KH 23-00372 LVI 19-10399 ohjetiedosto helmikuu 06 1 (11) LÄMMITÄ OIKEIN Vesikeskuslämmitysjärjestelmän käyttäjän ohje lämmittäminen, vesikeskuslämmitys, käyttö värmning, central värme, bruk heating, central heating, use Tässä ohjekortissa käsitellään energiatehokkaan lämmityksen tavoitteita ja edellytyksiä, lämmitysjärjestelmän toiminnan seurantaa ja terveellisen sisäilmaston merkitystä vesikeskuslämmitysjärjestelmän näkökulmasta. Kortti on tarkoitettu isännöitsijöille, kiinteistöpäälliköille, taloyhtiöiden hallinnolle ja kiinteistönhoitoyritysten henkilöstölle. Liittyvät ohjekortit: KH 23-00362 Maakaasulämmitys, KH 23-00363, LVI 11-10394 Kevytöljylämmitys, KH 23-00364 Kevytöljylämmitysjärjestelmän hoito ja huolto, KH 23-00370, LVI 10-10398 Kaukolämmitys ja KH 23-00371, LVI 19-10400 Kaukolämpölaitteiden hoito ja huolto. SISÄLLYSLUETTELO IR/1/helmikuu 06/400/Kyriiri/Rakennustieto Oy 1 YLEISTÄ 2 KÄSITTEITÄ 3 RAKENNUKSEN ENERGIANHALLINTA 4 ENERGIATEHOKKAAN LÄMMITYKSEN TAVOITE 4.1 Määräykset ja ohjeet 4.2 Terveellinen sisäilmasto 4.3 Energiankulutuksen tavoitteet 5 ENERGIATEHOKKAAN LÄMMITYKSEN EDELLYTYKSET 5.1 Lämmitysjärjestelmän kuntoarvio ja PTS 5.2 Huoltokirja 5.3 Energiakatselmukset 5.4 Energiatodistus 5.5 Järjestelmien perussäätö 6 LÄMMITYSLAITTEIDEN KÄYTTÖ 6.1 Säätölaitteet 6.2 Pumput 6.3 Paisunta- ja varolaitteet 6.4 Lämmitysverkoston ilmanpoisto ja täyttö 6.5 Huonelämpötilat 6.6 Lämmönluovuttimet 6.7 Lämmin käyttövesi 7 TOIMINNAN SEURANTA 7.1 Tiedottaminen 7.2 Toiminta palautteen perusteella 7.3 Huoltopäiväkirja 7.4 Kulutusseuranta ja -raportit 7.5 Huonelämpötilojen seuranta 7.6 Verkostojen paine KIRJALLISUUTTA Liite 1 Esimerkki huonelämpötilojen mittausohjeesta ja -lomakkeesta. Liite 2 Esimerkki huonelämpötilamittausten yhteenvetolomakkeesta. 1 YLEISTÄ Rakennuksen lämmittäminen ei ole teknisesti monimutkaista. Jos rakennusta halutaan lämmittää energiataloudellisesti, on kuitenkin ymmärrettävä erilaisten käyttötoimenpiteiden vaikutus rakennuksen sisäilmastoon. Vesikeskuslämmitysjärjestelmän lämmönlähde on yleensä kaukolämpö, öljy, maakaasu, puu tai niiden yhdistelmä. Lämmitysverkostossa kiertää lämmönkehityslaitteissa lämmitetty vesi, joka luovuttaa lämpöä huonetiloihin. Veden lämpötilaa säädetään ulkolämpötilan mukaan. Huonelämpötilaa hienosäädetään patteriventtiilillä tai lattialämmityksen jakosäätimen venttiilillä. Lämmönjakotapoja ovat patterilämmitys, lattialämmitys tai niiden yhdistelmä. Yleisin lämmönjakotapa on kaksiputkinen patterilämmitys.
KH 23-00372 ohjetiedosto 4 nisteriö yhdessä Motiva Oy:n kanssa. Asuinrakennusten energiakatselmukset ohjeistaa ympäristöministeriö. Energiakatselmusten tekemistä koskevat mahdollinen valtion tuki ja tuen edellytykset kannattaa selvittää ennen katselmusten aloittamista. Tuen saaminen edellyttää, että katselmusraporteissa esitettyjen korjausehdotusten mukaiset toimenpiteet myös toteutetaan. 19 C 23 C 24 C 26 C 25 C 5.4 Energiatodistus Valmisteilla on laki, joka perustuu EU:n direktiiviin Direktiiviin rakennusten energiatehokkuudesta 02/91/EY /2/. Kun rakennus otetaan käyttöön, myydään tai vuokrataan, on saatavilla oltava rakennuksen energiatodistus, jonka avulla pystytään arvioimaan rakennuksen energiatehokkuutta ja vertaamaan sitä muihin vastaaviin rakennuksiin. Energiatodistuksessa ilmoitetaan rakennuksen kokonaisenergiatehokkuuslaskennan tulokset ja esitetään vertailuarvoja. C Kuva 2a. Lämmitysverkosto epätasapainossa. Huonelämpötilat vaihtelevat 19...26 C. 5.5 Järjestelmien perussäätö Kuntoarvio- ja energiakatselmusraporteissa suositellaan usein järjestelmien perussäätöä. Rakennusta ei voi lämmittää energiatehokkaasti, jos lämmitysverkosto on epätasapainossa. Rakennusta on tällöin lämmitettävä kylmimmän huonetilan mukaan, jolloin muissa tiloissa on helposti ylilämpöä ja hukataan energiaa. Myös ilmanvaihtojärjestelmän ilmavirrat ja lämmin käyttövesiverkosto tulee säätää. 5.5.1 Lämmitysverkoston perussäätö Perussäädön tarkoitus on jakaa lämmitysverkoston vesivirrat oikein. Käyttöön otettavassa rakennuksessa vesivirrat säädetään, kun lämmitysverkosto on asennettu lopulliseen käyttökuntoon. Lämpötilat tarkastetaan ja säädetään huonetiloittain patteriventtiilien avulla lämmityskaudella. Myös takuuaikaiset mittaukset ja säätö tehdään lämmityskaudella. Käytössä olevassa rakennuksessa vaihdetaan tarvittaessa linjasulku-, linjasäätö- ja patteriventtiilit ja lasketaan niille esisäätöarvot. Vesivirrat mitataan ja säädetään. Säätö voidaan tehdä myös vakiopainemenetelmällä, jolloin mitataan linjojen paine-erot ja kokonaisvesivirta saadaan kohdalleen oikein mitoitetulla pumpulla. Kuvissa 2a ja 2b on esimerkki epätasapainossa ja tasapainossa olevan lämmitysverkoston vaikutuksesta huonelämpötiloihin. 5.5.2 Käyttövesiverkoston säätö Liian suuri virtausnopeus aiheuttaa äänihaittoja ja eroosiokorroosiota, joka lyhentää niiden käyttöikää. Liian pieni virtaus puolestaan lisää lämpimän käyttöveden odotusaikaa ja kuluttaa turhaan energiaa ja vettä. Veden virtaamat säädetään linjasäätöventtiileillä. Vesijohtoverkoston paine voidaan säätää oikeaksi paineenalennusventtiilillä (vakiopaineventtiilillä). Se asennetaan jakojohtoon vesimittarin jälkeen. Paineen alentaminen vähentää vedenkulutusta ja veden lämmityskustannuksia. Vesijohtojen paineiskut keventyvät, virtausäänet vähenevät ja putkiston elinikä pitenee. Taulukossa 1 esitetään esimerkkejä veden paineen tarpeesta eri kerroksissa. C Kuva 2b. Lämmitysverkosto tasapainossa. Huonelämpötilat vaihtelevat... 5.5.3 Ilmanvaihtojärjestelmän ilmavirtojen säätö Koneellisen ilmanvaihtojärjestelmän toimivuus vaikuttaa merkittävästi sisäilman laatuun ja energiankulutukseen rakennustyypistä riippumatta. Liike- ja toimistorakennuksissa virheettömän toiminnan merkitys korostuu, sillä ilmanvaihdolla usein myös lämmitetään rakennusta. Ilmavirtojen säätö on tarpeen varsinkin silloin, kun rakennuksessa tehdään muutostöitä. Suositeltavaa on, että lämmitysverkoston perussäädön yhteydessä säädetään myös ilmavirrat. Säädön jälkeen ei ilmanvaihtojärjestelmän päätelaitteiden asentoja saa muuttaa. Taulukko 1. Vesijohtoverkoston paineen riittävyys. Kerros Riittävä paine, kpa 1 250 2 300 3 350 4 400 5 450 6 500
KH 23-00372 ohjetiedosto 6 Menoveden lämpötila, C 80 60 40 Lämmitysverkoston menoveden lämpötilaa voidaan alentaa tilapäisesti rakennuksen käyttötarkoituksesta riippuen yöllä ja päivällä ja näin hyödyntää auringon ilmaisenergia. Lämmitysverkoston menoveden lämpötilan alentaminen kolmella asteella alentaa huonelämpötilaa noin yhden asteen. 6.1.2 Lämpimän veden lämpötila Suomen rakentamismääräyskokoelman osan D1 Kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistot /13/ mukaan lämpimän käyttöveden lämpötila ei vesilaitteiston missään osassa odotusajan johto-osuuksia lukuun ottamatta saa laskea alle 50 C. Korkein lämpötila on 65 C. Veden lämpötilaa ei saa alentaa yöllä eikä päivällä. Yleensä lämpimän käyttöveden asetusarvo on 55 C. Käyttöveden lämpötila käyttöpisteissä pyritään pitämään tasaisena (+50 55 C). Lämpötilaa säädetään vertaamalla käyttöveden lämpötilaa asetusarvoon. 6.2 Pumput 7 6 5 4 3 2 1 Ulkolämpötila, C Ulkolämpötila, C Kuva 5. Käyrä on liian loiva. Huonelämpötila on liian matala pakkasella. Menoveden lämpötila, C 80 60 40 7 6 5 4 3 2 1 6.2.1 Lämmitysverkosto Lämmityksen kiertovesipumpulla kierrätetään rakennuksen lämmitysjärjestelmän vettä. Pumppu mitoitetaan rakennuksen tarvitsemille vesivirroille ja paine-eroille. Pumpun tuottoa ja nostokorkeutta ei saa muuttaa ilman lämmönmyyjän hyväksyntää, koska muuttaminen vaikuttaa kaukolämpöveden jäähtymiseen. Jos lämmönjakokeskuksessa on rinnakkaispumppu, voidaan pumppuja käyttää vuorotellen. Huonelämpötila, C Ulkolämpötila, C Ulkolämpötila, C Kuva 6. Käyrä on oikea, mutta huonelämpötilat liian korkeat. Lasketaan suuntaissiirrolla käyrää alas. Huonelämpötila, C 30 25 15 30 25 15 Lämmityksen kiertovesipumppu voidaan pysäyttää, kun lämmitystarvetta ei ole. Kiinnijuuttumisen estämiseksi pumppua käytetään muutama minuutti viikoittain. Pumppua näin ohjaava aikataulutoiminto on monissa säätökeskuksissa valmiina. 6.2.2 Lämmin vesi Kiertovesipumppu kierrättää lämmintä käyttövettä verkostossa siten, että sitä on saatavilla noin 10 s:n kuluessa sekoittajan avaamisesta ja turhalta veden juoksutukselta vältytään. Käyttöveden kiertovesipumppua ei saa pysäyttää. 6.3 Paisunta- ja varolaitteet Lämmitysverkosto on suljettu järjestelmä, joka vaatii toimiakseen oikean vedenpaineen.suljettuihin lämmitys-, ilmanvaihto- ja jäähdytysjärjestelmiin kytketyt paisuntasäiliöt ylläpitävät verkostoissa riittävän painetason ja vastaanottavat nesteen lämpötilavaihteluista johtuvat tilavuuden muutokset. Verkostoissa on varoventtiilit mahdollisen toimintahäiriön tai muun liiallisen paineennousun ja siitä johtuvan laiterikon estämiseksi. Kuvassa 7 on esimerkki paisuntajärjestelmän toimintaperiaatteesta. Paisuntasäiliöt ovat yleensä kalvopaisuntasäiliöitä. Ne soveltuvat järjestelmiin, joiden paine on korkeintaan 600 kpa. Korkeammissa paineissa käytetään kompressori- tai pumppuohjattuja paisuntajärjestelmiä. Kalvopaisuntasäiliöt vaativat yleensä vähän huoltoa. Säiliön kalvo saattaa kuitenkin rikkoutua, mikä ilmenee varoventtiilin vuotona. Kalvon rikkoutuminen alentaa lämmitysverkoston painetta ja kun verkostoon lisätään nestettä, täyttyy paisuntasäiliö kokonaan. Tällöin ylimääräinen neste purkautuu varoventtiilin kautta pois. Myös äkillisesti lisääntynyt pattereiden ilmaustarve saattaa merkitä kalvon rikkoutumista. Säiliön kaasu on tällöin sekoittunut verkostoon. Käyttöveden varoventtiilin ajoittainen vuoto on yleistä. Vuoto johtuu nopeasti suljettavien sekoittimien aiheuttamasta käyttövesiverkoston hetkellisestä paineen noususta. Satunnainen käyttövesiverkoston varoventtiilin vuoto ei aiheuta toimenpiteitä. 6.4 Lämmitysverkoston ilmanpoisto ja täyttö Normaalisti lämmitysverkostoa ei jouduta täyttämään. Vettä poistuu verkostosta kuitenkin korjaustöiden ja vuotojen yhteydessä. Verkostoon siirtyy täytön yhteydessä happea ja typpeä. Verkostoon pääsee ilmaa myös liitoksista tai diffusoitumalla muoviputkien läpi. Kun vesi lämpenee, osa kaasuista erkanee kupliksi, jotka haittaavat veden virtausta verkostossa ja saattavat aiheuttaa äänihaittaa ja jopa estää kokonaan veden virtauksen. Verkoston vedenlisäystarpeen syy tulee aina selvittää. Jatkuva täyttäminen ENERGIATEHOKAS LÄMMITYS Seuraa lämmönjakokeskuksen toimintaa päivittäin. Varmista, että lämmitys tapahtuu energiatehokkaasti. Vertaa lämmönjakokeskuksen lämpötiloja asetusarvoihin ja ulkolämpötilaan. Arvioi sääolosuhteiden edellyttämät muutokset asetusarvoihin. Hyödynnä ulkoinen ilmaislämpö, kuten aurinkoiset kevätpäivät lämmityksessä. Tarkkaile rakennusta. Jos useissa huoneistoissa on ikkunoita auki lämmityskaudella, se on selvä merkki ylilämmöstä. Lämmöntalteenottolaitteet vaikuttavat merkittävästi tarvittaviin menoveden lämpötiloihin. Lue ulkolämpötila ja ilmanvaihdon lämmitysjärjestelmän menoveden lämpötila ja vertaa sitä asetusarvoon. Esimerkkejä lämmitysverkoston yö- ja päivälämpötilan pudotuksesta: yöllä klo 03 kautta vuoden, -3 C päivällä klo 8 15 helmikuu, -2 C maaliskuu, -5 C huhtikuu, - C toukokuu, - C kesäkuu, -5 C heinä-tammikuu, ei pudotusta.
9 ohjetiedosto KH 23-00372 KIRJALLISUUTTA Lakeja ja asetuksia 1. Asetus öljylämmityslaitteistoista. Suomen säädöskokoelma 1211/ 1995. (KH KTM-10351, LVI KTM-00242, RT KTM- 21170. 00. 4 s.) 2. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi rakennusten energiatehokkuudesta 02/91/EY. Euroopan parlamentti ja Euroopan Unionin neuvosto. 02. 3. Maakaasuasetus. Suomen säädöskokoelma 1058/1993. 4. Maankäyttö- ja rakennusasetus. Suomen säädöskokoelma 895/ 1999. (KH YM- 10436, LVI YM-00315, RT YM1-21276. 05. 12 s). 5. Painelaitelaki. Suomen säädöskokoelma 869/1999. (KH KTM-10414, LVI KTM- 00307. 05. 3 s.) 6. Sähköturvallisuusasetus. Suomen säädöskokoelma 498/1996. (KH KTM- 10246, LVI KTM-00149, RT KTM-21014. 04. 6 s.) 7. Sähköturvallisuuslaki. Suomen säädöskokoelma 410/1996. (KH KTM-10437, LVI KTM-00326, RT KTM-21292. 05. 7 s.) 8. Terveydensuojeluasetus. Suomen säädöskokoelma 1280/1994. (KH STM- 21214, LVI STM-10376, RT STM-21214. 02. 5 s.) 9. Terveydensuojelulaki. Suomen säädöskokoelma 763/1994 (KH STM-10377, LVI STM-00274, RT STM-21215. 03. 7 s.) Viranomaismääräyksiä ja ohjeita 10. Asumisterveysohje. Asuntojen ja muiden oleskelutilojen fysikaaliset, kemialliset ja mikrobiologiset tekijät. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 03:1. (KH STM-10391, LVI STM-00288, RT SM- 21232. 04. 28 s.) 11. A4 Rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje. Määräykset ja ohjeet 00. Ympäristöministeriö, asunto- ja rakennusosasto. Suomen rakentamismääräyskokoelma. (KH RakMK-10341, LVI RakMK-00234, RT RakMK-21155. 00. 4 s.) 12. D1 Kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistot. Määräykset ja ohjeet. Ympäristöministeriö. Suomen rakentamismääräyskokoelma.1987.(kh RakMK-083, LVI RakMK - 00029, RT RakMK-728. 1987. 40 s.). 13. D2 Rakennusten sisäilmasto ja ilmanvaihto. Määräykset ja ohjeet 03. Ympäristöministeriö, asunto- ja rakennusosasto. Suomen rakentamismääräyskokoelma. (KH RakMK- 10380, LVI RakMK-00277, RT RakMK- 21218. 03. 23 s.) 14. D3 Rakennusten energiatalous. Määräykset ja ohjeet 1978. Sisäasiainministeriö. Suomen rakentamismääräyskokoelma. (KH RakMK-10024, LVI/RT Rak MK- 188. 1985. 4 s.) 15. D5 Rakennusten lämmityksen tehon- ja energiantarpeen laskenta. Ohjeet 1985. Ympäristöministeriö. Suomen rakentamismääräyskokoelma. (KH RakMK-10025, LVI/RT RakMK- 577. 1985. 14 s.) KH-, LVI- ja RT-ohjekortteja ja -tiedonjyviä Rakennustietosäätiö RTS 16. KH 10-00353, LVI 014-10379 Kiinteistön energian- ja vedenkulutuksen tunneittainen seuranta. 04. 4 s. 17. KH 11-010, Kiinteistön laitteiden ja järjestelmien tavoitteellinen käyttö ja huolto. 1988. 5 s. 18. KH 17-00195, LVI 41-10233, KH 17-00195 Rakennusten LVI-järjestelmien säätötekniikka. 1994. 6 s. 19. KH 17-00214, LVI 40-10249 Rakennusautomaatiojärjestelmän tilaajan ohje. 1996. 4 s.. KH 17-011,LVI 49-10234 Rakennusten säätölaitteiden käyttö ja huolto. 1994. 7 s. 21. KH -00260, LVI 014-10290 LVI-laitosten mittaukset. 1999. 12 s. 22. KH -00373, LVI 10-10392 Lämmitystarveluku. 05. 6 s. 23. KH 21-000 Öljylämmityksen säätö ja vuosihyötysuhteen määritys. 1981. 4 s. 24. KH 23-00142, LVI 19-10176 LVI-laitoksen tarkkailuohje. 1990. s. 25. KH 23-00192, LVI 41-10230 Lämmitysverkoston säätö. 1994. 8 s. 26. KH 23-00362 Maakaasulämmitys. 05. 11 s. 27. KH 23-00363, LVI 11-10394 Kevytöljylämmitys. 05. 11 s. 28. KH 23-00369, LVI 19-10397 Rakennusten lämmitys. 05. 8 s. 29. KH 23-00370, LVI 10-10398 Kaukolämmitys. 05. 7 s. 30. KH 23-00371, LVI 19-10400 Kaukolämpölaitteiden hoito ja huolto. 05. 11 s. 31. KH 23-00364 Kevytöljylämmitysjärjestelmän hoito ja huolto. 05. 7 s. 32. KH 27-00337, LVI 05-10318, RT 07-10741/RT 10-10790 Sisäilmaluokitus 01. 19 s. 33. KH 90-00226 LVI 01-10259 Tarkastus, hoito- ja huolto-ohjeet. 1996. 24 s. 34. KH 90-00267, LVI 01-10296, RT 18-10702 Asuintalon huoltokirjan laadinta. Käytössä oleva talo. 1999. 12 s. 35. KH 90-00275, LVI 01-10302, RT 18-10713 Toimitilakiinteistön huoltokirjan laadinta. 1999. 24 s. 36. LVI 014-10291 Lämmitysverkostojen vesivirran mittaus. 1999. 4 s. 37. LVI 10-10306 Kaukolämmön tilaustehon ja -vesivirran määritys ja tarkastaminen. 00. 16 s. 38. LVI 10-10372 Rakennusten kaukolämmitys. Määräykset ja ohjeet. K1/03. 04. 52 s. 39. LVI 12-10343 Vesikiertoinen patterilämmitys. 02. 11 s. Turvatekniikan keskus TUKES 40. Painelaitteet. TUKES-opas 03. 41. Sähkölaitteistojen turvallisuutta ja sähkötyöturvallisuutta koskevat standardit. TUKES-ohje S10-04. Energiateollisuus ry 42. K1/03 Rakennusten kaukolämmitys. Määräykset ja ohjeet. 03. (LVI 10-10372). 43. Kaukolämmön mittaus. Sky-suositus K13/1994. 44. Käytä kaukolämpöä oikein. 1999. 45. Säädön toiminnan tarkastus käyttöolosuhteissa. Sky-suositus K14/1997. Muuta kirjallisuutta 46. Asumisterveysopas. Risto Aurola. Tapio Välikylä. Sosiaali- ja terveysministeriö, Ympäristö ja Terveys -lehti. 05. 47. Kiinteistönhoitajan käsikirja. Anita Pietikäinen, Matti Aunola. Rakennustieto Oy, 01. 2 p. 1 s. 48. Rakennusten lämmitys, Olli Seppänen. Suomen LVI-liitto ry. 01. 480 s. 49. Rakennusten sisäilma ja LVI-tekniikka. Olli Seppänen, Matti Seppänen. Sisäilmayhdistys ry. 1997. 280 s. 50. Sisäilmastoluokitus 00. Sisäilmayhdistys, julkaisu 5. Sisäilmayhdistys ry. 00. 51. TalotekniikkaRYL 02 Talotekniikan rakentamisen yleiset laatuvaatimukset. Rakennustietosäätiö RTS, LVI-Keskusliitto ry ja Sähkötieto Oy. Rakennustieto Oy, 03. Osa 1, 369 s ja osa 3, 327 s. (LVI 01-10355, LVI 01-10356). 52. Öljylämmitystekniikka. Suomen Lämmitystieto Oy. 1999. Internet-osoitteita www.energia.fi Energiateollisuus ry www.sisailmayhdistys.fi Sisäilmayhdistys ry www.stm.fi Sosiaali- ja terveysministeriö www.tukes.fi Turvatekniikan keskus TUKES ry www.oljylammitys.fi Öljy- ja Kaasulämmitys Yhdistys ry Piirrokset Georg Bäckmann. Tämän ohjekortin laadintaan on osallistunut Rakennustietosäätiö RTS:n toimikunta TK 250 Vesikeskuslämmitysjärjestelmän käyttö: Päätoimittaja Anita Pietikäinen, pj. Neuvontainsinööri Jaakko Laksola Kiinteistöpäällikkö Tapio Matila Senior Advisor Veijo Matilainen Tarkastuspäällikkö Timo Neira Laboratorion johtaja Jarmo Tuunanen LVI-toimittaja Heikki Nieminen KH-toimittaja Ilmo Rekonen, siht.
KH 23-00372 ohjetiedosto 10 Liite 1. Esimerkki huonelämpötilojen mittausohjeesta ja -lomakkeesta ARVOISA HUONEISTON HALTIJA Yhtiössä on päätetty mitata kaikkien huoneistojen huonelämpötilat. Mittaustulosten perusteella päätetään jatkotoimenpiteistä. Näitä voivat olla esimerkiksi patteriventtiilien uusiminen ja/tai lämmitysverkoston perussäätö. Tarkoitus on parantaa asumismukavuutta ja saattaa kaikki huoneistot tasalämpöiskiksi. Samalla lämmityskustannukset todennäköisesti alenevat. Pyydämme mittaamaan huonelämpötilat oheisella lämpömittarilla 9.-15.1.06 välisenä aikana mittausohjeen mukaisesti ja merkitsemään lämpötilat alla olevaan lomakkeeseen. Lomake pyydetään palauttamaan isännöitsijätoimistoon tai huoltoyhtiön laatikkoon A-portaan aulassa viimeistään 21.1.06. Kiitokset etukäteen avustanne. TERVEISIN Matti Mallinen Isännöitsijä Mittausohje Huonelämpötila mitataan keskeltä ulkoseinää vähintään 0,6 m:n etäisyydeltä ikkunasta ja n. 1,1 m:n korkeudelta lattiasta. Jotta mittaustulokset olisivat mahdollisimman luotettavia varmistakaa, että patteriventtiilit ovat täysin auki ja ovat olleet auki jo jonkin aikaa älkää tuulettako kahteen tuntiin ennen mittausta älkää mitatko, jos aurinko paistaa suoraan huoneeseen älkää mitatko, jos olette käyttäneet uunia, pölynimuria tai jotain muuta lämpöä tuottavaa laitetta alle kaksi tuntia ennen mittausta. -------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- ASUNTO OY MALLI LÄMPÖTILAN MITTAUSLOMAKE 30.12.05 Nimi Huoneisto Porras Kerros Puhelinnumero työaikana Päivämäärä ma 9.1.06 ti 10.106 ke 11.1.06 to 12.1.06 pe 13.1.06 la 14.1.06 su 15.1.06 Kellonaika Ulkolämpötila C Huonelämpötilat C keittiö olohuone makuuhuone 1 makuuhuone 2 makuuhuone 3 Lomake pyydetään palauttamaan 21.1.06 mennessä isännöitsijätoimistoon tai huoltoyhtiön laatikkoon A-portaan aulassa. / 06 Päiväys ja Allekirjoitus