Kalantutkimuksen toimintakertomukset vuodelta 2009 Helsinki 2010
Julkaisija Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos KUVAILULEHTI Julkaisuaika Toukokuu 2010 Tekijä(t) Pirkko Laine, Petri Heinimaa, Pekka Hyvärinen, Antti Lappalainen, Markku Pursiainen ja Matti Salminen (toimittajat) Julkaisun nimi Kalantutkimuksen toimintakertomukset vuodelta 2009 Julkaisun laji Toimintakertomuskooste Toimeksiantaja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Toimeksiantopäivämäärä Projektin nimi ja numero Useita projekteja Tiivistelmä Moniste sisältää Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen kalantutkimuksen tulosyksikön tutkimusten vuoden 2009 toimintakertomukset ja hallinnolliset loppuraportit. Varsinaisista tutkimusraporteista ja julkaisuista löytyvät tässä esiteltyjä yksityiskohtaisemmat tiedot tutkimustuloksista. Kunkin tutkimuksen hankeryhmä- ja projektipäälliköt vastaavat asianomaisen tutkimuksen loppuraportin ja toimintakertomuksen sisällöstä. Asiasanat kalakannat, kalavarojen arviointi, kalastus, kalastuksen säätely, rapu, istutukset, virtavesikunnostukset, kalakantojen hoito Sarjan nimi ja numero ISBN ISSN Sivumäärä Kieli Hinta Luottamuksellisuus Jakelu Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kalantutkimus Viikinkaari 4, PL 2 00791 Helsinki Kustantaja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Puh. 0205 7511 Faksi 0205 751 201
(Hankkeen numero, nimi, projektipäällikkö) I KALAVESIEN TILA JA KUNNOSTAMINEN Hankeryhmän toimintakertomus vuodelta 2009, Antti Lappalainen... 1 202 018 Organohalogeeniyhdisteiden kertyminen kaloihin (DIOXFOOD), Pekka J Vuorinen... 3 202 026 Ilmastonmuutoksen vaikutukset kalalajien elinkiertojen avainkohtiin: perustietoa käytännön sovelluksiin, Ari Huusko... 4 202 060 Pohjoisten virtavesien elinympäristökunnostusten vaikutusten arviointi,ari Huusko... 6 202 076 EFI+, Eurooppalaisten kalaindeksin soveltaminen Suomessa, Teppo Vehanen... 7 202 010 / 292 010 202 011/292 011 Kalavesien tila ja kunnostaminen, erillistehtävät, Antti Lappalainen... 7 202 014 Haitalliset aineet ja kalojen elinympäristön muutokset kalat, kalakannat ja kalatalous, Pekka J. Vuorinen... 8 202 019 BEAST, Kemikaalistressin biologiset vaikutukset: ekosysteemin terveydentilan arviointimenetelmien kehittäminen, Pekka J. Vuorinen... 9 202 023 VELMU- Rannikon kalojen lisääntymisalueet, Antti Lappalainen... 10 202 025 Vierasperäisten lohikalojen vuorovaikutukset alkuperäislajien kanssa Suomen virtavesissä, Ari Huusko... 11 202 131, 292 131 ja 282 131 Avointen rantojen poikasalueet Pohjanlahdella, Richard Hudd... 12 202 028 Kalasto-, kalakantamuutokset ja tulokaslajit ilmaston muuttuessa, Lauri Urho... 12 202 050 ja 292 050 Kestävän kalastuksen periaate kalakantojen hoidossa, Jukka Ruuhijärvi... 12 202 070 Kalakantojen rakenne Itämeren vertailualueilla, Antti Lappalainen... 14 202 071 Itämeren lohen M74-oireyhtymä, Pekka J. Vuorinen... 15 202 072 Kalayhteisörakenteen soveltuminen vesistöjen ekologisen tilan luokitteluun ja seurantaan, Martti Rask... 16 202 073 / 292 073 Vantaanjoen kalastotutkimukset, Ari Saura... 17 202 077 Pintavesien kalastoseuranta, Jukka Ruuhijärvi... 18 202 080 LTER Long Term Ecological Research Suomen pitkäaikaisen ympäristötutkimuksen verkosto (FinLTSER), Martti Rask... 18
282 090, 202 090 ja 282 092 Oulujoen kalatiet Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu, Aki Mäki-Petäys... 19 282 091 / 202 091 Vaelluskalat palaavat Iijokeen, Aki Mäki-Petäys... 20 202 093 Kalatiestrategia, Aki Mäki-Petäys... 21 282 094 Happaman vesistökuormituksen ehkäisy Siika-Pyhäjokialueella, Alpo Huhmarniemi... 22 II KALAVAROJEN HYÖDYNTÄMINEN Hankeryhmän toimintakertomus vuodelta 2009, Pekka Hyvärinen... 23 202 270/292 270 Rannikko- ja sisävesikalastuksen säätely, Heikki Auvinen... 26 202 279 Harmaahylkeiden elävänäpyynti kalanpyydyksillä, Esa Lehtonen... 27 282 280 ja 282 281 (202 280 lisäksi käytössä työajan kirjaamiseen) Hylkeen saalistuksen vaikutukset kalakantoihin ja erityisesti lohikantoihin, Esa Lehtonen... 28 202 284 Inarijärven ja sivuvesistöjen velvoitetarkkailu ja merkintäohjelma, Teuvo Niva... 29 202 289 Lokan ja Porttipahdan tekojärvien ammattikalastuksen toimintaedellytysten kehittäminen, Teuvo Niva... 30 202 300/292 300 ja 202 301 Monimuotoisuustutkimus, yleinen Marja-Liisa Koljonen... 31 202 310 Lohenkalastuksen sosioekonominen merkitys esiselvitys, Jaakko Erkinaro... 32 202 311 Pielisen järvilohi- ja taimen-hanke 2008-2010, Jorma Piironen... 34 202 312 Keski-Suomen järvitaimen, Pentti Valkeajärvi... 34 202 313 Vesiviljelyn vaikutukset kalakantojen hoidossa, Jorma Piironen... 35 202 314 Järvilohen luonnonkierron palauttamisen biologiset perusteet, Jorma Piironen... 38 202 315 Eri-ikäisten saimaannieriöiden käyttö palautusistutuksissa kalastusoloiltaan erilaisissa järvissä, I. Kolari... 39 III ISTUTUSTUTKIMUSOHJELMA Hankeryhmän toimintakertomus vuodelta 2009, Matti Salminen... 40 202 500 Istutustutkimusohjelman asiantuntijatehtävät, Matti Salminen... 42 202 510 ja 292 510 Istutustutkimusohjelman erillistehtävät (+ myyntityö), Matt Salminen... 42
202 501 Luonnossa menestyvien istukaskalojen tuotanto- ja istutusmenetelmien kehittäminen ( Menestyvä istukas ),.Pekka Hyvärinen... 43 202 503 ja 299 503 Järvilohi-istukkaiden laatu ja siihen vaikuttavat tekijät, Jorma Piironen... 44 202 507 Kymijoen allasvaellustutkimus, Jukka Mikkola... 45 202 295 Pohjanlahden siikaistutusten tuloksellisuus, Ari Leskelä... 46 202 317 Kaihi ja sen merkitys vesiviljelyssä ja istutusten tuloksellisuudessa, Nina Peuhkuri... 47 IV RAPUTALOUSOHJELMA Hankeryhmän toimintakertomus vuodelta 2008, Markku Pursiainen... 49 202 800 Raputalousohjelma, asiantuntijatehtävät, Markku Pursiainen... 52 202 801 Raputalousohjelma, tutkimuksen erillistehtävät, Markku Pursiainen... 52 202 802 Raputalouden kehittymisen seuranta, Markku Pursiainen... 53 202 803 EIFAC Working Party on Crayfish, Markku Pursiainen... 54 202 815 Lyhyen kasvukauden vaikutus rapujen poikastuotantoon, Riitta Savolainen... 55 202 831 Rapuruton epidemiologia ja kroonisuus, Markku Pursiainen... 56 202 840 Joki- ja täplärapukantojen kehitykseen vaikuttavat tekijät, Jouni Tulonen... 56 202 842 Täplärapu suurjärvissä, Markku Pursiainen... 58 202 843 (sisältää osahankkeet 282 843/täplä ja 282 853/jokir) Joki- ja täplärapuvedet ja raputalous, Esa Erkamo... 59 202 861 Rapusaalisseurannat, Markku Pursiainen... 60 202 862 (sisältää osahankkeen 282 862) Rapujen elintarvikelaatuun liittyvät odotukset, Riitta Savolainen... 61 V KALAKANTOJEN ARVIOINTI Hankeryhmän toimintakertomus vuodelta 2009, Ari Leskelä... 64 204 009 ja 204 008 EU-tiedonkeruu/biologinen ja tiedonkeruun koordinointihanke, Timo Myllylä... 66 204 011 Silakka- ja kilohailikannat, Jukka Pönni... 67 204 012 Itämeren turska- ja kampelakannat, Eero Aro... 67 204 013 (EKOSIL) Itämeren ekosysteemi ja silakkakantojen säätely, Eero Aro... 68
204 021 Itämeren lohi meritaimen, meriseuranta, Tapani Pakarinen... 69 204 022 Itämeri lohi, Tornionjoki, Aki Mäki-Petäys... 70 204 023 Itämeri lohi ja meritaimen, Simojoki, Erkki Jokikokko... 71 204 024 Itämeri meritaimen, joet, Eero Jutila... 72 204 025 ja 204 027 Tenojoen ja Näätämöjoen lohikantojen tilan arvioiminen, sekä Salmon at sea (SALSEA), Panu Orell... 72 204 026 Lohikantojen tilan arviointi sekä elvytyksen ja pyynnin vaikutuksen selvittäminen; Itämeri, potentiaaliset lohijoet, Aki Mäki-Petäys... 73 204 031 Siikakantojen tila merialueella, Erkki Jokikokko... 75 204 032 Sisävesikalojen kantojen seuranta, Pentti Valkeajärvi... 76 204 033 Ahven-, hauki- ja kuhakantojen tilan arvioiminen, Heikki Auvinen... 77 204 035 Oulankajoen vesistön taimen, Ari Huusko... 77 204 040 Iänmääritys ja luutumat, Jari Raitaniemi... 78 204 042 Koekalastusrekisteri, Jari Raitaniemi... 79 VI VILJELYKANTOJEN HOIDON OSATULOSYKSIKKÖ Hankeryhmän toimintakertomus vuodelta 2009 Petri Heinimaa... 80 205 000 ja 295 000 (myynti) Viljelykantojen hoidon osatulosyksikkö, erillistehtävät, Petri Heinimaa... 84 205 110 Sopimuskasvatus, Petri Heinimaa... 84 205 201 Vesiviljelyn biodiversiteettiohjaus, Jorma Piironen... 85 205 210 Maitipankki, Petri Heinimaa... 86 205 302 Ankeriashoitosuunnitelma, Jouni Tulonen... 87 205 305 Kalakantarekisteri / Kalojen uhanalaisarviointi, Marja-Liisa Koljonen... 89 205 400 Luoteis-Venäjän luonnonkalatalous, Petri Heinimaa... 89 205 900 Merkintä, Ari Saura... 90 295 900 Merkintä, myynti, Ari Saura.........91
I Kalavesien tila ja kunnostaminen Toim. Antti Lappalainen HANKERYHMÄN VUODELTA 2009 1. Hankeryhmän nimi: Kalavesien tila ja kunnostaminen 2. Hankeryhmän päällikkö: Antti Lappalainen 3. Hankeryhmän toiminta-ajatus ja keskeinen sisältö: Kalavesien tilan ja kunnostuksen hankeryhmä tuottaa (1) korkeatasoista tutkimustietoa siitä, miten ympäristömuutokset vaikuttavat kaloihin ja kalakantoihin (2) laadukasta tietoa kalavesien kunnostusmenetelmistä ja kunnostusten tuloksellisuudesta sekä (3) kalastoseurantojen avulla ajantasaista tietoa kalavesien tilassa tapahtuvien muutosten vaikutuksista kalastoon. Tuloksia voidaan soveltaa kalakantojen ja kalavesien hoidon ja ympäristön tilan arvioinnin tarpeisiin. Kalavesien tilan ja kunnostamisen tutkimuskokonaisuudessa on viisi keskeistä aihealuetta: (1) järvien ja jokien elinympäristöjen hoitoon ja kunnostamiseen liittyvät tutkimukset, (2) kalojen elinympäristössä tapahtuvien muutosten kalasto- ja kalatalousvaikutuksiin liittyvät tutkimukset, (3) rannikon kalojen lisääntymisalueiden kartoittaminen ja kartoitusmenetelmien kehittäminen, (4) ekotoksikologiset tutkimukset sekä (5) EU:n vesipolitiikan täytäntöönpanoon liittyvä tutkimus-, kehitys- ja asiantuntijatoiminta. 4. Hankeryhmän tärkeimmät vuoden 2009 suoritteet, tulokset, johtopäätökset ja uutiset: Vuoden 2009 aikana käynnistyi neljä uutta hanketta: (1) Kalasto-, kalakantamuutokset ja tulokaslajit ilmaston muuttuessa, (2) Oulujoen kalatiet, (3) Kalatiestrategia ja (4) Happaman vesistökuormituksen ehkäisy Siika-Pyhäjokialueella. Vuonna 2009 päättyi myös neljä hanketta: (1) Organohalogeeniyhdisteiden kertyminen kaloihin, DIOXFOOD (202 018, Vuorinen), (2) Ilmastonmuutoksen vaikutukset kalalajien elinkiertojen avainkohtiin (202 026, Huusko), (3) Pohjoisten virtavesien elinympäristökunnostusten vaikutusten arviointi (202 060, Huusko) ja (4) EFI+, Eurooppalaisen kalaindeksin soveltaminen Suomessa (202 076 Vehanen). Hankeryhmän tutkijat vastasivat kolmesta maa- ja metsätalousministeriön asettamasta tulostavoitteesta sekä osallistuivat useiden lausuntojen valmisteluun. Tutkimuksista valmistui 10 tieteellistä julkaisua ja lisäksi vuoden mittaan ilmestyi 3 kirjoitusta laitoksen omissa sarjoissa. Hankeryhmän tutkijat vastasivat suunnitteilla olevien uusien tutkimusohjelmien (Rakennetut vedet ja Itämeri) valmistelutyöstä. Lohen ylisiirtokokeiluista rohkaisevia tuloksia Luonnonvaraisten vaelluskalakantojen palauttaminen rakennettuihin jokiin on viime vuosina noussut vahvasti esille istutustulosten heikentymisen ja Euroopan Unionin (EU) vesipolitiikan myötä. Vaelluskalojen palauttamisen edellytyksiä ja palauttamiseen soveltuvia elvytysmenetelmiä voidaan tutkia jo ennen kalateiden valmistumista. Tähän liittyen käynnistettiin Kemi- ja Iijoella pilottihankkeet, joissa selvitettiin voidaanko lohen luonnonpoikastuotanto käynnistää rakennetuissa joissa siirtämällä kutuvaelluksellaan olevia lohia voimalaitospatojen yli vapaana virtaaville jokiosuuksille. Lohen ylisiirtojen tulokset olivat molemmissa vesistöissä varsin rohkaisevia. Siirretyt lohet pysyivät pääosin voimalaitosten yläpuolella ja ne levittäytyivät laajoille alueille. Syksyllä, kutuajan lähestyessä, lohet hakeutuivat lajityypillisille lisääntymisalueille ja naaras-koiras pareja muodostui, joten luonnonpoikastuotannon käynnistymisen edellytykset toteutuivat. 1
VPD seurantaohjelma uudistettiin Suomen vesien ensimmäisen ekologisen luokittelun valmistuttua vuonna 2008 on kalaston seuranta kääntynyt jo kohti uuden vesienhoitokauden tavoitteita. Luokittelu oli lausunnoilla ja kuultavana vesienhoitosuunnitelmissa ja sitä täydennettiin ja korjattiin vielä keväällä 2009. Valtioneuvosto hyväksyy vesienhoitosuunnitelmat joulukuussa 2009 ja sen jälkeen ne raportoidaan EU:n komissiolle. Seurantaohjelma uudistettiin vuosiksi 2009-2012. Erityisesti kiinnitettiin huomiota jokija järvityyppien vertailukohteiden riittävyyteen ja edustavuuteen, onhan se toimivan ekologisen luokittelun peruspilari. Maa- ja metsätalouden hajakuormituksen seurantaohjelmaa tarkistettiin myös, mukaan otettiin merkittävämpiä ja luokittelun menetelmien käyttöön paremmin sopivia kohteita. Seurantaohjelmien hallinnan työkaluksi otettiin käyttöön ympäristötietokanta Herttaan rakennettu vesienhoidon seuranta-osio. Hauen, särjen ja kuhan lisääntymisalueet Saaristomerellä ja läntisellä Suomenlahdella kartoille Hauen, särjen ja kuhan lisääntymisalueiden sijainnista Saaristomerellä ja Suomenlahden länsiosassa on tuotettu maastohavaintojen ja mallinnuksen avulla koko alueelle lajikohtaiset kartat. Hauen ja särjen lisääntymisalueet etelärannikolla löytyvät ruovikkorannoilta. Särjen lisääntymisalueiden laajuutta rannikolla rajoittaa suolapitoisuus, sillä lisääntyminen onnistui ainoastaan ruovikkoisilla sisälahdilla, joihin tulee keväisin makeaa vettä ja suolapitoisuus on alle 4. Myös hauen tärkeimmät lisääntymisalueet keskittyivät sisälahdille, mutta lisääntymisalueita löytyy myös vielä sellaisilta sisä- ja välisaariston ruovikkorannoilta, joissa vesi on selvästi sameampaa kuin ulkomerellä. Kuhan lisääntymisalueet sijoittuivat suojaisimmille sisälahdille. Sekä vesialueen mataluus että sameus lisäsivät todennäköisyyttä kuhan pienpoikasten esiintymiselle. Kuhan lisääntymisalueiden mallinnuksessa käytettiin taustamuuttujana SYKE:ssä tarkoitusta varten tehtyä korkean resoluution omaavaa AWIFS- satelliittikuviin perustuvaa pintaveden sameuskarttaa. Lisääntymisaluekartat mahdollistavat sen, että hauen, kuhan ja särjen lisääntymisalueet etelä- ja lounaisrannikolla voidaan tulevaisuudessa ottaa huomioon rannikkoalueiden tilaan vaikuttavien hankkeiden lupaprosesseissa, suunnittelussa ja toteuttamisessa. Lisääntymisalueiden sijaintia koskevat tiedot tehostavat myös mahdollisten lisääntymisaikaisten kalastusrajoitusten suunnittelua ja tarpeellisuuden arviointia. 5. Kotimainen ja kansainvälinen yhteistyö: Noin puolet vuonna 2009 käynnissä olleista hankkeista kuului osana laajempiin, tutkimuslaitoksen ulkopuolisten toimijoiden kanssa muodostettuihin hankekokonaisuuksiin tai ohjelmiin, joissa yhteistyö laitoksen ulkopuolelle muodosti oleellisen osan hankkeen toiminnasta. Kotimaisia tärkeimpiä yhteistyökumppaneita olivat mm. SYKE, alueelliset ympäristökeskukset, TEkeskusten kalatalousyksiköt, EVIRA, yliopistot, Metsähallitus, kunnat ja muutamat voimayhtiöt. Kansainvälisiä yhteistyökumppaneita olivat mm. Fiskeriverket (Ruotsi), NINA ja NIVA (Norja). Lisäksi muutamissa hankkeissa kuten VPD-luokittelun kehittämishankkeessa ja Itämeren vertailualuehankkeessa yhteistyötä ja menetelmien kalibrointia tehtiin yhteistyössä useiden Euroopan maiden tutkimuslaitosten kanssa. 6.Tutkimusohjelman henkilötyövuodet, kokonaiskustannukset ja rahoitus vuonna 2008: Kalavesien tila ja kunnostaminen -hankeryhmän henkilötyövuosien määrä vuonna 2009 oli 22,9 htv ja kokonaiskustannukset 2,8 milj.. Vuoteen 2008 verrattuna nousua henkilötyövuosissa oli 2,9 htv ja kokonaiskustannuksissa 0,6 milj.. Vuoden 2009 rahoituksesta tutkimuslaitoksen budjettirahoitus oli 383 t, myyntitulot 68 t, EU-rahoitus 3 t, muut tulot 349 t ja muu ulkopuolinen rahoitus noin 360 t (luvussa mukana myös MMM:n VPD-rahoitus). Ulkopuolisista lähteistä hankitun rahoituksen osuus hankeryhmän kokonaiskustannuksista oli 28 %. 7. Hankeryhmän vuoden 2009 toiminnan tuloksellisuus: (a) Tärkeimmistä sitoumuksista ja sopimusten toteutumisesta on vastattu asiallisesti. (b) Tulostavoitteet toteutuivat enimmäkseen hyvin. Jonkin verran kangertelua oli lähinnä tieteellisten julkaisujen tuottamisessa suunniteltujen aikataulujen ja aiheiden mukaisesti, mutta toisaalta 2
tieteellisten julkaisujen kokonaismäärä (10) täytti asetetun tulostavoitteen ja pysyi lähes samana kuin edellisenä vuonna (11). (c) Ryhmän työn tuloksilla on monenlaista vaikutusta aihe- ja toimialueellaan. Esimerkiksi virtavesien kunnostuksen kala-asiantuntemus on kysyttyä nyt kun vaelluskalojen palauttaminen rakennettuihin jokivesistöihin on voimakkaasti esillä, ja useita vaelluskalojen palauttamishankkeita on lähdössä käyntiin. Vesipuitedirektiivin täytäntöönpanoon liittyvät seuranta- ja luokittelutehtävät on hoidettu vesienhoitolain ja asetuksen edellyttämällä tavalla, ja kalastotietoja käytetään yhtenä arviointitekijänä sisävesien ekologisen tilan luokittelussa. Rannikon kalojen lisääntymisaluekartoituksissa kehitettyjä ja testattuja näytteenottomenetelmiä on otettu käyttöön mm. kalataloudellisissa velvoitetarkkailuissa. (d) Tulotavoite (500 t ) jäi vajaaksi tulojen ollessa 421 t. Tuloksi luokiteltavaa ulkopuolista rahoitusta oli vuodelle 2009 myönnetty tulotavoitetta enemmänkin, mutta kaikkea rahaa ei ehditty käyttää ja laskuttaa vuoden aikana, joten rahaa siirtyi vuodelle 2010. Muun, tuloksi luokittelemattoman ulkopuolisen rahoituksen kokonaismäärä (358 t ) vuonna 2009 oli kohtuullisen suuri summan koostuessa pääosin MMM:n yhteistutkimus- ja VPD-rahoituksesta. Määrälliset viestintätavoitteet toteutuivat tieteellisten julkaisujen osalta. Muiden kirjoitusten osalta määrällinen tulostavoite (20 kirjoitusta) jäi vajaaksi, sillä henkilökunnan julkaisuluettelosta löytyy ainostaan 10 tähän luokkaan kuuluvaa kirjoitusta. Budjettivarojen käyttö toteutui kokonaisuudessaan varsin hyvin suunnitelmien mukaan. Jotkut hankkeet ylittivät lievästi rahoitusraaminsa mutta toisissa määrärahoja jäi vastaavasti käyttämättä. LOPPURAPORTTI 1. Tutkimuksen numero: 202 018 2. Tutkimuksen nimi: Organohalogeeniyhdisteiden kertyminen kaloihin (DIOXFOOD) 3. Projektipäällikkö ja keskeinen henkilökunta: Pekka J. Vuorinen (pp), Marja Keinänen, Olli Norrdahl, Erkki Ikonen ja Kari Ruohonen 4. Tutkimuksen kesto: 2007 2009 5. Tutkimuksen tausta ja perustelu: Luonnon ja ihmisen kannalta ongelmallisia organohalogeeniyhdisteitä ovat polyklooratut dibentso-p-dioksiinit (PCDD), -furaanit (PCDF) ja bifenyylit (PCB) sekä bromatut difenyylieetterit (PBDE). Ne ovat kaikkialle ympäristöön levinneitä myrkkyjä, jotka rasvaliukoisina ja pysyvinä siirtyvät eliöstä toiseen rikastuen ravintoverkossa - aina ihmiseen asti. Kaikkein haitallisimpien niistä on todettu aiheuttavan koe-eläimissä esim. vierasainemetabolian aktivoitumista, kehityshäiriöitä ja kasvaimia. Kieltojen ja rajoitusten myötä organoklooriyhdisteiden pitoisuudet pienenivät Itämeren eliöissä huomattavasti 1960-luvulta 1980-luvun puoleen väliin asti, mutta sen jälkeen väheneminen on hidastunut ja jopa pysähtynyt. Itämeren rasvaisten kalojen lohen, silakan ja kilohailin dioksiini- ja PCB-pitoisuudet ovat suuret ja esimerkiksi dioksiinipitoisuudet ylittävät lohissa ja isoissa silakoissa EU:n kalalle ja kalatuotteille asettaman sallitun enimmäispitoisuuden (8 pg WHO-TEQ g -1 ). Tutkimus antaa tietoa sellaisten kalataloudellisten toimenpiteiden päätöksenteon pohjaksi, joilla voitaisiin vaikuttaa näiden ravintoketjussa rikastuvien myrkkyjen pitoisuuksiin lohen saaliskaloissa ja siten lohessa, ja lisäksi saadaan tietoa lohien ravinnon yhteydestä M74-oireyhtymään. 6. Tutkimuksen tavoitteet ja keskeinen sisältö: Tavoitteena oli tutkia ruokintakokeessa (DIOXMODE) olleiden lohien sekä syönnös- ja kutuvaellukselta pyydettyjen ja M74-seurannan lohien käyttämän ravinnon (silakka / kilohaili) yhteyttä organohalogeeniyhdisteiden (mm. dioksiinien, 3
furaanien, PCB:n ja polybromattujen difenyylieettereiden) kertymiseen ja ilmenemiseen lohen fysiologiassa ja biokemiassa. 7. Tärkeimmät tulokset ja johtopäätökset: Itämeren silakasta ja kilohailista tehdyllä rehulla ruokittuihin lohiin kertyi yhtä paljon organohalogeeneja kuin vastaavan ikäisistä Itämerestä pyydetyistä lohista on mitattu. Selkämereltä, Suomenlahdelta ja Itämeren pääaltaalta pyydettyjen sekä eri rehuilla ruokittujen lohien ympäristömyrkkykuormassa ja biokemiallisissa suureissa oli eroja. Lohen ravintokaloissa ja erityisesti lohessa pitoisuudet suurenevat kalan vanhetessa, mikä suurelta osin selitti merialueiden välisiä eroja kalojen organohalogeenipitoisuuksissa. Lohien kongeneeriprofiileista näkyi, että eteläisellä Itämerellä lohet syövät nuorempaa kalaa kuin pohjoisilla alueilla. Ravintokalojen rasvaisuus ja ravintokalojen hidaskasvuisuus vaikuttavat eri tavalla eri yhdisteiden kertymisvoimakkuuteen. Lohen kutuvaelluksen aikana sen lihaksen myrkkypitoisuudet suurenevat paaston ja vitellogeneesin vuoksi jopa moninkertaiseksi. 8. Tutkimuksen uutinen: Lohen ravintokalojen organohalogeeniyhdisteiden pitoisuuksissa on eroja eri merialueiden välillä ja erot kertaantuvat lohissa. Siten lohessa organohalogeenien pitoisuudet vaihtelevat lohen iän ja syönnösalueen myötä. 9. Tulosten julkaiseminen ja tuloksista tiedottaminen: julkaisut 2007:2, 2008:1 10. Kotimainen ja kansainvälinen yhteistyö: Evira, ICES, Jyväskylän yliopisto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, National Institute of Nutrition and Seafood Research (NIFES, Norja), Fiskeriverket (Ruotsi) ja SYKE 11. Henkilötyövuodet, kokonaiskustannukset ja luettelo keskeisistä rahoituslähteistä: Henkilötyövuosia kertyi 2,2 htv. Kokonaiskustannukset olivat 270 176 ja hanketta rahoitti RKTL. 12. Tutkimuksen arviointi ja kokemukset: Evirassa tehtävät biokemialliset analyysit olivat aikataulusta jäljessä, ja lisäksi eräissä saaduissa tuloksissa ilmeni virheitä, joiden takia tulokset jouduttiin käsittelemään uudestaan. Täten myös käsikirjoitusten laadinnassa ollaan edelleen jäljessä suunnitellusta. Organohalogeeniyhdisteiden kertymisestä kalojen eri kudoksiin sekä Kymijoen lohen ruskuaispussipoikasissa havaittujen dioksiinille tyypillisten oireiden yhteydestä emojen ja mädin dioksiinipitoisuuksiin tarvittaisiin lisätutkimuksia. LOPPURAPORTTI 1. Tutkimuksen numero ja mahdollinen seurantatunnus: 202 026 2. Tutkimuksen nimi: Ilmastonmuutoksen vaikutukset kalalajien elinkiertojen avainkohtiin: perustietoa käytännön sovelluksiin 3. Projektipäällikkö ja keskeinen henkilökunta: Ari Huusko (pp), Teppo Vehanen, Rauno Hokki, Teija Haataja 4. Tutkimuksen kesto: 2007-2009 5. Tutkimuksen tausta ja perustelu: Ilmastonmuutoksen vesieliöstölle aiheuttamien vasteiden ymmärtäminen on keskeinen ekologinen haaste. Ilmastonmuutos vaikuttaa veden lämpötiloihin, veden virtaamiin ja korkeuteen sekä veden laatuun. Vaikutukset näkyvät vesielinympäristöjen eliökoostumuksessa, toiminnassa ja tuotannossa usein ennakoimattomalla tavalla. Yleisellä tasolla tarkasteltuna lämmenneessä ilmastossa lämpimiä olosuhteita suosivien lajien populaatioiden odotetaan kasvavan ja toisaalta kylmää vettä suosivien lajien romahtavan. Tätä karkean tason muutossuuntausta maassamme ilmentävät esimerkiksi viimeisimmän vuosikymmenen aikana 4
tapahtunut kuhakantojen vahvistuminen etenkin lajin levinneisyysalueen pohjoisosissa ja toisaalta monien lohikalakantojen hiipuminen. Tarkat arviot konkreettisista lajikohtaisista muutoksista ovat vielä epävarmoja ja jopa tulkinnanvaraisia. Vesistöjemme kalakannat ovat sopeutuneet varsin hienoviritteisesti vuoden aikojen keskimääräiseen kiertoon, jossa tapahtumat esiintyvät tietyssä fenologisessa järjestyksessä ja tietyn kestoisina. Sekä laaja-alainen ilmaston lämpeneminen että paikallisilmaston muutokset voivat vaikuttaa ratkaisevasti lajin elinkierron vaiheiden ja näihin liittyvien tärkeiden ympäristötekijöiden (esimerkiksi planktontuotannon käynnistyminen keväällä, lämpötilaerot vaelluksen lähtö- ja saapumisalueiden välillä) ajoittumisen suhteeseen, ja johtaa eloonjäännin ja rekrytoinnin voimakkaisiin muutoksiin. Tämä ei koske pelkästään luonnossa tapahtuvaa rekrytointia vaan myös esimerkiksi kalavesien hoitotoiminnassa aikojen saatossa hyväksi havaittu istutusajankohta voi lämmenneessä ilmastossa tuottaa pelkästään huonoja tuloksia ja siten myös kalakantojen ja kalavesien hoitotoimia voidaan joutua uudistamaan. Luotettavaa tietoa ilmastomuutoksen vaikutuksista kalakantoihin voidaan saada kohdistamalla tutkimukset kalalajien elinkierron herkkiin avainkohtiin. 6. Tutkimuksen tavoitteet ja keskeinen sisältö: Tutkimus tavoitteena oli tuottaa 1) ekologista perustietoa ilmastosyklien ja ilmastomuutoksen vaikutuksista kalakantojen runsauteen ja elinkiertojen avainkohtiin ja 2) sovellettavaa tietoa pohjoisten kalakantojen ja niiden hoidon ja käytön suunnittelemiseksi ja toteuttamiseksi siten, että ilmastomuutoksen mahdolliset hyödylliset vaikutukset voitaisiin ennakoida ja haitalliset vaikutukset minimoida. Tutkimuskohteena hankkeessa olivat pääosin lohikalat. 7. Tärkeimmät tulokset ja johtopäätökset: Ympäristömuuttujia (lämpötilat, virtaamat, jäiden lähdöt yms.) koskevat tiedot kerättiin Ilmatieteenlaitoksen, Merentutkimuslaitoksen ja ympäristökeskusten tietokannoista. Huomattava osa vanhemmasta (ennen vuotta 1960 olevasta) aineistosta oli saatavilla vain paperilla. Kalakantoja koskevat aikasarjat koottiin kirjallisuuslähteistä ja tutkimuslaitoksen arkistoista. Aineistojen kokoaminen ja jalostaminen analysoitaviksi osoittautui suunniteltua työläämmäksi. Aineistojen analysoinnit aloitettiin ja ensimmäiset julkaisukäsikirjoitukset luonnosteltiin. Tutkimusta jatketaan vuosina 2010-2012 Lohi ja ilmastonmuutos -nimisenä hankkeena. 8. Tutkimuksen uutinen: Itämeren lohen runsaus ja koko meressä vaihtelevat Itämeren ilmastokausien mukaisesti. 9. Tulosten julkaiseminen ja tuloksista tiedottaminen: Hankkeesta on valmistunut: kotimaisia esitelmiä 1 kpl (2009) ja vieraskielisiä julkaisukäsikirjoituksia 3 kpl (2009). 10. Kotimainen ja kansainvälinen yhteistyö: Ilmatieteenlaitos, Merentutkimuslaitos, SYKE, TEkeskusten kalatalousyksiköt, NTNU (Trondheim, Norja) 11. Henkilötyövuodet, kokonaiskustannukset ja luettelo keskeisistä rahoituslähteistä: Tutkimushankkeen kokonaiskustannukset olivat 344 668 ja 1,2 henkilötyövuotta. Tutkimushanketta rahoittivat: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Paltamon, Kuhmon ja Taivalkosken työvoimatoimisto ja MMM/Isto-tutkimusohjelma 12. Tutkimuksen arviointi ja kokemukset: Tutkimuksen toteuttaminen osoittautui ennakoitua työläämmäksi. 1900-luvun ensimmäisen puoliskon ilmasto- ja ympäristömuuttujatietoja on huomattavalta osaltaan saatavilla vain paperitallenteina, jonka vuoksi näiden aineistojen valmisteluun olisi pitänyt varata runsaasti työaikaa. Aikasarjojen analysointiin liittyvää menetelmällistä osaamista tulisi tutkimuslaitoksessa lisätä. 5
LOPPURAPORTTI 1. Tutkimuksen numero ja mahdollinen seurantatunnus: 202 060 2. Tutkimuksen nimi: Pohjoisten virtavesien elinympäristökunnostusten vaikutusten arviointi 3. Projektipäällikkö ja keskeinen henkilökunta: Ari Huusko (pp), Teppo Vehanen, Aki Mäki- Petäys, Rauno Hokki, Tapio Laaksonen, Teija Haataja 4. Tutkimuksen kesto: 2008-2009 5. Tutkimuksen tausta ja perustelu: Vaikka virtavesikunnostuksia on tehty maassamme jo kolmen vuosikymmenen ajan, niiden vaikutuksista jokiekosysteemeihin ei ole riittävästi tietoa. Kunnostustoiminnan laajuuteen ja käytettyihin resursseihin nähden kunnostusten vaikutusten seuranta ja arviointi on toistaiseksi ollut vähäistä. Kunnollisten seurantaohjelmien puutteen vuoksi tiedot kunnostusten vaikutuksista kalakantojen menestymiselle ovat parhaimmillaankin olleet hyvin epävarmoja. Toteutetuissa seurannoissa tutkimusasetelma on ollut usein puutteellinen erityisesti ennen kunnostuksia vallinneen tilanteen osalta. Jokiin on kunnostusten yhteydessä usein istutettu myös kalanpoikasia, mikä on vaikeuttanut selkeiden päätelmien tekemistä kunnostuksen vaikutuksista kalakantoihin. Tarve huolellisesti suunniteltujen tutkimusasetelmien toteuttamiseksi kunnostusten kalataloudellisten vaikutusten selvittämiksi on ollut ja on edelleenkin suuri. Tutkimus oli jatkoa vuosina 1999-2007 toteutetulle jokikunnostuksiin liittyvälle monitorointihankkeelle. 6. Tutkimuksen tavoitteet ja keskeinen sisältö: Tutkimuksessa selvitettiin kunnostuksen vaikutusta pienten jokien ja purojen eliöyhteisöihin, ennen kaikkea kaloihin. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa sovellettavaa tietoa kalakantojen hoidon ja jokikunnostushankkeiden suunnittelemiseksi ja toteuttamiseksi. Nyt kuudessa purossa toteutettu monitorointijakso oli kaksi vuotta, mikä yhdessä aiemmin toteutetun monitoroinnin kanssa muodostaa puroille yhdeksän vuoden seuranta-ajan, kolme vuotta ennen kunnostusta ja 6 vuotta kunnostuksen jälkeen, ns. BACI -tutkimusasetelman mukaisesti. Seurantakohteina olivat veden laatu, koskisammalten peittävyys, pohjaeläimistö ja kalasto, erityisesti taimen. Lisäksi kartoitettiin muualla toteutettujen jokikunnostuksiin liittyvien seurantojen aineistoja ja niiden käyttökelpoisuutta kunnostusvaikutusten arvioinnissa ja aloitettiin kertyneiden aineistojen työstäminen. 7. Tärkeimmät tulokset ja johtopäätökset: Laaja purojen jatkomonitorointi saatiin toteutettua onnistuneesti tutkimusvuosina. Panostus laadukkaan kenttäaineiston keräämiseen, kestäen aina vuoden 2009 lopulle, vei resursseja aineistojen käsittelyltä, jonka seurauksena hankkeen lopulliset tulokset ilmestyvät aikanaan tutkimuslaitoksessa suunnitteilla olevan rakennettujen jokien tutkimusohjelman hankkeiden tulosteina. 8. Tutkimuksen uutinen: Maastamme ei ole juuri ollenkaan julkaistua tietoa koskikunnostusten vaikutuksista kalayhteisön koostumukseen, kalatiheyteen ja kalatuotantoon. Seurantojen pääasiallisia puutteita ovat olleet lyhyt tai kokonaan puuttuva ennen kunnostuksia tapahtunut seuranta ja vaihtelevansuuruisten istutusten sävyttämä kunnostuksen jälkeinen seuranta. 9. Tulosten julkaiseminen ja tuloksista tiedottaminen: Hankkeesta on valmistunut: kotimaisia esitelmiä 5 kpl, ulkomaisia esitelmiä 7 kpl ja vieraskielisiä julkaisuja tai julkaisukäsikirjoituksia 3 kpl. 10. Kotimainen ja kansainvälinen yhteistyö: Tutkimus toteutettiin yhteistyössä Oulun yliopiston biologian laitoksen (prof. Timo Muotka) kanssa. 6
11. Henkilötyövuodet, kokonaiskustannukset ja luettelo keskeisistä rahoituslähteistä: Tutkimushankkeen kokonaiskustannukset olivat 352 498 ja 3,3 henkilötyövuotta Tutkimushanketta rahoittivat: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Paltamon, Kuhmon ja Taivalkosken työvoimatoimisto 12. Tutkimuksen arviointi ja kokemukset: Poikkeuksellisen pitkäaikainen jokikunnostuksiin liittyvä kattava seuranta-aineisto saatiin kerättyä järjestelmällisesti. Jokikunnostusten pitkäaikaisvaikutuksista tarvitaan edelleen lisää tutkimustietoa. Tulosten tuottaminen jäi kesken. LOPPURAPORTTI 1. Tutkimuksen numero ja mahdollinen seurantatunnus: 202 076 2. Tutkimuksen nimi: EFI+, Eurooppalaisen kalaindeksin soveltaminen Suomessa 3. Projektipäällikkö ja keskeinen henkilökunta: Teppo Vehanen 4. Tutkimuksen kesto: 2007-2009 5. Tutkimuksen sisältö ja perustelu: Työ oli EU:n 6 puiteohjelman hanke, jossa sovellettiin ja testattiin Eurooppalaista kalaindeksiä Suomen jokivesien tilan ekologisessa arvioinnissa. EU:n vesipuitedirektiivi ja sen toimeenpanoksi säädetty kansallinen lainsäädäntö edellyttää että jokien ekologinen tila määritetään myös kalastoa mittarina käyttäen. 6. Tutkimuksen tavoitteet ja keskeinen sisältö: Työssä osallistuttiin asiantuntijoina Eurooppalaisen kala-aineiston käsittelyyn sekä Eurooppalaisen kalayhteisötiedon luokitteluun sekä jokien tilaa mittaavan indeksin kehittämiseen. 7. Tärkeimmät tulokset ja johtopäätökset: Uutta Eurooppalaista kalaindeksiä (EFI+) voidaan käyttää Suomen jokivesien tilan arvioinnissa. 8. Tutkimuksen uutinen: Jokivesien ekologisen tilan arviointi on tärkeää. 9. Tulosten julkaiseminen ja tuloksista tiedottaminen: Julkaiseminen ja tiedottaminen tapahtui yhdessä muiden hankepartnereiden kanssa. Lisätietoja löytyy hankkeen www-sivuilta: http://efiplus.boku.ac.at/ 10. Kotimainen ja kansainvälinen yhteistyö: Työssä oli useita yhteistyökumppaneita eri Euroopan maista. 11. Henkilötyövuodet, kokonaiskustannukset ja luettelo keskeisistä rahoituslähteistä: Henkilötyövuosia kertyi 1,0 htv. Kokonaiskustannukset olivat 30 000, budjettivarat ja EU 12. Tutkimuksen arviointi ja kokemukset: Tutkimus toteutui suunnitelmien mukaisesti. 1. Tutkimuksen numero: 202 010 ja 202 011 ja 292 011 7
2. Tutkimuksen nimi: Kalavesien tila ja kunnostaminen, asiantuntija- ja erillistehtävät 3. Projektipäällikkö ja keskeinen henkilökunta : Antti Lappalainen (pp), useita tutkijoita 4. Tutkimuksen kesto: 2005-2010 5. Tutkimuksen sisältö ja perustelu: Toimintoon sisältyy varauksia kalavesien tila ja kunnostaminen hankeryhmän yleiskuluihin (mm. matka-, koulutus- ja painatuskuluja), tutkimushankkeiden suunnittelua ja valmistelua, päättyvien tutkimusten jälkihoitoa sekä pieniä tutkimus-, myynti- ja muita hankkeita. 6. Tärkeimmät vuoden 2009 suoritteet, tulokset ja johtopäätökset: Kalkkistenkosken hoitosuunnitelmaan liittyvät tilaustyöt toteutettiin. Simunankosken taimenkannan hoito-ohjelman toteuttamista jatkettiin. Lapin ympäristökeskukselle tehtiin tilaustyönä Kemijoen lohen ylösnousu suunnitelma. Pienimuotoinen esitutkimus rannikon matalille alueille soveltuvista kaikuluotausmenetelmistä tehtiin yhteistyössä Helsingin yliopiston kanssa. Merituulivoimapuistojen ympäristövaikutuksia käsittelevää kirjallisuuskatsausta ei saatu valmiiksi, työ jatkuu vuoden 2010 puolella. 7. Tutkimuksen uutinen vuodelta 2009: 8. Kotimainen ja kansainvälinen yhteistyö: Helsingin yliopisto. 9. Tutkimuksen henkilötyövuodet, kokonaiskustannukset ja luettelo tärkeimistä rahoituslähteistä vuonna 2009: Henkilötyövuosia 0,7 htv; kokonaiskustannukset 117 000, Myyntitoiminnon osuus rahoituksesta 9 000. 10. Arvio vuoden 2009 tulos- ja tiedotustavoitteiden toteutumisesta: Tulostavoitteet toteutuivat lukuunottamatta merituulivoimapuistojen ympäristövaikutuksia käsittelevää kirjallisuuskatsausta, jota ei saatu valmiiksi.tiedotustavoitteita ei ollut. 1. Tutkimuksen numero: 202 014 2. Tutkimuksen nimi: Haitalliset aineet ja kalojen elinympäristön muutokset kalat, kalakannat ja kalatalous 3. Projektipäällikkö ja keskeinen henkilökunta: Pekka J. Vuorinen (pp), Marja Keinänen, Antti Lappalainen, Raimo Parmanne ja Martti Rask 4. Tutkimuksen kesto: 2006 2010 5. Tutkimuksen sisältö ja perustelut: Hankkeessa tutkitaan eliöstölle ja ihmiselle haitallisiksi arvioitujen aineiden (mm. dioksiinien, PCB-yhdisteiden, bromattujen palonestoaineiden, orgaanisten tinayhdisteiden, raskasmetallien, öljyperäisten ja radioaktiivisten aineiden ja levämyrkkyjen) kertymistä ja vaikutuksia kaloihin sekä tutkitaan elinympäristön muutosten (mm. ilmastonmuutos: lämpötila ja saliniteetti) vaikutuksia kaloihin ja niiden lisääntymiseen. Tietoa vaikutuksista kaloihin tarvitaan kalavesien hoidossa, ja tietoa kalojen haitta-ainepitoisuuksista tarvitaan mm. arvioitaessa niistä aiheutuvaa riskiä kuluttajille ja kalataloudelle. 8
6. Tärkeimmät vuoden 2009 suoritteet, tulokset ja johtopäätökset: Kerättiin kalanäytteet Elintarviketurvallisuusviraston (Evira) koordinoimaan valtakunnalliseen tutkimukseen organohalogeeniyhdisteiden pitoisuuksista meri- ja järvialueiden kaloissa (EU Kalat II). Näytteitä kerättiin tärkeimmiltä kalastusalueilta merellä ja vertailuksi muutamasta kohteesta sisävesillä tarkoituksena hankkia uutta tietoa seuraaviin EU:n kanssa käytäviin neuvotteluihin Itämeren kalojen mahdollisista käyttörajoituksista. Koesarjan, jossa tutkittiin lämpötilan vaikutuksia siian mädin hedelmöitymiseen ja alkionkehitykseen, tuloksista jätettiin julkaistavaksi käsikirjoitus. Kerättiin näytteet eri biomarkkereita varten Suomenlahden ahvenista. Jätettiin julkaistavaksi käsikirjoitus Evon järvien haukien ja ahventen radioaktiivisuuden kehityksestä Tsernobylin ydinvoimalaonnettomuuden jälkeiseltä 20 vuoden ajalta. Osallistuttiin myös Haitallisten aineiden seurannan yhteistyöryhmän (HASE) sekä ICES:n WGBEC- ja SGEH-työryhmän ja kansallisen AMAP-työryhmän työskentelyyn. 7. Tutkimuksen vuoden 2009 uutinen: Tutkimuslaitos on mukana uudessa kalojen dioksiinipitoisuuksia koskevassa tutkimuksessa, jossa on tarkoituksena saada uutta tietoa tulossa oleviin neuvotteluihin EU:n kanssa, kun Suomella voimassa oleva poikkeuslupa Itämeren kalojen markkinoinnista menee umpeen vuoden 2011 lopussa. 8. Kotimainen ja kansainvälinen yhteistyö: Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Helsingin ja Jyväskylän yliopistot, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, SYKE ja Säteilyturvakeskus 9. Tutkimuksen henkilötyövuodet, kokonaiskustannukset ja luettelo tärkeimistä rahoituslähteistä vuonna 2009: Henkilötyövuosia kertyi 1,0 htv. Kokonaiskustannukset olivat 120 447 ja hanketta rahoittivat RKTL ja MMM. 10. Arvio vuoden 2009 tulos- ja tiedotustavoitteiden toteutumisesta: Tutkimus on toteutunut lähes suunnitellusti: EU-Kalat II -hankkeessa näytteet saatiin kerättyä suunnitelman mukaan, ja hankkeesta tiedotettiin yhteistyökumppaneiden kanssa. Käsikirjoitukset saatiin laadittua ja jätettyä julkaistavaksi, paitsi käsikirjoitus nodulariinin vaikutuksista taimeneen ei valmistunut resurssipulan vuoksi. Suomenlahden ahvenista saatiin biomarkkerinäytteet kerättyä, mutta niiden analysointi on viivästynyt Eviran analysointiruuhkan vuoksi. 1. Tutkimuksen numero: 202 019 2. Tutkimuksen nimi: BEAST, Kemikaalistressin biologiset vaikutukset: ekosysteemin terveydentilan arviointimenetelmien kehittäminen 3. Projektipäällikkö ja keskeinen henkilökunta: Pekka J. Vuorinen (pp), Marja Keinänen 4. Tutkimuksen kesto: 2009 2011 5. Tutkimuksen sisältö ja perustelut: Hankkeessa testataan ja validoidaan Itämereen pääsevien haitallisten aineiden yhteisvaikutusten mittausmenetelmiä kaloihin ja niiden lisääntymiseen. Tietoa tarvitaan Itämeren meriekosysteemin terveydentilan arviointiin tähtäävän yhdistetyn kemiallisbiologisen seurannan strategian laatimiseksi. 6. Tärkeimmät vuoden 2009 suoritteet, tulokset ja johtopäätökset: Osallistuttiin hankkeen aloituskokoukseen Helsingissä. Kerättiin näytteet Suomenlahden kaloista hankkeen 1. näytekampanjan mukaisesti. 9
7. Tutkimuksen vuoden 2009 uutinen: Suomenlahden näytteet otettiin Arandan ja Walther Herwig III:n yhteisristeilyllä. 8. Kotimainen ja kansainvälinen yhteistyö: SYKE ja yhteensä 15 laboratoriota kaikista Itämeren ympärysvaltioista 9. Tutkimuksen henkilötyövuodet, kokonaiskustannukset ja luettelo tärkeimistä rahoituslähteistä vuonna 2009: Henkilötyövuosia kertyi 0,1 htv. Kokonaiskustannukset olivat 11 321 ja hanketta rahoitti RKTL. 10. Arvio vuoden 2009 tulos- ja tiedotustavoitteiden toteutumisesta: Hanke eteni lähes suunnitelman mukaisesti. 1. Tutkimuksen numero ja mahdollinen seurantatunnus: 202 023 2. Tutkimuksen nimi: VELMU Rannikon kalojen lisääntymisalueet 3. Projektipäällikkö ja keskeinen henkilökunta: Antti Lappalainen (pp), Meri Kallasvuo, Lauri Urho ja Heikki Auvinen 4. Tutkimuksen kesto: 2006-2012 5. Tutkimuksen sisältö ja perustelu: Tutkimus on osa valtakunnallista vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelmaa (VELMU), jota toteutetaan eri hallinnonalojen yhteistyönä. RKTL kehittää kalojen lisääntymisalueiden maastokartoitusmenetelmiä sekä kaukokartoitusmenetelmien hyödyntämistä lisääntymisalueiden inventoinneissa ja osallistuu inventointien tekemiseen alueellisella tasolla. 6. Tärkeimmät vuoden 2009 suoritteet, tulokset ja johtopäätökset: Vuonna 2009 kartoitettiin pelagisten poikasten (silakka, kuore, ahven, kuha) esiintymisalueita Porvoon ja Pernajan välisellä merialueella 60 näytteenottolinjalla. Siian poikasalueita kartoitettiin itäisellä Suomenlahdella. Mallinnuksessa tarvittavaa vedenlaatutietoa kartoitettiin Suomenlahdella Helsingin ja Pernajan välisellä rannikkoalueella. Mallien avulla tuotettiin todennäköisyyskartat hauen, särjen ja kuhan lisääntymisalueista Helsingin ja Pernajan väliselle merialueelle. Vuoden 2009 aikana julkaistiin tuloksista yksi tieteellinen artikkeli ja kaksi käsikirjoitusta lähetettiin julkaistavaksi. Tuloksia esiteltiin ICES -vuosikokouksessa. 7. Tutkimuksen vuoden 2009 uutinen: SYKE:ssä tarkoitusta varten tehty, koko Suomenlahden kattava ja korkean resoluution omaava AWIFS- satelliittikuviin perustuva pintaveden sameuskartta osoittautui hyväksi tausta-aineistoksi rannikon kuhan lisääntymisalueiden sijainnin mallintamisessa. 8. Kotimainen ja kansainvälinen yhteistyö: Osallistuttiin VELMU-projektiryhmän toimintaan ja yhteistyöhön. Kansainvälistä yhteistyötä tehtiin Fiskeriverketin kanssa. 9. Tutkimuksen henkilötyövuodet, kokonaiskustannukset ja luettelo tärkeimistä rahoituslähteistä vuonna 2009: Henkilötyövuosia 1,9 htv. Kokonaiskustannukset 204 000. Pääasialliset rahoituslähteet: budjettivarat, MMM yhteistutkimukset 10. Arvio vuoden 2009 tulos- ja tiedotustavoitteiden toteutumisesta: Tavoitteet saavutettiin lähes suunnitelmien mukaisesti. Suunnitelluista tieteellisistä käsikirjoituksista kaksi jäi tekemättä, 10
koska vastuukirjoittajat eivät muista hankkeista aiheutuneiden kiireiden takia ehtineet kirjoitustyötä tehdä. Tuloksista tiedotettiin mm. tiedotteella sekä kongressi- ja seminaariesitelmillä. 1. Tutkimuksen numero ja mahdollinen seurantatunnus: 202 025 2. Tutkimuksen nimi: Vierasperäisten lohikalojen vuorovaikutukset alkuperäislajien kanssa Suomen virtavesissä 3. Projektipäällikkö ja keskeinen henkilökunta: Ari Huusko (pp), Kai Korsu (Oulun yliopisto), Rauno Hokki, Teija Haataja, Pekka Korhonen, Anssi Karvonen (Jyväskylän yliopisto) 4. Tutkimuksen kesto: 2007-2010 5. Tutkimuksen sisältö ja perustelu: Tutkimus tuottaa sekä 1) ekologista perustietoa vierasperäisten lohikalojen elinympäristön valinnasta ja siihen vaikuttavista tekijöistä ja vuorovaikutuksesta alkuperäislajien kanssa että 2) sovellettavaa tietoa pohjoisten virtavesien kalakantojen hoidon ja käytön suunnittelemiseksi ja toteuttamiseksi siten, että mahdolliset vieraslajeista alkuperäislajistolle aiheutuvat haittavaikutukset voitaisiin minimoida. Tutkimus vastaa kysymykseen, millaisia vaikutuksia vierasperäiset lajit aiheuttavat maamme virtavesien alkuperäislajien kannoille ja ovatko vaikutukset ennakoitavissa. 6. Tärkeimmät vuoden 2009 suoritteet, tulokset ja johtopäätökset: Jatkettiin Suomessa tehtyjen kirjolohen Carlin-merkintöjen analysointia ja aloitettiin julkaisukirjoituksen valmistelu. Analysoitiin Kainuun virtavesiyksikössä kokeellisena työnä toteutetun taimenen ja kirjolohen (0+ kalat) kasvua, olinpaikan valintaa ja eloonjääntiä selvittävän tutkimuksen aineistoa ja työstettiin julkaisukäsikirjoitus. Laadittiin elinympäristömallinnukseen perustuva julkaisukäsikirjoitus aiheesta hyötyvätkö vierasperäiset lohikalalajit jokikunnostuksista. 7. Tutkimuksen vuoden 2009 uutinen: Kunnostetut kosket näyttävät mallinnustutkimusten perusteella soveltuvan etenkin kotoperäiselle kalalajistolle. Toisaalta tutkimuksemme osoitti, että myös vieraslajit voivat hyötyä kunnostuksista. Mikäli vieraslajien leviämistä jokisysteemeissä halutaan estää, kunnostukset tulee tehdä mahdollisimman tarkoin kotoperäisiä lajeja suosivilla menetelmillä. 8. Kotimainen ja kansainvälinen yhteistyö: Tutkimusta toteutettiin yhteistyössä Jyväskylän ja Oulun yliopiston kanssa. 9. Tutkimuksen henkilötyövuodet, kokonaiskustannukset ja luettelo tärkeimistä rahoituslähteistä vuonna 2009: Henkilötyövuodet yhteensä 0,05 htv. Kokonaiskustannukset 19 021 RKTL:n ja Paltamon työvoimatoimiston rahoittamana. 10. Arvio vuoden 2009 tulos- ja tiedotustavoitteiden toteutumisesta: Tavoitteet saavutettiin hyvin. 11
1. Tutkimuksen numero ja mahdollinen seurantatunnus: 202 131, 292 131 ja 282 131 2. Tutkimuksen nimi: Avointen rantojen poikasalueet Pohjanlahdella 3. Projektipäällikkö ja keskeinen henkilökunta: Richard Hudd (pp.), Lauri Urho, Hannu Harjunpää ja Alpo Huhmarniemi ja Lari Veneranta 4. Tutkimuksen kesto: 2008 2013 5. Tutkimuksen sisältö ja perustelu: Tutkimuksessa kehitetään rannikkoalueille karttamalleja karisiian ja myös muikun poikasten esiintymisestä perustuen muuttujiin, jotka rajaavat avointen rantojen kalanpoikastuotantoa. Tietoa ja ymmärrystä poikastuotannosta ja poikastuotantoalueista tarvitaan lisääntymisalueiden suojelussa, poikasistutusten suunnittelussa, ympäristömuutosten vaikutusten seurannassa sekä rannikkoalueiden käytön suunnittelussa. 6. Tärkeimmät vuoden 2009 suoritteet, tulokset ja johtopäätökset: Karisiian ja merikutuisen muikun pienpoikasten näytteenottomenetelmien vertailun maastotyöt on tehty ja aiheesta on käsikirjoitus tekeillä. Tukholman eteläpuolella, Trosan saaristossa tehtiin tilaustyönä karisiianpoikasten kartoitus. Intersik-projektin poikaskartoitukset Merenkurkussa käynnistyivät, tulosten analysointi ja vuoden 2010 näytteenoton suunnittelu aloitettiin. Vedenalaisvideolaite hankittiin ja sen kuljetusalustan prototyyppi valmistui. 7. Tutkimuksen vuoden 2009 uutinen: Pohjanlahden eteläosassa ja Itämeren pohjoisosassa karisiianpoikasia esiintyi vain vähäisiä määriä vuonna 2009. Siian ja muikun poikasia havaittiin runsaasti puhtailla rannoilla Perämeren pohjoisosassa. 8. Kotimainen ja kansainvälinen yhteistyö: Perämeren pohjoisosassa käynnistyi yhteistyöprojekti Norrbottenin lääninhallituksen kanssa. Interreg -hanketta (Intersik) toteutetaan yhteistyössä Länsipohjanläänin lääninhallituksen kanssa. Yhteistyötä tehtiin lisäksi Lundin yliopiston, Metsähallituksen ja Piitimen kunnan kanssa. 9. Tutkimuksen henkilötyövuodet, kokonaiskustannukset ja luettelo tärkeimistä rahoituslähteistä vuonna 2009: Henkilötyövuodet yhteensä 2,6 htv ja kokonaiskustannukset 250 185. Tärkeimmät rahoituslähteet: Interreg -rakennerahasto, Norrbottenin lääninhallitus ja Södermanlandin lääninhallitus 10. Arvio vuoden 2009 tulos- ja tiedotustavoitteiden toteutumisesta: Tulostavoitteet toteutuivat suunnitellusti lukuun ottamatta sitä, että käsikirjoitusta siianpoikasten poikastuotantoalueiden muutoksista 1990-luvun alun tilanteen ja vuosien 2008-2009 välillä ei saatu valmiiksi. Hankkeen kotisivut on päivitetty suunnitelmien mukaisesti. Intersik -projektin oma sivu toimii kahdella kielellä kahdessa maassa. Meriharjuksesta kirjoitettu yleistajuinen artikkeli julkaistiin Erä -lehdessä 1. Tutkimuksen numero ja mahdollinen seurantatunnus: 202 028 2. Tutkimuksen nimi: Kalasto-, kalakantamuutokset ja tulokaslajit ilmaston muuttuessa 3. Projektipäällikkö ja keskeinen henkilökunta: Lauri Urho (pp), Zeynep Pekcan-Hekim, Jussi Pennanen, Richard Hudd, Lari Veneranta, Heikki Auvinen, Jari Raitaniemi, Outi Heikinheimo 4. Tutkimuksen kesto: 2009-2010 12
5. Tutkimuksen sisältö ja perustelu: Tarkoituksena on tuottaa arvioita siitä, miten Suomen kalasto ja kalakannat muuttuvat ilmaston muuttuessa. Tuloksia voidaan käyttää mm. arvioitaessa ilmastonmuutoksen vaikutuksia ammatti- ja vapaa-ajankalastukseen, kalaistutuksiin sekä niiden sopeuttamisessa ilmastomuutoksen vaikutuksiin. 6. Tärkeimmät vuoden 2009 suoritteet, tulokset ja johtopäätökset: Vieraslajien esiintymistä kartoitettiin Suomenlahdella ja piikkimonnin osalta lähinnä Uudenmaan sisävesistä: Piikkimonnin esiintymisessä oli tapahtunut huomattavia muutoksia. Hopearuutanan esiintymistietoihin saatiin täydennystä ja niistä tehtiin paikkatietotiedosto ja esiintymäkartta. Mustakitatokon havaintotietoja kertyi aiemman yhden yksilön havainnon jälkeen kahdelta muulta alueelta, joista Helsingin esiintymän laajuutta kartoitettiin tarkemmin. Toistaiseksi se näyttää rajoittuvan varsin suppealle alueelle. Saalis- ja kalakanta-aineistoja analysoitiin ja verrattiin taustamuuttujiin mahdollisten ilmastonmuutosyhteyksien löytämiseksi lähinnä kuhan osalta ja havaittiin, että vain lämpimät kesät tuottavat runsaita vuosiluokkia ja ne olivat yleisempiä kahtena viime vuosikymmenenä. Suomessa tavattujen sampikalojen esiintymistiedot koottiin ja kirjoitettiin sampikaloista suomenkielisiä artikkeleita (julkaistaan keväällä 2010). Hopearuutanasta ja mustakitatokosta laadittiin lajisivut (julkaistaan kesällä 2010). Siikaistutusten, siian lisääntymisen ja siikasaaliiden määristä ja niiden suhteesta ilmastomuuttujiin kerättiin aineistoa tieteellisiä kirjoituksia varten. 7. Tutkimuksen vuoden 2009 uutinen: Sampikalat ovat nykyään rannikollamme satunnaisia vieraslajeja, lukuun ottamatta yksittäisiä eteläiseltä Itämereltä peräisin olevia merkittyjä sinisampiistukkaita. Vieraslajeista mustakitatokko ja hopearuutana ovat muodostaneet pysyvät kannat Etelä- Suomen merialueelle. Mustakitatokon esiintymät ovat hyvin paikallisia, kun taas hopearuutanaa esiintyy useilla alueilla Suomenlahden ja Saaristomeren matalilla alueilla. 8. Kotimainen ja kansainvälinen yhteistyö: Helsingin Yliopisto, Suomen vieraslajistrategiatyöryhmät, EVIRA, SYKE, Ilmatieteenlaitos, Kala- ja vesitutkimus, Eestin merentutkimuslaitos 9. Tutkimuksen henkilötyövuodet, kokonaiskustannukset ja luettelo tärkeimistä rahoituslähteistä vuonna 2009: Tutkimuksen henkilötyövuodet: 1,41 htv, kokonaiskustannukset: 152 000. MMM (ISTO) yhteistutkimukset 10. Arvio vuoden 2009 tulos- ja tiedotustavoitteiden toteutumisesta: Suuri osa tavoitteista saavutettiin suunnitelmien mukaisesti. Hankkeelle luotiin kotisivu ja hankkeesta on tiedotettu eri foorumeilla ja alustavia tuloksia esitelty mm. posterin ja esitelmien avulla. Tulosten julkaisemista ja tieteellisten käsikirjoitusten viimeistely siirtyi vuodelle 2010. 1. Tutkimuksen numero: 202 050 ja 292 050 2. Tutkimuksen nimi: Kestävän kalastuksen periaate kalakantojen hoidossa 3. Projektipäällikkö ja keskeinen henkilökunta: Jukka Ruuhijärvi (pp), Martti Rask, Pekka Jokela, Simo Jalli, Sami Vesala, Pasi Ala-Opas, Joni Tiainen ja Ari Westermark 4. Tutkimuksen kesto: 2007-2015 5. Tutkimuksen sisältö ja perustelu: Hankkeessa tutkitaan eteläsuomalaisten järvien tärkeimpien petokalojen, hauen ahvenen ja kuhan kalastuksen määrän, laadun ja ohjauksen vaikutuksia petokalakantoihin ja muuhun vesiekosysteemiin. Tavoitteena on kehittää kestävän kalastuksen malleja, joita sovellettaessa järvet tuottaisivat hyvää ja kalastajia tyydyttävää petokalasaalista ja samalla järvien ekologinen tila säilyisi hyvänä tai paranisi. 13
6. Tärkeimmät vuoden 2009 suoritteet, tulokset ja johtopäätökset: Evon riistan- ja kalantutkimuksen hallinnassa olevilla seitsemällä tämän tutkimuksen koejärvellä on avustettu HY:n tutkijaryhmää kalakantojen merkintä-takaisinpyynneissä ja muissa näytteenotoissa. Kestävän ja kestämättömän kalastuksen kokeiluja jatkettiin vuonna 2009 Evon tutkimusjärvillä. Tutkimuksen suurempiin kohdejärviin, Pääjärveen ja Katumajärveen vuonna 2009 istutetut kesänvanhat kuhanpoikaset merkittiin otoliittivärjäyksellä (ARS) ja kummankin järven kalastuksesta vuodelta 2008 tehtiin tiedustelu. Pääjärvellä aloitettiin järvestä jigillä pyydettyjen kuhien nuolimerkintä. Ravintoketjukunnostustutkimuksen kohdejärvillä (Vesijärvi, Äimäjärvi, Tuusulanjärvi) on jatkettu kalakantojen rakenteen tutkimusta verkkokoekalastuksin, kalojen kasvututkimuksia ja tehty saalistutkimuksia tiedusteluin. Äimäjärven kalayhteisön toipumisesta vuoden 2003 kalakuolemasta laadittiin käsikirjoitus, joka hyväksyttiin julkaistavaksi. Äimäjärvestä on kerätty ja analysoitu myös eliöstön vakaita isotooppeja yhteistyössä Jyväskylän yliopiston kanssa. Vesijärvellä aloitettiin Enonselän ravintoverkkotutkimus yhdessä HY:n kanssa Vesijärvisäätiön rahoituksella. 7. Tutkimuksen vuoden 2009 uutinen: Pääjärvellä merkittiin syksyllä 2009 yhteensä 117 jigillä pyydettyä 30-50 cm kuhaa monipalautettavalla nuolimerkillä. Menetelmällä voidaan tutkia mm. pyydä ja päästä-kalastusta, eri pyyntimuotojen osuutta kuhasaaliissa sekä kuhien liikkeitä. 8. Kotimainen ja kansainvälinen yhteistyö: Yhteistutkimus Helsingin yliopiston ympäristötieteiden laitoksen kanssa. Ohjausryhmätyöskentely tutkimuksen päärahoittajan Bror Serlachiuksen säätiön ja Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteen laitoksen kanssa. Hämeen tutkimusjärvillä yhteistyötä myös HY:n Lammin biologisen aseman kanssa. Lahden Vesijärvellä yhteistyö Lahden kaupungin, Vesijärvisäätiön, Lahti Aquan ja HY:n ympäristötieteiden laitoksen kanssa. Tuusulanjärvellä yhteistyö Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymän ja HY:n ympäristötieteiden laitoksen kanssa. 9. Tutkimuksen henkilötyövuodet, kokonaiskustannukset ja luettelo tärkeimistä rahoituslähteistä vuonna 2009: Henkilötyövuodet 1,9 htv, kokonaiskustannukset 166 175. RKTL:n budjettivarat ja Vesijärvisäätiö. Myyntirahoitus Lahti Aqua Oy 25 000 ja Keski- Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymä 14 500. 10. Arvio vuoden 2009 tulos- ja tiedotustavoitteiden toteutumisesta: Ovat toteutuneet hyvin. 1. Tutkimuksen numero ja mahdollinen seurantatunnus: 202 070 2. Tutkimuksen nimi: Kalakantojen rakenne Itämeren vertailualueilla 3. Projektipäällikkö ja keskeinen henkilökunta: Antti Lappalainen (pp), Jukka Mikkola, Karl Sundman, Jukka Pönni, Hannu Harjunpää, Tapani Heikkinen, Tauno Nurmio 4. Tutkimuksen kesto: jatkuva 5. Tutkimuksen sisältö ja perustelu: Seurataan kalakantojen ja kalayhteisöjen rakennetta eri osissa Itämerta sijaitsevilla pysyvillä vertailualueilla. Tietoa käytetään Itämeren rannikkovesien tilan ja kalakantamuutosten arviointiin. 6. Tärkeimmät vuoden 2009 suoritteet, tulokset ja johtopäätökset: Koekalastukset Saaristomeren Brunskärissä, pääkaupunkiseudun edustalla ja Tvärminnen edustalla toteutettiin suunnitelmien mukaisesti. Osallistuttiin myös Haapasaaren alueella itäisellä Suomenlahdella 14