Metsätalouden vesiensuojelumenetelmät ja vesiensuojelusuositukset Samuli Joensuu 21.11.2012 Iso-Valkeinen, Kuopio
Hakkuut, maanmuokkaus ja energiapuun korjuu 5.12.2012 2
Hakkuissa jätetään vesistöjen varteen suojakaista
Vesiensuojelu hakkuissa Uudistusalan pintavedet kerääntyvät alaviin paikkoihin. Suojakaistan leveys vaihtelee maaston muotojen, kasvillisuuden luontaisen vaihettumisen ja maalajin mukaan Vähimmäisleveys on 5 metriä Mahdollista tulva-aluetta ei lasketa mukaan suojakaistan leveyteen Tapion luontolaatuarvioinneissa keskimäärin 8 13 m 5.12.2012 4
Vesiensuojelu hakkuissa Hakkuualan ja vesistön väliin jätettävällä suojakaistalla ei muokata, ei lannoiteta, ei nosteta kantoja, vältetään liikkumista koneilla vältetään urapainumia välttämättömät ylitykset mahdollisimman kantaviin kohtiin puita voi poistaa ja tehdä taimikonhoitotöitä latvusmassan jättämistä suojakaistalle vältetään arvokasta elinympäristöä ei käytetä vesiensuojeluun ominaispiirteet säilyttävä rajaus riittää vesiensuojelua varten huolehditaan, ettei kiintoainesta pääse elinympäristöön ojat suositellaan mahdollisuuksien mukaan padottavaksi oikovirtausten välttämiseksi ennen patoa ojien suuntaa käännetään ei käytetä kemiallisia torjunta-aineita suojakaistoille voidaan istuttaa puita maanpintaa muokkaamatta mättäitä voidaan tarvittaessa nostaa ulkopuolelta
Vesistöjen läheisyys Ojien, purojen ja norojen ylityspaikat suojataan korjuun ajaksi puilla tai muilla tilapäissilloilla, jotka poistetaan korjuun päätyttyä. Suojakaistalta voidaan poistaa puita maanpintaa rikkomatta. Puita ei kaadeta vesistöön ja hakkuutähteet kerätään pois. Suojakaistoja voidaan hyödyntää säästöpuualueina 5.12.2012 6
Vesiensuojelu maanmuokkauksessa
Muokkausmenetelmän valinta 5.12.2012 8
Naveromätästys
Vesiensuojelu Naveroiden päissä saa olla ajoittain seisovaa vettä, koska naveroilla ei tavoitella pysyvää kuivatusvaikutusta.
Vedet johdetaan naveroista Pintavalutuksen kautta vesistöön
Ojitusmätästys Kohteina vedenvaivaamat soistuvat kankaat ja turvemaat Vesiensuojelussa samat menetelmät kuin kunnostusojituksessa Suunnitelma vähintään kartalle Kuivatusojiksi tarkoitettujen ojien syvyys sama kuin kunnostusojituksessa 5.12.2012 12
Uudistusalalla olevien vanhojen ojien perkaus edellyttää vesiensuojelusuunnitelmaa
Pohjavesialueet I ja II luokan pohjavesialueilla ei suositella kulotusta luonnonhoidollinen kulotus voi tulla kyseeseen I ja II luokan pohjavesialueilla samoin kuin III luokan pohjavesialueilla, joita ei ole tarkemmin tutkittu suositellaan pääsääntöisesti kevennettyä maanmuokkausta Mikäli pohjavesialuetta peittää moreenikerros, voi käyttää äestystä, laikkumätästystä ja kääntömätästystä, ellei muokkausjälki ulotu moreenikerroksen läpi I ja II luokan pohjavesialueilla ei käytetä kemiallisia kasvinsuojeluaineita Kantoja ei korjata I luokan pohjavesialueilta eikä myös suositella korjattavaksi II luokan pohjavesialueilta 5.12.2012 14
Energiapuun korjuu Hakkuutähteiden poisto vähentää ravinteita vesistöjen läheisyydestä ja pohjavesialueilta. Oksien ja latvusmassan korjuussa jätetään alalle 30 % massasta Vesiensuojelusta huolehtiminen on erityisen tärkeää kantojen nostossa, jota tehdään viljavilla ja hienojakoisilla mailla 5.12.2012 15
Suojakaistojen leveyssuositukset Vesistöt ja pienvedet kantojen nostossa: Vähintään 7 m niiden rannasta Metsäojat Vähintään 3 m Eroosioherkillä rinteillä kantoja ei nosteta tai jätetään nostokatkoja Ei varastointia ojien päälle 5.12.2012 16
Kunnostusojituksen vesiensuojelumenetelmät 5.12.2012 17
Suositeltava kaivusyvyys kuivatusojissa Turvekerroksen paksuus, m Kaivusyvyys yleensä, m < 0,30 0,30-0,80 > 0,80 0,60 0,90 0,70 1,00 0,80 1,10
Ojitus ja pohjavedet Pohjaveden purkumekanismeja. Toiminta varovaisuusperiaatteen mukaisesti Ojien perkaus mahdollista, kun ei syvennetä alkuperäistä ojasyvyyttä Pysytään turpeessa 5.12.2012 19
Valuma-alueen määrittely Valuma-alueen rajaus merkitty punaisella viivalla Valuma-alueen rajaus on tärkeä vesiensuojelurakenteiden mitoituksessa Uudet paikkatietosovellukset 5.12.2012 20
Veden virtaussuuntien kuvaaminen paikkatiedon avulla
Vesiensuojelu kunnostusojituksessa Ojakohtaista kiintoaineskuormaa voidaan vähentää jättämällä ojaan kaivu- tai perkauskatkoja ja kaivamalla lietekuoppia noin 100 metrin välein
Laskeutusaltaalla saadaan kiinni karkeaa kiintoainesta
Laskeutusaltaan toimintaperiaate Laskeutusaltaan toimivuus ja hiukkasen pidättyminen altaaseen. 5.12.2012 24
Laskeutusaltaan mitoitus Laskeutusaltaiden mitoitus vesimäärän perusteella. Mitoitus pitkille kapeille altaille pysäyttämään hienoa hietaa tai sitä karkeampaa maa-ainesta. Hanke numero: ALLAS VALUMA- ALTAAN MITAT MAAN PINNALLA ALTAAN ALTAAN KORKEUS ALUE MPY PUUSTO PURKUOJAN SEINÄ- LIETEVARA KOKONAIS LEVEYS PITUUS SYVYYS SYVYYS MIN KALTEVUUS TILAVUUS ALTAAN MITOITUSSUOSITUKSET ALTAAN PINTA-ALA MAX MIN LIETE- TILAVUUS NRO HA M M3/HA M M M M 1 : X M M3 M2 M2 M2 M3 M3 M3 1 20 120 80 6,0 15,3 2,0 0,3 0,75 1,20 125 60 92 160 40 99 100 2 50 120 80 6,0 35,7 2,0 0,3 0,75 0,50 310 150 214 400 100 248 250 3 30 50 120 7,0 13,0 2,0 0,3 0,75 1,30 128 90 91 240 60 102 150 LASKE MAX TYHJENNÄ
Pintavalutuskenttä
Pintavalutus Pintavalutuskentät, suojavyöhykkeet, kaivu- ja perkauskatkot, kosteikot Pintavalutuskenttä vaatii hyvää suunnittelua Kaltevuus-/kuivatusongelmat ensisijassa pintavalutuskentän käytön tai sijoituspaikan esteenä Pintavalutuskentän suunnittelussa on tärkeätä tietää pintavalutuskentän hyötyalan (maksimivedenpeittämän alan) suhde valuma-alueen kokoon Tämän tiedon avulla pystytään arvioimaan pintavalutuskentän teho erityisesti kiintoaineksen pidätyksessä Jatkossa suositellaan käytettäväksi pintavalutusta, vaikka pintavalutuksen hyötyala ja samalla puhdistusteho olisi pienikin kentän pinta-alan suhde valuma-alueeseen on tärkeä selvittää, jotta puhdistusteho voidaan arvioida (ks. käyrä)
Virtaamansäätö Kuvat Hannu Marttila ja Juha Jämsén
Kaavakuva virtaamansäätötekniikasta (Putkipato) Putken asennuskorkeus määritellään siten, että sekä altaan mitoitusohjeet sekä yläpuoleisen ojaston kuivatusteho säilyvät riittävinä. 5.12.2012 30
Putkipadolla säädelty laskeutusallas Tulva-aikainen tilanne, jossa padotus ylettyy altaan lisäksi osittain myös yläpuoleiselle ojitusalueelle. Putkipatoa suositellaan laskeutusaltaiden yhteyteen, koska näin saadaan altaiden laskeutustilavuus säädettyä ja hyödynnettyä täysimääräisesti 5.12.2012 31
Virtaamansäätöpadon mitoitusnomogrammi Virtaamansäätöpadon mitoitusnomogrammi turvemetsien ojitusalueille. Nomogrammin ylempi viiva on tarkoitettu kohteille, joiden valuma-alue on lähes kokonaan ojitettu tai kohteille joissa rakenteen kohdalla esiintyy alapuolista padotusta. Alempi viiva on tarkoitettu ojitusalueille, joilla on myös yläpuolista (ei ojitettua) valuma-aluetta. 5.12.2012 32
Paikkatiedon hyödyntäminen virtaamansäädön suunnittelussa Vesiensuojelun suunnittelun lähtökohtana ovat ojien ja vesiensuojelurakenteiden valuma-alueet. Laserkeilausaineistoa voidaan tulevaisuudessa hyödyntää muun muassa arvioitaessa putkipatojen padotusvaikutuksia tai ojien eroosioherkkyyksiä 5.12.2012 33
Muita patoratkaisuja V-pato. Kiviset pohjapadot ovat maisemallisesti kauniita elementtejä. Tällaisissa padoissa myös kalojen kulku on mahdollista. 5.12.2012 34
Kosteikot
Torsanjoen kosteikko, Ruokolahti Kuvat: Seppo Repo, Suomen metsäkeskus ja Samuli Joensuu, Tapio
Kosteikot patoamalla painanteisiin syvänteitä ja matalia osia kasvillisuuden nopea saanti kosteikkoon eduksi rajattu valuma-alue mitoitus vesimäärälaskelmiin perustuen maanpinnan muotojen hyväksi käyttö esimerkiksi järvikuiviot suunnittelijan paikallistuntemus tärkeä hyödynnettävä maaperätutkimus korkeustasot nykyteknologialla kasvillisuuden nopean tulon kannalta optimaalisiksi laserkeilaustekniikka avuksi kohteiden löytymisessä 5.12.2012 38