Uusi vesilaki ja asetus astuivat voimaan Ojitus ja suojellut vesiluontotyypit Ylitarkastaja Arto Paananen
|
|
- Sari Laakso
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Uusi vesilaki ja asetus astuivat voimaan Ojitus ja suojellut vesiluontotyypit Ylitarkastaja Arto Paananen Pirkanmaan ELY-keskus Ympäristönsuojeluyksikkö
2 Vesilain tuomia muutoksia Virtaavien vesien vesistöt määritellään mm. valuma-alueen perusteella Joki valuma-alue (yli 100 km 2 ), puro ( km 2 ) Noro = puroa pienempi uoma, jossa ei jatkuvasti virtaa vettä Tekojärvet ja -lammet muuttuivat vesistöiksi Vesilain mukaiset säädökset ja MRL:n säädökset? Ilmoitusvelvollisuus muuttuu Ojitusilmoitus 60 päivää ennen aloittamista ELY:een Ennakkovalvonnan apuväline Ojitusasiat asemakaava-alueella (5 luku) Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan Ratkaisijana kunnan määräämä viranomainen
3 Vesistön määritelmä EI VESISTÖT VESISTÖT Onko valumaalue yli 100 km 2 KYLLÄ EI Onko valumaalue yli 10 km 2 KYLLÄ EI Uoman luonnollisuus? Kulkeeko uomassa merkittävästi kalaa? Uoman luonnollisuus? Kulkeeko uomassa merkittävästi kalaa? KYLLÄ EI EI KYLLÄ Virtaako uomassa aina vettä? EI KYLLÄ Virtaavan veden vesistöt ja muut uomat JOKI PURO OJA KANAVA NORO Veden peittämä alue LÄHDE JÄRVI TEKOLAMMIKKO (irrallaan vesistöstä) LAMPI TEKOJÄRVI TEKOLAMMIKKO (vesistön tai pohjaveden yhteydessä)
4 Ruoppaus ja ojitus -määritelmät Ruoppaus vesialueen pohjasta maa-aineksen ja lietteen aiheuttaman haitan poistamista Ojitus on maa-alueen kuivattamiseksi tai haitallisen veden poistamiseksi tehtävä toimenpide (VL luku 5)
5 Vesilupa ja vesiluontotyyppien suojelu Yli 500 m 3 ruoppauksille lupavelvollisuus Puron uoman luonnontilan säilymisen vaarantaminen (VL 3:2 ) Yleinen luvanvaraisuus Säädös oli välillisesti jo edellisessä vesilaissa Noron, lähteen, lammen luonnontilan vaarantaminen (VL 2:11 ) Kielto, johon lupaviranomainen voi myöntää yksittäistapauksessa poikkeuksen, mikäli suojelutavoitteet eivät huomattavasti vaarannu Sisältyi jo edelliseen lakiin (1996 lähtien) Ojituksen haitalliset vaikutukset alapuolelle Luvantarve säilyi, valvonta muuttui
6 Vesilain tarkoittama luonnontilaisuus Koskee erityisesti uomaa, ja sen geometriaa mutta.. Koskee myös lähiympäristöä, jos uoma luonnontilainen Jos uoma ei ole luonnontilainen - Metsälaki Veden laadun muuttaminen/pilaaminen Ympäristönsuojelulaki Esim. noro - mutkitteleva ja kivikkoinen, ympäristö lehtoa tai rehevää korpea Koskee myös luonnontilan kaltaiseksi muuttunutta perattua puroa / ojaa Vanhat perkaushankkeet Kiviläjät uoman reunalla Luontotyypin ominaispiirteet (vrt. metsälaki 10 ) Esim. havumetsävyöhykkeen noro Luonnontilainen lähde Vaikutukset purkautuvaan vesimäärään Biologisen monimuotoisuuden (biodiversiteetti) kannalta olennaiset ominaispiirteet Kalan kulku Noron luonnontila vaarantuminen esim. purotaimenen nousu estyy Uoman lähiympäristön kasvillisuus
7 Luonnontilaisuuden määrittäminen Hankkeesta vastaava tekee / teettää Ojitusilmoitus / lausuntopyyntö ELY-keskukseen ELY-keskus tarkistaa ilmoituksen antaa tarvittaessa lausunnon Ilmoitus / lausunto ei vapauta lakien mukaisesta vastuusta Vähäiset, ominaispiirteisiin vaikuttamattomat muutokset mahdollisia Tierummun rakentaminen Toimenpiteen vaikutuksen kohta uomassa, alaosa / keskiosa /yläosa Luonnontilaisen ympäristön pilkkoutuminen
8
9 Vesienhoito ja metsätalous Ojitusilmoitus ELYkeskuksen näkökulmasta Metsäkeskuksen koulutuspäivä Emmi Lehkonen, Pirkanmaan ELY-keskus
10 Esityksen sisältö Vesienhoito ja metsätalous Ojitusilmoitusvelvollisuus Vähäinen ojitus Ilmoituksen sisältö Ilmoituksen käsittely ELYssä mihin viranomainen kiinnittää huomiota Emmi Lehkonen, Pirkanmaan ELY-keskus 2
11 Vesienhoito Pirkanmaalla Laki vesien- ja merenhoidon järjestämisestä (272/2011), asetus vesienhoidon järjestämisestä (1040/2006), asetus vesienhoitoalueista (1303/2004), Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/60/EY yhteisön vesipolitiikan puitteista (EUR-lex) Tavoitteena saavuttaa jokien ja järvien sekä pohjavesien vähintään hyvä tila vuoteen 2015 mennessä sekä samalla estää hyvälaatuisten vesien tilan heikkeneminen Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuosille , Pirkanmaan pinta- ja pohjavesien toimenpideohjelmat vuosille Vesienhoidon suunnittelu etenee kuuden vuoden jaksoissa, nyt valmistellaan vesienhoitosuunnitelmaa ja toimenpideohjelmaa vuosille Emmi Lehkonen, Pirkanmaan ELY-keskus 3
12 Metsätalouden toimenpiteet Kunnostusojituksen vesiensuojelun perusrakenteet (lietekuopat, kaivuja perkauskatkot, laskeutusaltaat, pienimuotoiset pintavalutuskentät) Kunnostusojitusten tehostettu vesiensuojelu (pohja- ja putkipadot, pintavalutuskentät, kosteikot) Ojitusten haittojen ehkäiseminen pohjavesialueilla Ojitettujen mutta jatkokasvatuskelvottomien soiden jättäminen ennallistumaan (2.kausi) Hakkuiden suojavyöhykkeet Lannoitusten suojakaistat Metsätalouden eroosiohaittojen torjunta Tehostettu vesiensuojelusuunnittelu Koulutus ja neuvonta Emmi Lehkonen, Pirkanmaan ELY-keskus 4
13 Emmi Lehkonen, Pirkanmaan ELY-keskus 5
14 Emmi Lehkonen, Pirkanmaan ELY-keskus 6
15 Kauden tavoitteet mm. Taloudellisesti kannattamattomat kunnostusojitukset? Vesiensuojelun perusrakenteiden laadun parantaminen Eroosiohaittojen torjunta: pohja- ja putkipadot sekä pvk:t Tehostettu vesiensuojelu tehostamisalueella Paikkatietoaineistojen hyödyntäminen Eroosioriskikartat Valuma-aluekohtainen suunnittelu Emmi Lehkonen, Pirkanmaan ELY-keskus 7
16 Ojitusilmoitusvelvollisuus Hankkeesta vastaavan on kirjallisesti ilmoitettava muusta kuin vähäisestä ojituksesta valtion valvontaviranomaiselle vähintään 60 vuorokautta ennen ojitukseen ryhtymistä (VL 5:6:1) Ilmoituksen tarkoitus on parantaa vesitaloushankkeiden ennakkovalvontaa Varmistetaan, että valvontaviranomainen saa lain valvonnan kannalta riittävät tiedot alueellaan toteutettavista hankkeista, valuma-aluekohtainen tarkastelu Käytäntöjen yhtenäistäminen Emmi Lehkonen, Pirkanmaan ELY-keskus 8
17 Ilmoituksen soveltamisala Vesilaissa ojituksella tarkoitetaan ojan tekemistä sekä ojan, noron, tai puron suurentamista maan kuivattamiseksi tai alueen käyttöä muuten haittaavan veden poistamiseksi (VL 5:1) Metsätaloudellinen ojitustermistö ei vastaa vesilain käsitteitä vesilain käsitteistössä metsätalouden kunnostusojituksissa on yleensä kyse ojituksesta Emmi Lehkonen, Pirkanmaan ELY-keskus 9
18 Vähäinen ojitus Lähtökohtana hankkeen vaikutusten vähäisyys Vaikutuksiltaan vähäisenä ojituksena, joka ei vaadi ilmoittamista, voidaan pitää esim. seuraavaa: Pienehkön (alle 5 ha) yksittäisen metsäkappaleen ojitus. Useat alle 5 ha:n hankkeet samalla valuma-alueella tai lähekkäin tulee ilmoittaa Vähäisen peltolohkon ojittaminen Rakennuspaikan kuivattamiseksi tarpeellisen ojan tekeminen omalle maalle Emmi Lehkonen, Pirkanmaan ELY-keskus 10
19 Vähäinen ojitus Kun ojan voidaan kokonaisuutena tarkasteltuna katsoa muuttuneen luonnontilaisen kaltaiseksi uomaksi (VL 5:8:2), ojan kunnossapidosta on tehtävä ilmoitus Happamilla sulfaattimailla ja pohjavesialueilla kaikista ojituksista ja ojituksen täydentämisestä tulee aina ilmoittaa Jos ojitus saattaa vaikuttaa haitallisesti vesistöön tai muihin luontoarvoihin, ojituksesta tulee ilmoittaa. Ojituksesta ei tarvitse ilmoittaa, jos ojituksella on aluehallintoviraston tai kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen päätös tai asiasta on tehty päätös ojitustoimituksessa tai muun lainsäädännön mukaisesti. Emmi Lehkonen, Pirkanmaan ELY-keskus 11
20 Ilmoituksen sisältö VL 5:6 ja vesitalousasetus 31 hankkeesta vastaavan nimi ja yhteystiedot hankkeen sijainti rajauksineen (myös asianmukaisella kartalla) yleiskuvaus kuivatettavasta alueesta ja vaikutusalueesta selvitys alueen kuivattamiseksi aikaisemmin suoritetuista toimenpiteistä selvitys perattavista ja kaivettavista uomista, vesiensuojelurakenteista ja muista suunnitelluista toimenpiteistä niiden sijaintia osoittavine karttoineen, kuvaus hankkeen ympäristövaikutuksista hankkeen toteuttamisen ajankohta ja kesto Viranomaisella tulee ilmoituksen perusteella olla edellytykset arvioida, edellyttääkö hanke vesilupaa tai ojitustoimitusta Emmi Lehkonen, Pirkanmaan ELY-keskus 12
21 Ilmoituskaavakkeet Ympäristöhallinnon verkkosivut FI/Vesi_ja_meri/Vesien_kaytto/Maankuivatus_ja_ojitus TASO-hankkeessa luotu lomake Metsäkeskuksen omat lomakkeet Oma ilmoituspohja?, sähköinen ilmoitus snlocation=/lomakkeet/ruoppausilmoitus.xsn&source= n.ahtp.fi Emmi Lehkonen, Pirkanmaan ELY-keskus 13
22 Metsäojitusilmoituksen käsittely ELYssä Toistaiseksi Pirkanmaan ELY-keskus lähettää kaikista ojitusilmoituksista lausunnon Jatkossa toimintatapaa saatetaan muuttaa niin, että lausunto annetaan vain niissä tapauksissa, kun hankkeessa/ilmoituksessa on jotain huomautettavaa Mahdollinen täydennyspyyntö, jos ilmoituksessa ei ole kaikkia tarvittavia tietoja Lausunto on kannanotto luvan/ojitustoimituksen tarpeeseen käytännössä ohjeistus siitä, miten ojitus tulee toteuttaa, jottei lupaa vaativia vaikutuksia aiheudu Emmi Lehkonen, Pirkanmaan ELY-keskus 14
23 Viranomainen kiinnittää huomiota: Hankkeen vesiensuojelu, ojien virtaussuunnat ja ojien etäisyys vesistöön Hankkeen toteutusaikataulu sekä kaivujärjestys Vaikutukset vesistöjen vedenkorkeuksiin Alueen maaperä, turvekerroksen paksuus, pohjamaan maalaji, eroosioherkät alueet Happamat sulfaattimaat Pintavesien ekologinen tila Metsätalouden lisätoimenpidealueet ja tehostettu vesiensuojelu (toimenpideohjelmat) Emmi Lehkonen, Pirkanmaan ELY-keskus 15
24 Viranomainen kiinnittää huomiota: Perustason vesiensuojelumenetelmät: pienimuotoisissa hankkeissa lietekuopat, ylisyvät ojat ja kaivu- ja perkauskatkot riittävät, muissa laskeutusallas tai pienimuotoinen pintavalutus Tehostettu vesiensuojelu: pintavalutuskentät, virtaamansäätö ja kosteikot Ilmoituksessa olisi hyvä olla perustelut miksi jokin vesiensuojelumenetelmä ei hankealueella ole mahdollinen Laskeutusaltaiden mitoitustiedot tärkeitä Emmi Lehkonen, Pirkanmaan ELY-keskus 16
25 Viranomainen kiinnittää huomiota: Suojelualueet ja huomionarvoiset lajit Natura-alueet: Natura-arvioinnin tarveharkinta ja Natura-arviointi, esim. ojitukset suoalueiden reunoilla Metsälain 10 :n mukaiset erityisen tärkeät elinympäristöt (ojitus kielletty, elinympäristöjen ominaispiirteiden säilyttäminen) Luonnontilaiset norot, enintään 1 ha suuruiset lammet tai järvet, lähteet (VL 2:11), luonnontilaiset ja luonnontilaisen kaltaiseksi palautuneet uomat (VL 3:2:8 ja 5:8:2) Pohjavesialueet, vedenottamot (luvan tarve VL 3:2, pohjaveden pilaamiskielto YSL 17 ) käsitellään tapauskohtaisesti Emmi Lehkonen, Pirkanmaan ELY-keskus 17
26 Ojituksen luvanvaraisuus Ojituksella sekä ojan käyttämisellä ja kunnossapidolla on oltava vesilain mukainen lupaviranomaisen lupa, jos se voi aiheuttaa: 1) ympäristönsuojelulain 3 :n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettua pilaantumista vesialueella; tai 2) 3 luvun 2 :ssä tarkoitettuja seurauksia, jollei kysymys ole yksinomaan puron yläpuolisella alueella suoritettavan ojituksen aiheuttamasta puron virtaaman muuttumisesta Ojitushankkeet harvoin luvanvaraisia Emmi Lehkonen, Pirkanmaan ELY-keskus 18
27 Kiitos! Emmi Lehkonen, Pirkanmaan ELY-keskus 19
28 Vesiensuojelu PEFC-metsäsertifioinnissa nykyinen vs. tuleva FSC Ylöjärvi Jouni Räty Suomen metsäkeskus 1
29 Standardit PEFC FI 1002:2009 ja PEFC FI 1003:2009 VS. Tarkistetun PEFC FI 1002:20XX standardiluonnoksen kriteeristö Uudistettu kriteeristö otetaan käyttöön vuonna Muutoksia korostettu punaisella.
30 KRITEERI 17 Vesistöjen ja pienvesien läheisyydessä toimittaessa huolehditaan vesiensuojelusta Suomen metsäkeskus 3
31 Suomen metsäkeskus 4
32 KRITEERI 14 Säästö- ja runkolahopuustoa jätetään metsätalouden toimenpiteissä Suomen metsäkeskus 5
33 Säästöpuiksi jätetään - petolintujen pesäpuut - järeät katajat - vanhat palokoroiset puut - aiemman puusukupolven järeitä puuyksilöitä - muodoltaan poikkeuksellisia puuyksilöitä - jaloja lehtipuita - kookkaita haapoja - puumaisia raitoja, tuomia ja pihlajia - tervaleppiä - kolopuita. Edellä lueteltujen ja järeän runkolahopuuston puuttuessa jätetään säästöpuiksi biologisen monimuotoisuuden kannalta hyödyllisiä, rinnankorkeusläpimitaltaan vähintään 10 cm paksuja puita, joilla on hyvät edellytykset kehittyä vanhoiksi puiksi Suomen metsäkeskus 6
34 Säästöpuut jätetään ensisijaisesti ryhmiin ja kriteerissä 10 lueteltujen arvokkaiden elinympäristöjen välittömään läheisyyteen, kriteerin 11 tarkoittamien avosoiden reunaan jätetyille suojakaistoille sekä kriteerin 17 tarkoittamien vesistöjen ja pienvesien suojakaistoille. Uudistusaloille jätettyjen säästöpuuryhmien maanpinta säilytetään rikkomattomana, eikä niiden alustoja raivata. Osa säästöpuista voidaan tehdä tekopökkelöiksi. Kriteerissä 11 ja 17 tarkoitetuille suojakaistoille jätetyt puut sisältyvät säästöpuuston määrään, kun ne täyttävät säästöpuustolle asetetun läpimittavaatimuksen Suomen metsäkeskus 7
35 KRITEERI 18 Vesiensuojelusta huolehditaan kunnostusojitus- ja ojitusmätästyskohteilla Suomen metsäkeskus 8
36 Suomen metsäkeskus 9
37 Vesiensuojelu FSC Suojavyöhykkeet 10 m järvet/ lammet 15 m merenranta/ joki/ puro/ lähde 30 m fladat, kluuvijärvet Suojavyöhykkeellä saa tehdä luonnonhoidollisia toimenpiteitä esim. lehtipuun suosiminen Eri-ikäisrakenteiset tai näkyvästi lahopuustoa sisältävät vesistöjen ja pienvesien reunametsät (vähintään 30 m puustoinen rantavyöhyke) Suojavyöhykkeet voi laskea erityskohteiden pinta-alaan (Metsätalouden ulkopuolelle jätettävät kohteet kattavat vähintään 5 % sertifioidusta pintaalasta, yli 20 ha metsänomistajat) Suomen metsäkeskus 10
38 Kiitos! Suomen metsäkeskus 11
39 Pirkanmaan vesiensuojelupäivä Teuvo Taura Aluepäällikkö OTSO Metsäpalvelut
40 Suometsien kunnostus Kansallisen metsäohjelman 2015 tavoite; kemera - rahoituksella ha/v Vuonna 2013 toteutuma ha Pirkanmaalla suota on 22 % metsätalousmaan alasta, vaihteluväli % Pirkanmaan metsäohjelman tavoite 2000 ha, joista kemera -rahoituksella 1500 ha
41 Suometsien kunnostus Pirkanmaalla Suometsien kunnostus Pirknamaalla Ha
42 Miksi suometsiä kunnostetaan Pirkanmaalla tarvetta vähemmän? Edellytykset ovat olemassa Kemera -varoja on ollut riittävästi Tukiehdot olleet hyvät Osaamista on; sekä urakoitsijoita että hankevastaavia Puunkorjuu suometsistä haasteellista Suometsien merkitys metsänomistajille pieni Ympäristönäkökohdat
43 Suometsän kunnostus kannattaa Ojien alkaessa umpeutua pohjavesi nousee ja hidastaa metsän kasvua Ojituksen kunnostus lisää metsän tuottoa 2-3 m 3 vuodessa Harvennushakkuut kannattaa hoitaa ojituksen yhteydessä: - Välittömiä tuloja metsänomistajalle - Metsän arvokasvu lisääntyy puusto järeytyy tukkipuuksi - Metsän arvo kaksinkertaistuu sijoitus ojitukseen takaisin monikertaisena seuraavan 20 vuoden aikana. Lannoittamalla lisää tuottoa
44 Suometsien kunnostus kannattaa
45 UUSI KEMERA; Suometsien hoito, kemera -työryhmän raportista Suometsien hoidolla pyritään turvaamaan puuston kasvu asianmukaisella kuivatuksella sekä turvaamaan vesien hyvää tilaa tarkoituksenmukaisilla vesiensuojelutoimenpiteillä Kunnostusojitusten tarvetta arvioitaessa tulee ottaa huomioon nykyistä paremmin ojitusalueella kasvavan puuston vaikutus kasvupaikan kuivatuksen ylläpitoon. Puuston kasvun kannalta riittävän kuivatuksen keskimääräisissä oloissa takaa puusto, jonka tilavuus on Etelä-Suomessa 125 m3/ha Rahoituksen edellytyksenä on, että uudisojituksen jälkeen puuston kasvu on selvästi elpynyt ja että alueen puusto on metsänhoidollisesti tyydyttävässä kunnossa tai puuston käsittely tehdään suometsän hoidon toteutuksen yhteydessä. Puuston kasvun tulee olla vähintään 1,5 m3/ha.
46 UUSI KEMERA; Suometsien hoito, kemera - työryhmän raportista Pelkästään ojaston kunnostamiseen ei ole tarkoituksenmukaista myöntää tukea ellei samalla huolehdita asianmukaisten vesiensuojelutoimenpiteiden toteuttamisesta riittävällä tavalla. Vesiensuojelun kannalta välttämättömiä toimenpiteitä kiintoaine- ja ravinnekuormituksen vähentämiseksi ovat esimerkiksi lietekuopat, laskeutusaltaat, kaivu- ja perkauskatkot, suojakaistat vesistöihin, padot ja pintavalutusalueet sekä tarvittaessa muut kiintoainesta pidättävät sekä eroosiota ja ravinteiden kulkua vesistöön vähentävät vesiensuojelurakenteet.
47 UUSI KEMERA; Suometsien hoito, kemera - työryhmän raportista Hankekustannuksiin voidaan lukea myös yksittäisten ojien umpeen kaivamisesta syntyneistä kustannuksia, kun ojat sijaitsevat suojakaistalla tai muulla niihin rinnastettavalla vesiensuojelun kannalta merkityksellisellä alueella tai niiden umpeen kaivaminen on perusteltua merkittävän eroosion takia. Ojia voidaan myös tukkia, mikäli se on luonnonhoidollisesti perusteltua. Vähäpuustoisia suoalueita voidaan käyttää pintavalutuskenttinä. Siten hyödynnettäisiin veden luontaisia kulkureittejä ja parannettaisiin vähäpuustoisten soiden monimuotoisuutta. Hankkeen toteutuksesta aiheutuvat osakkaiden toisilleen maksamat korvaukset ovat hyväksyttäviä kustannuksia vain pintavalutus- ja lasketusallasalueiden osalta.
48 Suometsän hoidon tuen myöntämisen edellytyksenä on, että suunnittelussa on kiinnitetty erityistä huomiota toimenpiteiden aiheuttamiin vesistö- ja ympäristövaikutuksiin sekä toimenpiteistä mahdollisesti aiheutuvien haittojen vähentämiseen. Suunnittelussa ja toteutuksessa tulee käyttää kohteelle soveltuvia, kustannuksiltaan kohtuullisia parhaimpia käytettävissä olevia vesiensuojelumenetelmiä ja -rakenteita. Suometsän hoitohankkeen vähimmäiskoko on 5 hehtaaria. Tuki myönnetään hankkeen kokonaiskustannuksiin. Tuettaviin kustannuksiin voidaan sisällyttää toimenpiteen suunnittelusta aiheutuvat kustannukset, toteutuskustannukset materiaaleineen ja työnjohtoineen sekä toteutusilmoituksen laatimisesta maksettava korvaus.
49 Suometsien kunnostus tulevaisuudessa Suometsien kunnostus tapahtuu jatkossa yhä enemmän hakkuutarpeeseen perustuen Tarveharkinta yksittäisten ojien perkaamiseen lisääntyy Yksi toimija hoitaa yhteishankkeena kokonaisvaltaisesti suometsän kunnostamisen Hankekoko 5 ha-50 ha Pieniä hankkeita, jotka toteutetaan nopeasti Samalla valuma-alueella voi olla samanaikaisesti useita eri hankkeita eri toimijoiden toteuttamana. Urakoitsijat toteuttavat hankkeet entistä itsenäisemmin Omavalvontalomakkeet käytössä
50 Toiveita metsäkeskukselle ja ely -keskukselle Toimijoiden urakoitsijoiden ja maanomistajien kouluttaminen Kaikki tiedot suojelualueista ym. paikkatiedossa ja toimijoiden käytettävissä Nautura 2000, Pohjavesialueet, Soidensuojelualueet Tehostetun vesiensuojelun alueet Eroosioherkät alueet Suunnittelijalla on oltava riskikohteet tiedossa etukäteen Ennakkolausunnon pyytäminen? Metsäomistajien aktivointi suometsien kunnostamiseen Kehittämishankkeita vesiensuojeluun
51 Putkipato
52 Metsäluonnon hoitohankkeet Kemera -työryhmän esitys; metsäojituksista aiheutuneiden vesistöhaittojen estämiseen tai korjaamiseen, jos toimenpiteellä on tavanomaista laajempi merkitys vesien ja vesiluonnon hoidon kannalta eikä kustannuksia voida osoittaa tietylle aiheuttajalle
53 KIITOS!
54 Vesiensuojelusuositukset - MuutoksetMetsätalouden vesiensuojelukoulutus Juha Jämsén Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut 1
55 Sisältö Vesiensuojelusuosituksiin tulleista muutoksista Virtaamanhallinta? Virtaamanhallinta metsätalouden vesiensuojelun suunnittelussa Virtaamanhallintarakenteet Esimerkkinä putkipato Suomen metsäkeskus 4 2
56 Vesiensuojelun kouluttajan tausta-aineisto Aineisto päivitetty 2012 Taso-hankkeessa Aineisto löytyy Tasohankkeen sivuilta linkistä: &lan=fi Kaikkien käytössä oleva allasmitoitustaulukko Yhtenäinen nimistö allasmuuttujille Suomen metsäkeskus Suomen metsäkeskus 6 3
57 PINTAVALUNTAKENTTÄ Alue, jolle metsänkäsittelyalueen valumavedet ohjataan esim. laskeutusaltaan kautta Vesi suodattuu kasvillisuuden ja maaperän läpi Alueen tehollinen koko 0,5 2 % valuma-alueesta Virtaamansäätöä käytettäessä pinta-ala voi olla pienempi KOSTEIKKO Kaivamalla tai patoamalla tehty rakenne, jossa on avovesipintaisia syvän ja matalan veden alueita Kosteikon toiminta Veden virtausnopeus pienenee Kiintoainetta ja siihen sitoutuneita ravinteita laskeutuu kosteikon pohjalle Pinta-ala minimissä allasmitoituksen mukainen Suotuisissa olosuhteissa kosteikkoon pidättyy myös veteen liuenneita ravinteita Kosteikko tasoittaa valuma-alueen ylivirtaamia Kosteikkosuunnittelun yleisiä periaatteita Veden viipymä vähintään 1 vrk. Keskisyvyys yli 0,5 m Tulopuolella syvän veden alue Suomen metsäkeskus 7 VIRTAAMANHALLINTA - esimerkkinä putkipato - 4
58 Virtaaman hallinta Virtaamanhallinnan tavoitteena on varmistaa, että virtausnopeus pysyy riittävän pienenä eikä maaainekset lähde kulkeutumaan veden mukana. Suurin osa metsätalouden aiheuttamasta kuormituksesta aiheutuu tulvapiikkien aikana Virtaamahuippujen voimakkuuteen voidaan vaikuttaa mm. Vesien ohjailulla Varastoimalla tulvavesiä hetkellisesti valuma-alueelle Virtaamanhallinta vesiensuojelun suunnittelussa Selvitettävä asioita Ojitusalueen ojakohtaiset vesimäärät! Ojitusalueen ulkopuolelta tulevien vesien kulku toimenpidealueella Ojitusalueen maalaji ja ojien kaltevuus; syöpymisherkkyys ja riskipaikat Mikäli on vaarana, että syöpymistä voi tapahtua selvitetään Pystytäänkö ennaltaehkäisemään ongelmat muuttamalla suunnitelmaa esim. Ohjailemalla ojitusalueen vesiä eri tavalla Jättämällä osia kokonaan kaivamatta Vaikuttamalla vesimäärään tai ojakaltevuuteen? Patorakenteilla Kaivukatkoilla Mikäli ennaltaehkäisy ei mahdollista mietitään toissijainen ratkaisu; Käytetään kiintoainetta pysäyttäviä rakenteita 5
59 Putkipato Ensimmäisiä rakennettu metsätalousalueille vuonna 1999 Samankaltaista menetelmää on käytetty aiemmin myös turvetuotannossa Käyttöä metsätalouden vesiensuojelurakenteena tutkittu Oulun yliopiston johtamana Hannu Marttilan väitöskirja Tietojen pohjalta ohjeistus 6
60 Ojituksella on vaikutusta soiden veden varastointikykyyn sekä veden virtausreitteihin Metsätalouden kuormituksesta suurin osa aiheutuu tulvahuippujen aikana, tavallisimmin keväällä Putkipadon avulla pyritään vaikuttamaan veden virtausnopeuteen tulvahuippujen aikana Putkipatorakenteen avulla vettä padotetaan padon yläpuoleiseen ojaverkostoon. Yläpuolisessa ojaverkostossa veden virtausnopeus pienenee Pieni vaikutus myös padon alapuolelle menevän veden hetkelliseen virtausmäärään Mitoituksessa huolehditaan, että ojaverkoston kuivatusteho säilyy riittävänä Padottava putki asennetaan kuivatusojien pohjan tasolle Putki / putket mitoitetaan siten että padotusta ei ole liikaa kasvukauden aikana 7
61 Hannu Marttila 8
62 Padon rakenne Rakentamisessa huomioitavaa Padon etupuolelle tuleva allas kaivetaan tarpeeksi syväksi Putken pään alapuolelle [2] jäätävä vähintään 70 cm Pato rakennetaan ympäröivää maastoa korkeammaksi ja tiivistetään hyvin Huolehditaan siitä että supistuskulma [1] on oikeassa asennossa Tarkistetaan ettei putki tukkeennu rakentamisen aikana 9
63 Putkipato laskeutusaltaan yhteydessä Padottavan rakenteen avulla hyödynnetään koko allastilavuus Mahdollistaa pienemmän allaspinta-alan Hyödyllinen etenkin kohteilla joissa altaan kynnys joudutaan jostakin syystä kaivamaan syväksi Padon avulla voidaan turvata yläpuoleinen kuivatustehokkuus Putken asennuskorkeus määritellään siten, että sekä altaan mitoitusohjeet sekä yläpuoleisen ojaston kuivatusteho säilyvät riittävinä. Tehokkaimmillaan rakenne toimii, jos padotus ylettyy myös altaan yläpuoleiseen ojaverkostoon 10
64 Padotuksen vaikutus altaan mitoitukseen Padon rakentaminen 11
65 12
66 13
67 Kiitos! 14
68 15
69
70 Valuma-aluesuunnittelun tilanne ja toimintamalli Lari Välitalo
71 Valuma-alue Kaukovaluma-alue Lähivaluma-alue Latvavesistöt Vesistöketjut Suomen metsäkeskus 3
72 Valuma-alueen merkitys Koko valuma-alue vaikuttaa vesistöön, historia ja nykykäyttö Vesistön huono kunto pitkän ajan tulos Pistekuormitukset yleensä hyvin hallussa, hajakuormitus haastavampaa Valuma-aluesuunnittelun erityispiirteitä: latvavesistöt, reittivesistöt Sisäinen kuormitus? Suomen metsäkeskus 4
73 Tavoitteet ja toimenpiteet Kuormituksen nykytaso (lähitulevaisuus?) ja lähteet Toimenpiteiden vaikutusten vertailu Tehokkaimpien sijaintien löytäminen, varojen kustannustehokas kohdentaminen Suomen metsäkeskus 5
74 Kuva: Opas metsätaloudenvesiensuojelun suunnitteluun valuma-aluetasolla Suomen metsäkeskus 6
75 Suunnittelun ajatusmalli 1. Kohdevesimuodostuman tunnistaminen 2. Valuma-alueen yleiskuvaus 3. Tavoitteiden määrittely 4. Ratkaisevan tekijän tunnistaminen 5. Toimenpiteet 6. Tulosten havainnointi Kuva: Opas metsätaloudenvesiensuojelun suunnitteluun valuma-aluetasolla Suomen metsäkeskus 7
76 Paikkatiedon hyödyntäminen Virtausreittien kartoitus ja eroosioherkkyydet Maanmuokkauksen ja ojituksen kuormitukset --> vaihtoehtojen vertailu Korkeusmalli Yläpuoliset valuma-alueet Tulosten visualisointi Suomen metsäkeskus 8
77 Paikkatiedon hyödyntäminen: ojitukset + hakkuut paikkatietona -> kuormitukset Suomen metsäkeskus 9
78 Paikkatiedon hyödyntäminen: kosteikkopaikkojen etsiminen laserkeilauksella tuotetulta korkeusmallilta Suomen metsäkeskus 10
79 Kiitos! Suomen metsäkeskus 11
Uusi vesilaki ja asetus astuivat voimaan 1.1.2012 Mikä muuttuu? Ylitarkastaja Arto Paananen
Uusi vesilaki ja asetus astuivat voimaan 1.1.2012 Mikä muuttuu? Ylitarkastaja Arto Paananen Pirkanmaan ELY-keskus Ympäristövalvontayksikkö Vesilaki yleistä Yleiskäyttöoikeudet Vesistössä kulkeminen, veden
LisätiedotMetsäpäivä Kirjavalan metsästysmaja 11.4.2012
Metsäpäivä Kirjavalan metsästysmaja 11.4.2012 Visa Niittyniemi 24.5.2012 1 Järvien luokittelu Environment Centre / Presentation / Author Lovasjärvi 2 24.5.2012 Simpelejärven länsiosan fosforikuormitus
LisätiedotVesilain mukainen ojitusten ilmoitusmenettely
Vesilain mukainen ojitusten ilmoitusmenettely Vesiensuojelu metsätaloudessa 15.3.2013 15.3.2013 Ojituksesta ilmoittaminen Vesilain (587/2011) 5 luvun 6 Kirjallinen ilmoitus ELY-keskukselle Postiosoite:
LisätiedotIlmoitusmenettely kunnostusojituksissa
Ilmoitusmenettely kunnostusojituksissa Kunnostusojitusten vesiensuojelupäivä 16.4.2013 16.4.2013 Esityksen sisältö Milloin on tehtävä ilmoitus ojituksesta Mitä ilmoituksen tulee sisältää Vesilain mukaan
LisätiedotYleiskatsaus metsätalouden vesistövaikutuksiin ja vesiensuojelun lainsäädäntöön
Yleiskatsaus metsätalouden vesistövaikutuksiin ja vesiensuojelun lainsäädäntöön Samuli Joensuu Lapua 12.11.2013 Sisältö Metsätalouden kuormitusvaikutuksista Muuttuva lainsäädäntö ja sen merkitys metsätalouden
LisätiedotMetsätalouden vesiensuojelu
Metsätalouden vesiensuojelu Maa- ja metsätalouden sekä turvetuotannon retkeily Karstulassa, 28.8.2012 Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Sisältö Mistä metsätalouden vesistökuormitus
LisätiedotMetsätalouden vesiensuojelupäivät Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö
Metsätalouden vesiensuojelupäivät 22.-23.9.2015 Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Kemera-laki Uusi kemera-laki on määräaikainen ja voimassa 1.6.2015-31.12.2020 Tukijärjestelmän
LisätiedotVesilaki 2011 ja metsäojitukset
Vesilaki 2011 ja metsäojitukset Puron ja noron luonnontilan turvaaminen Vähäinen ojitus Ilmoitusmenettelystä Pekka Kemppainen Maa- ja metsätalousministeriö Metsätalouden vesiensuojelupäivät Saarijärvi
LisätiedotMetsätalous ja vesiensuojelu. Sisältö noudattaa Suomen metsäkeskuksen Isojoella järjestämän FRESHABIT LIFE IP hankkeen yleisötilaisuuden sisältöä.
Metsätalous ja vesiensuojelu Sisältö noudattaa Suomen metsäkeskuksen Isojoella järjestämän FRESHABIT LIFE IP hankkeen yleisötilaisuuden sisältöä. 1 Uuronluoma Hukanluoma Kärkiluoma Riitaluoma Lohiluoma
LisätiedotMetsätalouden vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. Renkajärvi 16.5.2015 Lauri Laaksonen MHY Kanta-Häme
Metsätalouden vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet Renkajärvi 16.5.2015 Lauri Laaksonen MHY Kanta-Häme Metsätalouden vesistövaikutukset Luonteeltaan hajakuormitusta (vrt. maatalouden kuormitus)
LisätiedotOJITUS & LUVAT. MTK-Varsinais-Suomi Sallmén Ari
OJITUS & LUVAT MTK-Varsinais-Suomi 4.4.2019 23.10.2018 OJITUSILMOITUS Ojitushankkeesta vastaavan on kirjallisesti ilmoitettava muusta kuin vähäisestä ojituksesta valtion valvontaviranomaiselle vähintään
LisätiedotVesiensuojelu ja laki kestävän metsätalouden rahoituksesta (KEMERA) Jyväskylä 16.4.2013 Antti Leinonen Suomen metsäkeskus
Vesiensuojelu ja laki kestävän metsätalouden rahoituksesta (KEMERA) Jyväskylä 16.4.2013 Antti Leinonen Suomen metsäkeskus 1 Laki kestävän metsätalouden rahoituksesta (1994/1996) Laki (1994/1996) voimassa
LisätiedotKunnostusojituksen vesiensuojelun omavalvonta 8.6.2012
Kunnostusojituksen vesiensuojelun omavalvonta 8.6.2012 Lisätietoa TASO-hankkeen sivuilta: www.ymparisto.fi/ksu/taso - muokattavat omavalvontalomakkeet - tiivistetyt vesiensuojelusuositukset - diaesitykset
LisätiedotTilaisuuden avaus, vesienhoito ja valuma-aluesuunnittelu
Tilaisuuden avaus, vesienhoito ja valuma-aluesuunnittelu Valuma-aluetason suunnittelun koulutus 14.11.2012 Ansa Selänne ja Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus TASO-hanke Turvetuotannon
LisätiedotPienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT
Pienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT Lakien ja säädösten noudattaminen pienvesien lähiympäristöissä
LisätiedotKunnostusojitusten vesiensuojelupäivä Jyväskylässä. Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö
Kunnostusojitusten vesiensuojelupäivä 16.4.2013 Jyväskylässä Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Kemera-tukijärjestelmä Voimassaoleva kemeralaki (1094/1996) Kunnostusojituksen
LisätiedotMetsätalouden vesiensuojelumenetelmät ja vesiensuojelusuositukset. Samuli Joensuu 21.11.2012 Iso-Valkeinen, Kuopio
Metsätalouden vesiensuojelumenetelmät ja vesiensuojelusuositukset Samuli Joensuu 21.11.2012 Iso-Valkeinen, Kuopio Hakkuut, maanmuokkaus ja energiapuun korjuu 5.12.2012 2 Hakkuissa jätetään vesistöjen varteen
LisätiedotEsitysmateriaali metsäsertifioinnin standardin FFCS 1002-1:2003 kriteeristä 12 Säästöpuustoa jätetään uudistusaloille
Esitysmateriaali metsäsertifioinnin standardin FFCS 1002-1:2003 kriteeristä 12 Säästöpuustoa jätetään uudistusaloille Julkaisija - Suomen Metsäsertifiointi ry Toteuttajat - Suomen Metsäsertifiointi ry
LisätiedotKestävän metsätalouden rahoituslain uudistus
Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistus Niina Riissanen Maa- ja metsätalousministeriö 31.3.2014 1 Tuettavat työlajit Metsänuudistaminen - Suojametsäalueilla ja vajaapuustoisten alueiden uudistaminen
LisätiedotOjituksen lainsäädäntö, luvantarve ja ojituksesta ilmoittaminen. Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hanke
Ojituksen lainsäädäntö, luvantarve ja ojituksesta ilmoittaminen Sivu 1 18.12.2014 Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hanke Esityksen sisältö Ojituksen lainsäädäntö Ojituksesta ilmoittaminen
LisätiedotOjituksesta ilmoittaminen Ojitus pohjavesialueella ja happamalla sulfaattimaalla
Ojituksesta ilmoittaminen Ojitus pohjavesialueella ja happamalla sulfaattimaalla Matti Seppälä EPOELY 10.4.2014 Seinäjoki 1 Ilmoittamisvelvollisuus (VL 2:15, 5:6, VA 4:31) Ruoppaukset (2:6), alle 500 m3
LisätiedotKunnostusojituksen vesiensuojelumenetelmät. Samuli Joensuu Karstula
Kunnostusojituksen vesiensuojelumenetelmät Samuli Joensuu 8.6.2012 Karstula Vesiensuojelu turvemaiden hakkuissa Turvemaiden hakkuissa käytetään mahdollisimman vähän maastovaurioita aiheuttavaa kalustoa
LisätiedotVesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi 28.1.2016. Juha Jämsén Suomen metsäkeskus
Vesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi 28.1.2016 Juha Jämsén Suomen metsäkeskus Metsätalouden vesistökuormitus Metsätalouden kuormitus on tyypiltään hajakuormitusta. Myös
LisätiedotLiite 1 Metsäojitusilmoituslomake
Nimi Osoite Postinumero ja postitoimipaikka Vastuuorganisaatio Puh. Sähköposti HANKKEEN YLEISTIEDOT JA SIJAINTI Sijaintikunta Hankkeen numero Kaupunginosan/kylän nimi Vastuuorganisaatio ja/tai Kemera-nro
LisätiedotTASO-hankkeen. aloitusseminaari
TASO-hankkeen aloitusseminaari Saarijärvi 21.06.2011 Aluejohtaja Pauli Rintala Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi ry 1 ja vesiensuojelutoimenpiteet 1) Vesistövaikutukset 2) Vesiensuojelutoimenpiteet 2
LisätiedotVESISTÖJEN TILA JA KUNNOSTUS KOULUTUSILTA. Maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimet
VESISTÖJEN TILA JA KUNNOSTUS KOULUTUSILTA Maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimet 26.1.2011 Henri Vaarala suunnittelija Pyhäjärvi-instituutti 1 TAVOITTEENA ULKOISEN RAVINNEKUORMITUSKEN VÄHENTÄMINEN Ei
LisätiedotSuometsän hoito. Hämeenlinna Miriam Stenvall
Suometsän hoito Hämeenlinna 04.05.2017 Miriam Stenvall Suometsän hoito Kartoitetaan kokonaisvaltaisesti aikanaan ojitetun alueen puuston tilaa (mm. hoito- ja hakkuutyöt), kasvupaikan ravinnetilannetta,
LisätiedotSuometsän hoito. Kemera-koulutus
Suometsän hoito Kemera-koulutus Suometsän hoito Tarkastelua kokonaisvaltaisesti aikanaan ojitetun alueen kunnostusojitustarvetta, ravinnetilannetta, kulkuyhteyksien järjestämistä ja metsien hoitoa sekä
LisätiedotVesiensuojeluratkaisut; lannoitus, maanmuokkaus ja kunnostusojitus
Vesiensuojeluratkaisut; lannoitus, maanmuokkaus ja kunnostusojitus Samuli Joensuu 12.11.2013 Lapua Sisältö Lannoituksen ja maanmuokkauksen vesiensuojelu Kunnostusojituksen vesiensuojelu Vesiensuojelurakenteet
LisätiedotUudistamisketjun vesiensuojelu
Suometsien uudistaminen seminaari 3.12.2014 Seinäjoki Uudistamisketjun vesiensuojelu Juha Jämsén Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut Sisältö Metsätalouden vesistökuormitus Vesiensuojelun tavoite Vesiensuojelun
LisätiedotPEFC-vaatimukset: Toiminta vesistöjen läheisyydessä ja säästöpuut. Webinaari Sisällön esittelijä: Henry Schneider Tapio
PEFC-vaatimukset: Toiminta vesistöjen läheisyydessä ja säästöpuut Webinaari 23.8.2018 Sisällön esittelijä: Henry Schneider Tapio Esityksen rakenne Käsittely kriteereittäin PEFC-kriteerin sisältö pääpiirteissään
LisätiedotPienvedet ja uusi vesilaki. tulkinnat pienvesien suojelusta. Sinikka Rantalainen
Pienvedet ja uusi vesilaki tulkinnat pienvesien suojelusta Sinikka Rantalainen Vantaan pienvesiselvitys 2009 Jatkotoimenpiteet: 1. Järjestetään inventointitietojen hallinnointi ja päivitysvastuu sekä muodostetaan
LisätiedotVesiensuojelu kunnostusojituksessa. Samuli Joensuu
Vesiensuojelu kunnostusojituksessa Samuli Joensuu 16.4.2013 Kunnostusojituksen suunnittelu Kohdevalinta Taloudellinen kannattavuus Maastosuunnittelu Eroosioherkkien alueiden selvittäminen Kaivutyön toteutus
LisätiedotVesiensuojelun ohjeistus ja kokemuksia. Samuli Joensuu
Vesiensuojelun ohjeistus ja kokemuksia Samuli Joensuu 11.4.2012 Metsätalouden kuormitusta aiheuttavat: Hakkuut ravinteet Maanmuokkaus Kiintoaine, ravinteet Energiapuun korjuu (kannonnosto) Kiintoaine,
LisätiedotVesilain uudistus ja sen vaikutukset ojittamiseen ja ojien kunnossapitoon
Vesilain uudistus ja sen vaikutukset ojittamiseen ja ojien kunnossapitoon Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus seminaari 29.10.2012 HAMK Tommi Muilu Taustaa Vesilain uudistuksella tehostetaan vesitalousasioiden
LisätiedotOJITUKSESTA ILMOITTAMINEN JA MAATALOUDEN PERUSKUIVATUSHANKKEIDEN RAHOITUS
OJITUKSESTA ILMOITTAMINEN JA MAATALOUDEN PERUSKUIVATUSHANKKEIDEN RAHOITUS Peltojen ja metsien vesitalous hallintaan 24.10.2017 Nastola Ojituksesta ilmoittaminen Hankkeesta vastaavan on kirjallisesti ilmoitettava
LisätiedotMaa- ja metsätalouden vesiensuojelun tehokkuus ja kehittämistarpeet
Maa- ja metsätalouden vesiensuojelun tehokkuus ja kehittämistarpeet Samuli Joensuu 1) Kaisa Heikkinen 2) ja Markku Puustinen 2) 1) Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio 2) Suomen ympäristökeskus, SYKE Maatalous
LisätiedotNURMIJÄRVI VIIRINLAAKSON OJAN SIIRRON JA PUTKITUKSEN LUVANTARVE LAUSUNTO. Johdanto
82139565 NURMIJÄRVI VIIRINLAAKSON OJAN SIIRRON JA PUTKITUKSEN LUVANTARVE LAUSUNTO Johdanto Nurmijärven Viirinlaaksossa on tarkoitus maankäytön kehittymisen myötä putkittaa nykyinen oja taajama-alueen läpi.
LisätiedotUudet hakkuiden, maanmuokkauksen ja kunnostusojituksen vesiensuojelusuositukset. Samuli Joensuu
Uudet hakkuiden, maanmuokkauksen ja kunnostusojituksen vesiensuojelusuositukset Samuli Joensuu 9.6.2012 Projektin taustaa Metsätalouden vesiensuojelun vaiheita Vesiensuojelun lähtökohtana 1972 MERA-ohjelman
LisätiedotTyötä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Vesiensuojeluhankkeet (vesiensuojeluhanketyöt) Juha Jämsén Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut
Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Vesiensuojeluhankkeet (vesiensuojeluhanketyöt) Juha Jämsén Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut Metsäluonnon hoitohankkeet Luonnonhoitohankkeet ovat tärkeä osa
LisätiedotOJITUKSESTA ILMOITTAMINEN JA MAATALOUDEN PERUSKUIVATUSHANKKEIDEN RAHOITUS
OJITUKSESTA ILMOITTAMINEN JA MAATALOUDEN PERUSKUIVATUSHANKKEIDEN RAHOITUS OPET hankkeen loppuseminaari 5.11.2014 Ojituksesta ilmoittaminen Hankkeesta vastaavan on kirjallisesti ilmoitettava muusta kuin
LisätiedotKopakkaojan (53.027) luonnontilaisuus. Jermi Tertsunen, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Kopakkaojan (53.027) luonnontilaisuus Jermi Tertsunen, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 29.01.2014 1 VL 5. Luku (Ojitus) 3 Ojituksen luvanvaraisuus Ojituksella sekä ojan käyttämisellä
LisätiedotMiten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut
Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? 22.09.2015 Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut Mitä ovat arvokkaat pienvedet? Pienvedet = purot ja norot, lammet, lähteiköt
LisätiedotEdelläkävijä vihreillä markkinoilla
Edelläkävijä vihreillä markkinoilla 8.2.2017 Vesienhoitosuunnitelmien toteutus Lauri Karvonen Kunnostusojituksen määräarvio vuosille 2016-2021 Kemijoki 2 400 ha/v toteutus 2013-16 1 560 ha/v Tornionjoki
LisätiedotKunnostusojitustarve, ojituksen aiheuttama kuormitus ja vesiensuojelu Hannu Hökkä Metla/Rovaniemi
Kunnostusojitustarve, ojituksen aiheuttama kuormitus ja vesiensuojelu Hannu Hökkä Metla/ Kunnostusojitustarve Pohjois-Suomessa VMI11 (2009-2013): kunnostustarve on 117000 ha/v, josta Pohjois-Suomessa 45%,
LisätiedotKarvianjoen pintavesien toimenpideohjelma vuosille 2016-2021 (ehdotus)
Karvianjoen pintavesien toimenpideohjelma vuosille 2016-2021 (ehdotus) Isojärvi Seura ry:n vuosikokous 25.3.2015 Pori Sanna Kipinä-Salokannel, Varsinais-Suomen ELY-keskus Vesienhoidon suunnittelu Vesistöaluekohtainen
LisätiedotYhteistoiminnallisuus kuivatushankkeissa Helena Äijö Salaojayhdistys ry
Yhteistoiminnallisuus kuivatushankkeissa Helena Äijö Salaojayhdistys ry 18.4.2012 Hydrologinen kierto Kuivatuksen tarve Suomessa kuivatus on peltoviljelyn edellytys -tiiviit maalajit -tasainen maasto -hydrologiset
LisätiedotVESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN
VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kari Nieminen, Varsinais-Suomen ELY-keskus Salo 6.3.2013 Oikeus vesialueen ruoppaukseen VL 2:6: Lietteestä, matalikosta tai muusta niihin verrattavasta
LisätiedotVesienhoidon toimeenpano Lapin yksityismetsissä Lapin vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous Rovaniemi
Vesienhoidon toimeenpano Lapin yksityismetsissä Lapin vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous 8.2.2017 Rovaniemi Irmeli Ruokanen Kemijoen/Tornionjoen vesienhoitoalueen metsätalouden vesienhoidon toimenpiteet
LisätiedotKIRNULANOJA 1 - VESIENHOITOHANKE, PYHÄJOKI, POLUSPERÄ
1 (5) KIRNULANOJA 1 - VESIENHOITOHANKE, PYHÄJOKI, POLUSPERÄ Hankkeen tavoitteet Hanke on osa Liminkaojan valuma-alueen kunnostusta, jonka tavoitteena on vesiensuojelun parantaminen ja metsäojitustoiminnan
LisätiedotVesiensuojelutoimenpiteet. Samuli Joensuu
Vesiensuojelutoimenpiteet Samuli Joensuu 25.11.2013 Yleistä Vesiensuojelun kannattavuutta on äärimmäisen vaikea yksiselitteisesti laskea Yleisesti voidaan sanoa, että kaikki vesiensuojelu on kannattavaa,
LisätiedotKunnostusojituksen vesiensuojelumenetelmät. Samuli Joensuu Saarijärvi
Kunnostusojituksen vesiensuojelumenetelmät Samuli Joensuu 14.6.2012 Saarijärvi Vesiensuojelu hakkuissa Hakkuualan ja vesistön väliin jätetään suojakaista Vähintään 5 m leveä Leveyden määrää kuvion kaltevuus
LisätiedotYmpäristötuki ja luonnonhoitohankkeet. Kemera-koulutus
Ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet Kemera-koulutus Kemeran ympäristötuki Ympäristötukea voidaan myöntää, kun metsän hoito tai käyttötoimenpiteissä otetaan monimuotoisuus huomioon metsälaissa säädettyä
LisätiedotPostinumero ja postitoimipaikka. Puh. Kaupunginosan/kylän nimi
Yhteystiedot ja vastuuorganisaatio Nimi Osoite TASO Metsäojitusilmoituslomake 1/4 Postinumero ja postitoimipaikka Vastuuorganisaatio Puh. Sähköposti HANKKEEN YLEISTIEDOT JA JA SIJAINTI Sijaintikunta Kaupunginosan/kylän
LisätiedotVirtausmalli ja sen käyttö - Pintamalli ja uoman eroosioherkkyys-
Virtausmalli ja sen käyttö - Pintamalli ja uoman eroosioherkkyys- Juha Jämsén Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut Vesiensuojelun tehostaminen; kunnostusojitus ja ojitusmätästys Vesiensuojelun kustannustehokkuus
LisätiedotMetsätalouden vesiensuojelu. Aluejohtaja Pauli Rintala Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi
Metsätalouden vesiensuojelu Aluejohtaja Pauli Rintala Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi Metsien käytön historia Metsiä on hyödynnetty laajasti jo vuosisatojen ajan Kotitarvepuun, rakennus- ja polttopuun
LisätiedotMetsätalouden päivitetyt vesiensuojelusuositukset - muutos entiseen ja suositusten merkitys käytännön metsätaloudessa. Samuli Joensuu 9.5.
Metsätalouden päivitetyt vesiensuojelusuositukset - muutos entiseen ja suositusten merkitys käytännön metsätaloudessa Samuli Joensuu 9.5.2012 Projektin taustaa Metsätalouden vesiensuojelun vaiheita Vesiensuojelun
LisätiedotLuonnonhoitohankkeet ja METSO-ohjelma keinoja riistan suoelinympäristöjen parantamiseen. Ylistaro-talo 21.10.2014
Luonnonhoitohankkeet ja METSO-ohjelma keinoja riistan suoelinympäristöjen parantamiseen Ylistaro-talo 21.10.2014 Metsäluontoneuvoja Riitta Raatikainen Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut Metsäkeskuksen
LisätiedotAlueelle sopivia metsätalouden vesien suojelun keinoja
Alueelle sopivia metsätalouden vesien suojelun keinoja Suomen metsäkeskus, Jouko Hautamäki Sievi ja Lohtaja 20.02.2018 Karttatarkastelu Yhdistelemällä tietoja hankkeista ja kohteista, joissa kuormitusta
LisätiedotKUINKA HALLITA METSÄTALOUDEN VESISTÖVAIKUTUKSET
KUINKA HALLITA METSÄTALOUDEN VESISTÖVAIKUTUKSET Kuopio, 21.11.2012 Uusi vesilaki metsätalouden kannalta 21.11.2012 1 Vesilaki 587/2011 Valtioneuvoston asetus Vesitalousasioista 1560/2011 - Voimaan 1.1.2012
LisätiedotSOMPASEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA
SOMPASEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 272/2014 Marjo Ahola, OTSO Metsäpalvelut Kymijoen vesi jaympäristö ry SISÄLLYS 1 SOMPASEN VALUMA-ALUE
LisätiedotYMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOMAISEN TEHTÄVÄT OJITUS- ASIOISSA
YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOMAISEN TEHTÄVÄT OJITUS- ASIOISSA SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistä... 1 1.1 Ojituksen käsite vesilaissa... 1 1.2 Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen rooli ojitusasioissa... 1 2. Päätösasiat...
LisätiedotVesien tila ja vesiluvat
Vesien tila ja vesiluvat 23.1.2012 Pohjois-Karjalan Karjalan ELY-keskus Paula Mononen Aarne Wahlgren Pohjois-Karjalan ELY-keskus 22.1.2013 1 Vesienhoidon suunnittelu Suomessa Vesienhoidon tavoitteena on
LisätiedotMETSÄOJITUS. Uudisojitus Kunnostusojitus Ari Lähteenmäki Suomen metsäkeskus
METSÄOJITUS Uudisojitus Kunnostusojitus 6.11.2013 Ari Lähteenmäki Suomen metsäkeskus 1 Historia Ojitustoiminta käynnistyi 1900-luvun alkupuolella ensimmäinen mp-laki 1920-luvun alkupuolella ojitettu 5
LisätiedotVesiensuojelukeinot metsätaloudessa
Vesiensuojelukeinot metsätaloudessa Vesiensuojeluseminaari 9.9.2014 Sampo, Imatra Edistämispalvelujen päällikkö Seppo Repo Suomen metsäkeskus Esityksen sisältö Metsätalouden vesistökuormitus, vesistökuormitusta
LisätiedotMetsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset
Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset Metsätalouden vesiensuojelukoulutus, 8.6.2012 Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Sisältö Mitä vesistökuormitus on? Mitä vesistökuormitus
LisätiedotOPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä
OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä 20.6.2012, Luonnonmukainen peruskunnostus miniseminaari, Suomen ympäristökeskus Sivu 1 25.6.2012 OPET-hankkeen esittely, Petra Korkiakoski Esityksen
LisätiedotMaanmuokkauksen vesiensuojelun omavalvonta
Maanmuokkauksen vesiensuojelun omavalvonta Materiaalit Metsätalouden vesiensuojelusuositusten kouluttajanaineisto sekä koulutuspäivien materiaalit löytyvät Tapion ja TASO-hankkeen sivuilta: Metsätalouden
LisätiedotTASO-hankkeen esittely
TASO-hankkeen esittely Soiden ja turvemaiden vesistövaikutukset 17.10.2012 Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus TASO-hanke Turvetuotannon ja metsätalouden vesiensuojelun valtakunnallinen
LisätiedotYleiskatsaus vesistöjen tilaan ja kunnostustarpeisiin Pirkanmaalla Kunnosta lähivetesi koulutus, Tampere
Yleiskatsaus vesistöjen tilaan ja kunnostustarpeisiin Pirkanmaalla Kunnosta lähivetesi koulutus, Tampere14.5.2016 Sami Moilanen/Pirkanmaan ELY-keskus Vesientilan kartoitus, vesienhoito ja kunnostustarpeet
LisätiedotKansallisen metsäohjelman toteuttaminen ja metsätalouden ympäristökuormitus
Kansallisen metsäohjelman toteuttaminen ja metsätalouden ympäristökuormitus Metsätalous ja vesistöt seminaari 26.-27.9.2006 Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Metsäpolitiikan perusta
LisätiedotKunnosta lähivetesi -koulutus
Kunnosta lähivetesi -koulutus Suomen metsäkeskus Läntinen palvelualue / Pirkanmaa Elinkeinopäällikkö Ari Lähteenmäki Palvelualueet 1. Pohjoinen palvelualue 2. Itäinen palvelualue 3. Läntinen palvelualue
LisätiedotVesilain muutokset ja lupatarpeet maanviljelijän kannalta
Vesilain muutokset ja lupatarpeet maanviljelijän kannalta Tuki-infot 2013 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 1 Vesilain muutokset ja lupatarpeet viljelijän kannalta Uusi vesilaki
LisätiedotLuontoa huomioon ottavia ratkaisuja
Luonnontilaisen kaltaiseksi palautunut uoma ja luontoarvojen huomioon ottaminen ojitusprosessissa Luontoa huomioon ottavia ratkaisuja Lasse Järvenpää SYKE Luonnonmukaisen ojien kunnossapidossa peruskuivatushankkeen
LisätiedotMitä on ympäristövastuullinen metsätalous?
Mitä on ympäristövastuullinen metsätalous? PEFC-seminaari 3.12.2013 Risto Mustonen vt. suojeluasiantuntija Suomen luonnonsuojeluliitto Metsätalouden ympäristövaikutuksia Suomessa: 1,5 miljonaa kilometriä
LisätiedotMaatalouden ympäristövaikutusten muodostuminen, valumaaluekohtaisia
Maatalouden ympäristövaikutusten muodostuminen, valumaaluekohtaisia tarkasteluja Sanna Kipinä-Salokannel Varsinais-Suomen ELY-keskus Vesien tilan yksikkö Maatalouden ympäristöneuvojien koulutuspäivät Tampere
LisätiedotTASO. TASO-hanke TASOA TURVETUOTANNON JA METSÄTALOUDEN VESIENSUOJELUUN
TASO TASO-hanke TASOA TURVETUOTANNON JA METSÄTALOUDEN VESIENSUOJELUUN Turvetuotannon vesistökuormitus ja vesiensuojelu Turvetuotannon aiheuttama ravinne- ja kiintoainekuormitus voi olla paikallisesti merkittävää.
LisätiedotMuiden kuin kuivatusvesien johtaminen toisen ojaan Toimintaohjeet VL:n ja YSL:n valossa
Muiden kuin kuivatusvesien johtaminen toisen ojaan Toimintaohjeet VL:n ja YSL:n valossa Ympäristönsuojelupäivät 2013 Lammin biologinen asema Marko Nurmikolu & Vesa Valpasvuo On erilaisia vesiä ja niille
LisätiedotMetsätalouden vesiensuojelun paikkatietoaineistoja. Marjo Ahola
Metsätalouden vesiensuojelun paikkatietoaineistoja Marjo Ahola 29.8.2019 RUSLE2015-eroosiomalli RUSLE2015-eroosiomalli Eroosiomalli kuvaa paljastetun maanpinnan eroosioherkkyyttä. Malli kuvaa potentiaalista
LisätiedotVesienhoito ja maatalous
Vesienhoito ja maatalous Ympäristöosaaminen maatilan toiminnan vahvuutena 9.6.2014, Pori Sanna Kipinä-Salokannel Varsinais-Suomen ELY-keskus, Vesien tilan yksikkö Vesienhoidon suunnittelu Vesistöaluekohtainen
LisätiedotRavinnepiika-hanke. Saara Ryhänen, Maa- ja kotitalousnaiset, ProAgria Etelä-Savo Jäppilä
TIETOA RAVINTEISTA MAA Ravinnepiika-hanke Saara Ryhänen, Maa- ja kotitalousnaiset, ProAgria Etelä-Savo 26.4.2017 Jäppilä EU:n maaseuturahaston ja Etelä-Savon ELY-keskuksen rahoittama tiedotushanke Hankeaika
LisätiedotMETSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA
METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA Lieksan seurakunta on suojellut Metsien suojeluohjelman (METSO) mukaisesti Ympäristöministeriön päätöksellä yksityiseksi luonnonsuojelualueiksi tässä oppaassa lyhyesti esitellyt
LisätiedotVesipolitiikan puitedirektiivi on prosessi
Vesipolitiikan puitedirektiivi on prosessi Puitedirektiivi on Euroopan laajuinen, uusi järjestelmä. Direktiivi luo jatkuvan prosessin, jolle on annettu määräajat ja tavoitteet. Kansallinen toteutus sovitetaan
LisätiedotVesiensuojelun tavoitteita ja suunnittelussa käytettäviä paikkatietoaineistoja. Valuma-aluetason vesiensuojelun suunnittelu Antti Leinonen
Vesiensuojelun tavoitteita ja suunnittelussa käytettäviä paikkatietoaineistoja Valuma-aluetason vesiensuojelun suunnittelu 14.11.2012 Antti Leinonen 1 Vesiensuojelusuositusten painopisteitä Vesiensuojelun
LisätiedotOjitusisännöinti ja vesilaki. Ojitusisännöinti ja vesilaki. Pori ja Seinäjoki Vesitalousasiantuntija Ari Sallmén
Ojitusisännöinti ja vesilaki Ojitusisännöinti ja vesilaki. Pori ja Seinäjoki 22 23.2.2017 Vesitalousasiantuntija Ari Sallmén Ojittaminen on Ojituksella tarkoitetaan maan kuivattamiseksi taikka muunlaisen
LisätiedotVesilain muutokset ja lupatarpeet vesistöjen kunnostajan kannalta
Vesilain muutokset ja lupatarpeet vesistöjen kunnostajan kannalta VYYHTI-työpajat 2014 1 Vesilain muutokset ja lupatarpeet viljelijän kannalta Uusi vesilaki tuli voimaan 1.1.2012. Tietoa luvantarpeesta:
LisätiedotMetsätalouden vesiensuojelun kehittäminen. Leena Finér Metsäntutkimuslaitos
Metsätalouden vesiensuojelun kehittäminen Leena Finér Metsäntutkimuslaitos Teemat: Taustaa metsätalouden vesistökuormituksen kehittämiselle TASO- hankkeen rooli ja tuloksia metsätalouden vesiensuojelun
LisätiedotOvatko vesistöjen kunnostushankkeet ja hajakuormitusta vähentävät toimenpiteet lisääntyneet vesienhoitosuunnitelmien valmistumisen jälkeen
Ovatko vesistöjen kunnostushankkeet ja hajakuormitusta vähentävät toimenpiteet lisääntyneet vesienhoitosuunnitelmien valmistumisen jälkeen Johtava asiantuntija Antton Keto Suomen ympäristökeskus Limnologipäivät
LisätiedotPEFC metsäsertifiointi ja vesiensuojelu
PEFC metsäsertifiointi ja vesiensuojelu Syksy 2014, vesiensuojelukoulutus toimihenkilöille ja urakoitsijoille Asta Sarkki / Metsänomistajien liitto Etelä-Suomi PEFC kriteerit maanmuokkauksen ja vesiensuojelun
LisätiedotTiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto
Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Kokonaiskuormituksesta hajakuormituksen osuus on fosforin osalta n. 60 % ja typen osalta n 80% (SYKE tilastot) Fosfori Typpi Toimenpiteiden kohdentaminen
LisätiedotVesistöystävälliset metsätalouskäytännöt
Vesistöystävälliset metsätalouskäytännöt Keskustelutilaisuus metsänomistajille 16.12.2014 Nuorisokeskus Oivanki Jaana Rintala, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Teemu Ulvi, SYKE Vesien suojelun ja vesistöjen
LisätiedotMetsäsertifiointi ja vesiensuojelu. Pauli Rintala
Metsäsertifiointi ja vesiensuojelu Pauli Rintala TOIMISTOLLA SUUNNITELLAAN TARKASTUSTEN REITTI MAASTOSSA TYÖNJOHTO KERTOO OMAN NÄKEMYKSENSÄ OHJEISTUSTA TARKASTETAAN YLEISOHJEET JA TYÖMAAOHJEET LÖYTYIVÄT
LisätiedotMÄRKJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA
MÄRKJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 261/2014 Marjo Ahola, OTSO Metsäpalvelut Kymijoen vesi jaympäristö ry SISÄLLYS 1 MÄRKJÄRVEN VALUMA-ALUE
LisätiedotPintavesien virtausmalli
Pintavesien virtausmalli Aineisto Aineisto on laskettu Maanmittauslaitoksen maastotietokannan sekä Suomen ympäristökeskuksen valuma aluejaon perusteella. Tuloksena on tieto yläpuoleisen valuma-alueen pintaalasta,
LisätiedotKunnostusojitus ja vesiensuojelu Tornator Oy:ssä -Case Suurisuo. Maarit Sallinen Ympäristöesimies, Tornator Oy
Kunnostusojitus ja vesiensuojelu Tornator Oy:ssä -Case Suurisuo Maarit Sallinen Ympäristöesimies, Tornator Oy Yleistä Tornator Oy:stä Tornator on Suomen kolmanneksi suurin metsänomistaja Vajaa 600 000
LisätiedotKunnostusojituksen vesistökuormitus ja -vaikutukset. Samuli Joensuu Jyväskylä
Kunnostusojituksen vesistökuormitus ja -vaikutukset Samuli Joensuu Jyväskylä 16.4.2013 Vesistöjen tila ja kuormituslähteet Massa-ja Yhdyskunnat paperiteollisuus Typpi t/a 10 % 2 % Turkistarhaus Muu teollisuus
LisätiedotMaltti metsänhoidossa valtti vesienhoidossa. Miina Fagerlund Kaakkois-Suomen vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmän kokous 9.5.
Maltti metsänhoidossa valtti vesienhoidossa Miina Fagerlund Kaakkois-Suomen vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmän kokous 9.5.2018 Esityksen sisältö Hankkeen perustiedot Hankkeen tarve ja tausta Hankkeen
LisätiedotSUOMETSÄTALOUS SOIDEN JA TURVEMAIDEN STRATEGIAESITYKSESSÄ
SUOMETSÄTALOUS SOIDEN JA TURVEMAIDEN STRATEGIAESITYKSESSÄ Jukka Laine Metla Strategian yleinen tavoite Soiden ja turvemaiden kansallisen strategian tavoitteena on luoda yhteinen, ajantasainen näkemys soiden
LisätiedotMetsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin
Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin Markus Nissinen ympäristöasiantuntija MTK metsälinja Päättäjien Metsäakatemia, maastojakso 11.-13.5.2016 Sisältö Arvokkaat metsän rakennepiirteet Metsänhoitosuositukset
LisätiedotMetsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin
Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin Markus Nissinen ympäristöasiantuntija MTK metsälinja Monimetsä-hankkeen työpaja, Ellivuori 8.6..2016 Investointeja ja puuta riittää Metsätalouden on oltava
Lisätiedot