Työryhmän kokous , Työ- ja elinkeinoministeriö, Eteläesplanadi 4, Sali 8
|
|
- Aapo Melasniemi
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Saaristoasiain neuvottelukunnan asettama saaristoalueasetustyöryhmä Muistio esityksineen Työryhmän kokous , Työ- ja elinkeinoministeriö, Eteläesplanadi 4, Sali 8 Neuvotteleva virkamies Jorma Leppänen, pääsihteeri, TEM, alueosasto (pj ja siht) Neuvotteleva virkamies Markku Mölläri, (neuvotteleva virkamies Ville Salonen) VM, Kuntaosasto Opetusneuvos Emmi Virtanen, OKM Neuvotteleva virkamies Olli Alho, TEM, alueosasto Maaseutuylitarkastaja Laura Jänis, MMM Kehittämispäällikkö Per-Stefan Nyholm, Maakunnan Liitot, Uudenmaan Liitto Erityisasiantuntija Taina Väre, Suomen Kuntaliitto Maanviljelijä Esko Mielikäinen, SANK Poissa: Toimistopäällikkö Marja-Leena Leppänen, SANK VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN SAARISTOKUNNISTA JA KUNTIEN SAARISTO- OSISTA ANTAMINEN VUOSIKSI Valmisteluprosessi Voimassa oleva valtioneuvoston asetus saaristokunnista ja kuntien saaristo-osista (1296/2011, jota on päivitetty kuntaliitosten vuoksi asetuksella 857/2012) on voimassa vuoden 2015 loppuun. Asetuksen mukaan maassa on 8 saaristokuntaa ja 37 ns. saaristo-osakuntaa. Asetus perustuu lakiin saariston kehityksen edistämisestä (494/81,1138/93). Työ- ja elinkeinoministeriö pyysi maakunnan liitoilta sekä saaristokunnilta ja saaristoosakunnilta lausuntoa mahdollista muutostarpeista voimassa olevaa n asetukseen mennessä. Maakunnan liitot saattoivat käyttää asian valmistelussa hyödykseen mm Valtakunnallista saaristopoliittista toimenpideohjelmaa , joka hyväksyttiin 2012 (TEM:n julkaisu 20/2012), saaristoasiain neuvottelukunnan vuonna 2010 julkaisemaa selvitystä Ilman kiinteää tieyhteyttä olevat pysyvästi asutut saaret (TEM:n julkaisuja, aluekehittäminen 26/2010) ja vuonna 2011 julkaistua selvitystä Ilman kiinteää tieyhteyttä olevat vapaa-ajan asumissaaret. Selvitysten mukaan maassa on n ilman kiinteää tieyhteyttä olevaa saarta, joissa on joko kokoaikaista tai osa-aikaista asutusta. Edellä mainitut selvitykset löytyivät osoitteesta SANK asetti 2015 työtyöryhmän valmistelemaan uuden saaristoalueasetuksen valmistelua siten, että asetus voidaan saattaa valtioneuvoston hyväksyttäväksi joulukuussa Ryhmään kutsuttiin edustajat valtiovarainministeriön kuntaosastolta, työ- ja elinkeinoministeriön alueosastolta, opetus- ja kulttuuriministeriöstä, maa- ja metsätalousministeriöstä, maakunnallista liitoista, Suomen Kuntaliitosta ja saaristoasiain
2 neuvottelukunnasta. Saaristoasiain neuvottelukunnan pääsihteeri toimi ryhmän puheenjohtajana ja sihteerinä. Prosessisuunnitelma oli se, että saaristoasiain neuvottelukunta käsittelee asiaa kokouksissaan ja , TEMN:n alueosaston johtoryhmä marraskuun alkupuolella ja valtioneuvosto marraskuun lopulla Esitykset uusiksi saaristokunniksi ja saaristo-osakunniksi käsiteltiin saaristolain kriteereiden pohjalta. Eduskuntavaalikaudella saaristoalueasetusta muutettiin kuntaliitosten vuoksi kaksi kertaa ja eduskuntakaudella kerran. On varauduttava siihen, että vastaavia muutoksia on tarpeen tehdä nyt annettavaan asetukseen myös alkaneella eduskuntavaalikaudella. 2. Saaristolain kriteerit Saaristolain 3 :n mukaan saaristoalueisiin voivat kuulua paitsi ilman kiinteää tieyhteyttä olevat pysyvästi asutut saaret myös muut saaret ja mantereen alueet, jotka ovat muutoin olosuhteiltaan saaristoon verrattavia. Pääosa voimassa olevan asetuksen mukaisesta saaristoväestöstä asuu kiinteän tieyhteyden saaristoalueilla. Saaristoa on maan kaikissa maakunnissa ja lähes kaikissa kunnissa. Saaristolain 9 :n mukaan saaristokunniksi määräämisen kriteereinä käytetään saaristoväestön määrää ja sen osuutta kunnan väestöstä sekä liikenneoloja ja peruspalvelujen saannin vaikeutta. Sama koskee saaristo-osia (saaristo-osakuntia). Kriteerit yhteensovittamisessa käytetään kokonaisharkintaa. Suhteellisia tai absoluuttisia määriä saaristoväestön osuudelle kunnan väestöstä ei ole säädetty. Näin ei ole tehty ilman kiinteää tieyhteyttä oleva saaristoväestön osalta, eikä saariston kokonaisväestön (ml kiinteän tieyhteyden saaristoväestö) osalta. Saaristolisistä kuntien valtionosuuksissa säädetään laissa kunnan peruspalvelujen valtionosuuksista. Saaristokuntien kunnan peruspalvelujen valtionosuutta korotetaan saaristoisuuden perusteella. Saaristokunnat, joissa ilman kiinteää tieyhteyttä oleva saaristoväestö on vähintään 50 % väestöstä (tällä hetkellä Hailuoto) saavat korkeampaa korotusta saaristoisuuden perusteella. Saaristolaissa saaristokuntia ei jaotella kahteen ryhmään. Viimeisessä valtionosuuslainsäädännön uudistuksessa poistettiin saaristolisät saaristoosakunnilta (37) alkaen. Valtionosuuslainsäädäntöä on tarkistettu aika ajoin tarpeen mukaan. Kuntajaotusten muutoksella voi olla vaikutusta EU:n ja kansallisiin aluetukijaotuksiin pitemmällä tähtäyksellä. Nykyiset EU:n vahvistamat ohjelma-alueet ja kansalliset tukialueet ovat kuitenkin voimassa vuoden 2020 loppuun.
3 4. Pyydetyt lausunnot 4.1 Maakuntien liittojen lausunnot Etelä-Karjalan Liitto, Etelä-Savon Maakuntaliitto, Keski-Suomen Liitto, Kymenlaakson Liitto, Pohjanmaan Liitto, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Pohjois-Pohjanmaan liitto, Pohjois-Savon Liitto, Uudenmaan Liitto ja Varsinais-Suomen Liitto esittivät nykyisten saaristokuntiensa ja saaristo-osakuntiensa aseman jatkamista saaristoasetuksessa. Varsinais-Suomen Liitto esitti lisäksi uudeksi saaristokunnaksi Naantalia, Pohjois-Karjalan Liitto Rääkkylää ja Etelä-Savon Maakuntaliitto Savonlinnaa. Uusiksi saaristo-osakunniksi esitti Satakunnan liitto Poria (ilman kiinteää tieyhteyttä olevat saaret ja mm Reposaari, asukkaita 1016) ja Uudenmaan liitto Kirkkonummea (ilman kiinteää tieyhteyttä olevat saaret ja mm Porkkalanniemi, asukkaita 746), Hankoa (ilman kiinteää tieyhteyttä olevat saaret ja Täktom-Tvärminne, asukkaita 50) ja Siuntiota (Kopparnäs, ei asukkaita) ja Kymenlaakson liitto Haminaa ja Virolahtea (ilman kiinteää tieyhteyttä olevat saaret, ei esitettyjä väestötietoja). Uudenmaan liitto esitti lisäksi nykyisten saaristo-osakuntien saaristo-osien laajentamista seuraavilla saaristoalueilla: Helsinki (Santahamina, 450 asukasta), Inkoo (Kopparnäs, ei asukkaita), Raasepori(Kvigo, ei asukkaita), Loviisa ( Loviisanlahden itärannikko, asukasmäärä ei tiedossa), Sipoo (Träskby 591 asukasta, Spjutdund 256). Sipoon kohdalla esitys merkitsisi nykyisen saaristoosan (172 asukasta, 0,9 % väestöstä) laajenemista 1019 asukkaaseen (5,3 %:iin väestöstä). Kunnista Naantali, Savonlinna ja Rääkkylä ovat esittäneet itseään uusiksi saaristokunniksi ja Pori uudeksi saaristo-osakunnaksi. Sipoon kunta esitti myös Träskbyn ja Spjutsundin liittämistä Sipoon saaristo-osaan. Useat maakunnalliset liitot ja kunnat esittivät saaristo-osakuntien saaristolisien palauttamista kuntien valtionosuuksiin. 4.2 Uusien saaristo-kuntaesitysten arviointi Kiinteän tieyhteyden saaristoväestö mukaan lukien saaristoväestöä on Savonlinnassa voimassa olevan saaristoalueasetuksen mukaisella saaristoaluerajauksella eli 5 % Naantalissa eli 23 % ja Rääkkylässä 424 eli 17 % kunnan asukasluvusta. Kiinteän tieyhteyden saaristoväestön osuudet kunnan asukasluvusta ovat Naantalin lukuja korkeammat neljässä, Rääkkylän lukuja korkeammat viidessä ja Savonlinnan lukuja korkeammat kuudessatoista muussa saaristo-osakunnassa. Savonlinna esitti kuitenkin laajemman saaristoaluerajauksen, jonka mukaan kiinteän tieyhteyden omaavaa saaristoväestöä olisi ja 23 %. Savonlinnan uudeksi saaristo-osaksi esitetään Savonlinnan nykyiset saaristoasetuksessa määritellyt saaristoalueet ja lisäksi suurten järvien Haukiveden, Pihlajaveden, Puruveden ja Oriveden rikkomat saaristomaiset alueet. Alueet sijaitsevat lähinnä entisten Savonrannan, Punkaharjun ja vanhan Säämingin alueilla. Savonlinnan olemassa olevassa saaristoalueasetuksessa vahvistettu saaristoaluerajaus on kuitenkin ollut tämän tarkastelun pohjana.
4 Kaikkien esitettyjen kuntien kohdalla ilman kiinteää tieyhteyttä olevan saaristoväestön osuudet kunnan asukasluvusta ovat pienemmät kuin nykyistä saaristoalueasetusta laadittaessa edellytettiin. Kuntaliitosten vuoksi osuus oli nykyistä asetusta annettaessa n. 5 %. Savonlinnassa osuus on 0,5 % ja Naantalissa 1,5 %. Rääkkylässä se on lähes 0 %. Uusi Naantali koostuu kahdesta aiemmasta saaristokunnasta (Rymättylä ja Velkua) ja yhdestä saaristo-osakunnasta (Merimasku). Naantalin saaristo-osalla on kolme kunnan yleistä palvelupistettä, kolme koulua, kolme terveyskeskuksen toimipistettä, kaksi vanhusten hoivayksikköä, kolme lasten päiväkotia, varsin kattava vesi- ja viemäriverkosto, kolme kirjastoa ja kaksi kunnallista urheilukenttää. Naantalissa on yli 300 osa- tai kokoaikaisesti asuttua saarta ja siellä toimii kolme lossia ja yhteysaluksia. Savonlinna on suhteellisesti maan vesistöisimpiä sisä-suomen kuntia, 38 % kunnan alueesta on vettä. Se on myös maan toiseksi lossirikkain kunta (9 lossia). Itä-Suomen Yliopiston vuonna 2015 tekemän selvityksen mukaan saaristoisuus ja vesistöisyys aiheuttavat vesistöjen rikkomassa Savonlinnassa 3 miljoonan euron lisäkustannukset koko kaupunki huomioiden. Osa- tai kokoaikaisesti asuttuja saaria on yli 586. Rääkkylässä tällaisia saaria on 76 ja losseja yksi. Savonlinnan ja Rääkkylän saaristoalueiden asukkaiden tarvitsemien palvelujen tarjonnasta vastaavat saaristoalueen ulkopuolella olevat kunnan palvelupisteet. Savonlinnan, Naantalin ja Rääkkylän nimeäminen saaristokunniksi kasvattaisi saaristokuntien asukasmäärän :stä :een. Savonlinnan ja Naantalin saaristolisien määrä kuntien valtionosuuksissa olisi kasvanut eurosta euroon vuodessa. Savonlinnan osuus kasvusta olisi euroa ja Naantalin osuus euroa. Viime valtionosuusuudistuksen jälkeen eivät nämä kunnat, kuten eivät muutkaan 37 saaristoosakuntaa, saa enää lainkaan saaristolisää. Savonlinnan menetys muutoksessa oli 1,2 miljoonaa euroa, Naantalin euroa ja Rääkkylän euroa. Saaristoasiain neuvottelukunta on esittänyt saaristo-osakuntien saaristolisien palauttamista seuraavassa valtionosuusuudistuksessa. Uudet saaristokunnat Naantali, Savonlinna ja Rääkkylä eivät lisäisi valtion menoja, mutta nimitys alentaisi hieman kunnan peruspalvelujen valtionosuuslain mukaisia valtionosuuksia kaikissa kunnissa, jotta valtionosuuden kokonaistaso säilyisi muuttumattomana. 4.3 Uusien saaristo-osakuntaesitysten arviointi Satakunnan liiton saaristo-osakunnaksi esittämän Porin (mm Reposaari, asukkaita 1016 ) saaristo-osa täyttää saaristo-osalle asetut kriteerit fyysisen sijainnin sekä vanhan ja uuden saaristokulttuurin osalta. Reposaaressa on koulu, päiväkoti, kirjasto, urheilukenttä, majoitusja ravitsemusyrityksiä, kauppa ja kalanjalostusyritys ja muita yrityksiä. Saarella oli valtakunnalliset loma-asuntomessut vuonna Porissa on 380 osa- tai kokoaikaisesti asuttua ilman kiinteää tieyhteyttä olevaa saarta. Porissa on mereen tukeutuvaa majoitus- ja ravitsemustoimintaa, kalataloutta ja satamatoimintoja. Pori on veneilykaupunki. Selkämeren kansallispuisto kattaa laajalti Satakunnan saaristoa. Satakunnassa ei ole ollut nimettyjä saaristo-osakuntia. Uudenmaan liiton esittämä Kirkkonummi (mm Porkkalanniemi, asukkaita 746) täyttää fyysiseltä rakenteeltaan, kulttuuriltaan ja asukasluvultaan saaristoalueen kriteereitä. Kirkkonummella on 110 osa- tai kokoaikaisesti asuttua saarta. Porkkalanniemellä on koulu, merivartioasema, luotsiasema, venesatama, kesäkauppa ja muita yrityksiä, maatiloja,
5 nuorisoseurojen taloja, Golf-kenttä, kunnallisia ja seurakunnan virkistysalueita, ja sinne suunnitellaan uutta kansallispuistoa. Porkkalanniemen nimeäminen saaristo-osaksi täydentää Uudenmaan rannikon nimettyjen saaristoalueiden ketjua. Reposaari ja Porkkalanniemi täyttävät saaristolain 9 :n mukaiset kriteerit. Uudenmaan liiton uusiksi saaristo-osakunniksi esittämät Hanko (ilman kiinteää tieyhteyttä oleva saaristo ja Täktom-Tvärminne, asukkaita 50) ja Siuntio (ilman kiinteää tieyhteyttä oleva saaristo ja Kopparnäs, ei asukkaita) saaristo-osat eivät asukasluvultaan pieninä täytä saaristo-osalle hyvänä pidettyjä väestömääräkriteereitä. Nykyisten saaristo-osakuntien saaristo-osien esitetyt laajentamiset Inkoossa Kopparnäsillä ja Raaseporissa Kvigolla eivät pieninä alueina sisälly asetusehdotukseen. Loviisaan kuuluvat Loviisanlahden itärannikko (asukasmäärä ei tiedossa) ja Sipoon Träskby ja Spjutdund eivät sisälly alueeseen fyysisen manneralueluonteensa vuoksi. Sipoon kohdalla esitys merkitsisi nykyisen saaristo-osan (172 asukasta, 0,9 % väestöstä) laajenemista 1019 asukkaaseen (5,3 %:iin väestöstä). Saaristoalueasetus ei aseta esteitä rannikon tai järvialueiden maakunnallisille saariston kehittämishankkeille, jotka kattavat kaikkia alueen kunnat. 5. Työryhmän esitys 1 Työryhmä esittää, että a saaristolain 9 :n ja 3 :n sisältämien saaristoalueiden nimeämiskriteerien perusteella saaristokunniksi nimetään nykyiset saaristokunnat Hailuoto, Maalahti, Kustavi, Parainen, Kemiönsaari, Enonkoski, Puumala ja Sulkava. Saaristokuntien määrä säilyisi siten ennallaan (8) Työryhmän jäsenet Laura Jänis, Esko Mielikäinen ja Taina Väre jättivätistä jätti pöytäkirjaan lausuman, jonka mukaan Varsinais-Suomen Liiton esittämä Naantalin kaupunki ja Etelä- Savon Liiton esittämä Savonlinna pitäisi nimetä saaristokunniksi (liite) ja jäsen Emmi Virtanen esitti lausuman, että Kemiönsaaren kunnan ja Naantalin kaupungin tulisi kuulua yhdessä joko saaristokuntiin tai saaristo-osakuntiin, koska ne ovat saaristoisuuden tekijöiden suhteen toisiinsa verrattavia kuntia. b saaristo-osakunniksi nimetään nykyiset saaristo-osakunnat nykyisin saaristoaluerajauksin seuraavin muutoksin: Satakunnan Liiton esittämä Porin kaupunki (saaristo-osa: ilman kiinteää tieyhteyttä olevat saaret ja Reposaaren saari, johon on kiinteä tieyhteys) sekä Uudenmaan liiton esittämä Kirkkonummen kunta (saaristo-osa: ilman kiinteää tieyhteyttä olevat saaret ja Porkkalan niemi) lisätään asetukseen uusiksi saaristo-osakunniksi. Saaristo-osakuntien määrä olisi siten 39 (nyt 37). c nykyisen saaristo-osakunta Helsingin saaristo-osaan liitetään Santahaminan saari, 450 asukasta, pääkaupungin yhtenäisen saaristokokonaisuuden aikaansaamiseksi. 2
6 a tulevan valtionosuusuudistuksen yhteydessä selvitetään, onko saaristo-osakunnille (39) mahdollista luoda kunnan saaristoisuudesta ja vesistöisyydestä aiheutuvia kustannuksia vastaava saaristolisä (arvio tarpeesta on n. 15 miljoonaa euroa, joka olisi sama kuin kahdeksan saaristokunnan saama yhteenlaskettu saaristolisä) ja kunnan syrjäisyysaseman määrittelyssä sovellettaisiin linnuntie-etäisyyden sijasta maantietäisyyttä. b lisäksi selvitetään, olisiko saaristokuntien saaristolisien laskentakertoimeksi otettava kunnan saaristoväestön määrä koko kunnan asukasluvun sijasta sillä ehdolla, että kuntien saaristolisien kokonaismäärä säilyy entisellä tasolla. Samaa esitetään saaristo-osakuntien saaristolisien tulevan järjestelmän laskentaperustaksi. c palvelujen saavutettavuuden mittaamista ja kuvaamista parannetaan siten, että SANK pyrkii tekemään tulevia saaristoalueasetuksia varten paikkatietomenetelmiä hyödyntävän järjestelmän. Lisäksi laaditaan selvitys saaristo-osakuntien kriteereistä yhdenvertaisuuden parantamiseksi. Taulukko, joka kertoo kunnalliset palvelut saaristokunniksi esitettyjen kuntien saaristoalueiksi määritellyillä alueilla, on liitteenä. 6. Väestölliset ja taloudelliset vaikutukset Porin ja Kirkkonummen nimeäminen uusiksi saaristo-osakunniksi ja Helsingin saaristo-osan laajentaminen Santahaminan saarella lisää saaristoväestön määrää asukkaasta (2014) 2212 asukkaalla yhteensä asukkaaseen. Saaristokunnissa saaristoväestön määrä on ja saaristo-osakunnissa Esitettävistä saaristo-osakunnista 18 sijaitsee meren rannikolla ja 21 sisä-suomessa. Saaristopolitiikka ja esitetyt saaristoaluetäydennykset edesauttavat yrittäjyyden ja työpaikkojen synnyttämistä vesistöisyyden ja saaristoisuuden ympärille, mikä on sopusoinnussa hallitusohjelman tavoitteiden kanssa. Esitys asetukseksi pitää saaristolisien määrän kuntien valtionosuuksissa nykyisellään ( euroa vuonna 2015) eikä lisää valtion menoja. Valtionosuuksien, myös saaristolisien, tason säätely tapahtuu talouden tasapainotustarpeiden mukaisesti valtionosuuslainsäädännöllä. LIITTEET: 1) Saaristokuntien saaristoväestö ja tunnuslukuja ) Saaristo-osakuntien saaristoväestö ) Saaristolisät kuntien valtionosuuksissa ) Luonnos uudeksi saaristoalueasetukseksi ajaksi ) Saaristokuntien palvelut saaristoalueilla 7) Jäsenten Laura Jänis, Esko Mielikäinen ja Taina Väre lausuma 8) Jäsen Emmi Virtasen lausuma
Toisaalta siltarakentamissuunnitelmat ja toisaalta kuntaliitossuunnitelmat antavat aiheen pohtia saaristojärjestelmän tilaa sisä-suomessa lähivuosina.
SISÄ-SUOMI JA SAARISTOKUNNAT LIITE 3. Muistio 22.12.2009 jorma leppänen, tem 1. JOHDANTO Toisaalta siltarakentamissuunnitelmat ja toisaalta kuntaliitossuunnitelmat antavat aiheen pohtia saaristojärjestelmän
LisätiedotSavonlinna nimettävä saaristokunnaksi
Savonlinna nimettävä saaristokunnaksi Saaristolain 9 mukaan valtioneuvoston tulee määrätä saaristokunniksi ne kunnat, joissa saaristo-olot ovat olennaisena esteenä kunnan kehitykselle. Saaristokuntia ja
LisätiedotVesistöisyydestä aiheutuva saavutettavuushaitta ja syrjäisyys Rannikko- ja Järvi-Suomessa.
Vesistöisyydestä aiheutuva saavutettavuushaitta ja syrjäisyys Rannikko- ja Järvi-Suomessa. Simo Rautiainen, UEF/Karjalan tutkimuslaitos Paikkatietomarkkinat, Helsinki, 7.11.2017 Taustaa 1 Sokkeloiset vesistöt
LisätiedotSavonlinna nimettävä saaristokunnaksi
SAVONLINNAN KAUPUNKI MUISTIO 22.1.2016 Savonlinna nimettävä saaristokunnaksi Saaristolain 9 mukaan valtioneuvoston tulee määrätä saaristokunniksi ne kunnat, joissa saaristo-olot ovat olennaisena esteenä
LisätiedotLausunto työ- ja elinkeinoministeriölle valtioneuvoston asetuksen saaristokunnista ja kuntien saaristo-osista uusimisesta
Lausunto 1 (5) 01.10.2015 316/03.04.00.02/2015 Työ- ja elinkeinoministeriö PL 32 00023 Valtioneuvosto Lausuntopyyntö TEM/1822/00.04.02/2015; 8.8.2015 Lausunto työ- ja elinkeinoministeriölle valtioneuvoston
LisätiedotSaaristoisuuden ja vesistöisyyden vaikutukset kuntien kustannuksiin Hirvensalmella, Mikkelissä ja Savonlinnassa
SPATIA Raportteja 2/2015 Saaristoisuuden ja vesistöisyyden vaikutukset kuntien kustannuksiin Hirvensalmella, Mikkelissä ja Savonlinnassa Eero Vatanen Simo Rautiainen Alue- ja kuntatutkimuskeskus Itä-Suomen
LisätiedotSaanko samalla tiedot ti klo 9 mennessä siitä, mitä kunnallisia palveluja on kunnan saaristoalueeksi määriteltävällä alueella:
Saaristokunniksi ehdolla olevien kuntien vastaukset saaristoalueiden palveluvarustuksesta 21.10.2015 jorma leppänen tem/ao/sank 1 SAARISTOASIAIN NEUVOTTELUKUNNAN TIETOPYYNTÖ Lähettäjä: Jorma.Leppanen@tem.fi
LisätiedotMaa-ja metsätalousministeriö pyytää lausuntoanne liitteenä olevasta luonnoksesta.
Maa- ja metsätalousministeriö Jord- och skogsbruksministeriet Ministrg of Agriculture and Forestrg LAUSUNTOPYYNTÖ 1 (2) 22.3.2019 508/01.02/2019 Jakelussa mainitut LAUSUNTOPYYNTÖ LUONNOKSESTA VALTIONEUVOSTON
LisätiedotSAARISTOKRITEERIKYSELY 2016/Heikki Miettinen Suomenkieliset vastaukset
1. Organisaatio Vastaajien määrä: 44 3. 1) Mikä olisi sopiva saaristokuntien määrä (nyt 8)? Vastaajien määrä: 40 4. Mahdolliset kommentit: Vastaajien määrä: 13 - Tarkkaa määrää on hankala määrittää, sillä
LisätiedotValtioneuvoston asetuksen saaristokunnista ja kuntien saaristoosista uusiminen, Savonlinnan kaupungin lausunto
1(6) Valtioneuvoston asetuksen saaristokunnista ja kuntien saaristoosista uusiminen, Savonlinnan kaupungin lausunto Pyydettynä lausuntona Savonlinnan kaupunki toteaa seuraavaa: 1. Savonlinna nimettävä
LisätiedotEduskunnan pikkuparlamentti, Arkadiankatu 3, kh Tervaleppä. Lilla parlamentet, Arkadiagatan 3, mr Tervaleppä
SAARISTOASIAIN NEUVOTTELUKUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2016 SKÄRGÅRDSDELEGATIONEN PROTOKOLL 4/2016 Aika: Keskiviikko 9.11.2016 klo 14.15-16.45 Tid: Onsdagen 9.11.2016 KL 14.15-16.45 Paikka: Plats: Eduskunnan pikkuparlamentti,
LisätiedotRuotsin- ja kaksikieliset kunnat. Taustaatietoa
Ruotsin- ja kaksikieliset kunnat Taustaatietoa 2008 2017 Suomen kaksi- ja ruotsinkieliset kunnat 2017 Suomen kunnista 49 on kaksi- tai ruotsinkielisiä. Suomessa on yhteensä 311 kuntaa. Ruotsinkielisiä
LisätiedotMuun toimielimen kokoukset pidetään toimielimen päättäminä aikoina.
145 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Kuntalain 58.2 :n mukaan muut toimielimet kuin valtuusto on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on läsnä. Hallintosäännön 4 :n mukaan kunnanhallitus
LisätiedotValtionosuusjärjestelmän uudistaminen
Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen 21.1.2014 Hallitusohjelma Valtionosuusjärjestelmä uudistetaan osana kuntarakenneuudistusta. Järjestelmää yksinkertaistetaan ja selkeytetään. Järjestelmän kannustavuutta
LisätiedotSAARISTOASIAIN NEUVOTTELUKUNTA ESITYSLISTA 2/2016 SKÄRGÅRDSDELEGATIONEN FÖREDRAGNINGSLISTA 2/2016
SAARISTOASIAIN NEUVOTTELUKUNTA ESITYSLISTA 2/2016 SKÄRGÅRDSDELEGATIONEN FÖREDRAGNINGSLISTA 2/2016 Aika: Keskiviikko 10.8.2016 klo 07.30-09.00 (kesäkokous alkaa 9.8.) Tid: Onsdagen 10.8.2016 klo 07.30-09.00
LisätiedotSaaristotoimikunta 29.04.2014 PÖYTÄKIRJA 2/2014
Saaristotoimikunta 29.04.2014 PÖYTÄKIRJA 2/2014 13 Kokouksen avaus 14 Laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 15 16 Kokouksen työjärjestyksen hyväksyminen 17 Kemiönsaaren ajankohtaiset asiat 18 Saaristoliikenteen
LisätiedotUUDENMAAN 4. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN LUONNOKSEN LAUSUNNONANTAJAT
UUDENMAAN 4. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN LUONNOKSEN LAUSUNNONANTAJAT Näilta tahoilta on pyydetty lausuntoa 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta. Lausuntoaikaa on 20.3.2015 saakka. Uudenmaan Jäsenkunnat Askolan
LisätiedotLaki saariston kehityksen edistämisestä 26.6.1981/494; sisältää säännökset mm:
Laki saariston kehityksen edistämisestä 26.6.1981/494; sisältää säännökset mm: - Saariston käsite - Peruspalvelut - Saaristokuntien ja saaristo-osakuntien määräämisen perusteet - Taloudellinen asema -
LisätiedotSipoon kunnan lausunto valtionosuusjärjestelmän uudistamisesta. Johdanto
Valtiovarainministeriö Kunta- ja aluehallinto-osasto PL 28 00023 VALTIONEUVOSTO Sipoon kunnan lausunto valtionosuusjärjestelmän uudistamisesta Johdanto Valtionvarainministeriön kunta- ja aluehallinto-osasto
LisätiedotPohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme
TYÖTTÖMYYDEN KASVU HIDASTUU EDELLEEN Varsinais-Suomen työttömyysasteen kasvu on hiipunut tasaisesti jo noin vuoden ajan. Merkittävin tekijä työttömyyden kasvuvauhdin hidastumisessa on Vakka-Suomen valoisa
LisätiedotKeskiviikko klo Onsdagen KL
SAARISTOASI AI N NEUVOTTELUKUNTA SKÄRGÄRDSDELEGATIONEN PÖYTÄKIRJA 3/2016 PROTOKOLL 3/2016 Aika: Tid: Paikka: Plats: Läsnä: Närvarande: Keskiviikko 21.9.2016 klo 14.15-16.45 Onsdagen 21.9.2016 KL 14.15-16.45
LisätiedotPohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi
TYÖLLISYYSKEHITYS VAROVAISEN POSITIIVISTA Varsinais-Suomen työllisyystilanne on kuluvan syksyn aikana kehittynyt hiljalleen positiivisempaan suuntaan. Maakunnan työttömyysaste laski lokakuussa koko maan
LisätiedotPohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi
Vakka-Suomen Työllisyystilanne valoisa Vakka-Suomen työttömyysaste laski merkittävästi tammikuussa. Tämä johtui erityisesti myönteisestä työllisyyskehityksestä Uudessakaupungissa, jossa työttömyysaste
LisätiedotValtakunnallista kehittämistehtävää hoitavan yleisen kirjaston toimialueena
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Johtaja 26.9.2017 Hannu Sulin OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN ASETUS YLEISISTÄ KIRJASTOISTA 1 Asetuksen sisältö Yleistä Yleisistä kirjastoista annetussa laissa (1492/2016)
LisätiedotKilpailukykysopimuksen ja budjettiriihen vaikutukset kunnan tuloihin ja budjetointiin
Kilpailukykysopimuksen ja budjettiriihen vaikutukset kunnan tuloihin ja budjetointiin 2017 20.9.2016 Kehittämispäällikkö Sanna Lehtonen Sanna.Lehtonen@kuntaliitto.fi p. 050-575 9090 Valtion talousarvioesitys
LisätiedotValtioneuvoston asetus sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeiden valtionavustuksista vuosina
1(5) LUONNOS 11.10.2019 Valtioneuvoston asetus sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeiden valtionavustuksista vuosina 2020 2023 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään valtionavustuslain
LisätiedotKuntajohdon seminaari Mikkelissä
Kuntajohdon seminaari Mikkelissä 8.6.2016 Elli Aaltonen ylijohtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintovirasto 2.6.2016 1 Strategiset painopisteet ja yhteiset toimintatavat 2 Itä-Suomen
LisätiedotPirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014
Pirkanmaa Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Puolen miljoonan asukkaan raja ylittyi marraskuussa
LisätiedotMAHDOLLISUUKSIA HORISONTISSA saariston vetovoimainen tulevaisuus
Saaristoasiain neuvottelukunnan tavoitteet tulevalle hallituskaudelle MAHDOLLISUUKSIA HORISONTISSA saariston vetovoimainen tulevaisuus Vettä on Suomen kaikissa kunnissa ja saariakin on lähes kaikissa kunnissa.
LisätiedotKulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx
1(5) Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa Keskisuurilla kaupungeilla tarkoitetaan muistiossa kahta asiaa: niiden väkilukua sekä niiden epävirallista asemaa maakunnan keskuksena. Poikkeus
LisätiedotJULKISEN HALLINNON TIETOHALLINNON NEUVOTTELUKUNNAN ASETTAMINEN
VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Neuvotteleva virkamies VM/2673/00.01.00.00/2018 Heikki Talkkari 10.1.2019 VM210:00/2018 LUONNOS JULKISEN HALLINNON TIETOHALLINNON NEUVOTTELUKUNNAN ASETTAMINEN 1.
LisätiedotTekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014
Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014 Lähteet: Tekes, Pohjois-Savon ELY-keskus ja Finnvera 4.1.2016 Tekes:n ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen)
LisätiedotIlman kiinteää tieyhteyttä olevat pysyvästi asutut
Elina Auri Ilman kiinteää tieyhteyttä olevat pysyvästi asutut saaret Saaristoasian neuvottelukunta Työ- ja elinkeinoministeriö 1 SISÄLLYSLUETTELO Tiivistelmä 4 1. Johdanto 8 1.1 Selvityksen lähtökohdat
LisätiedotIlman kiinteää tieyhteyttä olevat pysyvästi asutut saaret
Ilman kiinteää tieyhteyttä olevat pysyvästi asutut saaret Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Alueiden kehittäminen 26/2010 Elina auri Ilman kiinteää tieyhteyttä olevat pysyvästi asutut saaret Työ-
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014. 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön
LisätiedotKESKI-SUOMEN KUNTIEN TALOUS
KESKI-SUOMEN KUNTIEN TALOUS Kuntaliiton maakuntakierros ja Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari, 26.8.2014 Jyväskylä Maakuntasuunnittelija Kirsi Mukkala 1 Miltä vuosi 2013 näytti kuntien tilinpäätösten
LisätiedotLiite / Bilaga. Lausuntokierroksen jakelu / Sändlista för begäran om utlåtande. Kunnat Kommuner Gieldat. Akaa Alajärvi Asikkala Askola Aura
Liite / Bilaga Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi / Uppdaterande inventering av nationellt värdefulla landskapsområden Lausuntokierroksen jakelu / Sändlista för begäran
LisätiedotPirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013
Pirkanmaa Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Yli 9 prosenttia Suomen väestöstä asuu Pirkanmaalla,
LisätiedotJyväskylän kaupungin tervehdys
Jyväskylän kaupungin tervehdys Kunta- ja palvelurakenneseminaari 18.10.05 Paviljonki Kuntien vuosikatteet maakunnittain vuosina 2003-2004, euroa/asukas Uusimaa Itä-Uusimaa Pirkanmaa Satakunta Pohjois-Pohjanmaa
LisätiedotAsuntomarkkinoiden tilanne OKL:n lähdön jälkeen
SAVONLINNAN KAUPUNKI MUISTIO 1(8) Maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen Asuntomarkkinoiden tilanne OKL:n lähdön jälkeen Savonlinnan opiskelija-asunnot Oy Opettajakoulutuksen lähtö Savonlinnasta
LisätiedotVÄESTÖKATSAUS elokuu 2016
VÄESTÖKATSAUS elokuu 2016 Ennakkoväkiluku 174 113 Muutos 8 kk -597 Hämeen parasta kehittämistä! Henkilöä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku elokuun lopussa oli 174 113. Kahdeksan kuukauden aikana eli vuoden
LisätiedotMaksuunpantua kunnallisveroa vastaavien verotettavien tulojen muutos , %
Maksuunpantua kunnallisveroa vastaavien verotettavien tulojen muutos 2014-15, % Koko maa keskimäärin +1,2 % pienimmät: suurimmat: Kökar -8,1 Geta 10,6 Merijärvi -6,3 Kustavi 6,2 Kyyjärvi -6,3 Jomala 5,1
LisätiedotSATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa)
SATAKUNTA NYT JA KOHTA Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa) VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 25.10.2013 S I S Ä L T Ö 1. MITEN MEILLÄ MENEE SATAKUNNASSA?
LisätiedotVÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016
VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016 Ennakkoväkiluku 173 922 Muutos 9 kk -788 Hämeen parasta kehittämistä! Henkilöä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku syyskuun lopussa oli 173 922. Yhdeksän kuukauden aikana eli vuoden
LisätiedotMaakuntien soten ja pelastustoimen rahoituslaskelmat
Maakuntien soten ja pelastustoimen rahoituslaskelmat Sosiaali ja terveysvaliokunnan infotilaisuus 8.3.2017 Antti Väisänen, STM 1 8.3.2017 Maakuntien rahoitus 1 (1/2) Valtio rahoittaa maakuntien toiminnan.
LisätiedotTyöttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain
Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Yleisimmät akavalaistutkinnot 2014/9 ja 2015/9 Ekonomisti Heikki Taulu Koko maa -1000 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000 8000 6271 678 6949 3597 798 4395 2848
LisätiedotTyöttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain
Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Yleisimmät akavalaistutkinnot 2014/6 ja 2015/6 Ekonomisti Heikki Taulu Koko maa 6255 696 6951 3602 860 4462 3621 482 4103 2632 340 2972 2289 306 2595 2103 460 2563
LisätiedotLuonnos jl mmm K U T S U. Saaristo-, rannikko- ja vesistöalueiden seminaari , Turku SAARISTOPOLITIIKAN 70 - VUOTISJUHLASEMINAARI
Luonnos 26.1.2018 jl mmm K U T S U Saaristo-, rannikko- ja vesistöalueiden seminaari 4. 5.6.2018, Turku SAARISTOPOLITIIKAN 70 - VUOTISJUHLASEMINAARI SAARISTOASIAIN NEUVOTTELUKUNNAN 50-VUOTISJUHLASEMINAARI
LisätiedotLIITE 8. Luonnos 12.1.2010 K U T S U. Saaristo-, rannikko- ja vesistöalueiden seminaari 7. 8.6.2010, Länsi-Turunmaa
LIITE 8. Luonnos 12.1.2010 K U T S U Saaristo-, rannikko- ja vesistöalueiden seminaari 7. 8.6.2010, Länsi-Turunmaa Saaristo-, rannikko- ja vesistöalueiden seminaari Länsi-Turunmaalla Aika Paikka Järjestäjät
LisätiedotMaakunta- ja sote-uudistus
Maakunta- ja sote-uudistus Maakuntatalous ja kuntatalous Kunta-asiantuntija Jaana Koskela 26.5.2018 Maakuntatalous mistä rahoitus? Valtio rahoittaa maakuntien toiminnan ja ohjaa maakuntien taloudenpitoa.
LisätiedotEtelä-Savon maakuntatilaisuus
Etelä-Savon maakuntatilaisuus 11.5.2016 Etelä-Savon maakuntatalous Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset Aineistot: www.kunnat.net/maakuntatilaisuudet Etelä-Savon maakuntatalous Etelä-Savon
LisätiedotSavon ilmasto-ohjelma
Savon ilmasto-ohjelma Kuntien ilmastokampanjan seminaari 15.11.2011 Anne Saari 1 Kansainvälinen ilmastopolitiikka Kioton sopimus 16.2.2005, v. 2012 jälkeen? Durbanin ilmastokokous 28.11. 9.12.2011 EU 2008:
LisätiedotKUNTIEN HARKINNANVARAISEN VALTIONOSUUDEN KOROTUKSEN HAKE- MINEN VUONNA 2019
KIRJE VM/864/02.02.06.01/2019 1 (3) 10.5.2019 Kunnan- ja kaupunginhallituksille KUNTIEN HARKINNANVARAISEN VALTIONOSUUDEN KOROTUKSEN HAKE- MINEN VUONNA 2019 Kunnan valtionosuutta voidaan kunnan peruspalvelujen
LisätiedotKirje 26.05.2016. Ammatillisen koulutuksen järjestäjärakenteen kehittämisohjelma
Kirje OKM/41/592/2016 26.05.2016 Jakelussa mainituille Viite Asia Ammatillisen koulutuksen järjestäjärakenteen kehittämisohjelma 1. Johdanto Osana pääministeri Juha Sipilän hallituksen strategista hallitusohjelmaa,
LisätiedotKESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN MYÖNTÄMISVALTUUKSIEN JAKO VUONNA 2016
TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Päätösehdotus Liite 2 Yritys- ja alueosasto 10.3.2016 Jakelussa mainituille KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN MYÖNTÄMISVALTUUKSIEN JAKO VUONNA
LisätiedotPeterzens Boat House, Parattulan rantatie 16, Kustavi Peterzens Boat House,Parattulan Rantatie 16, Gustavs
SAARISTOASIAIN NEUVOTTELUKUNTA PÖYTÄKIRJA 2/2016 SKÄRGÅRDSDELEGATIONEN PROTOKOLL 2/2016 Aika: Keskiviikko 10.8.2016 klo 07.30-09.00 (kesäkokous alkaa 9.8.) Tid: Onsdagen 10.8.2016 klo 07.30-09.00 (sommarmötet
LisätiedotToisen asteen ammatillinen koulutus - rahoitusjärjestelmän uudistaminen - opiskelijamäärät. Opetusministeri Kiurun tiedotustilaisuus 27.6.
Toisen asteen ammatillinen koulutus - rahoitusjärjestelmän uudistaminen - opiskelijamäärät Opetusministeri Kiurun tiedotustilaisuus 27.6.2013 Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärien sopeuttaminen
LisätiedotVARSINAIS-SUOMEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUKSEN POLIITTINEN OHJAUSRYHMÄ
VARSINAIS-SUOMEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUKSEN POLIITTINEN OHJAUSRYHMÄ aika Maanantai 19.12.2016 klo 14.05 15.33 paikka Varsinais-Suomen liitto (Ratapihankatu 36, Turku), nh. Tammi läsnäolijat Pöytäkirjan
LisätiedotALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA
ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 14.10.2014 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota - Argentiinalainen
LisätiedotLomautukset lisäsivät Etelä-Savossa työttömien määrää. Työllisyyskatsaus, marraskuu klo 9.00
NÄKYMIÄ JOULUKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Lomautukset lisäsivät Etelä-Savossa työttömien määrää Työllisyyskatsaus, marraskuu 2014 23.12.2014 klo 9.00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli marraskuun
LisätiedotKESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ SUOMEN RAKENNERAHASTO-OHJEL- MAN MYÖNTÄMISVALTUUKSIEN JAKO VUONNA 2019
TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Päätösehdotus Liite 2 Alueet ja kasvupalvelut -osasto 31.1.2019 Jakelussa mainituille KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 SUOMEN RAKENNERAHASTO-OHJEL- MAN MYÖNTÄMISVALTUUKSIEN
LisätiedotMaakuntauudistuksen valmistelu Etelä-Savossa. Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen
Maakuntauudistuksen valmistelu Etelä-Savossa Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen 19.4.2016 Maakunnan tilanne Maakunnan kunnat ovat antaneet lausuntonsa hallituksen marraskuisiin linjauksiin helmikuussa 2016:
Lisätiedot1994 vp - HE 187 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
1994 vp - HE 187 Hallituksen esitys EduskunnaJJe laiksi valtionosuutta saavista liikunnan koulutuskeskuksista annetun lain 9 ja 21 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan
LisätiedotSaaristo-, rannikko- ja vesistöalueiden seminaari
KUTSU Saaristo-, rannikko- ja vesistöalueiden seminaari 6. 7.6.2011, Maalahti Aika Seminaari alkaa maanantaina 6.6.2011 klo 12.00 ja päättyy tiistaina 7.6.2011 klo 12.00 Paikka Ensimmäisenä päivänä Petalaxin
LisätiedotAjankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012
Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Itä-Suomen EAKR-ohjelman painopisteet PK:n strategian ja POKATin sisältö EAKR-ohjelman toteuttaminen
LisätiedotMerialuesuunnittelun lainsäädäntö
Merialuesuunnittelun lainsäädäntö Ajankohtaista merialuesuunnittelussa Ympäristöministeriön Pankkisali 11.11.2016 Neuvotteleva virkamies Tiina Tihlman Merialuesuunnitteludirektiivi 2014/89/EU Edistää merialueiden
LisätiedotOmaehtoisen koulutuksen työttömyysturvalla aloittaneita Etelä- Savossa tänä vuonna jo lähes 700. Työllisyyskatsaus, syyskuu 2012 23.10.2012 klo 9.
NÄKYMIÄ LOKAKUU 2012 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Omaehtoisen koulutuksen työttömyysturvalla aloittaneita Etelä- Savossa tänä vuonna jo lähes 700 Työllisyyskatsaus, syyskuu 2012 23.10.2012 klo 9.00 Omaehtoisen
LisätiedotHallituksen esitys rahoitus- ja valtionosuusperusteiden tarkistamiseksi vuonna 2006
1 Kainuun maakunta -kuntayhtymä Hallituksen esitys rahoitus- ja valtionosuusperusteiden tarkistamiseksi vuonna 2006 Annettu 22.6.2005 Kuntien rahoitus- ja valtionosuusuudistusta pohtinut työryhmä jätti
LisätiedotPerusopetuksen opetusryhmäkoko 2013
Perusopetuksen opetusryhmäkoko 2013 Taustaa Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt valtionavustusta opetusryhmien pienentämiseksi vuodesta 2010 lähtien. Vuosina 2013 ja 2014 myönnettävä summa on kasvanut
LisätiedotTutkimus kuntien kiinteistöpalveluista. Yhteenveto tutkimuksen tuloksista
Tutkimus kuntien kiinteistöpalveluista Yhteenveto tutkimuksen tuloksista 29.5.2013 Tutkimusasetelma Aula Research Oy toteutti kuntavaikuttajien parissa kyselytutkimuksen kuntien kiinteistöpalveluista Tutkimuksen
LisätiedotTyöllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu - Missä mennään TYP?
Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu - Missä mennään TYP? Työllisyysseminaari, Kuntamarkkinat 9.9.2015 Erityisasiantuntija Tommi Eskonen Työllistymistä edistävällä monialainen yhteispalvelu
LisätiedotKuntien talous maakuntauudistuksen jälkeen
Kuntien talous maakuntauudistuksen jälkeen Pohjanmaan maakuntatilaisuus Vaasa 12.5.2017 Ilari Soosalu Johtaja, kuntatalous Suomen Kuntaliitto Sisältö Mitä muutoksia kuntien talouteen mk-uudistus on tuomassa?
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2014. 441/2014 Valtioneuvoston asetus. Saimaan luonnonsuojelualueista
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2014 441/2014 Valtioneuvoston asetus Saimaan luonnonsuojelualueista Annettu Helsingissä 5 päivänä kesäkuuta 2014 Valtioneuvoston päätöksen
LisätiedotMaakunnan litto euroa. TVÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Alueiden kehittämisyksikkö _
TVÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Alueiden kehittämisyksikkö _ Päätös 18.2.2010 Jakelussa mainituile OHJELMIIN SITOMATTOMAN MAAKUNNAN KEHITTÄMISRAHAN ALUEELINEN JAKO VUONNA 2010 Valtioneuvosto on tänään, asian
LisätiedotMaakuntakierros Kari Nenonen varatoimitusjohtaja
Maakuntakierros 2011 Satakunta 2.11.2011, Harjavalta Kari Nenonen varatoimitusjohtaja Suomen Kuntaliiton yksiköt Kuntatalous Lakiasiat Alue- ja elinkeinokehitys Toimitusjohtaja Varatoimitusjohtajat Opetus
LisätiedotTyöttömät* koulutusasteen mukaan ELY-keskuksittain
Työttömät* koulutusasteen mukaan ELY-keskuksittain 2/12 215/12 Ekonomisti Heikki Taulu 45 4 35 25 Työttömien määrän suhteelliset muutokset koulutustason mukaan, koko maa Tutkijakoulutus 15 5 2/12 3/12
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta /2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta 2014 517/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen
LisätiedotVäestö- ja muuttoliiketietoja Etelä-Savosta ja alueen kunnista. Tietopaketti kuntavaaliehdokkaille
Väestö- ja muuttoliiketietoja Etelä-Savosta ja alueen kunnista Tietopaketti kuntavaaliehdokkaille Sisältö Väkiluvun kehitys (maakunta, kunnat) Väestöennuste 2015-2040 (maakunta, kunnat) Ikärakenne ja ennuste
LisätiedotKunta- Asuinrak_y ID Nimi
SaariluetteloSelvitys vapaa-ajan asumissaarista - TEM1.4.2011 LIITE 21 (298) ILMAN KIINTEÄÄ TIEYHTEYTTÄ OLEVAT VAPAA-AJAN ASUMISSAARET Dimenteq Oy, Saaristoasiain neuvottelukunta 1.4.2011. 122 747 Åland
LisätiedotELY- Laajakaista- hankkeet
ELY- Laajakaista- hankkeet 15.5.2013 Antero Kauppinen, laajakaista-asiantuntija Pohjois-Savon ELY- keskus maaseutu 15.5.2013 Tavoite Laajakaistatukilain mukainen EU tuki n. 24,6 milj. euroa saatava myönnettyä
LisätiedotNuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, joulukuu 2014. Tutkija Linnea Alho Uudenmaan ELY-keskus
Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, joulukuu 2014 Tutkija Linnea Alho Uudenmaan ELY-keskus 1 Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan
LisätiedotKunnanhallitus Kunnanvaltuusto Lausunto kuntarakennelakiluonnoksesta. Khall
Kunnanhallitus 63 20.02.2013 Kunnanvaltuusto 27 20.02.2013 Lausunto kuntarakennelakiluonnoksesta Khall 20.02.2013 63 Iltakoulu 18.2.2013: Valtiovarainministeriö on lähestynyt kuntia 22.11.2012 päivätyllä
LisätiedotIlmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016
Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1 kevät 2016 Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Uusimaa 4968 6690 11658 593 753 1346 5561 7443 13004 Varsinais- 1333 1974 3307 104 104 208 1437
LisätiedotSAARISTOASIAIN NEUVOTTELUKUNTA SAARISTOASIAIN NEUVOTTELUKUNNAN TOIMINTAKERTOMUS 2013
SAARISTOASIAIN NEUVOTTELUKUNTA SAARISTOASIAIN NEUVOTTELUKUNNAN TOIMINTAKERTOMUS 2013 Työ- ja elinkeinoministeriö 12.8.2014 1 TOIMINTAKERTOMUS 2013 SISÄLTÖ 1 NEUVOTTELUKUNNAN KOKOONPANO JA KOKOUKSET...
LisätiedotSaaristotoimikunta PÖYTÄKIRJA 2/2019
Saaristotoimikunta 6.3.2019 PÖYTÄKIRJA 2/2019 14 Kokouksen avaus 15 Laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 16 Kokouksen työjärjestyksen hyväksyminen 17 Pöytäkirjantarkastus 18 Saaristomeren alueen
LisätiedotTIETOISKU 7.5.2014 VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA
VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA Yli kaksi kolmasosaa Varsinais-Suomen vuonna 2013 saamasta muuttovoitosta oli peräisin maahanmuutosta. Maakuntaan ulkomailta muuttaneista puolestaan
LisätiedotPohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Kanta-Häme. Varsinais-Suomi
TYÖTTÖMYYDEN KASVU KIIHTYI TOUKOKUUSSA Varsinais-Suomen työttömyyden kasvu nousi toukokuussa selvästi viime kuukausia korkeammalle tasolle. Työttömyyden kasvun pieneneminen onkin ollut varsin hidasta.
LisätiedotSISÄLLYS. N:o 1175. Valtioneuvoston päätös. saaristokunnista ja muiden kuntien saaristo-osista, joihin sovelletaan saaristokuntaa
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1999 Julkaistu Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 1999 N:o 1175 1180 SISÄLLYS N:o Sivu 1175 Valtioneuvoston päätös saaristokunnista ja muiden kuntien saaristo-osista, joihin sovelletaan
LisätiedotOIKEUSMINISTERIÖN ASETUS OIKEUSAPUPIIREISTÄ SEKÄ OIKEUSAPUTOIMISTOJEN TOIMIPAIKOISTA JA EDUNVALVONTA-ALUEISTA
LUONNOS 12.4.2013 OIKEUSMINISTERIÖN ASETUS OIKEUSAPUPIIREISTÄ SEKÄ OIKEUSAPUTOIMISTOJEN TOIMIPAIKOISTA JA EDUNVALVONTA-ALUEISTA 1 Yleistä Valtion oikeusaputoimistoista annetun lain (258/2002) 2 :n mukaan
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013. 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus. radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta Annettu Helsingissä 15 päivänä elokuuta 2013
LisätiedotTurun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016
Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016 Helsinki 7 225 Vantaa 4 365 Espoo 4 239 Tampere 3 090 Oulu 1 867 Turku 1 687 Jyväskylä 1 392 Kuopio 882 Lahti 621 Järvenpää
LisätiedotSaaristo-, rannikko- ja vesistöalueiden seminaari
KUTSU Saaristo-, rannikko- ja vesistöalueiden seminaari 3. 4.6.2013, Porvoo Aika Seminaari alkaa maanantaina 3.6.2013 klo 12.00 ja päättyy tiistaina 4.6.2013 klo 12.00 Paikka Taidetehdas, Läntinen Aleksanterinkatu
LisätiedotHoitoonpääsy terveyskeskuksissa
Hoitoonpääsy terveyskeskuksissa Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille lokakuu 2009 10.12.2009 Tieto/PATI 1 Tiedonkeruu syksyllä 2009 Hoitotakuukysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille toteutettiin
LisätiedotMaakuntien yhteistyöryhmät & ALKU uudistus ja uusi laki alueiden kehittämisestä. Työ- ja elinkeinoministeriö
Maakuntien yhteistyöryhmät & ALKU uudistus ja uusi laki alueiden kehittämisestä Työ- ja elinkeinoministeriö ALKU uudistus ja maakunnan yhteistyöryhmät ALKU uudistuksessa MYR:lle ei tullut erityisiä uusia
LisätiedotHAILUODON KUNTA Kunnanhallitus KOKOUSKUTSU 14/07. Kokousaika: Maanantai 1.10.2007 klo 18.30
HAILUODON KUNTA KOKOUSKUTSU 14/07 Kokousaika: Maanantai 1.10.2007 klo 18.30 Kokouspaikka: Kunnantoimisto, johtokeskus Käsiteltävät asiat: 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 2 Pöytäkirjantarkastajien
LisätiedotMaakuntien ja kuntien rahoitus sote- ja maakuntauudistuksen jälkeen Kymenlaakson Liitto
Maakuntien ja kuntien rahoitus sote- ja maakuntauudistuksen jälkeen Kymenlaakson Liitto 2 3 4 5 VM/KAO PÄIVITETTY 21.12.2016 Kuntien talouden tasapainotilan muutos ja sen laskennallinen paine kunnallisveroprosenttiin
LisätiedotSAARISTOASIAIN NEUVOTTELUKUNNAN TOIMINTAKERTOMUS 2016
Saaristoasiain neuvottelukunta Luonnos 12.5.2017/jl mmm sank SAARISTOASIAIN NEUVOTTELUKUNNAN TOIMINTAKERTOMUS 2016 Maa- ja metsätalousministeriö 7.5.2017 1 Toimintakertomus 2016 Sisältö Sisällysluettelo
LisätiedotLyhyt katsaus VELMUn vuoteen 2013 Markku Viitasalo & VELMU-konsortio
Lyhyt katsaus VELMUn vuoteen 2013 Markku Viitasalo & VELMU-konsortio M. Viitasalo Kuva Mia Välimäki, RKTL 2013 M. Viitasalo; VELMU-seminaari 11.12.13 VELMU etenee hienosti Vuosi 2013 oli menestyksekäs
LisätiedotKuntatalouden haasteet ja sivistystoimi
Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi Valkoinen sali 15.11.2011 Matti Väisänen OKM / Hallinto- ja budjettiyksikkö Hallitusohjelma: Hallitus rakentaa kehyspäätöksensä siten, että hallitusohjelmaan kirjatut
LisätiedotEtelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010
Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 1 Aluehallinto uudistui 1.1.2010 Valtion aluehallinnon viranomaisten rooleja, tehtäviä,
Lisätiedot