SAARISTOASIAIN NEUVOTTELUKUNTA SAARISTOASIAIN NEUVOTTELUKUNNAN TOIMINTAKERTOMUS 2013 Työ- ja elinkeinoministeriö 12.8.2014 1
TOIMINTAKERTOMUS 2013 SISÄLTÖ 1. NEUVOTTELUKUNNAN KOKOONPANO JA KOKOUKSET... 3 2. TOIMINTAYMPÄRISTÖ... 6 3. KÄSITELTYJÄ ASIOITA... 7 2
1. SAARISTOASIAIN NEUVOTTELUKUNNAN KOKOONPANO JA KOKOUKSET Neuvottelukunnan toiminta perustuu saaristolakiin (494/81,1138/93) ja asetukseen saaristoasiain neuvottelukunnasta (387/87, 1316/93). Saaristolaki ei koske itsehallinnon omaavaa Ahvenanmaata, mutta saaristojärjestelmä pyrkii aktiiviseen saaristoyhteistyöhön Ahvenanmaan kanssa sekä kansallisessa että EU-politiikassa. Valtioneuvosto nimeää saaristoasiain neuvottelukunnan puheenjohtajan ja jäsenet määräajaksi, yleensä vaalikaudeksi. Neuvottelukunta toimi työ- ja elinkeinoministeriön yhteydessä ja ohjauksessa. Pääsihteeri oli ministeriön aluekehitysosaston tehtävään osoittama, valtioneuvoston pääsihteeriksi nimeämä virkamies. Aluekehitysosasto antoi tarpeellisen hallinnollisen tuen ja ohjauksen neuvottelukunnan työlle. Keväällä 2011 pidettyjen eduskuntavaalien jälkeen uusi neuvottelukunta nimettiin syksyllä 2011 valtioneuvoston päätöksellä 15.9.2011. Vuoden 2013 kokoukset (8) ja niihin osallistuminen olivat seuraavat (kokouksiin osallistumisten määrät on esitetty suluissa) 1.1 Neuvottelukunta Jäsen: Varajäsen: Puheenjohtaja: kansaned. Mikaela Nylander (7) kunnallisneuvos Bengt Backman (0) Porvoo Parainen Varapuheenjohtaja: kansaned. Anne-Mari Virolainen (2) ent. aluejohtaja Päivi Bärlund (1) Lieto Loviisa yrittäjä Jari Elomaa (2), Kotka kansanedustaja Markku Mäntymaa (2), Vaasa ent. palopääll. Raimo Hynninen (7) terveydenhoitaja Anja Kuuramaa (?) Kotka Enonkoski kuntoutusjoht. Tiina Johansson (3) käynn.-operaattori Kari Häggblom (2) Parainen Kaskinen toimistopääll. Marja-Leena merikapteeni Pasi Kortesuo (0) Leppänen (6), Lappeenranta Salla maanviljelijä Esko Mielikäinen, (8) maaseutuyrittäjä Tarja Tornio (0) Savonlinna Asikkala hallintopäällikkö Tomy Wass (7) toimistosiht. Helena Helin-Kautto (1) Kemiönsaari Jyväskylä meribiologi Marko Reinikainen (3) arkkitehti Maisa Siirala (6) Raasepori Espoo ensiapukouluttaja Pirkko Häli (0) merianalyytikko Jere Riikonen (6) Kokkola Porvoo liikennepääll. Christian Brander (7) kasvatustiet. maisteri Denise Lindh (0) Parainen Loviisa 3
1.3 Sihteeristö Pääsihteeri oli neuvotteleva virkamies Jorma Leppänen, (8), työ- ja elinkeinoministeriöstä. Neuvottelukunnan työhön TEM antoi myös osan erikoissuunnittelija Vuokko Keräsen työpanoksesta. Sihteerit/yhteyshenkilöt: kunnanjohtaja Seppo Ruhanen, (6) talousjohtaja Klas Nyström (1) Järvi-Suomen kunnat Merisaariston kunnat neuvott.virkamies Tiina Tihlman, (2) hydrologi Esko Kuusisto, (6) Ympäristöministeriö Suomen Ympäristökeskus ylitarkastaja Timo Halonen, (3) kehittämispäällikkö Jouni Aarnio (2) Maa- ja metsätalousministeriö Metsähallitus hallitusneuvos Pekka Kouhia, (3) puheenjohtaja Juha Nyberg, (5) Liikenne- ja viestintäministeriö Suomen Matkustajalaivayhdistys saaristoasiamies Tapio Penttilä (5) toimistopäällikkö Juha Savisaari (4) Maakunnan Liitot, V-S Liitto Puolustusministeriö erityisasiantuntija Christel Åström (2) Kunnanjohtaja Mikko Ollikainen (4) Suomen Kuntaliitto Merisaariston kunnat edunvalv.pääll. Jorma Turunen (5) aluekehityspäällikkö Hilkka Laine (1) Järvi-Suomen kunnat Maakunnan Liitot, K-S Liitto maailmanperintökoordinaattori Susanna Lindeman (1) Metsähallitus Asiantuntijat: kunnanjohtaja John Wrede (2), Ahvenanmaan maakuntahallitus kehitysjohtaja Jukka Mäkitalo, (1), TEM; ohjelmasiht. Vuokko Keränen (8), TEM. Lisäksi kokouksiin osallistuivat tapauskohtaisesti kutsuttuina asiantuntijoina Olessa Manner, LVM; Jukka Mäkitalo, TEM; Taina Susiluoto, TEM; Petteri Backman, TV-Veneilyohjelmien tekijä (2); Petteri Saario, DocArt, TV-Dokumentaristi; Lasse Lecklin; Jarmo Nieminen, Helsingin kaupunginvaltuutettu, tietokirjailija (2); Elina Siltanen, Helsingin kaupunki; Sanna Antman, FCG; Pasi Nurkka, venäjäasiantuntija Analysointikeskus TAK; Kuisma Reinikainen, saaristorakentaminen, FCG; Mikko Nisula, Sosiaalisen median saaritorit; Tom Kaisla, saaristoyrittäjä Helsingistä; Jaana Ahlbäck, TEM; Kimmo Riusala, Pohjanmaan Liitto; Hanna- Mari Urjankangas, valtiontukialueet, TEM; Harry Berg, rantarakentaminen, YM; Matti Oinas, henkirjoittaja, Rovaniemen miastraatti; Tomi Suomalainen, senaattikiinteistöt Oy; Sirpa Vanhala, V-S ELY-Keskus Neuvottelukunnalla oli vuonna 2013 8 kokousta. Kokoukset pidettiin eduskunnassa Helsingissä lukuun ottamatta Santahaminassa 17.4.2013 pidettyä kokousta ja Mustasaaressa 13-14.8.2013 pidettyä kesäkokousta. Pääsihteeri on vuoden 2013 aikana mm a) keskustellut 11.2.2013 saaristo-osakunta Pyhtään kunnassa mm kunnanjohtaja Olli Nuuttilan ja hallintojohtaja Matti Rupposen saariston kehittämisestä, b) osallistunut 11.2.2013 saaristo-osakunta Kotkan Meripäivien Merilaulukilpailun 2013 avoimeksi julistamiseen Kotkassa, karsintakokoukseen 6.5. Helsingissä ja 4
27.7.2013 Merilaulukilpailun tuomaristoon Kotkassa Esa Niemisen, Leri Leskisen, Eija Hinkkalan ja Kotkan kaupungin Kulttuurikeskuksen edustajien kanssa. Tuomaristo valitsi kymmenestä loppukilpailuun päässeestä kappaleesta voittajaksi Lasse Mikkosen säveltämän ja sanoittamana Mitä meri ajattelee kappaleen. Kaikkiaan kilpailuun lähetettiin n. 150 sävellettyä ja sanoitettua kappaletta. c) osallistunut 12.2.2013 RKTL:n talvivastaanotolle (madekeittokutsu) Viikissä, d) osallistunut alkuvuotena 2013 MMMn lohityöryhmän kokouksiin 14.2., 12.3., 9.4., 7.5., 17.9., 7.10., 21.10. ja 28.10. MMM:ssä ja SM:ssä, e) tavannut 4.3.2013 saaristo-osakunta Luodon kunnassa vs kunnanjohtaja Carola Löfin ja hallintojohtajan. f) osallistunut Suomen matkailun alueyhdistysten liiton toiminnanjohtaja Hannu Komun kanssa suojelijana 5.3.2013 Jääpurjehduksen MM-kilpailuihin Kalajoella. g) käynyt 26.4.2013 Sulkavan kunnassa keskustellen kunnanjohtaja Tanja Matikaisen kanssa Sulkavan saaristoasioista ja tutustuen saaristokohteisiin, h) käynyt 3.5.2013 saaristokunta Enonkoskella keskustellen kunnanjohtaja Kari Kuuramaan kanssa Enonkosken saaristoasioista. Mukana olivat SANK:n jäsenet Esko Mielikäinen ja Anja Kuuramaa, i) puhunut 25.5.2013 saaristo-osakunta Kotkan Tiutisen koulun 100- vuotisjuhlassa tavaten SANK:n jäsen Raimo Hynnisen, Kotkan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Nina Braskin ja varapuheenjohtaja Pentti Tiusasen sekä kaupunginjohtaja Henri Lindelöfin. j) esitellyt 7.5.2013 saaristopoliittisen toimenpideohjelman 2012-2015 toteutumista aluepolitiikan ja rakennepolitiikan neuvottelukunnalle ARNElle. k) puhunut 19.7.2013 saaristo-osakunta Juuan mökkiläistapahtumassa Paalasmaan lossisaarella (1300 osanottajaa) tavaten kunnanjohtajan Pekka Pietiläisen. Tilaisuus oli jälleen kerran maan suurin mökkiläistapahtuma. l) osallistunut 10.10.2013 Kotkan kaupungin tilaisuuteen Helsingin Silakkamarkkinoilla m) tutustunut 14.6. saaristo-osakunta Taipalsaarella Suuri Jänkäsalo-lossisaaren (pinta-ala 1000 ha, 12 kokoaikaista ja 450 osa-aikaista asukasta) kehittämisasioihin, mm yksityistie- ja kaavoituskysymyksiin, yhdessä kunnanjohtaja Jari Willmanin, saaristotoimikunnan puheenjohtaja Tuure Westisen ja kyläaktiivi Tuomo Hyyryläisen kanssa. Jänkäsalolaiset ovat perustaneet saarelle itsepalvelukaupan (jokainen maksaa lippaaseen ottamansa tavarat), kirjaston (itsepalvelu), edustavan suuren metsästysmajakokoontumistalon ja urheilukentän. Urheiluseura Jänkäsalon Weikkoihin kuuluu 200 henkilöä. n) puhunut 20. -22.6.2013 Conference of Peripheral Maritime Regions järjestön saaristokonferenssissa Cagliarissa Sardiniassa. Tilaisuuden asiakirjoissa ja puheenvuoroissa ilmaistiin huoli siitä, ettei EUn uutta ohjelmakautta 2014-2020 koskevissa normeissa ja sitä soveltavissa kansallisissa kumppanuussopimuksissa ole riittävästi huomioitu saariston erityisasemaa EUn perussopimuksen artiklan 174 mukaisesti varsin vahvasta lobbauksesta huolimatta. o) käynyt 1.-6.7. saaristo-osakunta Rääkkylän Kihauskansanmusiikkitapahtumassa ja puhunut Rääkkylän saariston kehitysprojektin tapahtumassa (mainostaulujen paljastaminen), jossa oli mukana mm kunnanjohtaja Yrjö Eronen, p) osallistunut 13.7. saaristo-osakunta Kiteen kesätapahtumaan Puhoksessa ja mm. höyrylaivaristeilyyn Puruveden saaristossa. Isäntänä toimi vs. 5
kaupunginjohtaja Jorma Turunen. Risteilyyn osallistui mm. Höyrylaivan omistavan Liikenneviraston pääjohtaja Antti Vehviläinen. Ohjelmaan kuului myös tutustuminen Puhoksen teollisuuteen, q) osallistunut 2.-4.10.2013 SANKn jäsenten Christjan Branderin ja Raimo Hynnisen kanssa Suomen Vesitieyhdistyksen tutustumismatkalle Viron ja Venäjän satamiin Suomenlahdella. r) osallistunut kutsuttuna 7.10.13 Vihreän eduskuntaryhmän yhdessä mm. toimittaja Jasper Pääkkösen kanssa järjestämään suuren osanottajamäärän saavuttaneeseen kalastusmatkailuseminaariin Eduskunnan Pikkuparlamentissa. s) keskustellut 8.10.2013 Mikkelin Seudun Vapaa-ajan asumisvaltuuskunnan edustajien puheenjohtaja professori Jouko Lönnqvistin ja professori Kari Mielikäisen kanssa vapaa-ajan asumista koskevista valtakunnallisista ja E- Savoa koskevista asioista. Mikkelin seudulla on 30 000 vapaa-ajan asuntoa t) osallistunut 10.10.2013 FCG:n kutsutilaisuuteen Käpylässä. u) osallistunut 12.11.2013 TEM:n edustajana Valtioneuvoston kanslian vetämän EU:n meripolitiikka-työryhmän kokoukseen, v) osallistunut 7.-8.11.2013 TEM alueosaston koulutuspäiville Päijät-Hämeessä w) osallistunut 13.11.2013 TEMn aluepolitiikkaseminaariin Paasitornissa, x) osallistunut 20.11.2013 TEMn aluekehitysryhmän vierailulle saaristo-osakunta Raaseporiin ja Billnäsiin keskustellen mm. kaupunginjohtaja Mårten Johanssonin kanssa, y) tutustunut 5.12.2013 saaristokunta Sulkavalla lakkautusuhan alla olevaan Sulkavan vankilaan (30 työpaikkaa) kunnanjohtaja Taina Matilaisen ja vankilan johdon kanssa, z) keskustellut 9.12.2013 saaristo-osakunta Liperissä kunnanjohtaja Hannele Mikkasen kanssa Liperin saaristopolitiikasta ja kuntapolitiikasta. å) lähettänyt 26.11.2013 SANK:n onnittelut Saaristomeren kansallispuistolle sen 30-vuotisjuhlan 9.12.2013 johdosta. Neuvottelukunnan työ- ja elinkeinoministeriöltä hakema toimintamääräraha maakunnan kehittämisrahasta vuodelle 2013 oli 250 000 euroa. Päätöstä rahasta ei saatu toimintavuoden aikana. Toiminta rahoitettiin edellisten vuosien säästöillä. 2. TOIMINTAYMPÄRISTÖ Saaristoasiain neuvottelukunnan työ kohdistui saaristo-, meri- ja vesistöalueisiin koko maassa. Päähuomion sai valtioneuvoston asetuksessa saaristokunnista ja kuntien saaristo-osista määritelty saaristo. Suomi on suhteellisesti maailman suurin vesistömaa, Euroopan suurimpia saaristomaita, Euroopan suhteellisesti suurin veneilymaa ja Euroopan suhteellisesti suurin mökkeilymaa. Saaria (>puoli hehtaaria) on 76 000, merialuetta 53 000 km², järviä (>hehtaari) 56 000, jokia 647 ja rantaviivaa 314 000 km eli kahdeksan kertaa maapallon ympärysmitta. Monet asutuskeskuksetkin sijaitsevat saarilla. Lähes kaikissa maan kunnista on saaria. Osa-aikaisesti tai kokoaikaisesti asuttuja ilman kiinteää tieyhteyttä olevia saaria on n. 20 000. Näistä pysyvästi asuttuja saaria on Ahvenanmaa mukaan lukien 6
549, joista 25 sijaitsee Ahvenanmaalla. Saaret sijoittuvat 122 kuntaan, joista 15 sijaitsee Ahvenanmaalla. Saaristo on laivaliikenteen, veneilyn, ammattikalastuksen, virkistyskalastuksen, vapaa-ajan asumisen, matkailun ja virkistystoimintojen tärkeä alue. Saaristossa sijaitsevat maan tärkeimpiin kuuluvat luonnonsuojelualueet. Lukuisat valtion viranomaiset, kuten merenkulusta ja teistä vastaavat viranomaiset, puolustusvoimat, rajavartiolaitos, riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos ja kalatalousviranomaiset, merentutkimuksesta ja ympäristöstä vastaavaat viranomaiset sekä museovirasto toimivat meri- ja vesistöalueilla. Saaristo on tärkeä alue koko maalle. Valtioneuvoston asetus saaristokunnista ja kuntien saaristo-osista (1296/2011) annettiin vuosiksi 2012-2015. Vuoden 2012 lopulla muutettiin tätä asetusta mm. siten, että Kitee nimettiin 1.1.2013 alkaen uudeksi saaristo-osakunnaksi Kesälahden tilalle. Saaristokunnat ja saaristo-osakunnat, joita oli asetuksen mukaan yhteensä 45, edustavat suurimpia saaristoalueita maassa. Saaristokuntia olivat vuonna 2013 seuraavat 8 saaristokuntaa: Enonkoski, Puumala, Sulkava, Hailuoto, Kemiönsaari, Kustavi, Parainen ja Maalahti. Saaristo-osakuntia olivat 2013 seuraavat 37 kuntaa: Joutsa, Jyväskylä, Kivijärvi, Kuhmoinen, Kuopio, Luhanka, Tervo, Kotka, Pyhtää, Ruokolahti, Taipalsaari, Parikkala, Hirvensalmi, Savonlinna, Mikkeli, Vaala, Juuka, Kitee, Lieksa, Liperi, Rääkkylä, Asikkala, Kaarina, Naantali, Salo, Taivassalo, Uusikaupunki, Helsinki, Inkoo, Loviisa, Porvoo, Raasepori, Sipoo, Luoto, Mustasaari, Närpiö ja Vöyri. Saaristolaki velvoittaa kaikkia viranomaisia huomioimaan saariston erityisaseman toiminnassaan. Saaristokunnat ja saaristo-osakunnat saavat mm. saaristolisää kuntien valtionosuuksissa. Saaristopäätöksellä on ollut vaikutusta saaristokuntien tukialue- ja EU:n tavoitealueasemaan sekä maatalouden tukiin. Saaristolain mukaan saaristoon katsotaan kuuluviksi paitsi sellaiset merialueen ja sisävesistöjen saaret, joihin ei ole kiinteää tieyhteyttä, myös kiinteän tieyhteyden saaria ja mantereen alueita, jotka ovat muutoin olosuhteiltaan saaristoon verrattavissa. Valtioneuvoston asetus saaristokunnista ja saaristo-osakunnista sisältää sekä sellaisia kuntia, jotka ovat kokonaan ilman kiinteää tieyhteyttä olevilla saarilla, että sellaisia kuntia, joissa on sellainen saaristo-oloja vastaava vesistöjen pilkkoma kuntarakenne, mikä vaikeuttaa kunnan palvelujen järjestämistä ja josta on muuta olennaista haittaa. 3 KÄSITELTYJÄ ASIOITA Pidetyissä kokouksissa käsiteltiin tai muutoin hoidettiin muun muassa seuraavia asioita: 3.1 Saaristopoliittinen toimenpideohjelman 2012-2015 seurantaraportin 7
kokoaminen Saaristoasiain neuvottelukunta kokosi 2013 raportin saaristopoliittisen toimenpideohjelman 2012 2015 toteutumisesta 31.12.2013 mennessä esiteltäväksi hallituksen hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmälle HALKElle. Seurantaportti esiteltiinkin TEMn johtoryhmälle ja Aluekehityksen ja rakennepolitiikan neuvottelukunnalle ARNElle, mutta sen käsittely HALKEssa siirrettiin sittemmin syksyyn 2014. Työ- ja elinkeinoministeriö hyväksyi saaristopoliittisen toimenpideohjelman 26. kesäkuuta hallituksen hallinnon ja aluekehityksen työryhmän puollettua 20.6.2012 ohjelman hyväksymistä. Toimenpideohjelman laatiminen sisältyi valtioneuvoston 15.12.2011 hyväksymiin valtakunnallisiin alueiden kehittämistavoitteisiin 2011-2015, jota toimenpideohjelma täydentää ja täsmentää. Saariston kehittäminen perustuu saaristolakiin (494/81, 1138/93). Ohjelman laadintaan osallistuivat saaristokunnat ja saaristo-osakunnat, maakunnan liitot, ministeriöt, ELY-Keskukset, ja järjestöt, joilta pyydettiin esityksiä ohjelmaan. Teknisenä apuna toimi Finnish Consulting Group FCG. Ohjelmaluonnosta käsiteltiin 25.4.2012 saaristopoliittisessa ohjelmaseminaarissa säätytalolla. Osanottajia oli 70. Saaristopoliittinen toimenpideohjelma 2012-2015 koskee periaatteessa kaikkia kuntia maassa, joka on suhteellisesti maailman suurin vesistömaa ja Euroopan suurin saaristomaa saarten määrällä mitattuna. Vapaa-ajan asumisen, veneilyn, vapaa-ajan kalastuksen ja muun virkistyksen sekä matkailun kautta saaristo koskettaa useimpia suomalaisia eri yhteyksissä. Monet viranomaiset kuten puolustusvoimat, rajavartiosto, poliisi, pelastuslaitokset sekä liikenne-, kalastus-, ympäristö- ja kulttuuriviranomaiset toimivat meri- ja vesistöalueilla. Ohjelman toimenpiteillä on edistetty saariston saaristo- ja vesistömatkailun ja muun yritystoiminnan tuotekehitystä ja markkinointia, ammattikalastusta, asumisen kasvua vapaa-ajan asunnoilla, vapaa-ajan asumisen kehittymistä ykkösasumiseksi ja tähän liittyvää rakentamisen ohjausta, liikenne- ja tietoliikenneyhteyksiä, saariston asemaa alue- ja kuntapolitiikassa, peruspalvelujen turvaamista, meriklusterin toimintaedellytysten turvaamista, Itämeren ja vesistöjen suojelua, poikkeuksellisiin luonnonilmiöihin varautumista ja turvallisuutta sekä virkistyksen, luonnonsuojelun ja kulttuurin tarpeisiin vastaamista. Toimenpideohjelman mukaan saaristopolitiikkaa jatketaan ja saaristoisuuden, harvan asutuksen, kaksikielisyyden ja vapaa-ajan asumisen aiheuttamat lisäkustannukset sekä haitat kunnille ja elinkeinoelämälle otetaan huomioon valtionosuusjärjestelmän kehittämistyössä ja aluepoliittisissa ratkaisuissa saaristokuntien ja saaristo-osakuntien sekä soveltuvin osin muun asutun saariston osalta. Hallituksen päätösten mukaan alkaneella EU-ohjelmakaudella 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomessa saaristoa ei sen sijaan enää nosteta haasteellisina alueina erityistä huomiota tarvitseviksi alueiksi, kuten tapahtui edellisellä 8
ohjelmakaudella Kilpailukyky ja työllisyys -ohjelmassa, eikä niitä nimetty myöskään kansalliseen tukialueeseen, joihin on päätetty nimetä rakennemuutosalueita. Itä- ja Pohjois-Suomen saaristot saavatkin sen sijaan maan parhaat edut osana suuraluettaan, kuten aiemminkin, niin myös valtiollisten tukien aluejaossa. Saariston mahdollisuudet hyödyntää kuitenkin jatkossakin muiden alueiden lailla rakennerahasto-ohjelmaa kuten Euroopan alueiden yhteistyö-ohjelmaa (Interreg) sekä myös maaseudun kehittämisohjelmaa (Leader), maataloustukia ja meri- ja kalatalousohjelmaa kuten myös de-minimis-yritystukea ovat olemassa koko maassa. Edellisellä hallituskaudella saaristojärjestelmän kunnat tekivät suhteellisesti eniten kuntaliitoksia maassa, ja muutokset jatkunevat. Hallitus esitti valtionosuuslakiesityksessään 2014, että saaristokuntien (8) saaristolisät säilyvät leikattuina, mutta saaristo-osakuntien (47) saaristolisät poistetaan kokonaan. Saaristoasiain neuvottelukunta piti tapahtuneita tukialue- ja valtionosuusmuutoksia takaiskuina saaristojärjestelmälle. Osa-aikaisen ja kokoaikaisen saaristossa asumisen edellytyksiä on vahvistettu parantamalla yritystoiminnan, pendelöinnin ja etätyön edellytyksiä pitämällä yllä lautta- ja yhteysalusliikennettä ja kehittämällä 4 G-mobiiliyhteyksiä ja laajakaistayhteyksiä. Myös terveydenhuoltolailla on vahvistettu osa-aikaisen asumisen edellytyksiä. Korkeimman hallinto-oikeuden päätös 2013, jossa otettiin kielteinen kanta vakituiseksi asukkaaksi rekisteröimiseen vapaa-ajan asunnoille, saattaa vähentää mökkikuntien verotuloja aikaa myöten. Päätös ei ehkä kuitenkaan vähennä mökillä asumisen päiviä 13 000 vapaa-ajan asunnolla, joissa nyt asutaan vakinaisesti, eikä kymmenillä tuhansilla muilla mökeillä, joilla asutaan vapaa-ajan asukkaina yli puolet vuodesta. Lisäksi väestörekisterikeskus on oheistanut maistraatteja, että maistraatit voivat rekisteröidä mökillä pysyvästi asuvia asukkaiksi kuntaan merkinnällä vailla vakinaista asuntoa siten, että osoitteeksi merkitään vapaa-ajan asunnon osoite, ehdolla, että kotipaikkalain ehdot täyttyvät. Toimenpideohjelma sijoitettiin verkkoon suomenkielisenä osoitteeseen www.tem.fi/saaristo ja ruotsinkielisenä (det nationella skärgårdsprogrammet 2012-2015) sekä englanninkielisenä (National action plan for island policy 2012-2015) osoitteeseen www.tem.fi/skargard 3.2 Lausunnot Saaristolain ja saaristoalueiden näkökulmaa tuotiin esiin lukuisin lausunnoin, yhteydenotoin ja tiedotustoiminnan keinoin ajankohtaisissa säädös- ja muissa kehittämishankkeissa. Lausunnot koskivat aluepolitiikkaa, saaristoliikennettä, kalataloutta, valtion työpaikkoja, julkisia ja kuntien palveluja, teleyhteyksiä, rakentamista ja ympäristöä. 9
Lausuntojen antaminen ja esitysten tekeminen on saaristoasiain neuvottelukunnan tehtävä, josta on säädetty saaristoasiain neuvottelukunnasta annetun asetuksen 3 :ssä. Muun muassa seuraavat lausunnot annettiin: 1 Lausuttiin 30.1.2013 valtiontalouden tarkastusvirastolle, että SANK yhtyy saaristoliikenteen kilpailuttamisesta ja palvelutasosta Rymättylän liikenteessä tehtyyn kanteluun siltä osin, että saariston yhteysalusliikenteen hankintojen kilpailutusta tulee kehittää siten, että saariston talviliikenteen toimivuus turvataan vaatimalla tarjottavan liikenteen aluksilta vähintään vanhan 1A jääluokan ominaisuudet. Lisäksi neuvottelukunta esittää kilpailutuskriteerien kehittämistä liikenteen toimivuus-, turvallisuus- ja taloudellisuusnäkökohtien perusteella siten, että tarjouskilpailussa hyväksyttävien alusten ikä on enintään 30 vuotta. 2 Lausuttiin 30.1.2013 MMM:n asettamalle lohityöryhmälle seuraavaa: Neuvottelukunta pitää täysin perusteettomana sitä, että lohipolitiikkaa muutettaisiin radikaalisti siten, että luonnon lohen kalastus sallittaisiin vain kutujoissa ja niiden suistoissa. Vapaana sekä meressä ja joissa elinkaarenaan elävää laajalla alueella liikkuvaa lohta ei omista mikään alue yksinoikeudella. Lohi- ja meritaimenpolitiikkaa on jatkossakin kehitettävä tasapainoisesti ja maltillisesti siten, että ammattikalastus, kalastusmatkailu ja virkistyskalastus sekä meren saaristossa että jokialueilla on kestävästi mahdollista. Euroopan Unionin tulevaan kalastuspolitiikkaan on vaikutettava siten, että jokien energiakäyttöön valjastamisen kompensaationa tehtyjä lohen ja muiden kalojen istutuksia voidaan jatkaa täysimääräisesti siihen saakka, kunnes toimivat kalatiet on mahdollisesti saatu rakennettua jokiin, ja sen jälkeen jäljelle jääneitä haittoja vastaavassa määrin. Neuvottelukunta suhtautuu myönteisesti siihen, että selvitettäisiin, voitaisiinko ja onko tarkoituksenmukaista erottaa istutettu lohi Ruotsin mallin tapaan luonnonlohista rasvaeväleikkauksella ja saattaa istutettu lohi vapaasti kalastettavaksi ilman kiintiöitä. Tällöin lohen kalastuskiintiöt koskisivat vain luonnon lohta. Järjestelyssä olisi turvattava ensisijaisesti ammattikalastajien edut. Neuvottelukunta suhtautuu kiittävästi siihen, että Suomi ajaa ajosiimakalastuksen kieltoa ja mahdollisen laittoman kalastuksen lopettamista määrätietoisin toimin Itämeren pääaltaalla sekä Venäjän saamista mukaan EU:n kanssa sovittaviin kalastuskiintiöihin. Neuvottelukunta pitää tärkeänä, että Suomi ajaa hallituksen hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmän 20.6.2012 puoltamaa ja työ- ja elinkeinoministeriön 26.6.2012 hyväksymän saaristopoliittisen toimenpideohjelman 2012-2015 seuraavia esityksiä: Suomi pyrkii siihen, että uudella 2014 alkavalla EU-ohjelmakaudella säädetään EU:n meri- ja kalatalousrahastoasetuksessa, että a uutta pienimuotoista rannikko- ja sisävesikalastusta harjoittavaa kalastustoimintaa voidaan tukea ehdolla, että kysymys on kalastusyrityksen sukupolvenvaihdoksesta tai että tämä on perusteltua muutoin kalastuksen turvaamiseksi alueella ja ettei tämä ole ristiriidassa kalakantojen kestävän hyödyntämisen periaatteen kanssa, 10
b EMKR:n tukea voidaan myöntää vaeltavien kalalajien lisääntymisalueiden ja vaellusreittien ennallistamiseen, kalastus- ja vesiviljelytuotteiden jalostamista koskeviin investointeihin, joissa on kysymys pienimuotoista kalastusta harjoittavan rannikko- ja sisävesikalastajan itsensä harjoittamasta pienimuotoisesta jalostustoiminnasta, ja että c hylje- ja merimetsovahinkojen torjuntaan erikoispyydyksillä, karkoittimilla ja muilla keinoilla myönnetään investointitukea. Lohityöryhmän loppuraportti huomioi pääosin SANKn esittämät asiat. 3 Lausuttiin 5.2.2013 Suomen Kulttuurirahastolle, että saaristoasiain neuvottelukunta puoltaa sitä, että Suomen kulttuurirahaston maakuntarahastot rahoittaisivat "Veden saartamat" -dokumenttisarjan tuottajan tuotantoyhtiö DocArtin hanketta, jossa Veden saartamat TV-filmisarja esitettäisiin ennakkonäytäntönä sarjassa esiteltyjen saaristojen vaikutusalueiden ihmisille ja saaristolaisille vuorovaikutteisessa tapahtumassa, jossa etsittäisiin näkökulmia ja ratkaisuja saariston tulevaisuuteen. Hanke ei toteutunut. 4 Lausuttiin 11.2.2013 Viestintävirastolle Johan Åminnen ulkosaariston postinjakelua yhteysalusreittien varrella koskevan valituksen johdosta seuraavaa: Vaikka postilain 18 :ään sisältyy tulkintaerimielisyyden mahdollisuus, neuvottelukunta esittää, että postin jakelu yhteysalusten reittien varrella sijaitseviin saariin tapahtuisi joka arkipäivä, koska alukset joka tapauksessa liikkuvat joka arkipäivä saaria sivuavilla reiteillä. Itellan tulisi sopia Varsinais- Suomen ELY-Keskuksen kanssa jakelusta ja mahdollisten lisäkustannusten korvaamisesta. Lisäkustannukset lienevät vähäiset. Postin jakelu saaristossa voi tapahtua tämän päivän ja tulevaisuuden tekniikkaa käyttäen osaksi sähköisesti. Itellan sähköistä postinjakelua koskeva kokeilu Turun saaristossa on kiitettävä tulevaisuuteen suuntautuvana hanke. Kokeilu ei kuitenkaan valitettavasti korvaa toistaiseksi kuin osaksi fyysistä postinjakelua mm. saariston televerkkojen toiminnassa olevien puutteiden, postipakettien lähettämisen ja vastaanottamisen sekä myös sanoma- ja aikakausilehtien sekä muunkin postin lukutottumusten ja uuden tekniikan omaksumisen vaikeuden vuoksi vanhemman väen keskuudessa. Saariston asukkaiden keski-ikä on korkea. Saaristoasiain neuvottelukunta pyytää, että viestintävirasto velvoittaa Itellan jakamaan postin postilain yleispalveluvelvoitteen pääsäännön mukaisesti yhteysalusliikenteen varrella oleville saarille joka arkipäivä. Valitus johti myöhemmin valittajan toivomaan ja SANKn tukemaan tulokseen. 5 Lausuttiin 13.2.2013 V-S ELY-keskukselle, että se A. tarkistaa ajoneuvojen etuajo-oikeuksista 18.1.2013 antamaansa päätöstä siten, että saariston vakinaisten asukkaiden etuajo-oikeus koskee periaatteessa kaikkia yhteysaluksia, ja 11
B. ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin, että myös ilman autoa liikkuvien saariston vakinaisten asukkaiden liikkumis- ja kuljetustarpeisiin vastaaminen asetetaan saaristoliikenteen järjestämisessä etuoikeutettuun asemaan. V-S ELY- keskus ei huomioinut lausuntoa, vaan päätti, että vakinaisten asukkaiden etuajo-oikeuksia pyritään supistamaan. - Esitettiin 15.2.2013 MMM:lle, että ELY-keskusten hallinnon ja työtapojen kehittämisessä turvataan jatkossakin kalataloushallinnon riittävä itsenäisyys ja korkealuokkainen asiantuntemus. Tämä tapahtuu parhaiten siten, että itsenäiset päätöksentekovaltuudet omaavat kalatalouspäälliköt ja heidän johtamansa kalatalousyksiköt säilyvät ELY-keskuksissa. Aiheen huoleen kalatalouden asemasta ELY-keskuksissa antoi Kainuun ELYkeskuksen päätös lakkauttaa päätöksentekovaltuudet omaavan kalatalouspäällikön virka ja korvata se päätöksentekovaltuuksia vailla olevalla virkamiehellä. 6 Lausuttiin 28.2.2013 ympäristöministeriölle saariston ympäristönhoitoavustusten 2013 jakamisesta, että a Saariston ympäristönhoitoavustukset siirretään rahoitettavaksi luonnonsuojelun hankintojen suurehkosta määrärahasta ja ne kaksinkertaistetaan, jolloin päästään lähelle 15 vuoden takaista rahoitustilannetta. b Ympäristönhoitoavustusten jaossa huomioidaan saaristolain asianomaisen pykälän tarkoituksen puitteissa saariston pysyvän asutuksen turvaamisen tavoite. c Kansallispuistojen alueella olevien kohteiden rahoitus pyritään järjestämään kansallispuistojen menokohdilta, ei saariston ympäristöavustuksista. 7 Esitettiin 1.10.2013 Inkoon kunnalle pyydettynä lausuntona, että Inkoon kunta huomioi saaristolain (494/81) ja siihen perustuvat valtakunnallisen saaristopoliittisen toimenpideohjelman linjaukset päättäessään Inkoon sisäsaariston osayleiskaavasta. Saariston määrältään pienehkö asutus on aina ollut lähes kokonaan hajaasutusta, eikä sen muuttaminen taaja-asutukseksi ole juuri mahdollista. Toimenpideohjelma ei näe saariston luonnollista vanhaan haja-asutukseen perustuvaa kehitystä yhdyskuntarakenteelliseksi ongelmaksi. 8 Lausuttiin 1.10.2014 Paraisten kaupungille, ettei SANKlla ole edellytyksiä antaa lausuntoa kuntakohtaisista tuulivoimaselvityksistä eikä muistakaan vastaavantyyppisistä selvityksistä valmisteluresurssisen rajallisuuden ja selvityksiin liittyvien asiallisten ja paikallisten näkökohtien moninaisuuden vuoksi. Neuvottelukunta totesi kuitenkin, että valtakunnallinen saaristopoliittinen toimenpideohjelma 2012-2015 suhtautuu uusiutuvan energian, myös 12
tuulivoiman, kehittämiseen saaristossa myönteisesti energiatuotantoon sopivilla paikoilla. 9 Lausuttiin 02.10.2013 työ- ja elinkeinoministeriölle, että se tutkisi mahdollisuudet liittää kalan jalostuksen, kaupan ja vesiviljelyn valmisteltavana olevan lain valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseen soveltamisalan piiriin. Lähiruokana tuotetun kalan jalostukselle avautuu uusia mahdollisuuksia. Vesiviljely on puolestaan maailmalla nopeimmin kasvava ja kehittyvä alkutuotannon muoto. Suomella on tämän toimialan korkealuokkaista ympäristöosaamista, jota voidaan viedä. 10 Lausuttiin 15.10.2013 V-S ELYn luonnoksesta avustusmäärärahojen jaoksi yksityisille saaristoliikenteen harjoittajille: a) SANK puoltaa avustuksen myöntämistä myös Suomen Saaristovarustamolle Suuren Rengastien liikenteen hoitoa varten Suomen Saaristovarustamon ja V-S ELYn välillä tarvittaessa käytäväksi esitettävien hintaa ja palvelutasoa koskevien tarkentavien keskustelujen pohjalta. Tärkeän Suuren rengastien saaristoliikennettä ja palveluita on kehitettävä V-S ELYn, liikennöitsijän, kuntien, matkailuorganisaatioiden ja yritysten yhteistyöllä vastaamaan yhä paremmin asiakkaiden tarpeita siten, että saaristomatkailijoiden määrä saadaan kasvuun. b) Saariston pienen rengastien liikennepalvelun taso on turvattava vähintään entisellään tarvittaessa valitsemalla hinnaltaan korkeampia tarjous, kuten V-S ELY esittää. c) Loviisan saaristoliikenteen raskaskuljetusten tukemisen aloittaminen on perusteltua Uudenmaan saaristoalueiden tasapuolisen kohtelun periaatteen pohjalta. d) Sipoon saaristoliikenteen laajentaminen kohtuullisella panoksella kattamaan pysyvästi asutut saaret, jotka tähän saakka ovat olleet ilman saaristoliikennettä, on niinikään perusteltua alueen saarten tasapuolisen kohtelun periaatteen pohjalta. V-S ELY huomioi SANKn lausunnon päätöksenteossaan. 11 Lausuttiin 25.10.2013 TEM:lle, että Rakennerahasto-ohjelmaan 2014-2020 lisätään seuraava kappale: Saaristo- ja vesistöalueiden kasvaneesta laajasta osa-aikaisesta asutuksesta on tullut saariston suuri voimavara. Vapaa-ajan asukkaissa olevan ostovoiman ja osaamisen suunnitelmallinen hyödyntäminen tukee yritystoiminnan kehittämistä. 12 Lausuttiin 16.12.2013 Uudenkaupungin kaupungille, että Uudenkaupungin kaupunki tutkii mahdollisuudet turvata sekä Pyhämaan koulun toiminta kolmiopettajaisena kouluna että koulun tulevaisuus myös jatkossa. Esityksen jälkeen Uusikaupunki päätti jatkaa koulun toimintaa kolmiopettajaisena. 13
13 Lausuttiin 11.12.2013 Rikosseuraamusvirastolle, että se ottaa saaristolain huomioon hyväksyessään vankiloiden toimipaikkavisioasiakirjan. Sulkavan kunta pyysi kirjeessään 4.12.2013 saaristoasiain neuvottelukunnalta tukea pyrkimykselleen säilyttää Sulkavan vankila Rikosseuraamusviraston käsiteltävänä olevassa vankiloiden toimipaikkavisioasiakirjassa. Sulkavan vankila työllistää 27 henkilöä. Oikeusministeriö ja Rikosseuraamusvirasto ilmoittivat sittemmin, ettei toimipaikkavisioasiakirjaa vahvisteta ja siten SANKn kanta toteutui. 14 Lausuttiin V-S ELYlle ja Kemiönsaaren kunnalle Hiittis kyrkby byaförening rf;n aloitteesta, että ne selvittäisivät vielä mahdollisuutta, että luovuttaisiin Vikaren entisen yhteysaluslaiturin purkamisesta Hiittisten kirkonkylässä, ja että ELY-Keskus osallistuisi laiturin kunnostukseen laiturin purkukustannusten suuruisella avustuksella eli 50.000 eurolla kyläyhdistyksen ja mahdollisesti kunnan ottaessa jatkossa vastuun laiturista. Laituri ei enää palvele varsinaista yhteysalusliikennettä. Myöhemmin V-S ELY on aloittanut prosessin sekä Hiittisten että Rosalan vanhojen yhteysaluslaitureiden poistamiseksi yleisestä tiestä ja niiden purkamiseksi. 15 Lausuttiin 31.12.2013 V-S ELYlle, että a Saaristoliikenteen palvelutaso pyritään pitämään vähintään nykyisellään. Palvelutaso maantielautoilla ei ole missään korkea. Päinvastoin se on monin paikoin puutteellinen. Ikääntyneen aluskannan uusimista tuleekin jatkaa. Liikenteen aikatauluja tulee kehittää kasvavan matkailun ja osa-aikaisen asumisen tarpeet kohtuullisesti mahdollisuuksien mukaan huomioiden. b Valtionhallinnon yleiset ja tiehallinnon erityiset säästötarpeet toteutetaan liikenteen osalta ensisijaisesti siellä, missä liikenteen palvelutaso on korkein ja missä säästöjä on saavutettavissa ilman kohtuuttomia seurausvaikutuksia yhdyskunnille. c Liikenne- ja viestintäministeriö jakaa jatkossakin valtakunnalliset tienpidon määrärahat siten, että maantielauttaliikenteen tarvitsema rahoitus maassa osoitetaan ensin suoraan V-S ELYlle ja sitten jäljelle jäävä muu määräraha jaetaan ELY-keskuksille muuhun tienpitoon valittujen kriteerien mukaan. d Mikäli muutoksia kuitenkin tehdään myös maantielauttaliikenteessä, on tämä tehtävä maltillisesti ja yhteisymmärryksessä lauttojen ja lossien käyttäjien ja toiminta alueiden kanssa. 16 Lausuttiin 16.8.2014 työ- ja elinkeinoministeriölle, että a valtioneuvoston asetuksessa saaristokunnista ja saaristo-osakunnista määritellyt Länsi- ja Etelä-Suomen saaristo-osakuntien saaristoalueet ja muiden ei-saaristokuntien pysyvästi asutut saaret nostetaan myös alkavalla ohjelmakaudella valtiollisissa aluetuissa tukialueeseen, ja b saaristo huomioidaan myös muutoin EU-ohjelmakauden kumppanuusohjelman ja rakennerahasto-ohjelmien viimeistelyssä siten, että EU-ohjelmat tukevat kansallisen saaristolain tavoitteiden saavuttamista. 14
SANKn perustelujen mukaan saaristokuntien ja saaristo-osakuntien saaristo-osien jättäminen tukialueen ulkopuolelle olisi ristiriidassa saaristolain (494/81) 4 :n, alueiden kehittämisestä annetun lain (1651/2009) 31 :n sekä hallituksen hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmän 20.6.2012 puoltaman ja työ- ja elinkeinoministeriön kesäkuussa 2012 hyväksymän valtakunnallisen saaristopoliittisen toimenpideohjelman 2012-2015 kanssa. Esityksen toteuttaminen olisi SANKn mukaan ollut suuri muutos saaristolain aikaiseen noin kolmekymmenvuotiseen käytäntöön. Lain alueiden kehittämisestä (1651/2009) ja sitä aiempien vastaavien lakien mukaan saaristo on nostettu I ja II tukialueeseen (31 ). EU-ohjelmakaudella 2007-2013 alueellinen kilpailukyky ja työllisyystavoiteohjelmassa Itä- ja Pohjois-Suomen ulkopuolella.sijaitsevat saaristoalueet nimettiin asianmukaisesti korostettua huomiota tarvitseviksi haasteellisiksi alueiksi. SANK viittasi painokkaasti siihen, että saaristopoliittisen toimenpideohjelman 2012-2015 mukaan valtioneuvoston asetuksessa saaristokunnista ja saaristo-osakunnista määritellyt saaristoalueet nostetaan Euroopan aluekehitysrahaston ja Euroopan Sosiaalirahaston ohjelmissa ja vastaavasti kansallisissa tukialuejaoissa aluekehityslain 31 :n mukaisesti ympäröivää aluetta vahvemmat edut antavaan asemaan poikkeuksellisen haastavina alueina. EU:n perussopimuksen 174 artiklan mukaan EU pyrkii vähentämään heikommassa asemassa olevien alueiden jälkeenjääneisyyttä. Erityistä huomiota kiinnitetään mm vakavista ja pysyvistä luontoon tai väestöön liittyvistä haitoista kärsiviin alueisiin, kuten saaristoalueisiin. Saaristoalueet tarvitsevat korostettua aluepoliittista huomiota ja tukea myös EU:n uudella ohjelmakaudella 2014-2020, jotta kansallisen saaristolain tavoitteet voidaan saavuttaa. Tukialue-eduilla turvataan osaltaan sekä ruotsinkielisen että suomenkielisen Euroopassakin arvokkaana pidetyn saaristokulttuurin säilyminen maassa. Ainutlaatuiset saaristoalueet ovat kansallinen vahvuus ja auttavat maata luomaan kipeästi tarvittavia uusi työpaikkoja elämyselinkeinojen ympärille, lausui SANK. SANKn esitys ei toteutunut, vaan hallitus nimesi tukialueeseen vain rakennemuutosalueita eikä saaristoa nostettu EU-rakennepolitiikassa haasteelliseksi alueeksi. 17 Muita lausuntoasioita SANK kuuli kokouksissaan mm Senaattikiinteistöjen edustajan Tomi Suomalaisen puheenvuoron saarikiinteistöjen myyntikuntoon kehittelyn tilanteesta ja Liikenneviraston edustajan puheenvuoron Majakoiden turvallisuustarkastuksista ja mahdollisesti tarvittavista korjaustoimenpiteistä. SANKn jäsenet ilmaisivat käsityksensä asiasta puhujille. 15
3.3. Valtakunnallinen saaristo-, rannikko- ja vesistöseminaari Saaristoasiain neuvottelukunta, Porvoon kaupunki ja Uudenmaan liitto järjestivät 3.-4.6.2013 valtakunnallisen saaristo-, vesistö- ja rannikkoalueiden seminaarin Porvoossa. Seminaarin tiedotustilaisuus ja itse seminaari olivat Porvoon Taidetehtaalla. Seminaarissa olivat esillä erityisesti alue- ja kuntapolitiikkaan, uuteen EUohjelmakauteen, taiteen merkitykseen aluekehitystekijänä, meriklusterin tulevaisuuteen Suomessa, kestävän kehityksen mukaiseen saaristopolitiikkaan ja nopeisiin tietoyhteyksiin liittyvät asiat. Seminaarissa puhuivat muun muassa saaristoasiain neuvottelukunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Mikaela Nylander, Uudenmaan maakuntajohtaja Ossi Savolainen, Porvoon kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula, professori Jan Sundberg Helsingin Yliopistosta, merianalyytikko Jere Riikonen, Kotkan vt. kulttuurijohtaja Niilo Sevänen, dosentti Thomas Wallgren Helsingin Yliopistosta ja dosentti Esko Kuusisto Suomen Ympäristökeskuksesta sekä ylitarkastaja Pauli Pullinen Liikenne- ja viestintäministeriöstä. Valtakunnallinen saaristo-, vesistö- ja rannikkoalueiden seminaari järjestetään vuosittain eri maakunnissa. Porvoon seminaari oli järjestyksessään 23. seminaari ja siihen osallistui noin 150 henkilöä kunnista, maakunnista, saarilta, valtion virastoista sekä organisaatioista eri puolilta Suomea. Puheenjohtaja Mikaela Nylander totesi puheessaan mm, että Saaristopoliittisen toimenpideohjelman tavoitteiden toteuttaminen edellyttää, että saaristoalueet nostetaan myös uudella EU-ohjelmakaudella 2014-2020 sekä kansallisessa aluepolitiikassa että EU-rakennepolitiikassa ympäröivää aluetta korkeampaan asemaan. Aluekehityslain 31 edellyttää samaa asiaa. Saariston korostettu huomioiminen yleisessä rakennepolitiikassa näyttää kuitenkin olevan hankalaa uudella ohjelmakaudella EU-ohjelmabyrokratian, ei hyvän tahdon puutteen vuoksi. Lopulta ratkaisevaa on kuitenkin se, että saaristo- ja vesistöalueilla syntyy projekteja, jotka vievät asioita eteenpäin. Periaatteessa EU-rahoitusta tulee löytymään, totesi Mikaela Nylander. Korkeatasoinen iitatilaisuus musiikki- ja muine ohjelmineen sekä ruokailuineen järjestettiin Porvoon maaseutualueella. Isäntä oli Porvoon kaupunki. Seminaari huomioitiin Uusimaa- ja Borgåbladet-sanomalehdissä ja YLEn alueellisissa radiouutisissa. Seminaarin ohjelma ja puheenvuorot oli luettavissa osoitteesta www.tem.fi/saaristo (suomi) ja www.tem.fi/skargard (ruotsi). 16
3.5. SANKn kesäkokous Saaristoasiain neuvottelukunta piti vuotuisen kesäkokouksensa 13. 14.8.2013 tällä kertaa saaristo-osakunta Mustasaaressa Pohjanmaalla. Kesäkokouksen yhteydessä järjestettiin keskustelu- ja tiedotustilaisuus 13.8.2013 Pohjanmaan liitossa. Tilaisuuteen osallistui runsaasti Pohjanmaan saariston toimijoita. Tilaisuudessa käsiteltiin Pohjanmaan saariston kehittämistä ja saaristoasiain neuvottelukunnan ajankohtaista toimintaa. Ohjelmaan sisältyivät seuraavat puheenvuorot: - Valtakunnallisen saaristopolitiikan painopisteet: saaristoasiain neuvottelukunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Mikaela Nylander - Pohjanmaan keskeiset saaristo- ja rannikkohankkeet: maakuntajohtaja Olav Jern - Mustasaari saaristo- ja merikuntana: kunnanjohtaja Rurik Ahlberg - Pohjanmaan kalatalous: toiminnanjohtaja Guy Svanbäck, Österbottens Fiskarförbund - Pohjanmaan mereen ja saaristoon tukeutuva matkailu: toiminnanjohtaja Erkki Laakso, Österbottens Turism Neuvottelukunnan puheenvuorossa todettiin, että sen ajamia ja hoitamia ajankohtaisia asioita ovat mm. - valtioneuvoston ja työ- ja elinkeinoministeriön kesäkuussa 2012 hyväksymän tuoreen saaristopoliittisen toimenpideohjelman toimeenpano - saaristo- ja vesistömatkailun kehittäminen eurooppalaiseksi vetovoimatekijäksi - vapaa-ajan asumisen kehittäminen kakkosasumiseksi ja osin ykkösasumiseksi - saaristo- ja vesistöalueiden markkinoiminen matkailun, vakinaisen asumisen ja vapaa-ajan asumisen ja virkistyksen paikkoina - saaristo-osakuntien saaristolisien kehittäminen valtionosuuksissa - etätyön ja pendelöinnin edistäminen - saariston tietoliikenne-, liikenne- ja vesihuoltoverkon kehittäminen - saaristoa koskevien EU-osarahoitteisten hankkeiden organisoinnin aktivointi ja - luonto-, kulttuuri- ja virkistysarvojen kehittäminen. Yhteiskokousta seurasi tiedotustilaisuus Pohjanmaan Liitossa. Neuvottelukunnan vierailu huomioitiin mm sanomalehti Pohjalaisessa ja Vasabladetissa. Ohjelmaan sisältyivät myös käynnit Raippaluodon Björköbyn Svedjehamnissa sekä Valassaarilla, jossa Unescon maailmanperintökohteen kehittämisestä puhuivat Metsähallituksen kehittämispäällikkö Jouni Aarnio ja erikoissuunnittelija Tuija Varen. Mustasaaren kunnan isännöimä illanvietto ensimmäisenä vierailupäivänä oli hotelli Vallonian ravintolassa. Tiistaina ohjelmaan sisältyi myös käynti Stundarsin asuntomuseoalueella. 17
3.6. Saariston tonttimarkkinoita ja rakentamispolitiikkaa koskeva - selvitys Tonttien tarjonta ja kysyntä sekä rakentamispolitiikka saaristokuntien ja saaristo-osakuntien ilman kiinteää tieyhteyttä olevassa saaristossa - selvityksessä selvitettiin saariston vakinaisen asumisen ja vapaa-ajan asumisen sekä elinkeinotonttien tarjonnan ja kysynnän määrää, arvioitiin tulevaa kysyntää sekä tarjontaa sekä tehtiin kehittämisehdotuksia rakentamispolitiikan kehittämiseksi saaristossa. Selvitys käsitti saaristokunnille ja saaristo-osakunnille, ELY-Keskuksille, kiinteistövälittäjille ja suurimmille maanomistajille tehdyt kyselyt sekä paikkatietomenetelmillä tehdyt Maanmittauslaitoksen kiinteistöjen kauppahintatilaston analyysit. Selvityksen teki 2012-2013 FCG Finnish Consulting Group Oy Työ- ja elinkeinoministeriön ja Saaristoasiain neuvottelukunnan toimeksiannosta. FCG:ssä työstä vastasi projektipäällikkö Kuisma Reinikainen ja siihen osallistuivat myös johtava konsultti Sanna Antman ja analyytikko Mari Kovasin. Selvitys valmistui ja julkistettiin 22.5.2013 Helsingissä. Työ- ja elinkeinoministeriön kyselyyn vastanneiden saaristokuntien ja saaristo-osakuntien ilman kiinteää tieyhteyttä olevassa saaristossa oli kaavoitettuja rakentamattomia rakennuspaikkoja yhteensä reilut 8200. Näistä noin 7900 oli vapaa-ajan asumisen rakennuspaikkoja, 320 vakituisen asumisen rakennuspaikkoja ja reilut 60 elinkeinotontteja. Noin 90 prosenttia rannoista oli kaavoitettu. Tontteja tuli tutkittujen kuntien saaristossa markkinoille ja myytiin vuonna 2012 kuitenkin vain noin 250. Noin 97 prosenttia kaavoitetuista rakentamattomista tonteista ei siten ollut myynnissä vuonna 2012. Tarjonnan niukkuus on nostanut rantatonttien hintoja varsinkin meren mannerrannoilla varsin korkeiksi. On todennäköistä, että saaritontteihin kohdistuu jatkossa entistä suurempi kysyntä. Saaristokuntien ja saaristo-osakuntien tonttimarkkinoita ja rakentamispolitiikkaa koskevassa raportissa annettiin lukuisia kehittämisehdotuksia rakentamispolitiikan ja tonttitarjonnan kehittämiseksi saaristossa. Ehdotukset kohdistuivat mm. verolainsäädäntöön, vaikuttumiseen alueiden käytön tavoitteisiin, kaavoittamisen jatkamiseen ja ajantasaistamiseen, rakennuslain soveltamiseen ja rakentamisen ohjaukseen. Lisäksi selvityksessä pidettiin tärkeinä kulkuyhteyksien turvaamista saarille sekä puolustusvoimilta vapautuvien saarten hyödyntämistä mökkeilyyn ja matkailuun. Raportit Venäläiset vapaa-ajan asukkaina Suomessa 2030 ja Tonttien tarjonta saarilla olivat luettavissa osoitteesta www.tem.fi/julkaisut. 18
3.7 Venäläiset vapaa-ajan asukkaina Suomessa 2030 - selvitys Selvityksen tarkoituksena oli laatia ennuste eri skenaarioilla venäläisten Suomen vapaa-ajan asuinkiinteistöihin kohdistuvasta kysynnästä vuoteen 2030, arvioiduista kaupoista ja venäläisten mökkeilyn taloudellisista vaikutuksista. Selvitys käsitti asiaa koskevien aiempien tutkimusten ja tilastojen analyysin, suomalaisten Venäjän asiantuntijoiden haastattelun, Pietarissa tehdyn haastattelututkimuksen, kansanedustaja- ja europarlamentaarikkokyselyn sekä rajoitetun kuntakyselyn. Selvityksen teki 2012-2013 Tutkimus- ja analysointikeskus TAK Työ- ja elinkeinoministeriön ja Saaristoasiain neuvottelukunnan toimeksiannosta kilpailutuksen jälkeen. Itä-Suomen Yliopiston Matkailun Koulutus- ja tutkimuskeskus osallistui TAK:n yhteistyökumppanina hankkeen toteuttamiseen. TAK:ssa työstä vastasi johtaja Pasi Nurkka. Selvitys valmistui ja julkistettiin 22.5.2013 Helsingissä. Selvityksen teon ohjausryhmään kuului edustajia työ- ja elinkeinoministeriöstä, Suomen Kiinteistövälittäjäliitosta, Suomen Hirsiteollisuus ry:stä, metsähallitus/laatumaasta, ulkoministeriöstä, Etelä- Karjalan Liitosta, maanmittauslaitoksesta ja oikeusministeriöstä. Suomessa oli vuoden 2013 alussa yhteensä 5350 6200 kiinteistöä, asuntoa, loma- tai viikko-osaketta venäläisten omistuksessa. Venäläisten mökkeily tuo rahaa Suomeen kiinteistökauppojen, rakentamisen ja korjauksen sekä muiden tuote- ja palveluhankintojen sekä verojen ja maksujen kautta vuonna 2030 vuositasolla vahvimman skenaarion mukaan 500 miljoonaa enemmän kuin 2013, jolloin summa on 150 miljoonaa euroa. Venäläisten kiinteistönomistus Suomessa kasvaa korkeimman arvion mukaan vuoteen 2030 mennessä korkeintaan 25 000 kiinteistöön. Näistä 74 prosenttia on kesämökkejä tai rantatontteja. Tällöin venäläiset omistavat Suomesta 18 500 kesämökkiä tai tonttia. Jos kysyntä painottuu eri maakuntiin samalla tavoin kuin tähän mennessä, venäläiset omistavat vuonna 2030 Etelä-Savossa ja Etelä-Karjalassa yhteensä lähes 13 000 kesämökkiä tai tonttia. Tämä on runsas kuudesosa näiden maakuntien yhteenlasketusta kesämökkikannasta. 3.8 Sosiaalisen median käyttöä saarten kehittämisessä koskeva selvitys Projektin tarkoituksena oli tuottaa Facebook-saaritorien perustamista saarille koskeva koulutusaineisto. Facebook-saaritorien tarkoituksena on edistää saariston kehittämishankkeiden syntymistä ja saaristolaisten yhteisöllisyyttä ja viihtyvyyttä. 19
Projektin toteutti 2012-2013 työ- ja elinkeinoministeriön ja saaristoasiain neuvottelukunnan toimeksiannosta kilpailutuksen jälkeen sosiaalisen median yritys Zipipop, jossa asiaa hoiti konsultti Mikko Nisula, ja viestintäyritys Zaraband, jossa asiasta vastasi konsultti Peter Halen, Projektiin sisältyivät koulutusaineiston testaukseen tähtäävät koulutustilaisuudet Turun saaristossa ja Mikkelin seudulla. Tarkoitus on, että saarilta löytyisi yhteisöjä tai henkilöitä, jotka perustavat saarelle Facebook-saaritorin. Suomessa on n. 20 000 ilman kiinteää tieyhteyttä olevaa saarta, joilla on kokoaikaista tai osa-aikaista asutusta. Selvitys valmistui ja julkistettiin 22.5.2013 Helsingissä. 3.9 OmaMökki-messut Saaristoasiain neuvottelukunta sekä työ- ja elinkeinoministeriö olivat mukana OmaMökki 2013 -messuilla 11.4. -14.4. Helsingin Messukeskuksessa. Tarkoituksena oli edistää saariston kehitystä vapaaajan asumisen avulla. Neuvottelukunnan osastolla annettiin esittein, kuvin, puhuen ja laulaen tietoa maan saaristo-, rannikko- ja vesistöalueista sekä Leader-toiminnasta saariston ja maaseudun kehityksen tukena. Saaristoasiain neuvottelukunta, Suomen Omakotiliitto/Vapaa-ajan asukkaiden liitto, Suomen Kylätoiminta, Suomen kuntaliitto ja Suomen Yrityskummit järjestivät messujen yhteydessä perjantaina 12.3. klo 14 16 suuren mökkiläisseminaarin. Seminaarissa puhuivat asunto- ja viestintäministeri Krista Kiuru ja saaristoasiain neuvottelukunnan puheenjohtaja, kansanedústaja Mikaela Nylander. Eduskuntaryhmien edustajat kansanedustajat Lasse Männikkö, KOK, Jouko Skinnari SDP, Juha Väätäinen, PS, Jari Leppä, KES, Kari Uotila, VAS, Jouko Jääskeläinen, KD ja Lars Gästgivars, RKP keskustelivat mökkiläisten kanssa mökkiläisten kysymysten pohjalta vapaa-ajan asukkaiden liiton puheenjohtajan Pentti Heikkurisen puheenjohdolla. Leader-ryhmistä edustettuina saaristoasiain neuvottelukunnan osastolla olivat Pohjanmaalta Aktion Österbotten, Varsinais-Suomesta I samma Båt - Samassa veneessä rf ry, Uudeltamaalta Maaseudun Kehittämisyhdistys Silmu rf - Landsbygdens utvecklingsförening SILMU rf ja Pomoväst rf, Etelä-Karjalasta Länsi-Saimaan kehittämisyhdistys ry, Etelä-Savosta Piällysmies ry ja Rajupusu Leader ry; Pohjois-Karjalasta Joensuun Seudun Leader ry, Vaara-Karjalan Leader ry, Päijät-Hämeestä Päijänne-Leader ry ja Kymenlaaksosta Kehittämisyhdistys SEPRA ry. Musiikillisissa tietoiskuissa esitettiin osastolla lauantaina ja sunnuntaina 13.- 14.4. klo 11 14 tietoiskuja Suomen saaristo- ja vesistöalueista (Esko Kuusisto Suomen Ympäristökeskuksesta ja Jorma Leppänen työ- ja 20
elinkeinoministeriöstä) ja meren sekä järvien kauneimpia lauluja, joita esittävät Saija Kemppainen, laulu ja Jukka Tamminen, kitara. Vuoden mökkiläinen julkistettiin torstaina 11.4. kello 9.30 messujen yhteisessä tiedotustilaisuudessa Helsingin Messukeskuksessa. Saaristoasiain neuvottelukunta ja Suomen Messut olivat valinneet vuoden mökkiläiseksi kuntien ehdotusten pohjalta Kouvolan mökkiläisen, insinööri Jouko Taskisen Vantaalta. Valinta on järjestyksessään kahdestoista. Saaristoasiain neuvottelukunta ja Suomen Messut kutsuivat henkilökohtaisella kirjeellä OmaMökki-messuille 20 000 mökin omistajaa laajennetulta pääkaupunkiseudulta. 3.11 Saariston infrastruktuurin kehittäminen Myötävaikutettiin riittävän saaristoliikennemäärärahan saamiseen valtion talousarvioon esityksin ja lausunnoin eduskunnan valtiovarainvaliokunnan liikennejaostolle. Hallitus esitti ja eduskunta myönsi riittävän määrärahan saaristoliikenteen hoitoon. Annettiin lausunto Varsinais-Suomen ELY:lle saaristoliikenneavustusten jaosta saaristoliikenteen harjoittajille. Edistettiin laajakaistayhteyksien rakentamista, haja-asutusalueiden jätevesien käsittelyn ja jätehuollon parantamista sekä aurinko-, tuuli- ja hybridienergian käyttöön ottoa saaristossa ja saariston liittämistä verkkosähköön. Ongelmaksi koettiin, ettei laajakaistan rakentamisen tukilakiin saatu aiemmin sisällytetyksi saaristoisuutta tuen tarvetta lisääväksi tekijäksi. Saaristoalueilla ei syntynyt riittävästi laajakaistahankkeita. Edistettiin saariston luonnon, maiseman ja kulttuurin arvojen suojelua yhdessä ympäristöministeriön, Suomen ympäristökeskuksen ja alueellisten ympäristö-keskusten kanssa. 3.12 Saaristoekspertit-ryhmän asettaminen SANK päätti 6.11.2013 koota saaristopolitiikkaa hyvin tuntevista, työelämän jo jättäneistä saariston ja vesistöjen ystävistä saaristoekspertitryhmän (n. 50 henkilöä) ja sen suppean työvaliokunnan vuonna 2014 ja huomioida asian SANK:n toimintasuunnitelmassa 2014. Saaristoekspertitryhmä kokoontuisi noin 1-2 kertaa vuodessa ja ryhmän suppea työvaliokunta n. 4 kertaa vuodessa. SANK perusteli päätöstään sillä, että saaristoasiain neuvottelukunnasta ja ministeriöistä sekä maakunta-, kunta- ja saaritasolta on eri tehtävistä jäänyt ja jää pois henkilöitä, joilla on paljon arvokasta tietoa saaristopolitiikasta. Tätä pääomaa tulisi saaristojärjestelmän voida käyttää hyväksi. Viimeksi näin tehtiin saaristopolitiikan historiikin teossa 2009. Seniorien osaamista on alettu arvostaa ja hyödyntää jo monella taholla yhteiskunnassa. Heitä toimii aktiivisesti yrityselämässä ja politiikassa. 21