Kuntien ja maakuntien ilmastotyön tilanne Alustavia tuloksia kuntamarkkinoille

Transkriptio

1 Kuntien ja maakuntien ilmastotyön tilanne 2015 Alustavia tuloksia kuntamarkkinoille

2 Selvityksen tausta ja menetelmät Selvitys on jatkumoa Kuntaliiton vuoden 2009 (Savikko) ja 2012 (Mattsson) selvityksille. Pääpaino ei enää ilmastonmuutoksen omaksumisessa kunnassa vaan toiminnassa (omaksumisessakin vielä tehtävää). Sähköinen kysely, 77 kuntaa (Vastausprosentti yli as kunnista noin 60 %) maakuntaa. Teemahaastattelut 8 kpl sekä aiheeseen liittyvä työpaja. Selvityksen on rahoittanut ympäristöministeriö. Selvitys julkaistaan lokakuussa.

3

4 Ilmastotyön tila Suunnitelmallinen ilmastotyö leviää enää hitaasti uusiin kuntiin.» Kunnan koko vaikuttaa. Maakunnissa laadittu myös ilmastostrategiat.» Kunnallisen ilmastostrategian ja maakunnan ilmastostrategian suhde? Hyvää ilmastotyötä voi tehdä ilman strategiaa suhteellisen pitkälle. Ilmastotyö on edelleen pitkälti hankepohjaista. On ollut toisaalta ainoa mahdollisuus saada resursseja, mutta riskinä, että toiminta ei vakiinnu osaksi kunnan toimintaa. Kaikista isoimmissakin kunnissa vähän suoria ilmastoresursseja, toisaalta tarkoituksena valtavirtaistaa? Vaikuttavuuden arviointia ja kustannuslaskentaa tarvitaan. Edelläkävijäkunnissa osa helpoista keinoista käytetty.

5 Hillintä ja sopeutuminen Hillintä huomioitu sopeutumista useammin strategioissa.» Sopeutumisen rooli on kuitenkin kasvanut Kunnissa joissa on ilmastostrategia ollaan sekä hillinnässä että sopeutumisessa pidemmällä kuin kunnissa, joissa strategiaa ei ole. Erot kuntien välillä ilmastotoimenpiteiden yleisyydessä ovat suurimpia juuri niiden toimenpiteiden kohdalla, jotka ovat nimenomaan kunnan vaikutuspiirissä. Markkinoiden kautta (verotus ja tuet) välittyvä ohjaus näyttäytyy samankaltaisina päätöksinä kunnissa riippumatta ilmastostrategian olemassaolosta. Hillintä: Energiatehokkuus, uusiutuva, kevytliikenne & energianeuvonta Sopeutuminen: Tulva-asiat

6 Kuntien konkreettiset toimet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi Energiatehokkuus on lisääntynyt kunnan omassa toiminnassa Kaukolämpöverkkoa on laajennettu Biojätettä ei enää sijoiteta kaatopaikalle Pyöräily- ja kävelymahdollisuuksia on parannettu Kunnan energialaitos käyttää aiempaa enemmän uusiutuvaa energiaa Kuntamme on liittynyt energiatehokkuussopimusjärjestelmään (KETS ja KEO) Rakentajille annetaan energianeuvontaa Kunnan kiinteistöjen lämmönlähteeksi on vaihdettu uusiutuva energia Energiankulutus on vähentynyt kunnan omassa toiminnassa Yhdyskuntarakenteen ohjaamisessa (yleiskaavoitus) on huomioitu ilmastotavoitteet Kuntamme ottaa huomioon ilmastonäkökohtia hankinnoissaan Kuntamme on tehnyt uusiutuvan energian kuntakatselmuksen tai vastaavan Kuntalaisille on järjestetty tapahtumia/kohdennettu ilmastoviestintää Kunnan omassa toiminnassa on saatu vähennettyä jätteen määrää Asemakaavojen laatimisessa on huomioitu ilmastovaikutukset Kunnassa on laadittu periaatteet hajarakentamisen ohjaamiseen Kunnassamme on investoitu julkisen liikenteen kehittämiseen Päiväkodeille ja kouluille on järjestetty energiatehokkuuskilpailuja Sähköautoilun edellytyksiä on parannettu Kunnassamme on ekotukihenkilötoimintaa/ henkilöstöä on koulutettu ilmastoasioissa Kunnan hiilinielut on kartoitettu Tontinluovutusehdoissa on esitetty vaatimukset rakennuksen energiatehokkuudesta Maankäyttösopimuksissa on ilmastotavoitteiden toteuttamista edellyttäviä kirjauksia Kunta on suunnitellut hiilinielujen lisäämistä 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70%

7 Ilmastotyötä edistäneet ja hidastaneet tekijät Ilmastotyötä vahvistaneet tekijät:» Johdon sitoutuminen» Poikkihallinnollinen yhteistyö» Sitoumukset ja hankkeet Perinteiset ongelmat hidasteena:» Jää liiaksi pelkästään ympäristöpuolen tehtäväksi» Ilmastoasian epämääräisyys» Koordinaation puute kunnassa/kuntakonsernissa Sekä» Kuntakentän epäselvä tilanne» Taloustilanne» Poliittista agendaa ovat täyttäneet myös monet muut kv.uhat Maankäyttö ja liikenne pysynevät haastavina ilmastotyön osa-alueina. (maaseudun ja kaupunkien ilmastotyö eroaa toisistaan)

8 Ilmastotyön koordinointivastuu kunnassa (n=57) 12% 4% 16% 42% Ympäristötoimi Tekninen toimi Ei määritelty erikseen HINKU -työryhmä Kunnan hallitus tai keskushallinto 26%

9 Ilmastotyön hyödyt ja rooli kunnassa Samaa tai jokseenkin samaa mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Eri tai jokseenkin eri mieltä Ilmastotyö parantaa kunnan imagoa Ilmastotyöllä saadaan aikaan kustannusäästöjä Ilmastotyö tukee elinvoimapolitiikan harjoittamista Ilmastotyö vaikuttaa positiiviesti alueen talouteen ja työllisyyteen Ilmastotyö on vakiintunut osa kuntamme toimintaa Kunnan johto ohjaa ilmastotyötä Ilmastostrategia ohjaa kuntaamme toimimaan ilmastonmuutokseen hillitsemiseen Ilmastotyötä edistetään aktiivisesti kunnassa Ilmastostrategia ohjaa kuntaamme toimimaan ilmastonmuutokseen varautumiseen Ilmastoasiat huomioidaan kunnan talousarviossa Kunta tekee paljon yhteistyötä ilmastoasioissa kuntalaisten ja yritysten kanssa 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

10 Kuntien odotukset valtiolta ilmastotyössä Muutokset kuntien odotuksissa valtiolta osallistumisesta maltillisia verrattuna vuoden 2012 selvitykseen. Maakuntaliittojen vastaukset yhteneviä kuntien kanssa 1. Energia-avustukset. 2. Valtion voimakkaampi panostaminen uusiutuvaan energiaan. Kuntakokoluokittaiset erot: Yli as kunnat: joukkoliikenneavustukset Alle as kunnat: neuvonta ja koulutus

11 Kuntien näkemykset valtion tuelle ilmastotyössä Energia-avustuksia (investointeihin, energiatehokkuuteen/uusiutuvaan ja katselmuksiin) Valtion energiapolitiikan voimakkaampi panostaminen uusiutuvaan energiaan Neuvontaa ja koulutusta ilmastonmuutoksen hillintä- ja sopeutumistoimien suunnittelussa Alueellista energianeuvontaa Valtion joukkoliikenneavustukset Tietoa erilaisista rahoitusmahdollisuuksista Ammatillista täydennyskoulutusta kiinteistönhoidosta vastaaville Valtion taloudellista tukea palkata ilmastokoordinaattori Tarkempaa säädösohjausta valtiolta Vahvempaa yhteistyötä ELY-keskusten kanssa 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70%

12 Alustavia tuloksia Eräänlainen murros käynnissä kuntien ilmastotyössä» Taloustilanne» Kansainväliset neuvottelut» Strategioista käytäntöön siirtyminen» Osa helpoista keinoista käytetty Valmius edetä ilmastoasioissa olemassa (tapahtuneet muutokset asenteissa suuria). Tärkeätä huolehtia, että konkreettisia toimenpiteitä saadaan aikaan Mennään kohti kuntalaisvaikuttamista Ilmastoasioiden valtavirtaistaminen koko kuntakonserniin on haaste. Pieni lisäresurssi hankehallintoon, päästö -ja kustannustietojen analysointiin sekä vaikuttavuuden arviointiin tehostaisi toimintaa ja lisäisi ilmastoasioiden roolia kunnan päätöksenteossa.» (Voidaan hoitaa myös kuntien välisellä yhteistyöllä) Ilmastoviestinnän kehittäminen.

13 Kunta on pääsemässä päästövähennystavoitteeseensa (tarkasteluvuosi max 2020) 33% 67% Kyllä En osaa sanoa

14 Mistä syntyy kuntien tehokas ja vaikuttava ilmastotyö Selvä työnjako ja toimivaltasuhteet Ylimmän johdon vahva sitoutuminen Johdonmukainen ja pitkäjänteinen valtion ilmasto ja energiapolitiikka Vaikuttava ja tehokas ilmastotyö Kustannustieto Aidot resurssit