Rakennusalan suhdanneryhmä 2.2.212 RAKENTAMINEN 212 rakentamisen määrä supistuu lievästi
2 Rakennusalan suhdanneryhmä: Sari Sontag, pj. Matti Holopainen Kimmo Huovinen Kai Karsma Timo Myllys Paula Paavilainen Pekka Pajakkala Pekka Pelkonen Ilpo Peltonen Samuli Pietiläinen Bo Salmén Timo Tähtinen Juha Vartia Hannu Viertola Riitta Viren Ulla Luukkonen, siht. Valtiovarainministeriö Kuntaliitto Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus, ARA Työ- ja elinkeinoministeriö Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Tilastokeskus VTT Valtiovarainministeriö Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry Valtiovarainministeriö Rakennusteollisuus RT ry Ympäristöministeriö Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Suomen Pankki Liikenne- ja viestintäministeriö Valtiovarainministeriö Infrajaosto: Sari Sontag, pj. Matti Holopainen Tapani Karonen Eero Nippala Pekka Pajakkala Samuli Pietiläinen Kari Ruohonen Bo Salmén Tuomas Sukselainen Ulla Luukkonen, siht. Valtiovarainministeriö Kuntaliitto Infra ry TAMK VTT Valtiovarainministeriö Liikennevirasto Rakennusteollisuus RT ry Valtiovarainministeriö Valtiovarainministeriö
3 Rakennustoiminta arvonlisäys, 2 = 1 13 12 11 1 9 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 Lähde: TK, RAKSU (3.1.212) Suhdannetilanne ja lyhyen aikavälin näkymät Velkakriisin pitkittyminen ja siihen liittyvä epävarmuus rahoitusmarkkinoiden tilasta sekä maailmantalouden kasvun hidastuminen ovat heikentäneet kansantaloutemme näkymiä vuodelle 212. Euroopan ja USA:n velkaantumiskehityksen potentiaaliset riskit ovat suuret, mutta yksityisen sektorin kysyntätilanne on suhteellisen hyvä. Ongelmien nopeaa ratkaisua tuskin on odotettavissa. Investointitavaroiden kysyntä on heikkoa, mikä on vähentänyt erityisesti Suomen vientituloja. Talouskasvumme jää ennen muuta kotimaisen kulutuksen varaan. Tälle vuodelle ennakoidaan ½ prosentin kokonaistuotannon kasvua. Rakennusala jatkoi hyvää ja melko laajapohjaista kehitystä lähes koko vuoden 211. Sen sijaan tänä vuonna heikkenevä kotimainen ja kansainvälinen kysyntä vähentävät rakentamista. Asuntoaloitusten uskotaan laskevan viime vuodesta reilulla 1 prosentilla. Rakennusalan suhdanneryhmän aloitusarvio kuluvalle vuodelle on noin 27-29 uutta asuntoa. Aloitusten määrissä alueelliset erot kasvavat. Valtion tukema asuntotuotanto tulee kasvamaan jonkin verran viimevuoden tasosta. Asuntopuolella, mutta varsinkin muussa talonrakentamisessa, jo aloitettujen hankkeiden loppuunsaattaminen pitää volyymia yllä vielä alkuvuosipuoliskon. Mikäli euromaiden velkakriisissä edetään luottamusta kohentavaan ja epävarmuutta poistavaan suuntaan, kesällä rakentaminen saattaa olla jopa ennakoitua vilkkaampaa. Suhdanteita tasaavana elementtinä toimii asuntojen korjaaminen, jonka oletetaan kehittyvän vakaasti vuonna 212. Toisaalta taas muiden talonrakennusten korjaaminen seuraa paljon lähemmin toimitilamarkkinoiden kysynnän (hinnat, vuokrat, kiinteistökaupat) sekä viennin kehitystä. Toimitilakorjaus tulee hidastumaan uudelleen suhdannekehityksen seurauksena. Maa- ja vesirakentaminen supistuu tänä vuonna edelleen lievästi johtuen ennen muuta kuntien investointien odotetusta pienenemisestä. Kaiken kaikkiaan rakentamisen kokonaismäärän arvioidaan supistuvan tänä vuonna 2-4 %. Rakennuskustannusten nousun odotetaan hidastuvan edelleen. Vanhojen asuntojen hintojen nousu on päättynyt kesällä 211, minkä jälkeen hinnat ovat hieman laskeneet. Edullinen korkotaso tukee asuntokauppaa, eikä asuntokaupan odoteta hiljentyvän merkittävästi. Rakennusalan työllisyyskehitys heikentyy jonkin verran uudelleen tuotannon laskiessa.
4 Suositukset Lähestyvässä matalasuhdannetilanteessa kuntien tulee jatkaa laajamittaista tonttituotantoa ja aktiivista kaavoittamista, jotta noususuhdanteen saapuessa rakentamiseen saatavaa tonttimaata olisi riittävästi tarjolla. Asuntotonttien tuotantoa olisi jatkettava voimakkaan tehostetusti, kunnes tarjonta vastaa kysyntää myös pitkäaikaisen hintakehityksen valossa arvioituna. Valtion tukeman tuotannon kustannukset nousivat voimakkaasti etenkin vuoden 211 syksyllä. Nousua oli pääkaupunkiseudulla 18 % ja muualla maassakin 9,4 %. Suhdannetilanteen lisäksi kustannusten voimakkaaseen nousuun vaikutti tuotannon painottuminen selvemmin mm. korkean kustannustason Helsingin uusille ranta-alueille. Kuluvana vuonna tulisi ARA-tuotannon kustannusten hyväksynnässä hyödyntää täysimääräisesti rakentamisen suhdannetilanteen muuttuminen, jotta velkaantuvan valtiontalouden oloissa toteutetut tukimenojen lisäykset eivät kanavoidu kustannusten nousuun ja hankkeita voitaisiin toteuttaa aiempaa edullisemmin. Ympäristöministeriön normitalkooraportissa (YM 1/29) kiinnitettiin huomiota liian yksityiskohtaisen sääntelyn kielteisiin vaikutuksiin. Käytännössä erityisesti suuressa roolissa ovat kaavamääräykset, joita laadittaessa tulisi pidättäytyä liian yksityiskohtaisista ja hintaa suhteessa laatuun turhaan kiristävistä määräyksistä. Vanhanaikaisten toimitilakohteiden kehittämistä tulisi vauhdittaa joustavalla kaavoituksella lisäämällä esimerkiksi asumista, jolloin myös alueen palveluliiketoiminnoille luodaan paremmat toimintaedellytykset. Alueen toiminnallisuuksista ja kehittämisestä tulisi laatia kokonaissuunnitelma kiinteistön omistajien muodostaman alueellisen kehitysyhtiön ja kaupungin/kunnan yhteisin toimenpitein. Investointien toteuttamista tulisi helpottaa sallimalla määräaikaiset alennukset maankäyttö- ja kaavoitusmaksuissa sekä tonttivuokrissa. Turvattu sähkönsaanti on asumisen perustarpeita. Sähköyhtiöiden tulee nopeuttaa sähköverkon maakaapelointia, jotta vakavilta myrskyongelmilta voitaisiin välttyä jatkossa. Nämä investoinnit sopivat hyvin myös nykyiseen suhdannetilanteeseen tuoden hieman lisää työtä maa- ja vesirakennusalalle. Olemassa olevien rakennusten energiatehokkuuden parantaminen ja hiilijalanjäljen vähentäminen on tärkeää, Suomi on sitoutunut merkittäviin päästövähennyksiin vuoteen 22 mennessä ja kiinteistöillä on merkittävä rooli sekä energian käyttäjänä että CO2-päästöjen aiheuttajana. Tärkeää on löytää ja tehdä kustannustehokkaita, laajavaikutteisia toimenpiteitä. Tällaisia ovat esimerkiksi CO2-päästöjen vähentäminen kaukolämpöön liitettyjen rakennusten osalta siirtymällä kaukolämmössä mahdollisuuksien mukaan uusiutuviin polttoaineisiin. Kaukolämmöllä katetaan noin puolet rakennusten lämmityksestä. Energiatehokkuuden parantamista tulee jo suunnitteluvaiheessa tarkastella osana muita korjauksia. Tulevien korjausrakentamisen energiamääräysten tulee pohjautua suunnitelmalliseen kiinteistönpitoon ja energiakorjausten arviointiin osana muita korjauksia ja teknisesti, toiminnallisesti ja taloudellisesti perusteltuihin ratkaisuihin.
Talonrakentaminen 5 Uudistalonrakentaminen kehittyi vuonna 211 suunnilleen syksyn odotusten mukaisesti, ja sen arvioidaan kasvaneen 6-7 %. Asuntojen uudistuotannon volyymin arvioidaan lisääntyneen vajaan kymmenyksen, hidastuen kuitenkin selvästi loppuvuotta kohden. Myös toimitilojen, teollisuus- sekä erityisesti varastorakennusten uudisrakentamisen volyymi oli kasvussa. Monet indikaattorit osoittivat hyvää kotitalouksien kysyntää vielä aivan viime vuoden lopulla kuten esimerkiksi asunnon ostoaikomukset, uudet asuntoluotot, autojen uudisrekisteröinnit sekä joulukauppa. Talouteen on kuitenkin tullut huomattavaa epävarmuutta loppukesästä 211 alkaen. Lyhyellä ajalla positiivista on rakentamisen kustannuspaineiden hellittäminen ja alueellisten ylikuumenemispaineiden väheneminen. Talonrakennusyritysten liikevaihto kasvoi vielä lokakuussa lähes kaksinumeroista vauhtia. Markkinoiden luottamus talouteen kuitenkin horjuu. Se näkyy muun muassa EK:n julkaisemassa rakentamisen luottamusindikaattorissa, joka laski joulukuussa selvästi. Tosin tammikuussa 212 rakentaminen toipui takaisin pitkän aikavälin keskiarvonsa lähelle. Vaikka lievä taantuma voi uhata, valtaosalla suomalaisista menee vuonna 212 edelleen hyvin. Sekä nimellinen että reaalinen ansiotaso nousevat ja työttömyyden kasvu jää vähäiseksi. Lisäksi korot ovat markkinaodotusten mukaan alhaalla vielä pitkään. Asunnonosto- ja remonttiaikeet ovat hyvällä tasolla. Uudistuotannossa varovaisuuden arvioidaan kuitenkin kasvavan ja asuntoaloitusten määrän uskotaan laskevan selvästi, jopa usealla tuhannella, vuodesta 211. Raksu-ryhmä arvioi, että kuluvana vuonna aloitetaan 27 29 asuntoa. Viime vuonna aloitukset olivat vielä lähes vuoden 21 tasolla, kun syksy olikin odotuksia parempi. Asuntoja aloitettiin vuonna 211 arviolta noin 32. Valtion tukemien vuokra-asuntojen rakentamisen arvioidaan kasvavan viime vuoden 6 5 asunnosta. Vuoden 212 valtion budjetissa on varauduttu yhteensä noin 7 tavallisen ja erityisryhmien vuokra-asuntojen aloitukseen. Lisäksi budjetti mahdollistaa jopa 2 täytetakauksellisen välimallin vuokra-asunnon rakentamisen. Näiden rakentaminen oli kuitenkin vuonna 211 melko vähäistä. Alkuvuoden 211 erittäin hyvä lupakehitys on taittunut. Kuitenkin vasta loka- ja marraskuun myönnettyjen rakennuslupien kehitys osoittaa selviä heikentymisen merkkejä. Rakennuslupakuutiot ovat lähivuosiin verrattuna edelleen hyvällä tasolla. Myönnettyjen rakennuslupien varanto näyttää kevään ja syksyn aikana kasvaneen, kun aloitusten vuosisumma ei ole kasvanut vastaavasti. Tämä mahdollistaa nopean rakentamisen lisääntymisen, mikäli näkymät paranisivat. Nyt kuitenkin uusien hankkeiden käynnistämistä aiheellisesti harkitaan tarkkaan. Valmiiden myynnissä olevien asuntojen määrä oli Rakennusteollisuus RT:n kyselyn mukaan kohonnut vuodenvaihteessa lähes 1 asuntoon, mikä on 15 prosenttia myynnissä olevien määrästä. Kun taloudessa on paljon epävarmuutta, myös kone-, laite- ja kuljetusvälineinvestointeja siirretään herkästi kysynnän puutteen ja kustannusten leikkausten vuoksi eteenpäin. Tällöin myös teollisuus- ja varastorakentamisen tarve vähenee. Toisaalta myönnetyissä rakennusluvissa on ollut hyvää kasvua ja todennäköisyys niiden aloittamiseen on suuri, sillä hakijoiden joukossa on ollut monia kaupunkeja sekä esimerkiksi energiayhtiöitä. Myös toimitilapuolella on vastaavanlaisesti monia varmoja hankkeita. Asuntopuolella, mutta varsinkin muussa talonrakentamisessa, jo aloitettujen hankkeiden loppuunsaattaminen pitää volyymia yllä vielä alkuvuosipuoliskon. Mikäli euromaiden velkakriisissä edetään luottamusta kohentavaan ja epävarmuutta poistavaan suuntaan, kesällä rakentaminen saattaa olla jopa ennakoitua vilkkaampaa. Hallitusohjelmaan kirjattujen julkisen talouden alijäämä- ja velkaehtojen noudattaminen edellyttää julkista taloutta kiristäviä toimenpiteitä. Tällaisten toimien lyhyen aikavälin vaikutukset ovat yleensä kysyntää supistavia, vaikkakin pidemmällä ajalla talouden tervehtyminen mahdollistaa paremmat kasvuolosuhteet. Kasvukeskusten asuntopulan sekä erilaisten teollisuuden korvausinvestointien takia rakentamisen arvioidaan kiihtyvän uudelleen nopeammin kuin 28 finanssikriisin jälkeen. Uudistalonrakentamisen määrän arvioidaan supistuvan 4 7 % vuonna 212. Rakennusten uudistaminen ja korjaaminen Asuinrakennusten korjausrakentamisen kokonaisarvo oli noin 5,5 mrd. euroa vuonna 211. Volyymin kasvu oli 4-5 prosentin luokkaa. Kuluvana vuonna kasvun ennakoidaan hidastuvan 3 prosentin tasolle. Kotitalousvähennyksen leikkaus vähentää kasvua omakoti- ja asuntokohtaisissa korjauksissa. Taloyhtiökorjaukset kasvavat, kun korjausikään tulevien yhtiöiden määrä kasvaa selvästi. Matala korko tukee asuntojen korjausrakentamista. Toimitilarakennusten korjausrakentamisen ennakoidaan vähenevän. Toimitilamarkkinoilla tilanne on melko vaikea. Kiinteistökauppojen määrä on vähäinen, erityisesti toimistotilaa on runsaasti tarjolla ja tyhjillään ja vuokrat ovat laskussa. Sisäilman laatuongelmat ovat tyypillisiä toimitilakorjausten syitä. Liikerakennuksissa korjausra-
6 kentamista ylläpitävät kiinteistön ja tilojen vetovoimaa parantavat muutokset. Kouluissa ja sairaaloissa rakennusten teknisen ja toiminnallisen vanhenemisen aiheuttama korjaustarve on kasvussa. Julkisen talouden heikentyvä tila rajoittaa kuitenkin korjauksia. Sekä asuin- että muiden rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen ja CO2-päästöjen vähentämiseen liittyy runsaasti korjaustarpeita. Suomi on EU:n jäsenenä sitoutunut merkittäviin parannuksiin ja vähennyksiin vuoteen 22 mennessä. Energiatehokkuuskorjaukset olisi saatava kasvavassa määrin osaksi kaikkia korjaustoimenpiteitä. Maa- ja vesirakentaminen Maa- ja vesirakennusalan yritysten liikevaihto laski noin 3 prosenttia vuoden 211 tammi-lokakuussa edelliseen vuoteen verrattuna. Myös myynnin määrä oli miinuksella. Yritysten odotukset kuluvalle talvikaudelle ovat pessimistiset työmäärän supistuessa ja kilpailun kiristyessä edelleen samalla kun kustannusten nousu jatkuu. Infrarakentamisella tarkoitetaan laajempaa kokonaisuutta kuin varsinaisten maa- ja vesirakenteiden rakentamista. Infrarakentamiseen kuuluvat maa- ja vesirakennustoimialan lisäksi teollisuuden toimialan kaivosten avaukset, talonrakennusten perustus-, pohjarakennus- ja pihatyöt, maanalaiset rakenteet (esim. pysäköintihallit) sekä erikoisalojen toimialalta infrarakentamiseen kuuluvat työt. Sekä varsinaisen maa- ja vesirakentamisen että laajemman infrarakentamisen arvioidaan supistuneen edelleen selvästi vuonna 211. Maa- ja vesirakentamisen kustannuskehitys on ollut edelleen nopeaa muuhun hintakehitykseen verrattuna. Kuukausivauhdit ovat olleet 5-8 prosentin välillä lähes koko vuoden 211. Työttömien määrä on vain lievästi vähentynyt, sen sijaan avoimien työpaikkojen määrä on kasvanut huomattavasti (83 %) viime vuoden 21 kolmanteen neljännekseen verrattuna. Suhdanteiden lievä paraneminen kesän 211 jälkeen ei ole kuitenkaan pysyvää, koska suurella todennäköisyydellä kuntasektori vähentää tänä vuonna maa- ja vesirakentamisinvestointejaan julkisen talouden rahoituspaineiden kasvaessa. Toisaalta Tapani- ja Hannu-myrskyjen vaikutuksesta mm. sähköverkon maakaapelointi vauhdittuu. Varsinaisen maa- ja vesirakentamisen määrän arvioidaan supistuvan edelleen hieman tänä vuonna, vaikkakin tie- ja ratarakentaminen sekä nopean tietoverkon laajentaminen ovat kasvussa. Myös energiahuoltoon liittyvien maarakennusinvestointien arvioidaan kasvavan mm. maakaasuverkoston rakentamisen ansioista. Rakennustuoteteollisuus Rakennustuoteteollisuuden tuotannon määrä - teollisuustuotannon volyymi-indeksin mukaan kasvoi vuoden 211 tammi-lokakuussa yli 4 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Rakennusmateriaalien menekki-indeksin mukaan rakennustuotteiden myynti kotimaahan lisääntyi viime vuonna 9 prosenttia, josta sementin myynti kasvoi lähes 15 prosenttia. Betoniteollisuuden tuotteista elementtien tuotantomäärät lisääntyivät 5 prosenttia ja valmisbetonin peräti viidenneksen vuonna 211. Sahatavaran ja puutuotteiden tuotannon määrä pysyi tammilokakuussa vuonna 211 edellisvuoden tasolla. Rakennustuoteteollisuuden yritykset kokivat syksyn suhdannetilanteen lähestulkoon normaaliksi. Suhdanneodotukset olivat kuitenkin heikentyneet selvästi, ja suhdanteiden ennustettiin synkkenevän loppusyksyn ja talven aikana. Hinnat ja kustannukset Rakennuskustannusten kasvuvauhti on hieman hiljentynyt viime kuukausina. Joulukuussa 211 nousua oli 2,7 % vuodentakaisesta, kun kuluttajahintojen nousu oli 2,9 %. Rakennustarvikepanosten hinnat nousivat 2,4 %, ja työkustannukset 2,1 %. Pääkaupunkiseudun talonrakentamisen tarjoushintaindeksi nousi 3,5 prosenttia joulukuussa 211 edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta. Tarjoushintaindeksin nousuvauhti on hiljentynyt loppuvuotta kohti ja joulukuussa toimitilarakentamisen osaindeksi oli lähes 4 % matalammalla kuin vuotta aiemmin. Pääkaupunkiseudulla kaikkien tavanomaisten ara-vuokra- ja asumisoikeushankkeiden keskimääräiset kustannukset nousivat selvästi vuoden 211 aikana. Keskimääräiset kustannukset pääkaupunkiseudulla oli
7 3 39 /m2, nousua edellisvuoteen on 18 %. Muualla maassa kustannusten nousu oli 9,4 % ja keskimääräiset kustannukset 2 339 euroa neliöltä. Vuonna 211 normaalien ara-hankkeiden määrä oli huomattavasti vuotta 21 pienempi ja tämän takia keskikustannuksiin vaikutti aiempaa suuremmalla painolla Helsingin rantaalueiden uusien alueiden tavanomaista kalliimmat kustannukset. Muun maan osalta keskikustannusta nosti tuotannon painottuminen aiempaa enemmän pääkaupunkiseudun lähialueella, jossa keskimääräinen kustannustaso on korkeampi kuin muissa kasvukeskuksissa. Vanhojen kerrostaloasuntojen nimellishinnat vuoden 211 neljännellä neljänneksellä laskivat edellisestä neljänneksestä vajaan puolitoista prosenttia sekä koko maassa että pääkaupunkiseudulla. Vuoden 21 vastaavaan ajankohtaan verrattuna hinnat nousivat koko maassa 1, % ja pääkaupunkiseudulla 1,6 %. Uusien kerrostaloasuntojen keskineliöhinta oli 3 446 /m 2 koko maassa. Keskineliöhinta oli 4 357 /m 2 pääkaupunkiseudulla, jossa uusien kerrostaloasuntojen hintojen nousuvauhti on hidastunut vuoden 21 kolmannesta neljänneksestä lähtien, viime vuoden viimeisellä neljänneksellä hinnat laskivat jo lähes 8 % vuodentakaisesta. Tilastokeskuksen kuukausitilaston mukaan vanhojen kerros- ja rivitaloasuntojen hinnat laskivat joulukuussa 211 edellisestä kuukaudesta puolitoista prosenttia koko maassa ja 2,6 % pääkaupunkiseudulla. Työvoima Rakennusalan työllisten määrä, Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan, oli vuonna 211 keskimäärin 176 1 (talonrakentaminen 66 6, maa- ja vesirakentaminen 19 2, erikoistunut rakennustoiminta 9 2) eli 4 suurempi kuin vuonna 21. Talonrakennustoiminnan työttömien työnhakijoiden määrä, työ- ja elinkeinoministeriön rekisteritilaston mukaan, oli vuoden 211 joulukuun lopussa 2 6 (vuotta aiemmin 22 2) ja maa- ja vesirakentamisessa 4 1 (vuotta aiemmin 4 5). Avoimien työpaikkojen määrä lisääntyi talonrakentamisessa 11 % vuodentakaisesta ja maa- ja vesirakentamisessa 35 %. Talouskasvun hidastuminen vähentää rakentamista ja sen seurauksena rakennusalan työllisyyden arvioidaan kääntyvän pieneen laskuun uudelleen. Tätä muutosta hidastaa kuitenkin se, että työvoimaa poistuu samaan aikaan paljon eläkkeelle ja nuoret työmarkkinoille tulevat ikäluokat ovat edellisiä pienempiä. Suhdannenousun koittaessa työvoimapula todennäköisesti alkaa uudelleen.
8
Liite 1. 9 Pekka Pajakkala, Jukka Kero, Ilpo Peltonen 1.2.212 RAKENNUSTEN ENERGIATEHOKKUUDEN PARANTAMINEN JA HIILIJALANJÄLJEN VÄHENTÄMINEN Tavoite ja tausta Muistion tavoitteena on kiinnittää huomiota isoihin asioihin rakennuksiin ja osin myös rakennettuun ympäristöön liittyvän energiatehokkuuden parantamisessa ja hiilijalanjäljen pienentämisessä. Muistio painottuu olemassa oleviin rakennuksiin. Uudisrakentamisen puolella keskeiset päätökset on tehty ja asia on etenemässä. Suomessa korjausrakentamisen määrä on viime vuosikymmeniä kasvanut samaa vauhtia, kuin maamme bruttokansantuote. Myös jatkossa on viisasta edetä suurin piirtein bkt:n kasvun vauhtia korjausrakentamisen kasvattamisessa. Ei ole järkevää eikä mahdollista panna rakennuskantaa eikä sen energiatehokkutta kuntoon laajamittaisesti velkarahalla. Tämä merkitsee tiukkoja vaatimuksia toimenpiteiden kustannustehokkuudelle, kun lisäksi bkt-kasvun ennakoidaan jäävän vähäiseksi lähivuosina. Suomi on osana EU:ta sitoutunut merkittäviin energiatehokkuuden parantamis- sekä hiilijalanjäljen vähentämistoimiin ns. 2/2/2 sopimuksessa. Suomessa rakennusten käyttö ja ylläpito sekä niiden rakentaminen käyttävät noin 4 % maamme energiankäytöstä ja niiden osuus hiilidioksidien päästöistä on hieman yli 3 %. Rakennuskannan rooli on keskeinen pyrittäessä parannuksiin. Millaisia toimenpiteitä on tehty Valtio on edistänyt olemassa olevan rakennuskannan energiatehokkuuden parantamista ja hiilijalanjäljen pienentämistä käyttämällä sekä keppiä että porkkanaa. Energian hinnoittelu, esimerkiksi kevyen polttoöljyn kiristynyt verotus vuoden 211 alusta on yksi keppi -esimerkki. Se on osaltaan vauhdittanut siirtymistä polttoöljystä lämpöpumppuihin ja biopolttoaineisiin. Lämpöpumppujen kasvanut kysyntä on lisännyt kilpailua ja palvelua ja pumppujen käyttö osoittautunut toimivaksi ja taloudelliseksi. Parhaillaan valmistellaan määräyksiä liittyen energiatehokkuuden parantamistoimenpiteisiin korjausrakentamisen yhteydessä. Niiden on tarkoitus tulla voimaan viimeistään heinäkuussa 213 ja julkisten rakennusten osalta tammikuussa 213. Määräykset eivät kuitenkaan kata läheskään koko nyt käsiteltävää kenttää, koska määräykset koskevat tiettyä, määriteltävää rajaa laajempia korjauksia. Määräykset ovat parhaillaan tekeillä. Porkkanaa on käytetty mm. asuntoyhteisöjen korjausavustuksiin ja kotitalousvähennykseen. Molemmissa on energiatehokkutta parantavia vaikutuksia. Myös suoraan energiatehokkuutta parantavat korjaustoimenpiteet saavat tukea. Myös neuvontaa ja mittareita energiatehokkuuteen ja luokituksiin on kehitetty valtion tuella. Korjausrakentamisen yhteydessä tehdään jatkuvasti paljon myös energiatehokkuutta parantavia toimenpiteitä. Uudet vesikalusteet käyttävät vähemmän vettä, vesimittareiden asentaminen ohjaa säästäväisyyteen veden käytössä, uudet ikkunat ja ulko-ovet ovat energiatehokkuudeltaan selvästi parempia ja lämmönsäädön automaatio on aiempaa parempaa. Myös osassa julkisivu- ja kattokorjauksia parannetaan lämmöneristävyyttä. Ongelmakohtia Makrotalouden ja valtiontalouden näkökulmasta ei ole mahdollista, että valtio lähtisi laajasti rahoittamaan energiatehokkuutta parantavia toimenpiteitä. Kyseessä on valtaosin yksityisomistuksessa oleva omaisuuserä, jonka kunnosta sekä arvon säilymisestä tai paranemisesta huolehtiminen kuuluu omistajille. Mahdollisten uusien määräysten ja vaatimusten tulee olla tasapainoisia. Asumiskustannuksiin ei saa kohdistua suuria nousuja. Sosio-ekonomiset näkökulmat ovat erityisen tärkeitä. Toimenpiteissä on huomioitava asukkaiden ja tilankäyttäjien maksukyky. Kiinteistöliiton ja PTT:n asumismenoselvityksen sen mukaan asumismenot ovat noin 12 prosentin nousussa vuodesta 211 vuoteen 215 ilman merkittäviä panostuksia energiatehokkuuteen. Vastaavia ongelmia kuin uuden jätevesilain soveltamisessa ei saa päästää syntymään. Ratkaisut eivät olleet kaikin osin toimivia, vaikka olivat maksajille kalliita ja vaikuttavuus kokonaisuuteen pieni. Keskeinen kysymys onkin, miten saada energiakorjaukset nykyistä selvästi kattavammin mukaan joka tapauksessa edessä olevissa rakennusten remonteissa. Nyt rakennuksia korjataan n. 1 miljardilla eurolla vuodessa, mutta energiatehokkuudella ja hiilijalanjäljellä on korjauksissa melko pieni painoarvo. Esimerkiksi julkisivujen energiatehokkuutta on parannettu vain 4 prosentissa tehdyistä julkisivukorjauksista.
1 Keskeisen ongelmakentän muodostaa asuinrakennuskanta. Asuntopuolella energiatehokkuuden parantamisen ja hiilijalanjäljen pienentämisen kustannukset kohdistuvat välittömämmin asunnon omistajille ja käyttäjille, joita on valtava määrä toimitilakiinteistöihin nähden. Toimitilapuolella tilanne on parempi. Muiden kuin asuinrakennusten omistajuus on painottunut voimakkaasti kiinteistönomistajayrityksille. Valistuneet kuluttajat ja kiinteistönomistajat edellyttävät tiloilta ja palveluilta energiatehokkuutta, esimerkiksi sertifioituja ratkaisuja sekä energialuokittelua koko rakennukselle. Käyttäjän toiminnan sekä järjestelmien säätöjen ja huoltotoimenpiteiden merkitys on myös suuri. Johtavat kiinteistönomistajayritykset ja kunnat ovat laatineet tai laatimassa tiekarttoja toimenpiteineen kiinteistöjensä energiatehokkuuden ja talouden parantamiseksi ja hiilijalanjäljen pienentämiseksi. Yritykset kehittävät myös uusia toimintamalleja ja työkaluja vuokranantajan ja vuokralaisen sekä palveluntuottajien välisiin sopimuksiin. Valtiontalouden näkökulmasta on kyse siitä, miten energiatehokkuuden ja hiilijalanjäljen parantamisen toimenpiteet saadaan edullisimmin päästöjen ja rakennusten käyttökustannusten näkökulmasta heikentämättä tilojen toimivuutta, terveellisyyttä ja turvallisuutta. Havaintoja ja suosituksia Asuntorakennusten puolella keskeinen asia on kaukolämmön saattaminen hiilidioksidipäästöiltään pienemmäksi ja nykyistä tehokkaammaksi. Kaukolämmön osuus rakennusten lämmitysmarkkinoista on hieman alle 5 %. Yli 9 % asuinkerrostaloista, noin puolet rivitaloista ja valtaosa maamme julkisista ja liikerakennuksista on kaukolämmitettyjä. Ongelmana on päästöjen vähentämisen kannalta ristiriitainen businesslogiikka. Lämpöyhtiöt ovat pääosin kuntien tai niiden omistamia yhtiöitä tai muita energiayhtiöitä, joiden tehtävänä on tuottaa ylijäämää omistajalle ja kuntien osalta tukea veroäyriä. Sen seurauksena lämmön lähteenä käytetään halvimpia mahdollisia polttoaineita (valtaosin kivihiiltä). Uusiutumattomiin polttoaineisiin perustuvan lämmöntuotannon hyvää suhteellista kannattavuutta pitää jatkossakin heikentää esimerkiksi verotuksen keinoin. Lisäksi tarvitaan uudet mittarit, jotka asettavat tavoitteeksi kestävän talouden sekä hiilidioksidimäärän systemaattisen vähentämisen. Yksittäisissä rakennuksissa käyttöön otettu energiatehokkuusluokitus (A G luokat) ohjaa energiatehokkuuden parantamiseen. Pelkän energiakäytön mittaaminen asuntoneliömetriä tai tilaneliömetriä kohden ei kuitenkaan mittaa tilojen käytön tehokkuutta (esim. tilaväljyydet ja iltakäyttö koulu ym. rakennuksissa) eikä hiilidioksidipäästöjen syntymistä tai hiilijalanjälkeä. Vaikka rakennus olisi A-luokassa, saattaa päästöjä syntyä runsaasti, mikäli lämmön lähde ei ole uusiutuva, tai se on mitoitettu epäekologisesti. Esimerkiksi alimitoitetut lämpöpumput tarvitsevat suoraa sähköä juuri silloin kun sähkön kulutus on muutoinkin huipussaan. Rinnalle tulisikin tuoda sekä energiankäyttöä vähentäviä että erityisesti hiilidioksidipäästöjä ja primäärienergian kulutusta sekä tilojen tehokasta käyttöä koskevia mittareita ja niihin liittyviä kannusteita sekä vaatimuksia, esimerkiksi verotuksellisia keinoja ja avustuksia. Energiatodistusta koskevien säädösten uudistamisessa tulisi vaihtoehtoina mahdollistaa teoreettiseen laskentaan sekä todennettuun kulutukseen pohjautuvat energiatodistukset. Olemassa olevien rakennusten todennettuun kulutukseen pohjautuva energiatodistus on hyvä väline kuvaamaan rakennuksen todellista energiankulutusta ja se ottaisi myös huomioon energiatehokkuutta parantavien korjaus- ja muiden toimenpiteiden vaikutuksen rakennuksen energiankulutukseen. Yksittäisissä rakennuksissa tulee toteuttaa toimenpiteitä, jotka vähentävät energian käyttöä ja hiilijalanjälkeä kustannustehokkaimmin. Yhteiskunnan tuki tulee kohdentaa näihin liittyviin avustuksiin. Tälläinen on esimerkiksi lämmön talteenotto ilmavaihdon yhteydessä. Niin sanotussa ESCOmenettelyssä palveluntarjoaja asentaa järjestelmän ja se kustannetaan taloyhtiössä säästetyillä energiamaksuilla lyhyessä ajassa, usein muutamassa vuodessa. Helpon, edullisen ja turvallisen toteutettavuuden varmistamiseksi tarvitaan tyyppiratkaisujen kehittämistä eri-ikäisten rakennusten korjauksiin. Rakennusten ja niiden järjestelmien tulee toimia tarkoituksenmukaisesti. Tärkeitä ja halpoja keinoja ovat kiinteistön ja tilojen suunnitelmallinen, oikea käyttö ja hoito ja siihen liittyvät ohjaustoimet; säädöt kuntoon, ylilämpö pois, tarpeenmukainen ilmanvaihto... Rakennuksen energiatehokkuuden parantamisessa tulee käyttää tuttuja keinoja ja periaatteita, joita käytetään muissa energiatehokkuutta parantavissa toimenpiteissä. Rakennusten käyttäjien tulee olla tietoisia energiansäästötavoitteista. Käyttäjien energian käyttöön ja säästöön liittyvillä asenteilla on suuri merkitys. Valistus- ja neuvontatoimenpiteet ovat tärkeitä. Liike- ja toimitilapuolella tulee tarkastella mahdollisuudet hyödyntää esim. tietoteknisten, kylmä-, ym. laitteiden tuottama energia rakennuksen lämmitykseen, soveltaa lämmön talteenottoa ja välttää energian (lähinnä sähkö) käytön lisääntymistä korjausten yhteydessä. Tärkeä näkökulma on myös yhdyskuntatason energiatehokkuuden ja hiilijalanjäljen mittaaminen ja tavoitteellisuus ja mittaaminen. Monet kunnat ovatkin lähteneet tavoitteellisesti siirtymään hiilivapaan kaupungin suuntaan tiivistämällä yhdyskuntarakennetta ja perustamalla mm. kaupungin energiaseurantaryhmiä ja energiate-
11 hokkuuden paranemiseen liittyviä hankkeita. Tähän liittyviä tavoitteita, mittareita ja ohjauskeinoja on tärkeä tukea ja saada lisää. Tärkeä asia edettäessä nykyistä energiatehokkaampaan ja hiilivapaampaan energiakäyttöön on tieto siitä, mitä toimenpiteitä korjausrakentamisessa, käytössä ja ylläpidossa on toteutettu ja miten paljon ne vähentävät energiankulutusta. Korjausrakentamisen tilastointi on ongelmallista ja nykyiset tiedot ovat valtaosin laskennallisia. Korjausrakentamiseen käytettävän rahamäärän alkaessa lähestyä puolta koko talonrakentamisesta, tulee panostaa hyvään tietämykseen siitä, mitä korjausrakentamisessa tehdään ja erityisesti, millaisia energiatehokkuutta parantavia toimenpiteitä rakennuksissa tehdään. Tällainen tutkimus tarkastellen ja mallintaen samalla korjausrakentamisen tarpeita ja tulevaisuutta vuoteen 23, tulee käynnistää eri osapuolten yhteistyönä. Tietoa tarvitaan myös kotitalousvähennysten kohdentumisesta energiatehokkuuden parantamiseen ja hiilijalanjäljen pienentämiseen. Suomessa on käytössä maailman laajin energiatehokkuussopimusjärjestelmä. Sopimukset on luotu elinkeinoelämälle, kunnille, liikenteelle, maatiloille ja kiinteistöille. Kiinteistönomistajia tulisi kannustaa liittymään oman alansa energiatehokkuussopimuksen toimenpideohjelmaan, jossa yritys esittää kiinteistökantansa energiankulutuksen ja säästötavoitteensa sopimusaikana. Näkökulmina toimenpideohjelmassa on huomioitu omistajan energiankäytön lisäksi myös vuokralaisten sekä kiinteistönhoidon ja ylläpidon energiakulutukset. Mukaan tulijoita kannustetaan uuden teknologian ja toimintatapojen käyttöön. Toimenpideohjelmaan liittyneet organisaatiot raportoivat saavutuksistaan vuosittain keväällä. Yhteiskunnan tukemaa kehitystyötä tarvitaan kustannustehokkaiden energiatehokkuus- ja CO2- päästötoimenpiteiden kehittämiseksi sekä niihin liittyvien toteutusresurssien kysynnän ja tarjonnan tasapainon varmistamiseksi. Vaikuttavuus Em. suosituksilla pyritään edistämään maamme energiatehokkuuteen ja CO2-päästöihin liittyvien tavoitteiden saavuttamista mahdollisimman taloudellisesti; pienillä asumisen ja kiinteistöpidon kustannusten muutoksilla. Kuluttajien ja asukkaiden näkökulmasta kyse on energiakustannuksiin liittyvien nousuriskien vähentämisestä sekä säästöistä takaisinmaksuajan jälkeen. Rakennusten energiatehokkuuden ja hiilijalanjäljen parantaminen luovat mahdollisuuksia rakennusalan toimijoille niin kotimaassa kuin kansainvälisesti. Maamme vaativat ilmasto-olosuhteet ovat luoneet paljon osaamista energiatehokkuudessa. Meillä kiinteistöjen ylläpidon ja hoidon järjestelmien, sisäilman laadun ja elinkaarenhallinnan osaaminen on korkealuokkaista ja niihin on tarjolla palveluja. Kaukolämmön tuottaminen yhdessä sähköenergian kanssa on tehokasta ja poikkeuksellista maailmassa. Mm. näille osaamisille on nähtävissä valtavat markkinat muualla maailmassa. Esimerkiksi Venäjällä tämäntyyppiset asiat ovat edelleen lapsenkengissä. Tiettyjä vaatimuksia energiatehokkuuden parantamiseen on sielläkin jo tehty, mutta halpa energian hinta asettaa rajoja energiatehokkuuden parantamiseen liittyville kustannuksille. Tilanne on kuitenkin muuttumassa.
12 KUVIOLIITE: helmikuu 212 (1.2.212) milj. m3 8 Koko talonrakennustuotanto 4 neljänneksen liukuva summa 7 6 5 4 3 2 1 87 88 89 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 myönnetyt luvat aloitetut valmistuneet milj. m3 3 Asuinrakennukset 4 neljänneksen liukuva summa milj. m3 14 Teollisuusrakennukset (pl. varastot) 4 neljänneksen liukuva summa 25 12 2 1 15 8 6 1 4 5 2 87 88 89 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 myönnetyt luvat aloitetut valmiit 87 88 89 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 myönnetyt luvat aloitetut valmiit milj. m3 6 Julkiset rakennukset 4 neljänneksen liukuva summa milj.m3 1 Varastorakennukset 4 neljänneksen liukuva summa 5 8 4 6 3. 4 2 1 2 87 88 89 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 myönnetyt luvat aloitetut valmiit 87 88 89 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 myönnetyt luvat aloitetut valmiit milj. m3 9 Liikerakennukset 4 neljänneksen liukuva summa milj. m3 4 Toimistorakennukset 4 neljänneksen liukuva summa 8 7 3 6 5 4 2 3 2 1 1 87 88 89 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 myönnetyt luvat aloitetut valmiit 87 88 89 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 myönnetyt luvat aloitetut valmiit
13 6 Asuntojen hinnat neljännesvuosittain 198 = 1 5 4 3 1) 2 1 2) 198 1985 199 1995 2 25 21 1) Koko maan vanhojen kerrostalojen nimellishinnat, 2) deflatoituna ansiotasoindeksillä. Lähde: TK 27.1.2112VM/KO/UL/ 12166.xls 23 Asuntojen reaalihinnat ja asuntoinvestoinnit neljännesvuosittain 198 = 1 21 19 Asuntojen reaalihinnat 1) 17 15 13 Asuntoinvestoinnit 2) 11 9 7 82 83 84 85 86 87 88 89 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 1) Koko maan vanhojen kerrostalojen hinnat, deflatoituna kuluttajahintaindeksillä. 2) 4 neljänneksen liukuva keskiarvo 27.1.212/VM/KO/UL (Lähde: TK) 17325.xls Rakentamisen luottamusindikaattori kausitasoitettu 6 4 2-2 -4-6 -8-1 1985 199 1995 2 25 21 Lähde: EK, European Commission (Business and Consumer Survey) 31.1.212/VM/UL/ 2139.xls
14 35 3 25 2 15 Kerrostaloasuntojen nimellishinnat euroa / m2 Pääkaupunkiseutu Koko maa Muu Suomi 1 5 87 88 89 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 Pääkaupunkiseutu: Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen. 27.1.212/VM/KO/UL (Lähde: TK: 211:IV ) 12235.xls Rakennuskustannukset alaerittäin vuosimuutos, % 8 6 4 2 Muut Materiaali Kaikki Työ -2-4 -6-8 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 Lähde: TK 12.1.212/VM/KO/UL / (211:12) 1418.xls
15 45 4 35 3 Asuntohinnat, urakkatarjoushinnat, tonttien hinnat (PKS) ja rakennuskustannukset (koko maa) 1995 = 1 Kiinteistöjen hintaindeksi, tontit, 1995=1; Koko maa Kiinteistöjen hintaindeksi, tontit, 1995=1; Pääkaupunkiseutu Asuntohinnat (pääkaupunkiseutu); Talonrakentamisen tarjoushintaindeksi (pääkaupunkiseutu); Rakennuskustannusindeksi (koko maa); kokonaiskustannukset 25 2 15 1 5 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 27.1.212/VM/KO/UL (Lähteet: TK, Rapal) 19361.xls
25 Maarakennuskustannusindeksi vuosimuutos, % 2 15 1 5 päällysteet kokonaisindeksi betonirakenteet kunnossapito -5-1 -15 26 27 28 29 21 211 Indeksi 25=1 3.1.212/VM/KO/UL, lähde: TK (211:12) 212.xls 15 Maarakennusalan konekustannusindeksi vuosimuutos, % 1 5-5 -1 26 27 28 29 21 211 Indeksi: 25=1 3.1.212/VM/KO/UL, lähde: TK (211:12) 18298.xls