottoa aikoo ottaa kolme prosenttia nuorista Tällä kertaa kysyttiin myös sitä, aiotaanko asuntolainaa ottaa asunnon ostoon vai peruskorjaukseen. Asuntolainaa ottaneista nuorista prosenttia aikoo ottaa lainansa asunnon ostoa varten ja prosenttia nykyisen asunnon peruskorjaukseen. Nuorilla luotonottoaikeet ovat muuta väestöä vahvemmat, sillä vastaavasti Säästäminen ja luotonkäyttö - tutkimuksen mukaan -vuotiaista yhdeksän prosenttia aikoo ottaa lainaa. Asuntolainaa aikoo ottaa viisi prosenttia koko väestöstä.
Kesäkuu Kuvio a. Luotonottosuunnitelmat luottomuodoittain "Aiotteko ottaa uutta lainaa tai luottoa seuraavien kuukauden aikana?" Aikoo ottaa lainaa / luottoa "Mitä seuraavista luotoista aiotte ottaa?" Asuntolainaa Opintolainaa Kulutusluottoa pankista Luotollinen pankkitili Muuta luottokorttiluottoa, jossa maksuaikaa yli kuukautta Kaupan kanta-asiakas korttiin liitettyä luottoa tai kaupan tililuottoa Kaupan osamaksuluottoa % vastaajista (n= vuonna ) % vastaajista (n= vuonna ) Kuvio b. Luotonottosuunnitelmat ikäryhmittäin "Mitä seuraavista luotoista aiotte ottaa?" % vastaajista Asuntolainaa Kulutusluottoa pankista Opintolainaa - (n=) - (n=) - (n=) - (n=) - (n=)