Sivu: 1/7 LAUSUNTOPYYNTÖ KUNNALLISHALLINNON RAKENNE TYÖRYHMÄN SELVITYKSESTÄ SEKÄ KUNTAUUDISTUKSEEN LIITTYVISTÄ MUISTA UUDISTUKSISTA Valtiovarainministeriö pyytää tällä lausuntomenettelyllä kuntanne lausuntoa kahdesta asiakokonaisuudesta: I. Kunnallishallinnon virkamiestyöryhmän selvitys II. Muut kuntauudistukseen liittyvät uudistukset Lausunnonantajien suuren määrän johdosta lausuntokierros toteutetaan tämän sähköisen lomakkeen avulla. Lausunnot tulee antaa viimeistään perjantaina 13.4.2012 klo 16.00 mennessä. ********************************************************************************************* Taustakysymykset Kuntanumero ja kunta: 857 ja Tuusniemi Maakunta: PohjoisSavo Kuntanne yhteyshenkilön tiedot: Kunnanjohtaja Toni Auvinen, toni.auvinen@tuusniemi.fi, 0400 218 633 Kyselylomakkeen täyttäjän tiedot: Kunnanjohtaja Toni Auvinen, toni.auvinen@tuusniemi.fi, 0400 218 633 OSA I. KUNNAN LAUSUNTO KUNNALLISHALLINNON RAKENNE TYÖRYHMÄN RAPORTISTA 1. Osio: Työryhmänanalyysikunta ja palvelurakenteen kehittämistarpeista ja tavoitteista Työryhmä on selvityksen 4. luvussa kuvannut uudistuksen tarvetta ja tavoitteita. 1. Miten arvioitte tarvetta uudistaa kunta ja palvelurakennetta ja mitkä ovat kuntien näkökulmasta tärkeimmät syyt uudistuksen toteuttamiseen? Kuntakenttää tulisi tarkastella kokonaisuutena, mutta alueelliset erot huomioiden. Tärkeimpiä uudistuksen syitä ovat palveluiden saatavuus ja taloudellinen kestävyys. 2. Osio: Työryhmän tarkastelunäkökulmat sekä kuntaliitostarpeen arviointi 1. Miten arvioitte kuntanne osalta työryhmän kuntarakennetarkastelussa käyttämiä tarkastelunäkökulmia ja kriteereitä? Väestökehityksen ja väestörakenteen osalta? Tilastotiedot ovat oikeansuuntaisia, mutta kunnan omilla aktiivisilla toimenpiteillä on mahdollista vaikuttaa väestömäärän laskuun sekä nuoremman väestön saamista kuntaan.
Sivu: 2/7 Taloustarkastelunäkökulmien osalta? Tuusniemen kunnan talous on hyvässä kunnossa, mutta tulopohjaan sisältyy merkittävä ja tiedostettu valtionosuusriski. Yhdyskuntarakennetarkastelun osalta? Tuusniemen kuntakaavoitus ja maankäyttösuunnitelma ovat lähes valmiina koko kunnan alueella Hajaasutusalueiden vesihuoltojärjestelmä on suurelta osin rakennettu ja myös viemärijärjestelmien ja laajakaistayhteyksien rakentaminen on käynnistymässä Työssäkäynnin, saavutettavuuden ja asioinnin osalta? Maakunnan toisena kehityskäytävänä on valtatie 9, joka yhdistää Kuopion Suonenjoen kautta Jyväskylään ja Tuusniemen kautta Joensuuhun. Tuusniemi kuuluu Kuopion työssäkäyntialueeseen 19,3 prosentin osuudella, jonka lisäksi myös pää ja paikallismarkkinaalueet sekä erikoiskaupan asiointi noudattelevat Kuopion työssäkäyntialuetta. Peruspalvelujen järjestämis ja tuotantoedellytyksien osalta? Tuusniemen haasteet peruspalvelujen tuottamisessa eivät ole vielä niin vaikeita kuin kuntarakennetarkastelussa on esitetty. Peruspalveluista suurimmat eli terveydenhuolto ja mahdollisesti myöhemmin myös sosiaalitoimen palvelut tuotetaan yhteistyössä Kuopion kanssa. Elinkeinotoimen kehittämisen osalta? Tuusniemen kunta on mukana KoillisSavon Kehitys Oy:ssä, jonka lisäksi kunnalla on oma kehitysyhtiö Tuusniemen Teollisuus Oy sekä erikseen nimetty maaseudunkehittäjä. Elinkeinotoimeen liittyvien palvelujen kokonaisuustarkastelu toteutetaan vuoden 2012 aikana. Toiminnallisen kokonaisuuden ja kokonaisarvioinnin osalta? Kokonaistarkastelun osalta Tuusniemen kunnan elinvoimaisuus ja peruspalvelujen tuottamiskyky ovat rakenneselvityksessä esitettyä parempia. Tähän vaikuttavat erityisesti hyvä kuntatalous sekä kunnan omat toimenpiteet mm. elinkeinopolitiikan, kaavoituksen ja maankäytön osalta. 2. Vastaako työryhmän tarkastelunäkökulmien analyysi käsitystänne kuntanne tilanteesta? (vastausvaihtoehdot: kyllä, ei) Väestökehityksen ja väestörakenteen osalta? Kyllä Taloustarkastelunäkökulmien osalta? Ei Yhdyskuntarakennetarkastelun osalta? Ei
Sivu: 3/7 Työssäkäynnin, saavutettavuuden ja asioinnin osalta? Kyllä Peruspalvelujen järjestämis ja tuotantoedellytyksien osalta? Ei Elinkeinotoimen kehittämisen osalta? Ei Toiminnallisen kokonaisuuden ja kokonaisarvioinnin osalta? Ei 3. Mikäli vastasitte edelliseen kysymyksen vaihtoehtoihin EI, niin mikä on oma analyysinne tilanteesta? Tuusniemen kunnan talous on kunnossa, yhdyskuntarakentaminen on suunnitelmallista ja peruspalvelut pystytään tuottamaan omana toimintana sekä yhteistyössä Kuopion kanssa. 4. Mitä edellä todettuja ja mahdollisia muita tarkastelunäkökulmia ja kriteerejä kuntanne näkemyksen mukaan tulisi soveltaa tarkasteltaessa kuntaliitoksen tarvetta kuntanne ja alueenne osalta? Myös pieni kunta voi olla toiminnallisesti ja taloudellisesti tehokas. Kuntaliitoksien sijasta, palveluja voidaan alueellisesti toteuttaa myös kuntien välisenä ja sopimusperusteisena yhteistyönä. 3 Osio: Kuntaliitoksen toteuttaminen kuntien oman selvityksen perusteella tai työryhmän esittämän erityisen kuntajakoselvityksen perusteella Tässä osiossa esitetyt kysymykset liittyvät mahdollisen kuntaliitoksen tekemisen vaihtoehtoihin sekä aluerajauksiin. 1. Olisiko kuntanne valmis selvittämään yhdessä muiden kuntien kanssa kuntaliitoksen toteuttamista työryhmän esittämän erityisen kuntajakoselvityksen sijasta? Kyllä Jos edelliseen kysymykseen vastataan KYLLÄ, aukeaa seuraava kysymys: Mikä olisi se alue, jolla kuntanne näkemyksen mukaan voitaisiin sitä selvittää? Tuusniemi ja Kuopio Työryhmä on esittänyt, että alueellisen kuntarakenneselvityksen pohjalta käynnistettäisiin kuntajakolaissa (1698/2009) 4. luvussa tarkoitettu ministeriön kustannuksella tehtävä erityinen kuntajakoselvitys kullakin ehdotetulla alueella. 2. Olisiko kuntanne valmis osallistumaan työryhmän esittämään ministeriön käynnistämään ja kustantamaan erityiseen kuntajakoselvitykseen? Ei Jos edelliseen kysymykseen vastataan KYLLÄ, aukeaa seuraava kysymys: Mikä olisi se alue, jolla kuntanne näkemyksen mukaan voitaisiin toteuttaa työryhmän esittämä erityinen kuntajakoselvitys?
Sivu: 4/7 3. Katsooko kuntanne, että osaliitokset olisivat alueellanne tarpeellisia? Ei Jos edelliseen kysymykseen vastataan KYLLÄ, aukeaa seuraava kysymys: Millä alueella ja millä tavoin osaliitokset olisivat alueellanne tarpeellisia? 4. Osio: Kuntarakenneuudistuksen toteuttamiskeinoista ja aikataulusta 1. Työryhmä on esittänyt raporttinsa selvitysosassa (selvityksen osa I) kuntauudistuksen toteuttamistapoja. Mikä on kuntanne näkemys näistä toteuttamistavoista? Kuntien itse käynnistämä selvitys Jos kunnat itse katsovat selvitystyön tarpeelliseksi niin se on kannatettava asia. Ministeriön käynnistämä kuntajakoselvitys Selvityksien olisi parempi käynnistyä alueilta ja kunnista, kuin ministeriön ohjaamina. Kuntaliitosten taloudellinen tukeminen Kuntaliitokset tarvitsevat tuntuvaa taloudellista tukea muutosvaiheeseen, uuden kunnan toimintojen yhtenäistämiseen sekä tarvittaviin investointeihin. Valtionosuusjärjestelmän muuttaminen uudistuksiin kannustavaksi Valtionosuusvaraisissa kunnissa valtionosuusjärjestelmien muuttaminen aiheuttaa pakonomaisia liitoksia. Uudistuksen ohjaaminen muutoin kuntien rahoitusjärjestelmän muutoksilla (esim. veropohja) Rahoitusjärjestelmien muuttaminen uudistuksen ohjaamiseksi aiheuttaa pakonomaisia liitoksia Uudistuksen toteuttaminen palvelujen järjestämistä koskevien kriteerien perusteella Uudistuksen toteuttaminen palvelujen järjestämistä koskevien kriteerien perusteella aiheuttaa pakonomaisia liitoksia Uudistuksen toteuttaminen velvoittavalla lainsäädännöllä Uudistuksen toteuttaminen velvoittavalla lainsäädännöllä aiheuttaa pakkoliitoksia, jotka eivät ole kuntien edunmukaisia ja eivätkä kunnioita kuntien itsemääräämisoikeutta. Muu, mikä?
Sivu: 5/7 Kuntien väliset yhteistyösopimukset ovat myös kuntauudistustoimenpiteitä. Kaikki yhteistoiminta ei vaadi rakenteellisia uudelleenorganisointeja. 2. Mistä ajankohdasta lukien kuntaliitokset voitaisiin toteuttaa alueellanne? Vuoden 2017 alusta lukien 3. Perustelunne aikataululle Valtuuston päätös 15.6.2011 20 kuuluu seuraavasti: Tuusniemen kunnan sosiaalihuollon tehtävät siirretään lasten päivähoitoa ja lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tukea lukuun ottamatta Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin vuonna 2008 perustettuun perusterveydenhuolloin yhteistoimintaalueeseen 1.1.2015 lukien. Mikäli Tuusniemen kunta katsoo kuntaliitoksen Kuopion kanssa mahdolliseksi, siirretään sosiaalihuollon tehtävät 1.1.2017 lukien kuntaliitoksen yhteydessä. Tästä tekee lopullisen päätöksen Tuusniemen kunnanvaltuusto vuoden 2013 aikana. 5. Osio: Muutostuki 1. Millaiset valtion muutostuen keinot voisivat edistää uudistuksen toteuttamista omassa kunnassanne ja alueellanne? Tuntuva taloudellinen liitostuki käytettäväksi esim. liittyvän kunnan alueella toteutettaviin investointeihin sekä toimintojen yhtenäistämiseen. Liitoskuntien välisten tieosuuksien kunnostaminen ja uudistaminen edesauttamaan lisääntyvää asiointi ja työmatkaliikkumista. Sähköisten palvelujen käytön edistäminen sekä tietojärjestelmien yhteensovittaminen. 6. Osio: Lisänäkemyksiä 1. Jos haluatte esittää esitettyjen kysymyksien ohella omia vaihtoehtoisia näkemyksiänne työryhmän selvitykseen, lisätkää se alla olevaan tilaan. OSA II. KUNNAN NÄKEMYKSIÄ MUIHIN KUNTAUUDISTUKSEEN LIITTYVIIN HANKKEISIIN 1. Osio: Kuntalain kokonaisuudistus 1. Mitkä ovat kuntanne näkemyksen mukaan kuntalain tärkeimmät uudistustarpeet? Lähipalvelut olisi määriteltävä kuntalaissa ja velvoitettava niiden toteuttaminen alueittain, jotta kuntakeskustan ulkopuolisillakin alueilla säilyisi riittävä peruspalvelutarjonta. 2. Miten kuntanne näkemyksen mukaan lähidemokratiaa voitaisiin vahvistaa uudistamalla kuntalain osallistumis ja vaikuttamismahdollisuuksia koskevia säännöksiä?
Sivu: 6/7 Kuntaliitoskunnissa tulee ottaa käyttöön alueelliset vaalipiirit, joilla taataan alueellinen edustus uuden kunnan päätöksenteossa. Toimialakohtaisesti olisi käyttöön otettava myös neuvottelukuntia. 2. Osio: Kuntien rahoitus ja valtionosuusjärjestelmän uudistaminen 1. Mitkä ovat kuntanne näkemyksen mukaan kuntien rahoitus ja valtionosuusjärjestelmän tärkeimmät uudistustarpeet? Valtionosuusjärjestelmässä tulisi huomioida nykyistä laajemmin kunnan väestön määrä, ikäjakauma, sairastavuuskerroin sekä kesäasukkaiden määrä ja heidän tarvitsemat palvelut. Kuntien verotulopohjaa tulisi laajentaa pysyvillä yhteisöveroosuuksilla, pääomavero tuotoilla sekä jäteveron tuotoilla. Myös tuloverotusta tulisi voida jakaa kotikunnan ja kesäkunnan välille. 3. Osio: Kuntien tehtävien arviointi Valtiovarainministeriö on asettanut 23.11.2011 työryhmän, jonka tehtävänä on osana kuntauudistusta määrittää uusien kuntien tehtävät sekä arvioida mahdollisuudet vähentää kuntien nykyisiä tehtäviä ja velvoitteita. Työryhmä kartoittaa kuntien tehtävät kokonaisuutena ja niiden järjestämistä koskevat velvoitteet. Kartoitus käynnistetään keväällä 2012 ja sen perusteella laaditaan analyysi vuoden 2012 loppuun mennessä. 1. Mitä seikkoja tulisi ottaa huomioon seuraavia asioita arvioitaessa: Kuntien tehtävien mahdollinen vähentäminen Palo ja pelastustoimen sekä erikoissairaanhoidon osalta voitaisiin selvittää olisivatko ne jatkossa valtion vastuulla. Valtion ja kuntien tehtävänjako Kunnille ei voida määrittää enää lisää tehtäviä ilman täyttä rahoitusta. Määriteltäessä uusien kuntien tehtäviä Tehtävien määrittämisessä on huomioitava myös vastuu hajaasutusalueiden ja kuntakeskuksen ulkopuolisten alueiden palvelujen ylläpitämisestä. 4. Osio: Lisänäkemyksiä 1. Jos haluatte esittää esitettyjen kysymyksien lisäksi kuntauudistukseen liittyen muuta, lisätkää se alla olevaan tilaan. Valtakunnallinen kuntauudistuksen ja siihen liittyvän lausuntopyynnön aikataulu on hyvin kireä. Kuntatasoisesti ajatellen, jokainen kunta tarkastelee tulevaisuuttaan omasta näkökulmasta, joten seudullisen tarkastelun ja aikataulujen yhteensovittaminen vaatii paljon yhteisymmärrystä. Kuntauudistuksessa ja selvityksissä ei yhden kunnan päätöksillä ole
Sivu: 7/7 merkitystä, niin kauan kuin ne eivät asetu yhteen seudullisten näkemyksien kanssa. Reippaassa uudistusaikataulussa myös edustuksellinen demokratia joutuu kovien haasteiden eteen, sillä varsinaisiin kuntalaiskuulemisiin tai lähidemokratian edistämiseen ei aikatauluissa asian laajuudesta huolimatta ole juurikaan varauduttu. Kuntien kokonaisongelmien ratkaisemista ei tulisi aloittaa kuntien lukumäärää vähentämällä, vaan ensin tulisi selvittää valtion ja kuntien välinen työnjako sekä sosiaali ja terveyspalvelujen rakenteellinen uudistaminen. Myös valtionosuusjärjestelmän sekä kuntalain uudistaminen tulisi käsitellä ennen varsinaisia kuntaliitosesityksiä. Julkishallinto ja sen mukana kuntakenttä on tällä hetkellä niin suurissa muutoksissa ja uusien muutosten edessä, että talouden ja tulevaisuuden ennustaminen on erittäin vaikeaa. Valtiovarainministeriön rakenneryhmän selvityksessä olevat tilastotiedot perustuvat suurelta osin trendilaskelmiin, jotka eivät ota tarpeeksi huomioon kuntien omia aktiivisia toimenpiteitä ja omatoimisen kehittymisen mahdollisuuksia. Tutkimukset eivät myöskään yksiselitteisesti puolla suurkuntia, vaan myös pienet kunnat voivat olla tehokkaita palvelujen tuottajia. Huomattava on myös, että kahdensadan pienimmän kunnan menot ovat kaikkien kuntien menoista vain n. 13 %. Sen sijaan kuuden suurimman kunnan menojen osuus kaikista kuntien menoista on yli kolmannes. Tämän johdosta suurimmat uudistukset tulisi kohdentaa suurimpiin kuntiin ja pääkaupunkiseudulle. Huoltosuhde on haastava myös Tuusniemen osalta, mutta koska kunnan asiat on hoidettu toiminnallisesti ja taloudellisesti hyvin, ei akuuttia hätää ole olemassa. Lisäksi Tuusniemen kunnalla on useana vuonna ollut pientä muuttovoittoa, mikä osittain johtuu kunnan harjoittamasta aktiivisesta asuinkunta ja elinkeinopolitiikasta. Tuusniemen yhteistyösuunta palvelutuotannossa ja mahdollisessa myöhemmässä kuntaliitoksessa on kuntastrategian mukaisesti Kuopio. Tätä suuntaa tukevat mm. maantieteellinen sijainti, valtatie 9, julkiset liikenneyhteydet, kuntalaisten asiointivirrat sekä työssäkäyntialue.