SAARISTOASIAIN NEUVOTTELUKUNTA SAARISTOASIAIN NEUVOTTELUKUNNAN TOIMINTAKERTOMUS 2013

Transkriptio

1 SAARISTOASIAIN NEUVOTTELUKUNTA SAARISTOASIAIN NEUVOTTELUKUNNAN TOIMINTAKERTOMUS 2013 Työ- ja elinkeinoministeriö

2 TOIMINTAKERTOMUS 2013 SISÄLTÖ 1 NEUVOTTELUKUNNAN KOKOONPANO JA KOKOUKSET TOIMINTAYMPÄRISTÖ... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 3 KÄSITELTYJÄ ASIOITA

3 1. SAARISTOASIAIN NEUVOTTELUKUNNAN KOKOONPANO JA KOKOUKSET Neuvottelukunnan toiminta perustuu saaristolakiin (494/81,1138/93) ja asetukseen saaristoasiain neuvottelukunnasta (387/87, 1316/93). Saaristolaki ei koske itsehallinnon omaavaa Ahvenanmaata, mutta saaristojärjestelmä pyrkii aktiiviseen saaristoyhteistyöhön Ahvenanmaan kanssa sekä kansallisessa että EU-politiikassa. Valtioneuvosto nimeää saaristoasiain neuvottelukunnan puheenjohtajan ja jäsenet määräajaksi, yleensä vaalikaudeksi. Neuvottelukunta toimi työ- ja elinkeinoministeriön yhteydessä ja ohjauksessa. Pääsihteeri oli ministeriön aluekehitysosaston tehtävään osoittama, valtioneuvoston pääsihteeriksi nimeämä virkamies. Aluekehitysosasto antoi tarpeellisen hallinnollisen tuen ja ohjauksen neuvottelukunnan työlle. Keväällä 2011 pidettyjen eduskuntavaalien jälkeen uusi neuvottelukunta nimettiin syksyllä 2011 valtioneuvoston päätöksellä Vuoden 2013 kokoukset (8) ja niihin osallistuminen olivat seuraavat (kokouksiin osallistumisten määrät on esitetty suluissa) 1.1 Neuvottelukunta Jäsen: Varajäsen: Puheenjohtaja: kansaned. Mikaela Nylander (7) kunnallisneuvos Bengt Backman (0) Porvoo Parainen Varapuheenjohtaja: kansaned. Anne-Mari Virolainen (2) ent. aluejohtaja Päivi Bärlund (1) Lieto Loviisa yrittäjä Jari Elomaa (2), Kotka kansanedustaja Markku Mäntymaa (2), Vaasa ent. palopääll. Raimo Hynninen (7) terveydenhoitaja Anja Kuuramaa (?) Kotka Enonkoski kuntoutusjoht. Tiina Johansson (3 ) käynn.-operaattori Kari Häggblom (2 ) Parainen Kaskinen toimistopääll. Marja-Leena merikapteeni Pasi Kortesuo (0) Leppänen (6), Lappeenranta Salla maanviljelijä Esko Mielikäinen, (8) maaseutuyrittäjä Tarja Tornio (0) Savonlinna Asikkala hallintopäällikkö Tomy Wass (7) toimistosiht. Helena Helin-Kautto (1) Kemiönsaari Jyväskylä meribiologi Marko Reinikainen (3) arkkitehti Maisa Siirala (6) Raasepori Espoo ensiapukouluttaja Pirkko Häli (0) merianalyytikko Jere Riikonen (6) Kokkola Porvoo 3

4 kunnanjohtaja Christian Brander (7) kasvatustiet. maisteri Denise Lindh (0) Parainen Loviisa 1.3 Sihteeristö Pääsihteeri oli neuvotteleva virkamies Jorma Leppänen, (8), työ- ja elinkeinoministeriöstä. Neuvottelukunnan työhön TEM antoi myös osan erikoissuunnittelija Vuokko Keräsen työpanoksesta. Sihteerit/yhteyshenkilöt: kunnanjohtaja Seppo Ruhanen, (6) talousjohtaja Klas Nyström (1) Järvi-Suomen kunnat Merisaariston kunnat neuvott.virkamies Tiina Tihlman, (2) hydrologi Esko Kuusisto, (6) Ympäristöministeriö Suomen Ympäristökeskus ylitarkastaja Timo Halonen, (3) kehittämispäällikkö Jouni Aarnio (2) Maa- ja metsätalousministeriö Metsähallitus hallitusneuvos Pekka Kouhia, (3) puheenjohtaja Juha Nyberg, (5) Liikenne- ja viestintäministeriö Suomen Matkustajalaivayhdistys saaristoasiamies Tapio Penttilä (5) toimistopäällikkö Juha Savisaari (4) Maakunnan Liitot Puolustusministeriö erityisasiantuntija Christel Åström (2) Suomen Kuntaliitto Kunnanjohtaja Mikko Ollikainen (4) Merisaariston kunnat kunnanjohtaja Jorma Turunen (5) aluekehityspäällikkö Hilkka Laine (1) Järvi-Suomen kunnat Maakunnan Liitot maailmanperintökoordinaattori Susanna Lindeman (1) Metsähallitus Asiantuntijat: kunnanjohtaja John Wrede (2), Ahvenanmaan maakuntahallitus kehitysjohtaja Jukka Mäkitalo, (2), TEM ohjelmasihteeri Vuokko Keränen (8), TEM. Lisäksi kokouksiin osallistuivat tapauskohtaisesti kutsuttuina asiantuntijoina (luku jäljessä, jos useammin kuin kerran) Olessa Manner, Jukka Mäkitalo, TEM; Taina Susiluoto, TEM; Petteri Backman, TV-Veneilyohjelmien tekijä (2); Petteri Saario, DocArt, TV-Dokumentaristi; Lasse Lecklin; Jarmo Nieminen, Helsingin kaupunginvaltuutettu, tietokirjailija (2); Elina Siltanen, Helsingin kaupunki; Sanna Antman, FCG; Pasi Nurkka, venäjäasiantuntija Analysointikeskus TAK; Kuisma Reinikainen, saaristorakentaminen, FCG; Mikko Nisula, Sosiaalisen median saaritorit; Tom Kaisla, saaristoyrittäjä Helsingistä; Jaana Ahlbäck, TEM; Kimmo Riusala, Pohjanmaan Liitto; Hanna- Mari Urjankangas, valtiontukialueet, TEM; Harry Berg, rantarakentaminen, YM; Matti Oinas, henkirjoittaja, Rovaniemen miastraatti; Tomi Suomalainen, senaattikiinteistöt Oy; Sirpa Vanhala, V-S ELY-Keskus Neuvottelukunnalla oli vuonna kokousta. Kokoukset pidettiin eduskunnassa Helsingissä lukuun ottamatta Santahaminassa pidettyä kokousta ja Mustasaaressa pidettyä kesäkokousta. 4

5 Pääsihteeri on vuoden 2013 aikana mm a) osallistunut RKTLn talvitapahtumaan (Madekeitto) RKTL:ssä Viikissä. b) ollut kuultavana liikennepoliittisesta selonteosta eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnassa. c) esitellyt saaristopoliittisen toimenpideohjelman toteutumista aluepolitiikan ja rakennepolitiikan neuvottelukunnalle ARNElle. d) osallistunut Merilaulukilpailun tuomariston työhön Kotkassa. Laulukilpailun voitti tällä kertaa xxxxxxxxxalma Sipilän säveltämä ja sanoittama laulu xxxxxxxx Pilvet ovat valtameriä. Kappaleiden sanoitusten osalta ei päästy aivan sankn esittämiin ja kilpailusääntöihin kirjattuihin tavoitteisiin saariston arkielämän, mökkeilyn ja matkailun monipuolisesta kuvaamisesta. e) osallistunut saaristo-osakunta Juuan mökkiläistapahtumaan Paalasmaan lossisaarella (1300 osanottajaa) käyttäen siellä puheenvuoron kunnanjohtajan ohella. Tilaisuus oli jälleen kerran maan suurin mökkiläistapahtuma. f) osallistunut Kotkan kaupungin tilaisuuteen Helsingin Silakkamarkkinoilla g) osallistunut TEMn edustajana Council Of Baltic Sea Statesyhteistyön meripolitiikka työryhmän kokoukseen Ulkoministeriössä. h) osallistunut TEM:n uutta EU-ohjelmakautta koskevaan seminaariin Säätytalolla. Tilaisuudessa EUn edustajat esittelivät EUn lähtökohdat uuden ohjelmakauden suunnittelulle. Neuvottelukunnan työ- ja elinkeinoministeriöltä hakema toimintamääräraha maakunnan kehittämisrahasta vuodelle 2013 oli euroa. Päätöstä rahasta ei saatu toimintavuoden aikana. Toiminta rahoitettiin edellisten vuosien säästöillä. 2. TOIMINTAYMPÄRISTÖ Saaristoasiain neuvottelukunnan työ kohdistui saaristo-, meri- ja vesistöalueisiin koko maassa. Päähuomion sai valtioneuvoston asetuksessa saaristokunnista ja kuntien saaristo-osista määritelty saaristo. Suomi on suhteellisesti maailman suurin vesistömaa, Euroopan suurimpia saaristomaita, Euroopan suhteellisesti suurin veneilymaa ja Euroopan suhteellisesti suurin mökkeilymaa. Saaria (>puoli hehtaaria) on , merialuetta km², järviä (>hehtaari) , jokia 647 ja rantaviivaa km eli kahdeksan kertaa maapallon ympärysmitta. Monet asutuskeskuksetkin sijaitsevat saarilla. Lähes kaikissa maan kunnista on saaria. Osa-aikaisesti asuttuja ilman kiinteää tieyhteyttä olevia saaria on n Saaristo on laivaliikenteen, veneilyn, ammattikalastuksen, virkistyskalastuksen, vapaa-ajan asumisen, matkailun ja virkistystoimintojen tärkeä alue. Saaristo kuuluu maan tärkeimpiin luonnonsuojelualueisiin. Lukuisat valtion viranomaiset, kuten merenkulusta ja teistä vastaavat viranomaiset, puolustusvoimat, rajavartiolaitos, riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos ja kalatalousviranomaiset, merentutkimuksesta ja ympäristöstä vastaavaat viranomaiset sekä museovirasto toimivat meri- ja vesistöalueilla. Saaristo on tärkeä alue koko maalle. 5

6 Pysyvästi asuttuja saaria on Ahvenanmaa mukaan lukien 549, joista 25 sijaitsee Ahvenanmaalla. Saaret sijoittuvat 122 kuntaan, joista 15 sijaitsee Ahvenanmaalla. Valtioneuvoston asetus saaristokunnista ja kuntien saaristo-osista (1296/2011) annettiin vuosiksi Vuoden 2012 lopulla muutettiin tätä asetusta mm siten, että Kitee nimettiin alkaen uudeksi saaristo-osakunnaksi Kesälahden tilalle. Saaristokunnat ja saaristo-osakunnat, joita oli asetuksen mukaan yhteensä 46, edustavat suurimpia saaristoalueita maassa. Saaristokuntia olivat vuonna 2013 seuraavat 8 saaristokuntaa: Enonkoski, Puumala, Sulkava, Hailuoto, Kemiönsaari, Kustavi, Länsi-Turunmaa ja Maalahti. Saaristo-osakuntia olivat 2013 seuraavat 39 kuntaa: Joutsa, Jyväskylä, Kivijärvi, Kuhmoinen, Kuopio, Luhanka, Tervo, Kotka, Pyhtää, Ruokolahti, Taipalsaari, Parikkala, Hirvensalmi, Savonlinna, Mikkeli, Vaala, Juuka, Kesälahti, Lieksa, Liperi, Rääkkylä, Asikkala, Kaarina, Naantali, Salo, Taivassalo, Uusikaupunki, Helsinki, Inkoo, Loviisa, Porvoo, Raasepori, Sipoo, Luoto, Mustasaari, Närpiö ja Vöyri. Saaristolaki velvoittaa kaikkia viranomaisia huomioimaan saariston erityisaseman toiminnassaan. Saaristokunnat ja saaristo-osakunnat saavat mm. saaristolisää kuntien valtionosuuksissa. Saaristopäätöksellä on ollut vaikutusta saaristokuntien tukialue- ja EU:n tavoitealueasemaan sekä maatalouden tukiin. Saaristolain mukaan saaristoon katsotaan kuuluviksi paitsi sellaiset merialueen ja sisävesistöjen saaret, joihin ei ole kiinteää tieyhteyttä, myös kiinteän tieyhteyden saaria ja mantereen alueita, jotka ovat muutoin olosuhteiltaan saaristoon verrattavissa. Valtioneuvoston asetus saaristokunnista ja saaristo-osakunnista sisältää sekä sellaisia kuntia, jotka ovat kokonaan ilman kiinteää tieyhteyttä olevilla saarilla, että sellaisia kuntia, joissa on sellainen saaristo-oloja vastaava vesistöjen pilkkoma kuntarakenne, mikä vaikeuttaa kunnan palvelujen järjestämistä ja josta on muuta olennaista haittaa. 3 KÄSITELTYJÄ ASIOITA Pidetyissä kokouksissa käsiteltiin tai muutoin hoidettiin muun muassa seuraavia asioita: 3.1 Saaristopoliittinen toimenpideohjelma Saaristoasiain neuvottelukunta valmisteli 2012 saaristopoliittisen toimenpideohjelman vuosiksi Työ- ja elinkeinoministeriö hyväksyi ohjelman 26. kesäkuuta hallituksen hallinnon ja aluekehityksen työryhmän puollettua ohjelman hyväksymistä. 6

7 Toimenpideohjelman laatiminen sisältyi valtioneuvoston hyväksymiin valtakunnallisiin alueiden kehittämistavoitteisiin , jota toimenpideohjelma täydentää ja täsmentää. Ohjelman laadintaan osallistuivat saaristokunnat ja saaristo-osakunnat, maakunnan liitot, ministeriöt, ELY-Keskukset, ja järjestöt, joilta pyydettiin esityksiä ohjelmaan. Teknisenä apuna toimi Finnish Consulting Group FCG. Ohjelmaluonnosta käsiteltiin saaristopoliittisessa ohjelmaseminaarissa säätytalolla. Osanottajia oli 70. Toimenpideohjelmassa esitetään toimia liikenteen ja teleyhteyksien, elinkeinojen, asumisen, palvelujen sekä ympäristön-, luonnon- ja maisemansuojelun, kulttuurin ja turvallisuuden kehittämiseksi. Olemassa olevan ja uuden yrittäjyyden, tuotekehityksen, markkinoinnin ja yritysten ketjuttamisen avulla saaristo- ja vesistömatkailusta on tarkoitus saada eurooppalainen vetovoimatekijä talvisten jääkenttien hyödyntäminen mukaan lukien. Vapaa-ajan asuntojen käytölle luodaan edellytyksiä kehittämällä rakentamisen ohjausta sekä parantamalla mökkiläisten mahdollisuuksia saada ja kuntien mahdollisuuksia tuottaa mökkiläisten tarvitsemia palveluja. Saaristoon pyritään rakentamaan muun maan lailla nopeat kohtuuhintaiset tietoliikenneyhteydet mahdollisimman kattavasti. Saaristoliikenne turvataan periaatepäätöksen mukaan pitkiin sopimusaikoihin perustuvalla kilpailutuspolitiikalla tai valtion suorilla alushankinnoilla. Ikääntyneet yhteysalukset ja lautat pyritään uusimaan. Saaristo-, rannikko- ja vesistöalueiden merkittävälle työllistäjälle, meriklusterille, turvataan kilpailijamaihin verrattavat toimintaedellytykset. Kansallispuistoja ja luonnonsuojelualueita kehitetään maan ja alueiden vetovoimatekijöiksi. Valtion työpaikkavähennyksiä saaristossa pyritään korvaamaan mm siten, että puolustusvoimilta vapautuvat tilat ja maa-alueet saadaan viivytyksettä saaristoa hyödyttävään käyttöön Senaattikiinteistöt OY:n tähän tähtäävällä luovutuspolitiikalla. Edellytykset koko- ja osa-aikaisen etätyön, pendelöinnin ja asumisen yhdistämiselle turvataan. Kalan tarjonnalle lähiruokana ja elämyksenä luodaan edellytyksiä. Toimenpideohjelmaa toteutetaan valtion ja kuntien talousarviovarojen sekä EU:n ja muiden ohjelmien varojen antamissa rajoissa. Toimenpideohjelman tarkoitus on hyödyntää saaristoa, merta, järviä, jokia ja rantavyöhykettä aluekehitystekijöinä koko maassa. Saaristoasian neuvottelukunta antaa määräajoin hallituksen hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmälle selvityksen ohjelman toteutumisesta. Toimenpideohjelma sijoitettiin verkkoon suomenkielisenä osoitteeseen ja ruotsinkielisenä (det nationella 7

8 skärgårdsprogrammet ) sekä englanninkielisenä (National action plan for island policy ) osoitteeseen Asetus VN:n asetuksen saaristoalueista (1296/2011) muuttamisesta (857/2012 ) Saaristoasiain neuvottelukunta ja työ- ja elinkeinoministeriö valmistelivat valtioneuvoston asetuksen saaristokunnista ja muiden kuntien saaristo-osista, joihin sovelletaan saaristok koskevia säännöksiä, annetun asetuksen 2 :n muuttamisesta. Valtioneuvosto hyväksyi asetuksen Valtioneuvoston asetuksen (1296/2011) 2 :ää muutettiin siten, että Kiteen kaupungin sa osa määrättiin sellaiseksi muuksi alueeksi, johon voidaan soveltaa saariston kehityksen edistämisestä annetun lain (494/1981) saaristokuntaa koskevia säännöksiä. Muutos perus valtioneuvoston päätökseen Kiteen kaupungin ja ja Kesälahden kunnan yhdistymisestä 1 päivästä tammikuuta 2013 lukien. Kesälahti oli asetuksen mukaan saaristo-osakunta. Niinikään laajennettiin saaristo-osakunta Mikkelin kaupungin saaristo-osaa kuntaan yhdistyvien Ristiinan ja Suomenniemen määritellyillä saaristoalueilla,,saaristo-osakunta K kaupungin saaristo-osaa kuntaan yhdistyvän Nilsiän kaupungin määritellyllä saaristoalueella ja saaristo-osakunta Savonlinnan,kaupungin saaristo-osaa kuntaan yhdistyneen Savonrannan ja yhdistyvien Kerimäen ja Punkaharjun määritellyillä saaristoalueilla lukien. Saaristokuntien ja saaristo-osakuntien saaristolisät kuntien valtionosuuksissa olivat vuonn n euroa. Asetus lisää saaristolisien määrää n eurolla, joka aiheutuu K nimeämisestä saaristo-osakunnaksi ja Mikkelin, Kuopion ja Savonlinnan saaristo-osien laajennuksesta. Kuntien valtionosuuksien, myös saaristolisien, muodosta ja tasosta sääde kuntien valtionosuuslainsäädännöllä. Ehdotus perustui Kiteen, Savonlinnan, Kuopion ja Mikkelin kaupunkien tekemään esityks Saaristoasiain neuvottelukunta puolsi esitystä. Pohjois-Karjalan Liitto puolsi esitystä Kitee kaupungin osalta, Etelä-Savon Liitto Savonlinnan ja Mikkelin kaupunkien osalta ja Pohjois Savon Liitto Kuopion kaupungin osalta. 3.3 Lausunnot Saaristolain ja saaristoalueiden näkökulmaa tuotiin esiin lukuisin lausunnoin, yhteydenotoin ja tiedotustoiminnan keinoin ajankohtaisissa säädös- ja muissa kehittämishankkeissa. Lausunnot koskivat aluepolitiikkaa, saaristoliikennettä, valtion työpaikkoja, julkisia ja kuntien palveluja, teleyhteyksiä, rakentamista ja ympäristöä. Lausuntojen antaminen ja esitysten tekeminen on saaristoasiain neuvottelukunnan tehtävä, josta on säädetty asetuksessa saaristoasiain neuvottelukunnasta. Muun muassa seuraavat lausunnot annettiin: 8

9 - Esitettiin LVM:lle vuoden vaihteessa saaristossa tapahtuneiden myrskytuhojen johdosta toimenpiteisiin ryhtymistä langattomien puhelinyhteyksien turvaamiseksi poikkeuksellisissa luonnonoloissa sähköverkon häiriötapauksissa mm. vara-akkujärjestelmän edelleen kehittämisen ja PLM:n aggregaattien saatavuuden turvaamisen kautta. Asiassa kuultiin TEMn ylitarkastajaa Markku Kinnusta. - Esitettiin TEM:lle sähköyhtiöiden asiakkaille maksamien korvausten rahallista porrastamista siten, että sähköyhtiöt eivät viivyttele syrjäistenkään saaristo- ja vesistöalueiden sähköverkkojen korjaamista. - Annettiin lausunto MMM:lle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta. Lausunnon mukaan investointitukea tulisi voida myöntää sukupolvenvaihdostapauksissa myös uusille yrittäjille silloin, kun tämä ei vaaranna kalakantojen kestävää hoitoa. Asiassa kuultiin MMMn neuvotteleva virkamies Timo Halosta. - Esitettiin KELALLE, että lossin takana oleville taksiyrittäjille sallitaan Kelan keskitetyssä taksinhakujärjestelmässä menettely, jolla asiakas voi tilata keskitettyyn tilausjärjestelmään kuuluvan taksin lähitaksina suoraan ilman keskuksen kautta tapahtuvaa asiointia. Syynä esitykseen on se, ettei pienituloisilla ulkosaariston taksiyrittäjillä ole aina varaa hankkia n. 900 euroa laitetta, jolla voi liittyä taksien keskitettyyn kutsujärjestelmään. Erillisessa sankn kutsumassa neuvottelussa oli kuultu sekä Taksiliiton edustajaa että saariston taksiyrittäjää. - Esitettiin Merivoimien esikunnalle, että puolustusvoimien jäljellä olevat työpaikat ilman kiinteää tieyhteyttä olevassa saaristossa säilytetään saaristolain edellyttämällä tavalla ottaen huomioon jo vuosien varrella tapahtuneet radikaalit vähennykset. Työpaikkojen vähentäminen koski Kotkan Kirkonmaata, Kemiönsaarta ja Länsi-Turunmaan Gyltötä. Asiassa kuultiin merivoimien operaatiopäällikkö, kommodori Dan Wileniä ja johtavaa lakimiestä Jouni Honkalaa. Puolustusvoimauudistus toteutui kuitenkin myöhemmin lähes alkuperäisen suunniteman mukaisella tavalla. - Annettiin LVMlle kommentit liikennepoliittiseen selontekoon. Asiassa kuultiin LVMn hallitusneuvos Mikael Nybergiä ja Arctia Shipping Saaristovarustamon toimitusjohtajaa Veijo Hiukkaa. - Esitettiin työ- ja elinkeinoministeriölle ja maa- ja metsätalousministeriölle saaristoisuuden huomioimisesta EU:n tulevassa rakenne- ja maatalouspolitiikassa Esitys sisälsi, että saaristoalueet tulee voida nostaa myös uudella ohjelmakaudella haasteellisina fyysisen pysyvän haitan alueina ympäristöään paremmat tukiedut antavaan asemaan. - Lähetettiin maakunnan liitoille kirje, jossa korostetaan saaristoisuuden huomioimista Itä- ja Pohjois-Suomen sekä Etelä- ja Länsi- Suomen alueellisissa rakennerahasto-ohjelmissa. Sovittiin, että jokainen jäsen edistää asiaa oman maakuntansa osalta. Asiassa kuultiin ylitarkastaja Johanna Oseniusta. - Puollettiin YM:n esitystä saariston ympäristönhoitoavustuksiksi

10 - Esitettiin ja V-Sn ELYlle, että se ryhtyisi toimenpiteisiin, että saariston vakinaisten asukkaiden liikennöinnin ja tavaroiden kuljettamisen etuoikeusjärjestelmä säilytetään yhteysaluksilla jatkossakin sitä kehittäen, koska kapasiteettia on etenkin jatkossa huippuaikoina aina kysyntää vähemmän. V-S ELY säilytti etuajo-oikeusjärjestelmän, mutta ei huomioinut lausunnon kehittämisosiota päätöksissään. - Annettiin VM:lle lausunto, jossa esitetään, että saaristoisuus huomioidaan kuntauudistuksessa. Asiassa kuultiin valtiovarainministeriön kuntaosaston kehittämispäällikkö Arto Koskea. - Annettiin RKTL:lle lausunto, jossa vastustettiin RKTLn toimipaikan lakkauttamista Kotkassa. Toimipaikka lakkautettiin myöhemmin. - Esitettiin Naantalin kaupungille, että se pysyisi mukana I samma båt - Leader-yhteistyössä uutena ohjelmakautena , koska laaja-alaisella kielirajat ylittävällä saaristoyhteistyöllä voidaan saavuttaa paremmin tuloksia. Esitys ei toteutunut, mutta I samma Båt-Leader-yhteistyö jatkuu muiden entisten toimijoiden voimin. - Pääsihteeri esitti eduskunnan valtiovarainvaliokunnan liikennejaostolle sankn lausunnon saaristoliikenteen määrärahasta valtion vuoden 2013 talousarvioehdotuksessa. Lausunnon mukaan määräraha oli riittävä nykyisen palvelutason säilyttämiseen, mutta jatkossa on varauduttava vanhentuneen kaluston uusimisesta aiheutuvien sopimushintojen nousuun. - Sank hyväksyi pääsihteerin toimittaman saaristopolitiikkatekstin aluekehityslain tarkistusprosessiin. - Kuultiin Etelä-Karjalan Sosiaali- ja Terveyspiirin EKSOTEn johtava ylilääkäri Ritva Simpasen puheenvuoro MALLU-palveluauton toiminnasta ja Naantalin kaupungin saaristoasiamies Tiina Rinne-Kylänpään puheenvuoro sähköisten vanhuspalveluiden VIRVE-hankkeesta Naantalissa ja päätettiin seurata ja tukea liikkuvien ja sähköisten palvelujen kehittämistä saaristoalueilla valtakunnallisen saaristopoliittisen toimenpideohjelman mukaisesti Valtakunnallinen saaristo- ja vesistöseminaari Saaristoasiain neuvottelukunta, Porvoon kaupunki ja Uudenmaan liitto järjestivät valtakunnallisen saaristo-, vesistö- ja rannikkoalueiden seminaarin Porvoossa. Seminaarin tiedotustilaisuus ja itse seminaari olivat Porvoon Taidetehtaalla. Seminaarissa olivat esillä erityisesti alue- ja kuntapolitiikkaan, uuteen EUohjelmakauteen, xxxxxxxxxxxxsaarten ja rantojen hyödyntämiseen, sosiaalisen median käyttöön, saarten tonttitarjontaan ja poikkeuksellisiin luonnonolosuhteisiin varautumiseen liittyvät asiat. Seminaarissa puhuivat muun muassa saaristoasiain neuvottelukunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Mikaela Nylander, Uudenmaan liiton maakuntajohtaja Ossi Savolainen ja kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula. Seminaarin puheenjohtajana toimi xxxxxxxxxx. 10

11 Puheenjohtaja Nylander totesi puheessaan mm, että xxxxxxxxxxxxxxxxx saaristopoliittisen toimenpideohjelman luonnoksen mukaan saaristopolitiikkaa tulee jatkaa ja saaristoisuuden aiheuttamat lisäkustannukset sekä haitat kunnille ja elinkeinoelämälle tulee ottaa huomioon valtionosuusjärjestelmän kehittämistyössä ja aluepoliittisissa ratkaisuissa saaristokuntien ja saaristo-osakuntien sekä soveltuvin osin muun asutun saariston osalta. Saaristoalueet tulee nostaa aluekehityslain 31 :n mukaan myös uudella EUohjelmakaudella sekä kansallisessa aluepolitiikassa että EUrakennepolitiikassa ympäröivää aluetta korkeampaan asemaan. Korkeatasoinen iitatilaisuus musiikki- ja muine ohjelmineen sekä ruokailuineen järjestettiin xxxxxxxxxxxxx. Isäntä oli Porvoon kaupunki. Seminaari huomioitiin Uusimaa- ja Borgå-bladet-sanomalehdissä. Valtakunnallinen saaristo-, vesistö- ja rannikkoalueiden seminaari järjestetään vuosittain eri maakunnissa. Porvoon seminaariin, joka oli järjestyksessään 23., osallistui noin 150 henkilöä kunnista, maakunnista, saarilta, valtion virastoista sekä organisaatioista eri puolilta Suomea. Seminaarin ohjelma ja puheenvuorot oli luettavissa osoitteesta (suomi) ja (ruotsi) Neuvottelukunnan kesäkokous Päijät-Hämeessä Asikkalassa Saaristoasiain neuvottelukunta piti vuotuisen kesäkokouksensa saaristo-osakunta Mustasaaressa Pohjanmaalla. Kesäkokouksen yhteydessä järjestettiin keskustelu- ja tiedotustilaisuus Pohjanmaan liitossa. Tilaisuuteen osallistui runsaasti Pohjanmaan saariston toimijoita. Tilaisuudessa käsiteltiin Pohjanmaan saariston kehittämistä ja saaristoasiain neuvottelukunnan ajankohtaista toimintaa. Neuvottelukunnan puheenvuorossa todettiin, että sen ajamia ja hoitamia ajankohtaisia asioita ovat mm. - valtioneuvoston ja työ- ja elinkeinoministeriön kesäkuussa 2012 hyväksymän tuoreen saaristopoliittisen toimenpideohjelman toimeenpano - saaristo- ja vesistömatkailun kehittäminen eurooppalaiseksi vetovoimatekijäksi - vapaa-ajan asumisen kehittäminen kakkosasumiseksi ja osin ykkösasumiseksi - saaristo- ja vesistöalueiden markkinoiminen matkailun, vakinaisen asumisen ja vapaa-ajan asumisen ja virkistyksen paikkoina - saaristo-osakuntien saaristolisien kehittäminen valtionosuuksissa 11

12 - etätyön ja pendelöinnin edistäminen - saariston tietoliikenne-, liikenne- ja vesihuoltoverkon kehittäminen - saaristoa koskevien EU-osarahoitteisten hankkeiden organisoinnin aktivointi ja - luonto-, kulttuuri- ja virkistysarvojen kehittäminen. Todettiin, että Pohjanmaa on suuri saaristomaakunta mereen liittyvine elinkeinoineen. Neuvottelukunnan vierailu huomioitiin mm sanomalehti Pohjalaisessa ja Vasabladetissa. Tilaisuuteen osallistuivat mm xxxxxxxxx Kesäkokouksen ohjelmaan kuului myös käynti veneillä Unescon Merenkurkun maailmanperintöalueella Saariston tonttimarkkinoita ja rakentamispolitiikkaa koskeva - selvitys Tonttien tarjonta ja kysyntä sekä rakentamispolitiikka saaristokuntien ja saaristoosakuntien ilman kiinteää tieyhteyttä olevassa saaristossa - selvityksessä selvitettiin saariston vakinaisen asumisen ja vapaa-ajan asumisen sekä elinkeinotonttien tarjonnan ja kysynnän määrää, arvioitiin tulevaa kysyntää sekä tarjontaa sekä tehtiin kehittämisehdotuksia rakentamispolitiikan kehittämiseksi saaristossa. Selvitys käsitti saaristokunnille ja saaristo-osakunnille, ELY-Keskuksille, kiinteistövälittäjille ja suurimmille maanomistajille tehdyt kyselyt sekä paikkatietomenetelmillä tehdyt Maanmittauslaitoksen kiinteistöjen kauppahintatilaston analyysit.. Selvityksen teki FCG Finnish Consulting Group Oy Työ- ja elinkeinoministeriön ja Saaristoasiain neuvottelukunnan toimeksiannosta. FCG:ssä työstä vastasi projektipäällikkö Kuisma Reinikainen ja siihen osallistuivat myös johtava konsultti Sanna Antman ja analyytikko Mari Kovasin. Selvitys valmistui ja julkistettiin toukokuussa Saaristokuntien ja saaristo-osakuntien ilman kiinteää tieyhteyttä olevassa saaristossa on 8200 kaavoitettua rakentamatonta rakennuspaikkaa. Projektissa selvitettiin, miten suuri osa rakennuspaikoista tulee markkinoille eli saaristosta kiinnostuneiden ostajien ostettavaksi. 3.7 Venäläiset vapaa-ajan asukkaina Suomessa selvitys Selvityksen tarkoituksena oli laatia ennuste eri skenaarioilla venäläisten Suomen vapaa-ajan asuinkiinteistöihin kohdistuvasta kysynnästä vuoteen 2030, arvioiduista kaupoista ja venäläisten mökkeilyn taloudellisista vaikutuksista. 12

13 Selvitys käsitti asiaa koskevien aiempien tutkimusten ja tilastojen analyysin, suomalaisten Venäjän asiantuntijoiden haastattelun, Pietarissa tehdyn haastattelututkimuksen, kansanedustaja- ja europarlamentaarikkokyselyn, sekä rajoitetun kuntakyselyn. Selvityksen teki Tutkimus- ja analysointikeskus TAK Työ- ja elinkeinoministeriön ja Saaristoasiain neuvottelukunnan toimeksiannosta kilpailutuksen jälkeen. Itä-Suomen Yliopiston Matkailun Koulutus- ja tutkimuskeskus osallistui TAK:n yhteistyökumppanina hankkeen toteuttamiseen. TAK:ssa työstä vastasi johtaja Pasi Nurkka. Selvitys valmistui ja julkistettiin toukokuussa Selvityksen teon ohjausryhmään kuului edustajia työ- ja elinkeinoministeriöstä, Suomen Kiinteistövälittäjäliitosta, Suomen Hirsiteollisuus rystä, metsähallitus/laatumaasta, ulkoministeriöstä, Etelä-Karjalan Liitosta, maanmittauslaitoksesta ja oikeusministeriöstä. Suomessa oli vuoden 2013 alussa yhteensä n kiinteistöä, asuntoa, loma- tai viikko-osaketta venäläisten omistuksessa. 3.8 Sosiaalisen median käyttöä saarten kehittämisessä koskeva projekti Projektin tarkoituksena oli tuottaa Facebook-saaritorien perustamista saarille koskeva koulutusaineisto. Facebook-saaritorien tarkoituksena on edistää saariston kehittämishankkeiden syntymistä ja saaristolaisten yhteisöllisyyttä ja viihtyvyyttä. Projektin toteutti työ- ja elinkeinoministeriön ja saaristoasiain neuvottelukunnan toimeksiannosta kilpailutuksen jälkeen sosiaalisen median yritys Zipipop, jossa asiaa hoiti konsultti Mikko Nisula, ja viestintäyritys Zaraband, jossa asiasta vastasi konsultti Peter Halen, Projektiin sisältyivät koulutusaineiston testaukseen tähtäävät koulutustilaisuudet Turun saaristossa ja Mikkelin seudulla. Tarkoitus on, että saarilta löytyisi yhteisöjä tai henkilöitä, jotka perustavat saarelle Facebook-saaritorin. Suomessa on n ilman kiinteää tieyhteyttä olevaa saarta, joilla on kokoaikaista tai osa-aikaista asutusta Selvitys valmistui ja julkistettiin toukokuussa OmaMökki-messut 13

14 Saaristoasiain neuvottelukunta sekä työ- ja elinkeinoministeriö olivat mukana OmaMökki messuilla Helsingin Messukeskuksessa. Tarkoituksena oli edistää saariston kehitystä vapaa-ajan asumisen avulla. Neuvottelukunnan osastolla jaettiin tietoa saaristosta, mökkeilystä ja Leadertoiminnasta. Leader-ryhmistä edustettuina olivat. Osastolla oli myös maan saaristo- ja vesistöalueiden laaja esittely. Mökkitietovisaan oli mahdollisuus osallistua. Saaristoasiain neuvottelukunta, Suomen Omakotiliitto/Vapaa-ajan asukkaiden liitto, Suomen Kylätoiminta, Suomen kuntaliitto ja Suomen Yrityskummit järjestivät messujen yhteydessä perjantaina klo suuren mökkiläisseminaarin. Seminaarin avasi saaristoasiain neuvottelukunnan puheenjohtajan estyneenä ollessa xxxxxxxxxpääsihteeri Jorma Leppänen. Eduskuntaryhmien edustajat xxxxxxxxxxxxxleena Toivakka, KOK; Jari Leppä, KES;Anssi Joutsenlahti, PerS; ja Johanna Karimäki, VIHR vastasivat mökkiläisten kysymyksiin. Puheenjohtajana toimi xxxxxxxxxx. Meren ja järvien musiikkia esittivät Rista Tuura, viulu, ja Mika Seppänen, sello. Vuoden mökkiläinen julkistettiin torstaina kello 9.30 messujen yhteisessä tiedotustilaisuudessa Helsingin Messukeskuksessa. Saaristoasiain neuvottelukunta ja Suomen Messut ovat valinneet vuoden mökkiläiseksi kuntien ehdotusten pohjalta xxxxxxxxxxxxxxxxxx. Valinta oli järjestyksessään kahdetoista. Mökkikaraoketietoiskuissa esitettiin osastolla lauantaina ja sunnuntaina klo sekä tietoiskuja Suomen saaristo- ja vesistöalueista (Esko Kuusisto Suomen Ympäristökeskuksesta ja Jorma Leppänen työ- ja elinkeinoministeriöstä) ja meren ja järvien kauneimpia lauluja, jota OmaMökkimessujen osallistujat itse esittivät mökkikaraokena karaokeisäntä Roy Westmanin juontaessa. Saaristoasiain neuvottelukunta ja Suomen Messut olivat kutsuneet henkilökohtaisella kirjeellä OmaMökki-messuille mökin omistajaa laajennetulta pääkaupunkiseudulta. 3.9 Saaristo- ja vesistömatkailun kehittäminen Saaristo- ja vesistömatkailun alueelliset toimijat esiintyivät yhteisellä saaristoja vesistömatkailun osastolla Vene 13 Båt -messuilla Helsingin Messukeskuksessa. Avajaistilaisuudessa perjantaina klo saaristo- ja vesistömatkailuosastolla puhuivat saaristoasiain neuvottelukunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Mikaela Nylander ja xxxxxxxxxxxxxxxxxxxliikenneministeri Merja Kyllönen. Mereen ja järviin 14

15 liittyvää musiikkia esitti xxxxxxxxxxxxxxxxxkotkan Merilaulukilpailun 2011 voittajien yhtye solistinaan Sonja Korkman. Työ- ja elinkeinoministeriön saaristoasiain neuvottelukunnan organisoimalla osastolla esittäytyivät rannikon ja sisävesistöjen tärkeät saaristo- ja vesistömatkailualueet. Mukana on alueita Saimaan vesistöalueelta Suur- Saimaalta Pohjois-Savoon ja Pohjois-Karjalaan sekä Päijänne, Keitele ja Kansallisvesi aina Lahdesta Sisä-Savoon asti. Esittelyssä ovat myös Suomenlahti, Saaristomeri sekä Pohjanlahti eli rannikkoseudut Virolahdelta Kokkolaan. Osaston kokoamisesta vastasi PäijätMark Ky Lasse ja Kai Sourander. Messuosastolla annettaan koko viikon ajan tietoa saaristo- ja vesistöalueista sekä niiden matkailutuotteista. Molempina messuviikonloppuina lauantaina ja sunnuntaina kello osastolla oli musiikillisten tietoiskujen sarja. Järvien ja saarten musiikkia esitti xxxxxxxxxxxxxxxtangokuningas Erkki Räsänen. Tietoiskut juonsi saaristoasiain neuvottelukunnan pääsihteeri Jorma Leppänen. Messuyhteistyöllä toteutettiin Suomen matkailustrategiaa. Hallituksen tavoitteena oli kehittää saaristo- ja vesistömatkailusta eurooppalainen vetovoimatekijä. Saaristo- ja vesistömatkailuosaston kotisivuilla palveltiin osaston näytteilleasettajia Saariston markkinointikampanja Valtakunnallisen saaristoalueiden markkinointikampanjan toteuttaminen sisältyi valtioneuvoston hyväksymään saaristopoliittiseen periaatepäätökseen SANK päätyi 2011 esittämään TEM:lle, että se tekisi sopimuksen Petteri Saarion Doc Art yhtiön ja välillisesti Doc Artin ja YLEn keskinäisen sopimuksen kautta YLE:n kanssa kuusiosaisen saaristosarjan a 30 minuuttia tekemisestä TV:lle siten, että YLE maksaisi puolet, euroa, sarjan kustannuksista ja TEM toiset puolet, euroa.. TEM teki sopimuksen asiasta SANKn esityksen mukaisesti. YLE esittää sarjan kanavillaan. Järjestelyllä varmistetaan n. 1,5 miljoonan katsojaluvut. Ohjelman osia tehtiin vuonna 2012 ja sarjan on määrä valmistua vuonna Saariston infrastruktuurin kehittäminen Myötävaikutettiin riittävän saaristoliikennemäärärahan saamiseen valtion talousarvioon esityksin ja lausunnoin eduskunnan valtiovarainvaliokunnan 15

16 liikennejaostolle. Hallitus esitti ja eduskunta myönsi riittävän määrärahan saaristoliikenteen hoitoon. Annettiin lausunto Varsinais-Suomen ELY:lle saaristoliikenneavustusten jaosta saaristoliikenteen harjoittajille. Edistettiin laajakaistayhteyksien rakentamista, haja-asutusalueiden jätevesien käsittelyn ja jätehuollon parantamista sekä aurinko-, tuuli- ja hybridienergian käyttöön ottoa saaristossa ja saariston liittämistä verkkosähköön. Ongelmaksi koettiin, ettei laajakaistan rakentamisen tukilakiin saatu aiemmin sisällytetyksi saaristoisuutta tuen tarvetta lisääväksi tekijäksi. Saaristoalueilla ei syntynyt riittävästi laajakaistahankkeita. Edistettiin saariston luonnon, maiseman ja kulttuurin arvojen suojelua yhdessä ympäristöministeriön, Suomen ympäristökeskuksen ja alueellisten ympäristökeskusten kanssa Kansainvälinen toiminta Seurattiin Euroopan Union uuden ohjelmakauden aluepolitiikan valmistelua ja osallistuttiin eurooppalaisen saaristopolitiikan luomiseen Suomen saaristo- ja vesistöalueiden intressien edistäjänä. Pidettiin yhteyttä Euroopan Syrjäisten Merellisten Alueiden (Conference of Peripheral Maritime Regions) Liittoon. Pääsihteeri osallistui CPRM:n saarikomitean vuotuiseen saaristokonferenssiin, joka oli tällä kertaa EU:n puheenjohtajamaan Kyproksen pääkaupungissa Nikosiassa. Saaristoasiain neuvottelukunnan edustajat pääsihteeri Leppänen ja kunnanjohtaja Jorma Turunen osallistuivat yhdessä Itä-Suomen Yliopiston matkailun professori Antti Honkasen sekä kehittämispäällikkö Anja Tuohinon kanssa Maailman 5 järvimatkailuseminaariin Olszynissä Warmia- Masuriassa Puolassa. Seminaariin osallistui n. 50 henkilöä, joista 4 Suomesta. Leppänen esitteli seminaarissa Suomen vapaa-ajan asumisen seurantajärjestelmän. Turunen kuvasi matkailun merkityksen ja mahdollisuudet Venäjän rajalla sijaitsevalle maalaiskunnalle Suomessa. Matkalla Turunen ja Leppänen tutustuivat myös mm Itämeri-tapahtumaan Gdanskissa sekä Sopotin matkailuun. Sank organisoi Indonesian Suurlähetystön toivomuksesta maailman väkiluvultaan suurimman saaristomaan, Indonesian, parlamenttivaltuuskunnan (15 henkilö) Suomen vierailun osia. Ohjelmaan kuului käynti eduskunnassa, Turun saaristossa ja Kymenlaaksossa. Ohjelmaan osallistuivat suurlähetystöstä suurlähettiläs H.E. Mr. Elias Ginting, rouva Rumondang Sumartiani ja Aditya Suharto ja sanksta useat henkilöt. Lisäksi pääsihteeri on mm a) osallistunut Kuressaare Collidzen järjestämään vapaa-ajan asumisseminaariin Saarenmaalla pyydettynä puhujana yhdessä Turun 16

17 Yliopiston Sami Tantarimäen kanssa tavaten matkalla myös Saarenmaan maakunnan edustajia. Jaettu sankn esitteitä. Saarenmaan televisio ja sanomalehdet huomioivat asian. b) tavannut Saksalaisen kauppakamarin edustajan Mikko Nummen keskustellen TEMssä saaristo- ja vesistömatkailun markkinointivaihtoehdoista Saksan suurilla messuilla (työlounas), c) laatinut raportin Suomen saaristosta Conference of Peripheral Maritime Regions (CPRM) - järjestön pääsihteerille Jean-Didier Hachille. d) osallistunut Pohjoismaiden Ministerineuvoston maaseuturyhmän CAP-seminaariin ja kokouksiin Tukholmassa ja organisoinut päättäjäiskokouksen Levillä Tiedotustoiminta Neuvottelukunta lähetti yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriön tiedotusyksikön kanssa tiedotteet (7) tiedotusvälineille venemessuille osallistumisesta, mökkimessuille osallistumisesta, saaristoalueasetuksen antamisesta, Lumen ja jään hyödyntäminen matkailussa - selvityksestä sekä Kuopion valtakunnallisesta saaristo- ja vesistöseminaarista, josta järjestettiin myös tiedotustilaisuus. Tiedotusvälineet huomioivat varsin hyvin tiedotteet, jotka viimeisteli TEM:n tiedotus. Tiedotusvälineet kääntyivät usein myös saaristoasiain neuvottelukunnan puoleen saaristoa koskevissa asioissa pyytäen kommentteja ja taustatietoja. Ruotsinkielisissä medioissa saaristoasiat olivat erityisen hyvin esillä, kuten muinakin vuosina. Petteri Saario teki neuvottelukunnan ja TEM:n toimeksiannosta ja osarahoituksella Suomen saaria koskevaa 6 osaista TV-sarjaa Yleisradion kanaville, jossa se esitetään Suomi-saarten ja vetten maa- esitettä sekä Suomi-saarten ja vetten maapaperikasseja jaettiin Vene-, OmaMökki ja Matka-messuilla suuret määrät. Nettisivuja kehitettiin. TEM;n kansliapäällikkö Erkki Virtanen puhui Söderskärin majakan 150- vuotisjuhlassa Porvoon ulkosaaristossa, mikä huomioitiin näyttävästi TEM:n verkkojulkaisussa Virkussa. Virtasen mukaan puolustusvoimauudistuksen myötä vapautuvat saaret ja niillä olevat rakennukset tulisi saada mahdollisimman nopeasti uuteen saaristoa hyödyttävään, usein juuri matkailuun ja virkistykseen liittyvään käyttöön. Julkisen talouden ja EU:n tiukkenevista rahahanoista huolimatta uusi EUohjelmakausi avaa Virtasen mukaan mahdollisuuden vetovoimaisten matkailutuotteiden ja markkinoinnin kehittelyyn ja rahoitukseen. Pääsihteeri esiintyi mm MTV3:n aamutv:ssä teemana vapaa-ajan asukkaiden palvelut (7 minuuttia, päivällä uusinta). 17

18 Sisäisessä työssään neuvottelukunta käytti sähköistä esityslistapöytäkirjamenettelyä, joita varten SANK:lla oli oma sankekstranet-sivut. Sivuille on muodostunut myös jäsenille ja sihteeristölle kaiken aikaa avoin arkisto, josta saa saaristopolitiikkaa koskevaa tietoa. 18