Kuntien luottamushenkilöiden ja virkamiesten näkemyksiä ilmastokysymyksestä Yhteenveto luottamushenkilöille ja virkamiehille tehdyn kyselyn tuloksista Anu Kerkkänen 10.6.2011 Suomen Kuntaliitto 1
Kuntien luottamushenkilöiden ja virkamiesten näkemyksiä ilmastokysymyksestä Yhteenveto luottamushenkilöille ja virkamiehille tehdyn kyselyn tuloksista Osa I: Kyselyn tausta Kysely toteutettiin osana Suomen Kuntaliiton vuoden 2010 alussa käynnistämää kaksivuotista kehittämishanketta Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa. Hankkeessa on mukana 34 kuntaa ja kolme ministeriötä (ympäristöministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö sekä liikenne- ja viestintäministeriö). Hankkeen tavoitteena on parantaa kuntien edellytyksiä tehdä ilmastotavoitteet huomioon ottavia päätöksiä. Hankkeessa kartoitetaan kuntien ilmastotyön mahdollisuuksia ja haasteita sekä selvitetään, millaisia työkaluja kunnat tarvitsevat ilmastotavoitteiden toteutuksen tueksi. Hanke tuottaa kaikille kunnille tarkoitetun, kuntien ilmastotyötä tukevan oppaan. Kysely osoitettiin hankkeeseen osallistuvien kuntien luottamushenkilöille ja virkamiehille. Kyselyllä pyrittiin selvittämään luottamushenkilöiden ja virkamiesten näkemyksiä kuntien roolista ja keinoista ilmastokysymyksen ratkomisessa sekä kartoittamaan luottamushenkilöiden ja virkamiesten kokemuksia ilmastokysymyksen merkityksestä kuntien päätöksenteossa. Vastaukset kyselyyn saatiin tammi-toukokuussa 2011. Kuva 1. Hankkeeseen osallistuvat kunnat (yhteensä 34) 2
Osa II: Kyselyyn vastanneet Kyselyyn saatiin vastaus 167 luottamushenkilöltä ja 72 virkamieheltä eli yhteensä 239 henkilöltä. Luottamushenkilöiltä saatiin vastauksia 24 hankekunnasta, samoin virkamiehiltä. Liitteessä 1 (sivu 11) on lueteltu kunnat, joista saatiin vastauksia. Reilu viidesosa kyselyyn vastanneista luottamushenkilöistä oli kunnanhallituksen jäseniä, valtuuston jäseniä vastaajista oli noin 70 prosenttia. Vajaa 60 prosenttia kyselyyn vastanneista luottamushenkilöistä kuului johonkin kunnan lautakuntaan. Vastaajat edustivat muun muassa seuraavia lautakuntia: elinkeinolautakunta, kaupunkirakennelautakunta, sivistyslautakunta, tarkastuslautakunta, tekninen lautakunta, ympäristölautakunta, tulevaisuuslautakunta sekä perusturvalautakunta. Noin puolet kyselyyn vastanneista virkamiehistä oli johtotehtävissä: joko toimialan johtajia, virastopäälliköitä tai kunnanjohtajia. Vastaajista kahdeksan oli kunnanjohtajia. Kyselyyn vastanneet virkamiehet edustivat melko laajalti eri hallintokuntia. Vastaajiin kuuluivat muun muassa asuntotoimenpäällikkö, hallintojohtaja, hankintayhdyshenkilö, johtava hygieenikko, talouspäällikkö, kaupunginorkesterin intendentti sekä yritysasiamies. Osa III: Kyselyn tulokset Tähän lukuun on koottu tärkeimmät havainnot kyselyvastauksista. Havaintoja on täydennetty vastauksista poimituilla suorilla lainauksilla. Suorien lainausten yhteyteen on liitetty tieto siitä, onko kyse luottamushenkilön vai virkamiehen vastauksesta. Suorista lainauksista käy myös ilmi, minkä kokoluokan kuntaa vastaaja edustaa. Kokoluokat ovat seuraavat: pienet kunnat (alle 10 000 asukasta), keskisuuret kunnat (10 000-50 000 asukasta) sekä isot kunnat (yli 50 000 asukasta). 1. Kuntien rooli ilmastokysymyksen ratkomisessa Virkamiesten ja luottamushenkilöiden näkemyksiä kuntien roolista ilmastokysymyksen ratkomisessa selvitettiin seuraavalla kysymyksellä: Miten näet kuntien roolin ilmastokysymyksen ratkomisessa ja vähähiilisen yhteiskunnan rakentamisessa? Valitse yksi parhaiten näkemystäsi vastaava vaihtoehto. Vastausvaihtoehtoja oli neljä, joista yhteen (muu rooli) liittyi mahdollisuus kuvata itse kunnan roolia ilmastokysymyksen ratkomisessa. Saatujen vastausten perusteella valtaosa sekä luottamushenkilöistä että virkamiehistä pitää kuntien roolia ilmastokysymyksen ratkomisessa tärkeänä. Noin neljäsosa luottamushenkilöistä ja virkamiehistä on kuitenkin sitä mieltä, että vaikka kunnilla on annettavaa ilmastokysymyksen ratkomisessa, monet muut asiat ovat kunnissa paljon ilmastokysymystä ajankohtaisempia ja tärkeämpiä. Kyselyyn vastanneista luottamushenkilöistä lähes seitsemän prosenttia on sitä mieltä, että ilmastokysymys ei kuulu lainkaan kuntien hoidettavaksi kyselyyn vastanneista virkamiehistä näin ei ajatellut kukaan. Kysymykseen saatiin seitsemän avovastausta, joissa vastaaja kuvasi itse kunnan roolia. Yhdessä näistä vastauksista painotettiin, että kunnalla on tärkeä rooli ilmastokysymyksen ratkomisessa, mutta vastuuta asiasta on myös muilla toimijoilla. Toisessa vastauksessa puolestaan todettiin, että kunnilla on tärkeä rooli ilmastokysymyksen ratkomisessa, mutta kuntien toimintamahdollisuudet ilmastokysymyksen suhteen ovat rajalliset muun muassa valtion energiaveropainotusten ja -mieltymysten vuoksi. 3
6,6 % 0,6 % tärkeä rooli, kunta voi kehittää nykyistä ja tulevaa yhteiskuntaa vähähiilisemmäksi 27,5 % 65,3 % kunnilla voisi olla annettavaa ratkomiskysymyksissä, mutta monet muut asiat ovat kunnissa tärkeämpiä asia ei kuulu kuntien hoidettavaksi, koska se ei ole lakisääteinen tehtävä muu rooli Kuvio 1. Luottamushenkilöiden näkemykset kuntien roolista ilmastokysymyksen ratkomisessa 0% 5,6 % tärkeä rooli, kunta voi kehittää nykyistä ja tulevaa yhteiskuntaa vähähiilisemmäksi 23,6 % 70,8 % kunnilla voisi olla annettavaa ratkomiskysymyksissä, mutta monet muut asiat ovat kunnissa tärkeämpiä asia ei kuulu kuntien hoidettavaksi, koska se ei ole lakisääteinen tehtävä muu rooli Kuvio 2. Virkamiesten näkemykset kuntien roolista ilmastokysymyksen ratkomisessa 4
2. Ilmastonmuutoksen hillintään ja ilmastonmuutokseen varautumiseen liittyvät taloudellisia uhkat ja mahdollisuudet kunnissa Kuntien kokemuksia ilmastonmuutoksen hillintään ja ilmastonmuutokseen varautumiseen liittyvistä taloudellisista uhkista ja mahdollisuuksista pyrittiin selvittämään seuraavalla kysymyksellä: Voitko esittää kunnastasi esimerkkejä siitä, millaisia taloudellisia uhkia ja/tai mahdollisuuksia ilmastonmuutoksen hillintään ja varautumiseen sekä ilmastopolitiikkaan liittyy? Saatujen vastausten perusteella suuri osa kyselyyn vastanneista henkilöistä oli ymmärtänyt kysymyksen eri tavoin kuin kyselyn laatijat tarkoittivat: Sekä virkamiehet että luottamushenkilöt kuvasivat vastauksissaan useimmiten sitä, millaisia mahdollisuuksia omalla kunnalla on torjua ilmastonmuutosta ja mitkä asiat ilmastonmuutoksen hillintään liittyen ovat kunnassa hankalia. Monissa vastauksissa myös lueteltiin yleisesti ympäristökysymyksiin omassa kunnassa liittyviä seikkoja. Osa kyselyyn vastanneista henkilöistä oli, toki, ymmärtänyt kysymyksen kyselyn laatijoiden kanssa samalla tavoin ja kuvasi vastauksessaan nimenomaan sitä, millaisia taloudellisia uhkia ja mahdollisuuksia ilmastonmuutokseen heidän mielestään kuntatasolla liittyy. Tavanomaista kuitenkin oli, että taloudellisia uhkia ja mahdollisuuksia kuvattiin varsin yleisellä tasolla ja ennen kaikkea potentiaalisina uhkina tai mahdollisuuksina. Vastauksia, joissa tuotiin esiin oman kunnan konkreettisia esimerkkejä ilmastonmuutokseen liittyvistä taloudellisista hyödyistä ja/tai uhkista, saatiin lopulta varsin vähän. Useimmiten lähimmäs konkretiaa päästiin vastauksissa, joissa kuvattiin energiansäästön tuoneen kunnalle myös taloudellisia säästöjä. Säästettyjen rahasummien suuruutta, tai arviota säästettyjen summien suuruudesta, ei kuitenkaan missään vastauksessa tuotu esille. Kunnan omien energiatavoitteiden seuranta on tuonut selvästi säästöjä. (virkamies, keskisuuri kunta) Potentiaalisina tai yleisinä ilmastotavoitteiden toteuttamiseen liittyvinä taloudellisina mahdollisuuksina kyselyyn vastanneet virkamiehet toivat esille etenkin bioenergian käytön lisääntymisen mukanaan tuomat hyödyt kunnille. Bioenergian käytön lisääntymisen kuvattiin yhtäältä vahvistavan aluetaloutta polttoaineen paikallisen tuotannon ja keruun kautta, toisaalta bioenergian käytön nähtiin tuovan kunnille uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Monet virkamiehet korostivat vastauksissaan myös erilaisten energiansäästötoimenpiteiden myönteisiä talousvaikutuksia. Muutamat vastaajat toivat esiin myös tiiviin kaavoituksen kunnille tuomat taloudelliset hyödyt. Lisäksi esille nousi muun muassa kevyen liikenteen suosimisen mukanaan tuomat, vähentyneiden sairaanhoitokulujen seurauksena syntyvät positiiviset talousvaikutukset. Kotimaisen uusiutuvan energian käyttö edistää paikallista elinkeinotoimintaa ja lisää alueellista hyvinvointia. Energiataloudellisuuden nostaminen pienentää jokapäiväisiä käyttömenoja ja samalla tukee ilmastonmuutoksen hillintää. (virkamies, pieni kunta) Uusia innovaatioita ja esim. kotimaiseen polttoaineeseen liittyviä ratkaisuja tullaan etsimään ja löytämään ja tämä on selkeä mahdollisuus, johon tarttuvat kunnat ja yritykset tulevat olemaan kehityksen kärjessä. (virkamies, pieni kunta) Taloudellisia uhkia virkamiehet näkivät liittyvän ennen kaikkea sään ääri-ilmiöiden lisääntymiseen sekä energian hinnan nousuun. Useissa vastauksissa myös polttoaineiden vaihdosten kuvattiin tuovan kunnille kustannuksia. Uhkana on asumisen liikkumisen ja kuljetusten kallistuminen, mikä vaikeuttaa asumista varsinkin syrjäseuduilla, joissa ei ole julkista liikennettä. (virkamies, pieni kunta) 5
Energian hinnan nousu käyttökulut kasvavat. Kovalumiset talvet aurauskustannusten kasvu. Polttoaineiden kustannusten nousu. Ääreistyvät sääilmiöt, myrskytuhot, tulvat. (virkamies, pieni kunta) Virkamiesten tavoin useat kyselyyn vastanneet luottamushenkilöt toivat vastauksissaan esille ilmastonmuutokseen liittyvinä potentiaalisina tai yleisinä taloudellisina mahdollisuuksina bioenergian hyödyntämisen. Muita ilmastonmuutokseen liittyviä taloudellisia mahdollisuuksia luottamushenkilöt löysivät sen sijaan varsin niukasti. Yhtenä esimerkkinä esille nousi ilmastonmuutoksen hillinnän edelläkävijyyden kunnalle tuomat imago- ja taloushyödyt. Kotimaisen polttoaineen käytön tehostaminen kaukolämmön tuotannossa ja rikkipitoisesta raskaan polttoöljyn käytöstä luopuminen. Lisää työpaikkoja > Myönteinen vaikutus. (luottamushenkilö, pieni kunta) Ilmastonmuutokseen liittyviä taloudellisia uhkia luottamushenkilöt kuvasivat syntyvän erityisesti ääreistyvien sääilmiöiden seurauksena. Luottamushenkilöt toivat kuitenkin vastauksissaan esille myös runsaasti muita ilmastonmuutoskysymykseen liittyviä potentiaalisia taloudellisia uhkia. Vastauksissa muun muassa pelättiin, että kunnan elinkeinotoiminta vaikeutuu ilmastotavoitteiden toimeenpanon myötä: Yhtenä esimerkkinä esille nousi hankintojen siirtyminen etäälle, mikäli kilpailutuksessa painotetaan liikaa hiilijalanjälkeä. Muutamassa vastauksessa pelättiin myös, että teollisuus jää Suomessa kilpailukyvyssä alakynteen, mikäli ympäristövaatimukset muissa maissa eivät tiukkene samassa tahdissa kuin meillä. Eräs vastaaja puolestaan näki tuulivoiman syöttötariffin olevan vakava taloudellinen uhka, toisessa vastauksessa asutuksen tiivistämisen kuvattiin lisäävän sosiaalista pahoinvointia ja sitä kautta kuntien kustannuksia. Rakennusten kunto ja kestävyys esim. sademäärän kasvaessa huolestuttaa. Lasku voi olla aikamoinen. (luottamushenkilö, iso kunta) Elinkeinotoiminta vaikeutuu ja yritysten sijoittuminen myös vaikeutuu. (luottamushenkilö, keskisuuri kunta) Kokonaisuudessaan luottamushenkilöiden vastauksissaan esille tuomat seikat olivat hyvin monimuotoisia: Monissa vastauksissa kuvattiin energiantuotantoon liittyviä erilaisia mahdollisuuksia ja uhkia ja joko moitittiin tai kehuttiin omassa kunnassa tai seudulla tehtyjä energiantuotannon ratkaisuja. Useat luottamushenkilöt myös varoittelivat vastauksissaan, että uhkana on se, että ilmastonmuutokseen vedoten tehdään asiantuntemattomia, tai jopa hulluja, päätöksiä kustannukset unohtaen. Joissakin vastauksissa myös koko ilmastonmuutosilmiötä vähäteltiin: Rahat loppuu kaikkeen humpuuki ympäristön suojeluun meiltä tavis kansalaisilta! (luottamushenkilö, keskisuuri kunta) Useiden sekä virkamiesten että luottamushenkilöiden vastauksissa nousi esille myös kuntien vaikeus tehdä kaukonäköisiä päätöksiä siis päätöksiä, joita ilmastotavoitteiden toteuttaminen useimmiten edellyttää. Useat vastaajat toivat esimerkkinä esille rakennusten energiankulutuksen vähentämisen: Energiankulutuksen vähentämiseen tähtääviä toimenpiteitä on kunnissa vaikea toteuttaa, koska investoinnit maksavat itsensä takaisin vasta useiden vuosien kuluttua. Esimerkiksi energiankulutuksen pienentämiseen tähtäävät toimenpiteet vaativat aluksi rahaa, vaikka myöhemmin energiansäästö maksaisikin tehtyjen toimenpiteiden kustannukset takaisin. Rahaa energiankulutusta vähentäviin toimenpiteisiin voi olla vaikea saada kaupungin budjetista, sillä rahalliset säästöt näkyvät vasta vuosien kuluessa. (virkamies, iso kunta) 6
Konkreettisia toimia lyhyellä tähtäimellä on vaikea tehdä. Ilmastonmuutoksen hillintään löytyy enemmän pitkän tähtäimen keinoja, mitkä näkyvät myöhemmin ja sen takia niitä on vaikea saada läpi. (luottamushenkilö, keskisuuri kunta) Vastauksista kävi myös ilmi, että etenkin luottamushenkilöiden joukossa on vielä monia, joilla ei ole selkeää käsitystä siitä, mitä ilmastokysymys tarkoittaa ja millaisilla toimenpiteillä ilmastonmuutosta voidaan hillitä tai miten siihen voidaan varautua. Tästä kertoo esimerkiksi se, että muutamat luottamushenkilöt toivat vastauksissaan esille jätevesien käsittelyyn tai ilmanlaatuun liittyviä seikkoja. Vastauksista kävi myös suoraan ilmi, että ainakin osa vastaajista koki kysymyksen ilmastonmuutokseen liittyvistä taloudellisista mahdollisuuksista ja uhkista selvästi vaikeaksi: Onpa niin laaja kysymys, että en osaa yksilöidä uhkia ja mahdollisuuksia. Koko asia on kuitenkin vielä sen verran uusi kunnissakin, että konkreettisia keinoja ilmastonmuutoksen hillintään on vaikea keksiä. (virkamies, iso kunta) 3. Ilmastokysymyksen merkitys kuntien päätöksenteossa Luottamushenkilöiden ja virkamiesten kokemuksia ilmastokysymyksen merkityksestä kuntien päätöksenteossa selvitettiin seuraavalla kysymyksellä: Voitko esittää kunnastasi esimerkkejä, joissa ilmastonmuutokseen liittyvillä perusteluilla on ollut merkitystä päätöksenteossa? Suurin osa vastaajista, niin luottamushenkilöistä kuin virkamiehistäkin, toi vastauksissaan esille useita kunnassa tehtyjä tai suunnitteilla olevia ilmastotavoitteita tukevia toimenpiteitä. Esille tuodut toimenpiteet hajaantuivat laajalle ja liittyivät niin maankäyttöön, liikenteeseen, hankintoihin, jätehuoltoon, energiansäästöön kuin energiantuotantoonkin. Vastauksissa esille tuotuja toimenpiteitä olivat muun muassa kunnan kiinteistöjen lämmitystapamuutokset, kaukolämpöverkon laajentaminen, lähiruuan suosiminen, täydennysrakentaminen sekä valaistuksen uusiminen. Saaduista vastauksista jäi kuitenkin usein epäselväksi se, minkä vuoksi vastauksessa esitettyihin ilmastotavoitteita tukeviin päätöksiin oli päädytty. Epäselväksi jäi siis se, oliko päätösten perusteluna käytetty todella itse ilmastonmuutosta vai oliko päätöksiä perusteltu muilla tavoitteilla, esimerkiksi energiansäästöllä tai talousnäkökohdilla, jotka tukevat myös ilmastotavoitteita. Osa vastaajista toi kuitenkin vastauksessaan esille myös tehtyjen/suunniteltujen toimenpiteiden taustalla olevat perustelut. Useimmiten esille nousi energiansäästö: Kunnan kiinteistöjen ja ulkovalaistuksen energiatehokkuuden lisääminen keskeisiä perusteluja peruskorjausinvestoinneille. (virkamies, pieni kunta) Energian säästäminen tärkeä näkökulma joka asiassa. (luottamushenkilö, pieni kunta) Jäähallinrakennuspäätöksessä otettiin huomioon energian säästö. (luottamushenkilö, keskisuuri kunta) Osassa vastauksista tuotiin esille myös, että ilmastotavoitteita tukevia päätöksiä oli saatu toteutettua nimenomaan ilmastokysymykseen vedoten. Tyypillisesti näissä vastauksissa esitettiin esimerkkeinä muutamia päätöksiä, joita kunnassa oli perusteltu ilmastokysymyksellä. Eräs vastaaja esimerkiksi kertoi, että ilmastokysymys on ollut lähtökohtana katuvalaistuksen uusimisessa. Energiantuotannossa päätöksiä on perusteltu myös ilmastonäkökulmalla. Energiansäästösopimuksia tehtäessä samoin. Elinkeinostrategiassa on nähtävissä ilmasto/ympäristönäkökohtia. Samoin kaupunkistrategiassa. (virkamies, keskisuuri kunta) 7
X:n kunnan elinkeinopolitiikassa energiateknologiaan panostaminen on saatu keskeiseksi strategiaksi. Tässä yhtenä taustaperusteluna on ilman muuta se, että ilmastonmuutokseen liittyvä keskustelu ja uutisointi on lisännyt yritysten kiinnostusta asiaan. (luottamushenkilö, pieni kunta) Sekä luottamushenkilöistä että virkamiehistä muutama oli jopa sitä mieltä, että ilmastonmuutoksella on ollut vaikutusta lähes kaikkiin kunnassa tehtäviin päätöksiin. Mielestäni ilmastonmuutos on noussut esille ja nousee enenevästi mukaan oikeastaan kaikissa yllä [=edeltävässä vastauksessa] mainittuja asioita koskevissa päätöksentekotilanteissa. (virkamies, iso kunta) Vaikutus on ollut laajaa ja kattaa kaikki edellä [=edeltävässä vastauksessa] mainitut alueet. (luottamushenkilö, iso kunta) Toisaalta osa luottamushenkilöistä ja virkamiehistä oli sitä mieltä, että ilmastonmuutoksella ei ole ollut juurikaan vaikutusta kunnassa tehtäviin päätöksiin. Eräs kyselyyn vastannut virkamies esimerkiksi totesi ilmastoasian olevan toistaiseksi pitkälti vain teoriaa ja idealismia, joka ei ole välittynyt käytännön päätöksentekoon. Ilmastonmuutokseen liittyviä perusteluja ei ole vielä mielletty päätöksenteon pohjaksi. (virkamies, pieni kunta) Ei toistaiseksi mitään [vaikutusta]. (luottamushenkilö, pieni kunta) Muutamissa vastauksissa myös pohdittiin oma-aloitteisesti sitä, tehdäänkö ilmastonmuutoksen kannalta oikeansuuntaisia päätöksiä kunnassa itse asiassa ilmastokysymykseen vai tyystin muihin syihin vedoten. Eräs kyselyyn vastannut luottamushenkilö muun muassa totesi, että kunnassa pyritään kaavoituksella ohjaamaan yhdyskuntarakennetta suuntaan, joka tukee myös kasvihuonekaasupäästöjä vähentämistä, mutta taustalla ovat talousnäkökohdat. Käsitykseni on, että ilmastonmuutosta hillitseviä päätöksiä kyllä tehdään, mutta ilmastonmuutosteema ei ole vielä juurikaan käytetty perusteluna. Energiansäästön ja kotimaisen energian käyttämisessäkin perusteluna on jokin arkisempi. (virkamies, pieni kunta) Muutamat vastaajat, etenkin luottamushenkilöt, myös kuvasivat vastauksissaan lähinnä yleisiä mietteitään ilmastokysymykseen liittyen sen sijaan, että olisivat pohtineet ilmastokysymystä päätöksenteon näkökulmasta. 4. Kuntien ilmastotyötä edistävät tekijät Kyselyssä vastaajia pyydettiin myös arvioimaan eri keinojen merkitystä kuntien ilmastotyön etenemiselle. Kyselyssä esitettiin yhteensä kaksitoista keinoa, joista jokaisen merkitystä pyydettiin arvioimaan neliportaisella asteikolla välillä erittäin merkittävä - merkityksetön. Jokaisen keinon kohdalla yksi vastausvaihtoehto oli myös en osaa sanoa. Suurin osa kyselyyn vastanneista virkamiehistä ja luottamushenkilöistä piti kaikkia kyselyssä esitettyjä keinoja joko erittäin merkittävinä tai melko merkittävinä. Vastaajien mielipiteet kuitenkin myös jakautuivat: Lähes jokaisen keinon osalta yksi tai useampi vastaaja oli sitä mieltä, että keino on kuntien ilmastotyön etenemisen kannalta merkityksetön. Ainoa keino, jota kukaan vastaajista ei pitänyt täysin merkityksettömänä, oli valtiolta saatavat taloudelliset porkkanat. 8
Saatujen vastausten mukaan luottamushenkilöt pitivät kaikkein merkittävimpänä kuntien ilmastotyötä edistävänä keinona valtiolta saatavia taloudellisia porkkanoita. Lähes yhtä tärkeänä tekijänä luottamushenkilöt pitivät asiasta innostuneita henkilöitä. Vähiten merkittävänä tekijänä luottamushenkilöt pitivät muiden kuntien esimerkkiä. Myös kansainvälisen ilmastopolitiikan selkiytyminen arvioitiin merkitykseltään vähäiseksi suhteessa muihin kyselyssä esitettyihin keinoihin. taloudelliset porkkanat valtiolta asiasta innostuneet henkilöt lainsäädäntö asian edistämiseksi koulutus virkamiehille ja luottamushenkilöille elinkeinopolitiikan uudet mahdollisuudet työkalut asukkailta tuleva paine toimia neuvontapalvelut yrityksiltä tuleva paine toimia strategiset ohjelmat kansainvälisen ilmastopolitiikan selkiytyminen toisten kuntien esimerkki 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Kuvio 3. Luottamushenkilöiden näkemykset eri tekijöiden merkittävyydestä kuntien ilmastotyölle (max=100) Kuntien virkamiesjohdon näkemykset eri tekijöiden merkittävyydestä kuntien ilmastotyön etenemiselle olivat hyvin samankaltaisia kuin luottamushenkilöiden näkemykset. Kuntien virkamiesjohtajat pitivät kaikkein merkittävimpänä kuntien ilmastotyötä edistävänä tekijänä ilmastokysymyksestä innostuneita henkilöitä. Lähes yhtä tärkeä tekijä kuntien virkamiesjohtajien mukaan oli kuitenkin valtiolta saatavat taloudelliset porkkanat. Merkitykseltään vähäisimpinä keinona virkamiehet pitivät kansainvälisen ilmastopolitiikan selkiytymistä ja toisten kuntien esimerkkiä. 9
asiasta innostuneet henkilöt taloudelliset porkkanat valtiolta lainsäädäntö asian edistämiseksi koulutus virkamiehille ja luottamushenkilöille elinkeinopolitiikan uudet mahdollisuudet neuvontapalvelut työkalut yrityksiltä tuleva paine toimia strategiset ohjelmat asukkailta tuleva paine toimia kansainvälisen ilmastopolitiikan selkiytyminen toisten kuntien esimerkki 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Kuvio 4. Kuntien virkamiesjohdon näkemykset eri tekijöiden merkittävyydestä kuntien ilmastotyölle (max=100) Niin luottamushenkilöiltä kuin virkamiehiltäkin saatiin varsin vähän en osaa sanoa - vastauksia. Luottamushenkilöt olivat tietämättömimpiä elinkeinopolitiikan uusien mahdollisuuksien merkityksestä kuntien ilmastotyölle: Tämän keinon osalta en osaa sanoa - vastauksia saatiin vajaalta neljältä prosentilta vastaajista. Kuntien virkamiesjohdolta eniten en osaa sanoa vastauksia saatiin liittyen kansainvälisen ilmastopolitiikan selkiytymiseen: Kymmenen prosenttia kyselyyn vastanneista kuntien johtajista ei osannut arvioida kansainvälisen ilmastopolitiikan selkiytymisen merkittävyyttä kuntien ilmastotyön kannalta. 10
LIITE 1 Kyselyyn saatiin vastauksia seuraavien kuntien luottamushenkilöiltä (yhteensä 24): Ilmajoki, Imatra, Jalasjärvi, Joroinen, Juva, Jyväskylä, Kiuruvesi, Kuopio, Lapua, Loviisa, Mikkeli, Mänttä-Vilppula, Nurmijärvi, Orimattila, Parikkala, Pori, Rantasalmi, Ruokolahti, Sievi, Somero, Tampere, Ulvila, Uusikaupunki, Vaala. Kyselyyn saatiin vastauksia seuraavien kuntien virkamiehiltä (yhteensä 24): Ilmajoki, Imatra, Jalasjärvi, Joroinen, Juva, Jyväskylä, Kiuruvesi, Kouvola, Kuopio, Lapua, Mikkeli, Nurmijärvi, Parikkala, Pori, Rantasalmi, Rautjärvi, Ruokolahti, Seinäjoki, Sievi, Somero, Tampere, Ulvila, Uusikaupunki, Vaala. 11