TEM raportteja 28/2012

Transkriptio

1 TEM raportteja 28/2012 Saaristoasiain neuvottelukunnan toimintakertomus 2011 Alueosasto

2 SISÄLTÖ 1 NEUVOTTELUKUNNAN KOKOONPANO JA KOKOUKSET Vanha neuvottelukunta Uusi neuvottelukunta Sihteeristö TOIMINTAYMPÄRISTÖ KÄSITELTYJÄ ASIOITA Uusi VN:n asetus saaristoalueista (1296/2011) Lausunnot Uuden SANKn asettaminen ja sen toiminnan organisoiminen Valtakunnallinen saaristo- ja vesistöseminaari Ilman kiinteää tieyhteyttä olevia vapaa-ajan saaria koskeva selvitys Lumen ja jään hyödyntämistä saaristo- ja vesistömatkailussa koskeva selvitys Vapaa-ajan asumisen talous- ja työllisyysvaikutuksia koskeva selvitys OmaMökki-messut Saaristo- ja vesistömatkailun kehittäminen Saariston markkinointikampanja Saariston infrastruktuurin kehittäminen Kansainvälinen toiminta Tiedotustoiminta

3 1 SAARISTOASIAIN NEUVOTTELUKUNNAN KOKOONPANO JA KOKOUKSET Neuvottelukunnan toiminta perustuu saaristolakiin (494/81,1138/93) ja asetukseen saaristoasiain neuvottelukunnasta (387/87, 1316/93). Saaristolaki ei koske itsehallinnon omaavaa Ahvenanmaata, mutta saaristojärjestelmä pyrkii aktiiviseen saaristoyhteistyöhön Ahvenanmaan kanssa sekä kansallisessa että EUpolitiikassa. Valtioneuvosto nimeää saaristoasiain neuvottelukunnan puheenjohtajan ja jäsenet määräajaksi, yleensä vaalikaudeksi. Neuvottelukunta toimi työ- ja elinkeinoministeriön yhteydessä ja ohjauksessa. Pääsihteeri oli ministeriön aluekehitysosaston tehtävään osoittama virkamies. Aluekehitysosasto antoi tarpeellisen hallinnollisen tuen ja ohjauksen neuvottelukunnan työlle. Keväällä 2011 pidettyjen eduskuntavaalien jälkeen uusi neuvottelukunta nimettiin syksyllä Vanha neuvottelukunta oli asetettu valtioneuvoston päätöksellä ja uusi valtioneuvoston päätöksellä Vuoden 2011 kokoukset (8) ja niihin osallistuminen: Neuvottelukuntaan kuuluivat seuraavat henkilöt (kokouksiin osallistumisten määrät suluissa) 1.1 Vanha neuvottelukunta Kokouksiin osallistumisluvut koko vuoden osalta. Jäsen: Varajäsen: Puheenjohtaja: kansanedust. Mikaela Nylander, (5) kunnallisneuvos Bengt Backman (1) Varapuheenjohtaja: kunnanjohtaja Jorma Turunen, (5)x kunnanjohtaja Taina Kokkinen (0) x maatilayrittäjä Tarja Tornio, (3) yrittäjä Tauno Oja, (3) x maanviljelijä Esko Mielikäinen, (8) toiminnanj. Seppo Rintamo, (2) x merikapteeni Jukka Kyröhonka, (3) x yrittäjä Taija Terä, (3) x sairaalan johtaja Päivi Bärlund (2) ent. palopääll. Raimo Hynninen, (8) sairaanhoitaja Eva-Stina Hellbom (0) x kunnanj. Anna-Lena Palomäki (0) kunnanjohtaja Kari Kitunen, (3) x hallintopäällikkö Tomy Wass, (7) toimistosiht. Helena Helin-Kautto,(1) kaupp.maist. Flemming Bergh,(4)x kauppias Marja Hietanen (0) x kunnanjohtaja Christian Brander, (7) kasvatustiet. maisteri Denise Lindh (0) 3

4 1.2 Uusi neuvottelukunta Kokouksiin osallistumisluvut jäljempänä vain uusien jäsenten osalta. Jäsen: Puheenjohtaja: kansaned. Mikaela Nylander Varapuheenjohtaja: kansaned. Anne-Mari Virolainen (1) Varajäsen: kunnallisneuvos Bengt Backman ent. aluejohtaja Päivi Bärlund yrittäjä Jari Elomaa (3) kansanedustaja Markku Mäntymaa (2) ent. palopääll. Raimo Hynninen terveydenhoitaja Anja Kuuramaa ( ) kuntoutusjoht. Tiina Johansson (3 ) käynn.-operaattori Kari Häggblom (1 ) toimistopääll. Marja-Leena Leppänen (3) merikapteeni Pasi Kortesuo (1) maanviljelijä Esko Mielikäinen, (8) maaseutuyrittäjä Tarja Tornio hallintopäällikkö Tomy Wass toimistosiht. Helena Helin-Kautto meribiologi Marko Reinikainen (3) arkkitehti Maisa Siirala (3) ensiapukouluttaja Pirkki Häli (1) merianalyytikko Jere Riikonen (2) kunnanjohtaja Christian Brander kasvatustiet. maisteri Denise Lindh 1.3 Sihteeristö Pääsihteeri oli neuvotteleva virkamies Jorma Leppänen, (8), työ- ja elinkeinoministeriöstä. Neuvottelukunnan työhön TEM antoi myös osan erikoissuunnittelija Vuokko Keräsen työpanoksesta. Sihteerit/yhteyshenkilöt: kunnanjohtaja Seppo Ruhanen, (6) talousjohtaja Klas Nyström (1) kehittämispääl. Mikael Enberg, (2) neuvotteleva virkamies Tiina Tihlman, (1) projektipääll. Jouko Kahilainen, (4) hydrologi Esko Kuusisto, (5) ylitarkastaja Gunnar Lundqvist, (7) kehittämispäällikkö Jouni Aarnio (1) hallitusneuvos Pekka Kouhia, (2) puheenjohtaja Juha Nyberg, (4) saaristoasiamies Tapio Penttilä (7) toimistopäällikkö Juha Savisaari (1) erityisasiantuntija Christel Åström (1) komentajakapteeni Petteri Leppänen (0) Asiantuntijat: kunnanjohtaja John Wrede (5), Ahvenanmaan maakuntahallitus aluekehitysjohtaja Janne Antikainen (2), TEM, ohjelmasihteeri Vuokko Keränen (7). Lisäksi kokouksiin osallistuivat tapauskohtaisesti kutsuttuina asiantuntijoina: Veijo Kavonius, TEM; Oli Lahtinen,Hgin kaupunki; Hannu Komu, Onvisio; Teemu Virtanen, Dimenteq Oy; Henrik Lindholm; Folke Öhman, Paraisten kaupunki; Leena Lehtonen ja Terhi Lehtonen, SM; Mats Brand, Maalahden kunta; Jouni Honkala; Matti Rantala; Veijo Hiukka, Arctic Shipping; Matti Vehviläinen, V-S ELY; Aarne Jussila, Rakennustutkimus RTS; Jaan Leivategija, Urve Tiitus ja Leo Filippov, Saarenmaan maakuntahallitus; Kimmo Koski ja Sanna Antman, FCG; Heikki Liede ja Katri Karimo, Särkisalolaisia kansalaisaktiiveja; Hannele Lyytinen, Salon kaupunki;stiina Kiiveri, 4

5 Tiutislainen kansalaisaktiivi; Peter Halden ja Mikko Nisula, sosiaalisen median konsultit; Pasi Nurkka, TAK, Venäjän asiantuntijakonsultti. Neuvottelukunnalla oli vuonna kokousta. Kokoukset pidettiin eduskunnassa Helsingissä lukuun ottamatta Ahvenanmaalla ja Saarenmaalla kesäkokousmatkan yhteydessä pidettyä kokousta. Ahvenanmaan kokousmatkalla pidettiin yhteiskokous Ahvenanmaan saaristokuntien ja maakunnan edustajien kanssa. Tavattiin mm. Ahvenanmaan maakuntahallituksen puheenjohtaja ja elinkeinoministeri. Tutustuttiin Ahvenanmaan museoon ja tehtiin kiertoajelu. Sovittiin kanssakäymistä jatkettavan Helsingissä järjestettävällä kokouksella. Pääsihteeri vieraili vuoden aikana useilla saaristoalueilla ja mm osallistui Jorma Turusen kanssa Suomen Vesitieyhdistyksen Vesitieseminaariin ja sen jälkeen pidettyyn LVM:n kansliapäällikön tiedotustilaisuuteen Lappeenrannassa, puhui Sipoon saaristotoimikunnan kokouksessa Nikkilässä, osallistui Sitran maaseutuaiheiseen tilaisuuteen (päätoimittajien keskustelu SITRAn maaseudun merkityksiä ihmisille koskeneesta tutkimuksesta) Helsingissä, osallistui RKTL:n talvivastaanotolle Viikissä, osallistui Itä-Uudenmaan Kylät ry:n ja muiden organisaatioiden järjestämään saariston kehittämistä Itä-Uusimaalla koskeneeseen keskustelutilaisuuteen Pomo-talossa Porvoossa. Keskeiseksi keskustelukysymykseksi nousi Pellingin Lapsikeskuksen lakkauttaminen, josta Porvoon sivistyslautakunta päätti , että lapsikeskus jatkaa toimintaansa, kävi Ruokolahdella tavaten kunnanvaltuuston puheenjohtaja Esko Iäksen ja hallintojohtaja Helena Kososen, kävi Päijänteen kansallispuistossa Esko Kuusiston, Tarja Tornion ja Metsähallituksen edustajan kanssa, osallistui Kunnallisen Eläkevakuutuksen vastaanottoon Jorma Turusen kanssa Rääkkylän Kihaus-tapahtumassa, osallistui Kotkan meripäivien merilaulukilpailun raadin työhön, kävi Espoon kaupunginmuseon järjestämillä Pentala-päiville Espoon saaristossa tutustuen mm Espoon saaristomuseoon, kävi Helsingin Vartiosaaren nimikkopäivätapahtumassa Helsingin Itäsaaristossa, ajoi Turun saariston rengastien läpi tavaten kunnanjohtaja Veijo Kataran Kustavissa, tutustuen Iniöön Christjan Branderin opastuksella, osallistuen uuden Kivimon lossin vihkimiseen yhdessä Christjan Branderin kanssa, tutustuen Paraisten kaupungin Houtskarin aluetoimistoon ja yöpyen Houtskarin kirkollisella kansanopistolla, osallistui kuntamarkkinoille Helsingissä, osallistui Suomen Messujen Messukeskuksen uuden messusiiven vihkiäisiin Pasilassa, osallistui Eduskunnan kalakerhon kalapäiville Eduskunnassa, osallistui 6.10 Kotkan kaupungin kutsuvierastilaisuuteen Vivan-aluksella Helsingin silakkamarkkinoilla, puhui eduskunnan liikennejaostossa saaristoliikenteen määrärahan tarpeesta, 5

6 osallistui Esa Niemisen tuottaman ja SANKn osarahoittaman saaristolevyn luovutukseen ministeri Jyri Häkämiehelle Kotkan kaupunginvaltuuston kokouksen yhteydessä. Koko valtuusto osallistui tilaisuuteen. keskusteli Espoon Suvisaaristossa Espoon mahdollisesta saaristoosakuntanimityksestä Maisa Siiralan ja Espoon virkamiesten kanssa, osallistui Petteri Saarion ohjaaman Järviemme Helmet-TV-sarjan ensiiltaan yhdessä Esko Kuusiston kanssa Katajanokalla ja osallistui Kalatalouden Keskusliiton tilaisuuteen Malmilla. Neuvottelukunnan työ- ja elinkeinoministeriöltä saama toimintamääräraha vuodelle 2011 oli euroa. Raha saatiin maakunnan kehittämisrahasta, jossa saaristo-ohjelman toteutukseen oli varattu euroa. 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Saaristoasiain neuvottelukunnan työ kohdistui saaristo-, meri- ja vesistöalueisiin koko maassa. Päähuomion sai valtioneuvoston asetuksessa saaristokunnista ja kuntien saaristo-osista määritelty saaristo. Suomi on suhteellisesti maailman suurin vesistömaa, Euroopan suurimpia saaristomaita, Euroopan suhteellisesti suurin veneilymaa ja Euroopan suhteellisesti suurin mökkeilymaa. Saaria (>puoli hehtaaria) on , merialuetta km², järviä (>hehtaari) , jokia 647 ja rantaviivaa km eli kahdeksan kertaa maapallon ympärysmitta. Monet asutuskeskuksetkin sijaitsevat saarilla. Laajasti ottaen lähes kaikki maan kunnat ovat saaristoisia kuntia. Osa-aikaisesti asuttuja ilman kiinteää tieyhteyttä olevia saaria on n Saaristo on laivaliikenteen, veneilyn, ammattikalastuksen, virkistyskalastuksen, vapaa-ajan asumisen, matkailun ja virkistystoimintojen tärkeä alue. Saaristo kuuluu maan tärkeimpiin luonnonsuojelualueisiin. Lukuisat valtion viranomaiset, kuten merenkulusta ja teistä vastaavat viranomaiset, puolustusvoimat, rajavartiolaitos, riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos ja kalatalousviranomaiset, merentutkimuksesta ja ympäristöstä vastaavaat viranomaiset sekä museovirasto toimivat meri- ja vesistöalueilla. Saaristo on tärkeä alue koko maalle. Pysyvästi asuttuja saaria on Ahvenanmaa mukaan lukien 549, joista 25 sijaitsee Ahvenanmaalla. Saaret sijoittuvat 122 kuntaan, joista 15 sijaitsee Ahvenanmaalla. Valtioneuvoston asetus saaristokunnista ja kuntien saaristo-osista (608/2008) annettiin vuosiksi Saaristokunnat ja saaristo-osakunnat, joita oli asetuksen mukaan yhteensä 46, edustavat suurimpia saaristoalueita maassa. Saaristokuntia olivat vuonna 2011 seuraavat 8 saaristokuntaa: Enonkoski, Puumala, Sulkava, Hailuoto, Kemiönsaari, Kustavi, Länsi-Turunmaa ja Maalahti. Saaristo-osakuntia olivat seuraavat 38 kuntaa: Joutsa, Jyväskylä, Kivijärvi, Kuhmoinen, Kuopio, Luhanka, Tervo, Kotka, Pyhtää, Ruokolahti, Taipalsaari, Parikkala, Hirvensalmi, 6

7 Savonlinna, Mikkeli, Vaala, Juuka, Kesälahti, Lieksa, Liperi, Rääkkylä, Asikkala, Kaarina, Masku, Naantali, Salo, Taivassalo, Uusikaupunki, Helsinki, Inkoo, Loviisa, Porvoo, Raasepori, Sipoo, Luoto, Mustasaari, Närpiö ja Vöyri. Saaristolaki velvoittaa kaikkia viranomaisia huomioimaan saariston erityisaseman toiminnassaan. Saaristokunnat ja saaristo-osakunnat saavat mm. saaristolisää kuntien valtionosuuksissa. Saaristopäätöksellä on ollut vaikutusta saaristokuntien tukialue- ja EU:n tavoitealueasemaan sekä maatalouden tukiin. Saaristolain mukaan saaristoon katsotaan kuuluviksi paitsi sellaiset merialueen ja sisävesistöjen saaret, joihin ei ole kiinteää tieyhteyttä, myös kiinteän tieyhteyden saaria ja mantereen alueita, jotka ovat muutoin olosuhteiltaan saaristoon verrattavissa. Valtioneuvoston asetus saaristokunnista ja saaristo-osakunnista sisältää sekä sellaisia kuntia, jotka ovat kokonaan ilman kiinteää tieyhteyttä olevilla saarilla, että sellaisia kuntia, joissa on sellainen saaristo-oloja vastaava vesistöjen pilkkoma kuntarakenne, mikä vaikeuttaa kunnan palvelujen järjestämistä ja josta on muuta olennaista haittaa. 3 KÄSITELTYJÄ ASIOITA Pidetyissä kokouksissa käsiteltiin tai muutoin hoidettiin muun muassa seuraavia asioita: 3.1 Uusi VN:n asetus saaristoalueista (1296/2011) Valmisteltiin valtioneuvoston uusi asetus saaristokunnista ja kuntien saaristo-osista. Valmisteluun kuului maakunnan liittojen sekä nykyisten saaristokuntien ja saaristo-osakuntien kuuleminen. VN hyväksyi hallituksen hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmän HALKEn käsittelyn jälkeen asetuksen Sankn esittämässä muodossa Asetus on voimassa vuoden 2015 loppuun saakka. Asetuksen mukaan Suomessa on kahdeksan saaristokuntaa ja 37 saaristo-osakuntaa. Uutena tulokkaana saaristo-osakunnaksi nimettiin Espoo. Maskun kunta ei enää ole saaristo-osakunta, sillä sen saaristo-osat Lempisaari ja Livonsaari on liitetty osaksi Naantalin kaupunkia. Saaristokunnat ja saaristo-osakunnat edustavat suurimpia saaristoalueita, joihin kohdistuvat tehokkaimmat saaristopoliittiset toimet. Saaristolaki velvoittaa kaikkia viranomaisia ottamaan huomioon saariston erityisaseman toiminnassaan. Saaristopäätöksellä on vaikutusta muun muassa kuntien valtionosuuksiin, yritystukiin, kuntien tukialue- ja EU:n tavoitealueasemaan sekä liikenneyhteyksien kehittämiseen. Saaristokunnista viisi sijaitsee meren rannikolla ja kolme Sisä-Suomessa. Saaristokuntia ovat Länsi-Turunmaan kaupunki sekä Kemiönsaaren, Enonkosken, Puumalan, Sulkavan, Hailuodon, Kustavin ja Maalahden kunnat. Nimetyistä saaristo-osakunnista 18 sijaitsee meren rannikolla ja 19 Sisä-Suomessa. Saaristo-osakunniksi nimettiin Joutsa, Jyväskylä, Kivijärvi, Kuhmoinen, Luhanka, Kuopio, Tervo, Kotka, Pyhtää, Parikkala, Ruokolahti, Taipalsaari, Hirvensalmi, Savonlinna, Mikkeli, 7

8 Vaala, Juuka, Kesälahti, Lieksa, Liperi, Rääkkylä, Asikkala, Kaarina, Naantali, Salo, Taivassalo, Uusikaupunki, Helsinki, Espoo, Inkoo, Loviisa, Porvoo, Raasepori, Sipoo, Luoto, Vöyri, Mustasaari ja Närpiö. Nimetyt saaristokunnat ja saaristo-osakunnat sijoittuvat 13 maakuntaan. Saaristokunnissa ja saaristo-osakuntien saaristo-osissa asui vuonna 2011 yhteensä noin henkilöä. Tämän lisäksi Ahvenanmaalla asuu noin asukasta. Saaristolaki ei koske Ahvenanmaata. Saaristokuntien ja saaristo-osakuntien lisäksi maassa on 67 kuntaa, joissa on pysyvästi asuttuja ilman kiinteää tieyhteyttä olevia saaria. Maassamme on kaikkiaan 549 kokoaikaisesti ja osa-aikaisesti asuttua ilman kiinteää tieyhteyttä olevaa saarta. 3.2 Lausunnot Saaristolain ja saaristoalueiden näkökulmaa tuotiin esiin lukuisin lausunnoin, yhteydenotoin ja tiedotustoiminnan keinoin ajankohtaisissa säädös- ja muissa kehittämishankkeissa. Lausunnot koskivat aluepolitiikkaa, saaristoliikennettä, valtion työpaikkoja, julkisia ja kuntien palveluja, teleyhteyksiä, rakentamista ja ympäristöä. Lausuntojen antaminen ja esitysten tekeminen on saaristoasiain neuvottelukunnan lakisääteinen tehtävä, josta on säädetty asetuksessa saaristoasiain neuvottelukunnasta. Muun muassa seuraavat lausunnot annettiin: TEM: valtakunnalliseen alueiden kehittämisen tavoiteohjelmaan tulee lisätä, että hallituksen aluepoliittiseen toimenpidevalikkoon kuuluu saaristopoliittinen, maaseutupoliittinen ja kaupunkipoliittinen toimenpideohjelma. Esitys hyväksyttiin ja se toteutui YM: ELY-Keskusten on sallittava rantayleiskaavat, joissa samalle rakennuspaikalle voidaan rakentaa vakinainen asunto ja vapaa-ajan asunto tarpeen mukaan. Asiasta on edelleen kuntien ja ELY-Keskusten välillä erilaisia mielipiteitä. Merivoimien esikunta: varusmieskoulutusta Isosaaren linnakkeella on jatkettava. Myöhemmin puolustusvoimat lakkautti varusmieskoulutuksen saarella. LVM: posti jaettava jokaisena liikennöintipäivänä saariin, joihin on yhteiskunnan rahoittama yhteysalusliikenne. Tämä tulee sisällyttää liikennöintiä koskeviin tarjouspyyntöihin ja sopimuksiin. LVM ja eduskuntaryhmät: Suomelle on laadittava saaristoliikenteen kehittämisen PTS-strategiaohjelma. TEM: SANKn toimintamäärärahan tarve vuonna 2012 on euroa eikä sitä tule leikata. Esitys toteutui. YM: puollettiin saariston ympäristönhoitoavustusten jakoa esityksen mukaan ja esitettiin määrärahan kasvattamista ja keskittymistä harvempiin kohteisiin. Salon kaupunginhallitus: Vanhusten palvelupiste Salon saaristossa Särkisalossa on säilytettävä, eikä toimintoja tule siirtää mantereelle. Myöhemmin sekä Salon kaupunginhallitus että kaupunginvaltuusto päättivät kumpikin yhden äänen enemmistöllä, että palvelupiste lakkautetaan. Kotkan kaupunginhallitus: Kotkan saaristo-osassa toimivaa Tiutisen kyläkoulua ei tule lakkauttaa. Myöhemmin Kotkan kaupunki päätti, että lakkautusuhan alla olevien koulujen kohtalo päätetään palveluverkkopäätöksen yhteydessä. Palveluverkkopäätöksessä koulu säilyi. 8

9 Pohjois-Karjalan Sosiaali- ja Terveyspalvelujen kuntayhtymä ja STM: saaristoisuus huomioitava viivyttävänä tekijänä pelastustoimen kuntaluokittelussa hälytysten hoitoaikojen porrastamiseksi ja hälytysajoneuvojen sijoittelussa. Porvoon kaupunki: Pellingin lapsikeskus säilytettävä Porvoon saaristo-osassa. Varsinais-Suomen ELY-Keskus: puollettiin avustusten myöntämistä saariston yhteysalusliikenteen harjoittajille Uuden SANKn asettaminen ja sen toiminnan organisoiminen Valmisteltiin uuden saaristoasiain neuvottelukunnan asettamista koskeva asia. TEM lähetti puolueille SANK:n valmisteleman kirjeen, jossa pyydettiin ehdokkaiden asettamista. Valtioneuvosto asetti 15. syyskuuta 2011 saaristoasiain neuvottelukunnan vaalikaudelle. Neuvottelukunnan tehtävä on edistää saaristolaissa määriteltyjä tavoitteita ja seurata saariston kehittämisestä annetun lain toteutumista. Neuvottelukunnan puheenjohtajana toimii kansanedustaja Mikaela Nylander Porvoosta ja varapuheenjohtajana kansanedustaja Anne-Mari Virolainen Liedosta. Neuvottelukunnan pääsihteerinä toimii edelleen neuvotteleva virkamies Jorma Leppänen työ- ja elinkeinoministeriöstä. Neuvottelukunta osallistuu mahdollisen saaristo-ohjelman, valtioneuvoston saaristopoliittisen periaatepäätöksen tai vastaavan muun päätöksen valmisteluun yhteistyössä kuntien, valtion viranomaisten, maakuntien liittojen ja muiden tahojen kanssa. Se käsittelee kuntien ja järjestöjen neuvottelukunnalle tekemiä esityksiä sekä tekee esityksiä ja antaa lausuntoja ministeriöille sekä muille viranomaisille. Saaristoasiain neuvottelukunnan uusi kokoonpano on seuraava: Puheenjohtaja Mikaela Nylander, Porvoo (varajäsen: kunnallisneuvos Bengt Backman, Länsi-Turunmaa), varapuheenjohtaja Anne-Mari Virolainen, Lieto, (varajäsen: entinen sairaalan johtaja Päivi Bärlund, Pernaja). Jäsenet: yrittäjä Jari Elomaa, Kotka (varajäsen: kansanedustaja Markku Mäntymaa, Vaasa), entinen apulaispalopäällikkö Raimo Hynninen, Kotka (varajäsen: terveydenhoitaja Anja Kuuramaa, Enonkoski), kuntoutusjohtaja Tiina Johansson, Länsi-Turunmaa (varajäsen: käynnissäpito-operaattori Kari Häggblom, Kaskinen), toimistopäällikkö Marja-Leena Leppänen, Lappeenranta (varajäsen: merikapteeni Pasi Kortesuo, Salla), maanviljelijä Esko Mielikäinen, Savonlinna (varajäsen: maaseutuyrittäjä Tarja Tornio, Asikkala), elinkeinojohtaja Tomy Wass, Kemiönsaari (varajäsen: toimistosihteeri Helena Helin-Kautto, Jyväskylä), meribiologi Marko Reinikainen, Raasepori (varajäsen: arkkitehti Maisa Siirala, Espoo), ensiapukouluttaja Pirkko Häli, Kokkola (varajäsen: merianalyytikko Jere Riikonen, Porvoo) ja liikennepäällikkö Christjan Brander, Länsi-Turunmaa (varajäsen: kasvatustieteiden maisteri Denise Lindh, Loviisa). TEM:n osoittamana neuvottelukunnan työhön osallistuu myös erikoissuunnittelija Vuokko Keränen. SANK nimesi yhteyshenkilöinä yhteistyötahoihin toimivan sihteeristön, johon kuuluvat asiantuntijajäsenenä Ahvenanmaan saaristotoimikunnan edustaja, kunnanjohtaja John Wrede Brändöstä, kehittämispäällikkö Jouni Aarnio, varalla maailmanperintökoordinaattori Susanna Ollqvist Metsähallituksesta; toimistopäällikkö yhteysupseeri Juha Savisaari, Me- 9

10 rivoimat/liikennevirasto; meriturvallisuusasiantuntija, komentajakapteeni Petteri Leppänen, Rajavartiolaitos; kunnanjohtaja Seppo Ruhanen Hirvensalmelta; kunnanjohtaja Mats Brandt, Maalahdesta; erityisasiantuntija Christell Åström, Suomen Kuntaliitosta; hallitusneuvos Pekka Kouhia, LVM:stä; neuvotteleva virkamies Tiina Tihlman, YM:stä; saaristoasiamies Tapio Penttilä, Varsinais-Suomen Liitosta; johtava hydrologi Esko Kuusisto, Suomen Ympäristökeskuksesta; ylitarkastaja Timo Halonen, MMM:stä; puheenjohtaja Juha Nyberg, Suomen matkustajalaivayhdistyk-sestä; kunnanjohtaja Jorma Turunen Kesälahdelta ja ohjelmapäällikkö Hilkka Laine Keski-Suomen Liitosta. SANK järjesti uutta toimikauttaan koskevan aivoriihitapahtuman FCG:n konsulttien Kimmo Kosken ja Sanna Antmanin johdolla. SANK päätti, ettei se aseta erillisiä jaostoja. Työryhmiä asetetaan tarpeen mukaan projektien yhteydessä tai muutoin tarvittaessa. Kiireellisiä asioita käsitellään sähköpostimenettelyllä, ja ne vahvistetaan jälkikäteen kokouksissa. TEM hyväksyi SANK:n esittämän toimintasuunnitelman ja talousarvion Valtakunnallinen saaristo- ja vesistöseminaari Järjestettiin valtakunnallinen saaristo-, rannikko- ja vesistöalueiden seminaari yhdessä Pohjanmaan Liiton ja Maalahden kunnan kanssa Maalahden koulukeskuksessa ja toisena päivänä Bergön koululla Bergön saarella. Valtakunnallinen saaristo-, vesistö- ja rannikkoalueiden seminaari järjestetään vuosittain eri maakunnissa. Seminaari oli järjestyksessään 21. Seminaarin aiheita olivat erityisesti alue- ja kuntapolitiikka, hajarakentaminen ja asuminen, tuulienergia ja luonnonsuojelualueiden matkailullinen hyödyntäminen. Saaristoasiain neuvottelukunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Mikaela Nylander totesi puheessaan, ettei saariston ja maaseudun luonnollista kehitystä saa estää vääränlaisella rakentamisbyrokratialla yhdyskuntarakenteen tiivistämisen ja ilmastopolitiikan nimissä. Haja-asutus on monien kuntien elinvoiman olennainen osa. Kokoaikaisia haja-asutusasukkaita on ja osa-aikaisia Ainakin 30 % suomalaisista asuu lyhyemmän tai pidemmän ajan maaseudulla ja saaristossa. Ne ovat täynnä elämää, mikä on tärkeää koko Suomelle sekä iloinen kaupunkilaisia ja maalaisia yhdistävä asia. Nylander totesi myös, että maaseutu tuottaa lähiruokaa, puuta, malmeja, uusiutuvaa energiaa ja elämyksiä, kuluttaa vähän ja elää itse varsin pitkälle luonnonmukaisesti käyttäen mm. puuta rakennusaineena ja energian lähteenä. Maaseudun ilmastotase on positiivinen. Seminaarissa puhuneen ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokan mukaan maaseutualueiden ja rantojen suunnittelussa ja rakentamisen ohjauksessa on pitkän kehittämistyön jälkeen saavutettu varsin tyydyttävä tila. Päätösvalta kaavoista, suunnittelutarveratkaisuista ja poikkeuksista on valtaosin kuntien käsissä. ELY-keskusten rooli on tukea kuntia tässä työssä neuvonnalla ja laillisuusvalvonnalla. Hänen mukaansa rannoille sekä vähäisen rakentamispaineen kyliin voidaan nykyisin rakentaa suoraan rakennuslupien myöntämiseen tarkoitettujen yleiskaavojen turvin. Ranta- 10

11 rakentamisesta 60 % tapahtuu nyt suunnitelluille alueille. Vapaa-ajan asuntoja voidaan muuttaa ympärivuotiseen käyttöön. Päätökset käyttötarkoituksen muuttamisesta ovat kuntien käsissä. Pokan mukaan on tärkeää, että maaseudulla ja saaristossa pidetään kylät asuttuina ja kirkonkylät elinvoimaisina. Maaseutunäkökulman huomioiva kaavoitus ja rakennuslupakäytännöt voivat osaltaan tukea kylien kehitystyötä. Vahvempaa kaavoitusta ja yhdyskuntarakenteen ohjausta tarvitaan erityisesti siellä, missä rakennetaan paljon. Muita esiintyjiä olivat mm. Pohjanmaan Liiton maakuntajohtaja Olav Jern, kunnanvaltuuston puheenjohtaja Mikko Ollikainen, kaupunginjohtaja Kari Koski, kunnanjohtaja Gun Kaptens ja SANKn varapuheenjohtaja Jorma Turunen. Korkeatasoinen iiltatilaisuus musiikki- ja muine ohjelmineen sekä ruokailuineen järjestettiin Åminneforsin huvikeskuksessa. Isäntä oli Maalahden kunta. 3.5 Ilman kiinteää tieyhteyttä olevia vapaa-ajan saaria koskeva selvitys Vapaa-ajan asumissaaria koskevan selvityksen laatiminen perustui saaristoasiain neuvottelukunnan toimintasuunnitelmaan Hanke kilpailutettiin ja työtä koskeva sopimus solmittiin Dimenteq OY:n kanssa. Työ valmistui maaliskuussa Hankkeessa selvitettiin vapaa-ajan asuinrakennuksia omaavien ilman kiinteää tieyhteyttä olevien saarten määrä, sijainti, pinta-ala, vapaa-ajan asuinrakennusten määrä, vakinaisesti asuttujen vapaa-ajan asuinrakennusten määrä, yritystoiminnan rakennusten määrä, tieverkko sekä luonnonsuojelualueet. Selvityksen pääpaino oli saarten identifioinnissa ja niiden määrän selvittämisessä. Selvitys koski koko Suomea Ahvenanmaa mukaan lukien. Tehty selvitys antaa tietopohjaa saaristoa koskevalle päätöksenteolle valtakunnallisella, alueellisella ja kuntatasolla ennen kaikkea vapaa-ajan asumisen hyödyntämiselle alueellisena kehitystekijänä. Vastaavaa selvitystä ei ole maassa aiemmin tehty. Selvityksen teko tuli tarpeelliseksi siksi, että vapaa-ajan asumisen merkitys aluekehitystekijänä on kasvussa. Vapaa-ajan asuminen on kehittymässä tilastokeskuksen saaristoasiain neuvottelukunnan toimeksiannosta laatimien kesämökkimökkibarometrien 2003 ja 2009 ja muiden selvitysten mukaan entistä selvemmin kakkosasumiseksi ja osin ykkösasumiseksi. Mökkien varustetaso on nousussa. Vapaa-ajan asumiseen käytetään mökkibarometrin 2009 mukaan 4,5 miljardia euroa vuodessa. Vapaa-ajan asumisen rooli maaseudun kehitystekijänä on merkittävä etenkin saaristoisissa ja vesistöisissä maaseutumaisissa kunnissa. Vapaa-ajan asumisen muuttuminen ympärivuotiseksi asumiseksi, henkikirjoittauduttiinpa mökille tai ei, tukee maaseudun elinvoimaa. Vapaa-ajan asuminen tuo alueille ostovoimaa ja henkistä pääomaa, turvaa työpaikkoja, tuo kunnille vero- ja muita tuloja sekä edesauttaa palveluiden ja infrastruktuurin säilymistä ja kehittämistä. Vapaa-ajan asumissaariselvitys toi uutta tietoa ja täydensi saaristoasiain neuvottelukunnan vuonna 2010 julkaisemaa selvitystä Ilman kiinteää tieyhteyttä olevat pysyvästi asutut saaret. Sen selvityksen mukaan Manner-Suomessa (selvitys ei koskenut Ahvenanmaata) oli 549 vakinaisesti asuttua ilman kiinteää tieyhteyttä olevaa saarta 112 kunnan alueella. 11

12 Kokoaikaisia (vapaa-ajan) asukkaita oli ja osa-aikaisia (vapaa-ajan asuntojen säännönmukaisia käyttäjiä) Vapaa-ajan asumissaariselvitys sisältää pysyvästi asuttuja saaria koskevan selvityksen ne saaret, joissa on vapaa-ajan asutusta. Näiden kahden selvityksen saarikohtaisissa luvuissa saattaa olla eroja eri karttapohjan ja tilastoinnin ajankohdan vuoksi. Suomessa on selvitysten mukaan enemmän koko- tai osa-aikaisesti asuttuja saaria kuin aiemmin on ollut tiedossa. Maassamme on lähes ilman kiinteää tieyhteyttä olevaa saarta, joissa on joko koko- tai osa-aikaista asutusta. Saaristoasiain neuvottelukunnan teettämät selvitykset osoittavat, että nyt saaristossa asuu enemmän ihmisiä kuin koskaan aiemmin. Selvitysten mukaan osa-aikaista asutusta on yhtensä saaressa, 307 kunnan alueella. Saarissa, jotka eivät ole vakituisesti asuttuja, on yhteensä vapaa-ajan asuntoa. Asuntoja käyttää säännöllisesti noin ihmistä. Vakinaisesti asutuilla saarilla on kokoaikaista ja osa-aikaista asukasta. Uusiin paikkatietomenetelmiin pohjautuneiden selvitysten mukaan Suomessa on mahdollisesti eniten kokoaikaisesti tai osa-aikaisesti asuttuja saaria Euroopassa. Esimerkiksi Kreikassa on 130 asuttua saarta. Suomessa saaristoasiain neuvottelukunnan viimevuotisen selvityksen mukaan kokoaikaisesti asuttuja saaria on Ahvenanmaan ulkopuolella 549. Kokoaikaisesti asutut saaret ovat pinta-alaltaan yleensä suuria (309 yli 50 hehtaarin saarta), joten maapohjaa yrittämiseen, asumiseen, mökkeilyyn, virkistykseen ja luonnonsuojeluun on periaatteessa runsaasti. Noin puolet saarista on sellaisia, joissa on verkkosähkö. Kolmanneksessa saaria on jonkinlainen tieverkko ja laajakaista. Puolet saarista on sellaisia, joille saaristolaiset järjestävät itse liikenteensä. Saariston työpaikoista puolet on palvelualoilla ja neljännes alkutuotannossa. Jonkinlainen ajoneuvolla kuljettavissa oleva tieverkko on vain 10 %:lla saarista, joilla on vain vapaa-ajan asutusta. Sen sijaan Suomessa on paljon joko koko- tai osa-aikaisesti asuttuja saaria tai saaristomaisia alueita, joilla on kiinteä tieyhteys. Kiinteän tieyhteyden ulottuvilla asuu 87 % saaristolaisista. Niin ikään luonnonsuojelualueita on vain 10 %:lla saarista, joilla on vain vapaa-ajan asutusta. Vapaa-ajan asumissaaret -selvityksen 2011 laativat Teemu Virtanen ja Riikka Koskinen Dimenteq Oy:stä ja Ilman kiinteää tieyhteyttä olevat pysyvästi asutut saaret -selvityksen laati Elina Auri. Molemmat selvitykset ovat luettavissa TEMn verkkojulkaisuina osoitteessa: Lumen ja jään hyödyntämistä saaristo- ja vesistömatkailussa koskeva selvitys Hankinta perustui valtioneuvoston saaristopoliittisessa periaatepäätöksessä asetettuun tavoitteeseen kehittää saaristo- ja vesistömatkailusta eurooppalainen vetovoimatekijä ja saaristoasiain neuvottelukunnan toimintasuunnitelmaan 2010, joka sisältää selvityksen teon. Tarjouskilpailu käytiin avoimen tarjouskilpailun menettelyn mukaisesti. Tarjouskilpailun voitti Onvisio Consulting tiimi Hannu Komun johdolla. 12

13 Loppuraportti sisältää seuraavat asiat: 1) Tiivistelmän työn tavoitteista, menetelmistä, kansainvälisestä ja kotimaisesta katsauksesta sekä toimenpide-esityksistä. 2) Työn tavoitteen määrittelyn 3) Menetelmien kuvauksen 4) Talvimatkailutuotteet maailmalla, erityisesti 12 Euroopan maassa, Kanadassa, USA:n lumirikkaissa osavaltioissa ja Japanissa 5) Talvimatkailutuotteiden tarjonta Suomessa: talvimökkeily, lumi- ja jäälinnat, -hotellit, - iglut ja ravintolat, talvikalastus, siirrettävät pilkkimökit jäällä, retkiluistelu, murtomaahiihto, kävely ja vaellus, moottorikelkkailu, hevos- ja koiravaljakkoajelut, survival-tuotteet jäänmurtajilla, talviliikenne yhteysaluksilla ja maantielautoilla, moottoriurheilu, talvitiet jäällä, avantouinti, jäänveisto, lumeen ja jäähän liittyvät kulttuuritapahtumat, jääsurffaus, sukeltaminen jään alla, norpan ja hylkeen bongaus, jäägolf ja jalkapallo jäällä ja muut talvimatkailutuotteet. 6) Kehittämisesitykset talvimatkailutuotteiden, -alueiden ja reittien kehittämiseksi ja niiden markkinoinnin tehostamiseksi Suomessa. Selvityksen mukaan luonnonolosuhteiden puolesta lähes kaikkialla Suomessa voidaan tulevaisuudessakin tarjota monipuolinen laadukas matkailullinen talvituotteisto ja hyödyntää Euroopan laajinta jään peittämää vesistöä. Suomi on hyvissä asemissa arvioitaessa maastohiihdon, retkiluistelun, talvikalastuksen ja innovatiivisten lumi- ja jäärakenteiden kehittämisen mahdollisuuksia kansainvälisestä näkökulmasta. Kemin lumilinna on omassa sarjassaan kansainvälinen markkinajohtaja. Lumeen ja jäähän liittyviä massiivisia tapahtumia hallitsevat maailmalla kuitenkin ylivoimaisesti Kiinan ja Japanin kohteet Kiinan Harbinin johdolla. Selvityksen mukaan Suomen yleisin talviaktiviteetti, maastohiihto, on kansainvälisessä matkailunäkyvyydessä menettänyt viimeisenä kymmenenä vuonna asemiaan Alppien suurille hiihtokeskuksille. Myös Pohjois-Amerikassa maastohiihtoa markkinoidaan näyttävästi. Aiemmin Suomi oli matkailullisen maastohiihdon tunnetuimpia maita Euroopassa. Suomen, Kiinan ja Japanin lisäksi laajan selvityksen piiriin kuului 12 Euroopan maata, USA:n lumirikkaat osavaltiot, Kanada ja Japani. Suomen heikkoutena on Lappia lukuun ottamatta eri tarjontaryhmien pirstaleisuudesta ja Suomen pienistä matkailumarkkinoinnin määrärahoista johtuva huono kansainvälinen näkyvyys. Selvityksessä esitettiin mm. seuraavia kehittämisehdotuksia, joilla voidaan vaikuttaa Suomen talven matkailulliseen hyödyntämiseen: Lumi- ja jäärakenteet tulisi levittää koko maan vetovoimatekijäksi ja tuoda niitä myös kaupunkiympäristöihin Maastohiihdossa on vallattava menetetyt markkinat takaisin, taustalle kansallinen kehittämisprojekti Retkiluistelu luonnonjäällä on nostettava Suomen talvimarkkinoinnin ja kehittämisen kärkituotteeksi ja koko maan tarjonta yhteisen markkinoinnin piiriin 13

14 Nykyisiä hiihtouria on laajennettava niin, että niillä hiihdon lisäksi voi kävellä ja liikkua potkukelkalla Suomen kansallista imagomarkkinointia on talven osalta lisättävä ja yritysten on panostettava hakukonenäkyvyyden parantamiseen. Laaja selvitys julkaistiin keväällä 2011 TEM:n verkkojulkaisuna ja on luettavissa työ- ja elinkeinoministeriön sivuilla osoitteessa Comma Finland teki asiasta myös maksullisen paperiversiojulkaisun. Selvityksestä lähetettiin tiedote viestimille. Selvitystä on esitelty matkailun asiantuntijoille eri yhteyksissä, mm TEM:n järjestämässä matkailutapaamisessa Niissä selvitys on herättänyt suurta mielenkiintoa. 3.7 Vapaa-ajan asumisen talous- ja työllisyysvaikutuksia koskeva selvitys Vapaa-ajan asumisen talous- ja työllisyysvaikutukset - selvitystä koskeva hankinta perustui valtioneuvoston saaristopoliittisessa periaatepäätöksessä annettuun tehtävään kehittää vapaa-ajan asumista maaseudun kehitystekijänä ja saaristoasiain neuvottelukunnan toimintasuunnitelmaan 2011, joka sisältää selvityksen teon. Tarjouskilpailu käytiin kohdennetun tarjouskilpailun menettelyn mukaisesti. Selvityksen laati Rakennustutkimus RTS Oy. Selvitystä varten haastateltiin puhelimitse tuhatta satunnaisesti valittua mökin omistajaa. Tutkimuksessa esitettävät rahasummat pohjautuvat pääsääntöisesti näihin haastatteluihin. Työllisyysvaikutukset arvioitiin kansantalouden panos-tuotos-mallin työllisyyskertoimien avulla. Mökkeilyn talousvaikutukset ovat selvityksen mukaan huomattavasti suuremmat kuin aiemmin on arvioitu. Vapaa-ajan asumiseen käytetään vuodessa 7,4 miljardia euroa ja kerrannaisvaikutuksineen mökkeily työllistää henkilöä. Mökkeily tuo rahaa kaikkiin Suomen maakuntiin. Uuden selvityksen mukaan mökkiläiset käyttävät vuosittain omiin ja vieraidensa päivittäistavarahankintoihin 2 miljardia euroa, uudisrakentamiseen 1,2 miljardia euroa, matkoihin 1,6 miljardia euroa ja kiinteistökauppoihin 790 miljoonaa euroa. Lisäksi mökkiläisiltä kuluu veroihin ja maksuihin 490 miljoonaa euroa ja mökkien korjaukseen 760 miljoonaa euroa. Vuosittain mökkiläiset hankkivat kestokulutustavaroita 430 miljoonan ja palveluja 150 miljoonan euron arvosta. Mökkeilyn työllisyysvaikutukset ovat merkittävät. Selvityksen mukaan mökkiläisten päivittäistavarahankinnat työllisti , uudisrakentaminen ja korjaus ja matkat henkilöä. Lisäksi mökkiläisten kestokulutustavaroiden hankinnat työllistivät 5 400, kiinteistökaupat 4000, verot ja maksut sekä palvelujen hankinnat henkilöä. Eniten taloudellista hyötyä mökkeilystä saivat Varsinais-Suomi (788 miljoonaa euroa), Etelä-Savo (728 miljoonaa), Lappi (646 miljoonaa), Pirkanmaa (645 miljoonaa) ja Keski- Suomi (517 miljoonaa). Myös muualla mökkeilyyn käytetään tuntuvia summia: Keski- Pohjanmaalla (52 miljoonaa euroa), Ahvenanmaalla (79 miljoonaa), Etelä-Pohjanmaalla (156 miljoonaa) ja Kainuussa (184 miljoonaa euroa). 14

15 Tilastokeskus arvioi vuonna 2008 tekemässään kesämökkibarometrissa, että vapaa-ajan asumiseen käytetään Suomessa vain 4,5 miljardia euroa. Tilastokeskuksen arvion ja työja elinkeinoministeriön teettämän selvityksen erot johtuvat siitä, että uuden selvityksen tilastollisena perusteena vapaa-ajan asuntojen määrä, vuotuinen mökkirakentaminen ja mökin käyttöaste olivat kesämökkibarometrin vastaavia lukuja suurempia. Lisäksi mökkivierailijoiden menot laskettiin aiempaa tarkemmin ja siinä otettiin huomioon saunan rakentaminen. TEM-raportti Vapaa-ajan asumisen taloudelliset ja työllisyysvaikutukset julkaistiin kesäkuussa 2011 verkkojulkaisuna ja on luettavissa verkossa osoitteessa Tiivistelmä oli myös ruotsiksi. Asiasta lähetettiin tiedote viestimille. Raportti huomioitiin kymmenissä medioissa, muun muassa MTV3:n ja YLEn uutisissa sekä ainakin Länsi-Savon, Karjalaisen, Ilta-Sanomien ja Iltalehden pääkirjoituksissa. 3.8 OmaMökki-messut Saaristoasiain neuvottelukunta sekä työ- ja elinkeinoministeriö osallistuivat OmaMökki messuille Helsingin Messukeskuksessa. Neuvottelukunnan osastolla (5 e 11) rakennustarkastajat ja eri asiantuntijat kertoivat ilmastoystävällisestä mökkeilystä, mökkien rakentamisesta ja korjaamisesta, energiansäästöstä, jätevesien käsittelystä ja jätehuollosta. Osastolla jaettiin myös tietoa mökkiläisten osallistumisesta kuntien ja kylien elämään. Tarkoituksena oli edistää maaseudun kehittämistä vapaa-ajan asumisen avulla valtioneuvoston saaristopoliittisen periaatepäätöksen 2009 mukaisesti. Osastolla esiteltiin myös saaristokuntia, joista olivat edustettuina Kemiönsaari, Länsi- Turunmaa, Ruokolahti ja Taipalsaari. Messuvierailla oli mahdollisuus osallistua myös Suomen Ympäristökeskuksen toteuttamaan maakuntajärvi-kilpailuun ja mökkitietovisaan. Vuoden mökkiläinen 2010 julkistettiin messujen yhteisessä tiedotustilaisuudessa. Saaristoasiain neuvottelukunta ja Suomen Messut valitsevat vuoden mökkiläisen kuntien ehdotusten pohjalta. Mökkiläinen valittiin nyt 11:n kerran. Arvonimen sai Kemiönsaaren kunnan esityksestä, Kemiönsaaren mökkiläiset, Raimo ja Liisa Hertto. Suuri mökkiläisseminaari järjestettiin 8.4. klo Siihen osallistui n. 150 henkilöä. Tilaisuudessa esiintyi ministeri Astrid Thors teemalla Vapaa-ajan asukkaat maaseudun voimavarana. Puheenvuoron käyttivät myös vuoden 2008 mökkiläinen, maabrändityöryhmän jäsen, professori Laura Kolbe ja vuoden 2003 mökkiläinen, kauppaneuvos Leo Laukkanen. Musiikkia esittivät Minna Hilke ja Mika Seppänen. Lisäksi virkamiehistä ja järjestöedustajista koostunut asiantuntijaraati vastasi mökkiläisten kysymyksiin. Keskustelun juonsi päätoimittaja Päivi Anttila. Seminaarin järjestivät Saaristoasiain neuvottelukunta, Suomen Omakotiliitto/Vapaa-ajan asukkaiden liitto, Suomen Kylätoiminta, Suomen kuntaliitto ja Suomen Yrityskummit. 15

16 Lauantaina ja sunnuntaina klo neuvottelukunnan osastolla järjestettiin mökkeilyä koskevat musiikilliset tietoiskut, jotka veti Jorma Leppänen, TEM. Messuvierailla oli myös mahdollisuus osallistua mökkikaraokeen ja yhteislauluun, jossa laulettiin meren ja järvien kauneimpia lauluja. Lapsille oli osastolla piirustusnurkkaus. Saaristoasiain neuvottelukunta ja Suomen Messut kutsuivat henkilökohtaisella kirjeellä OmaMökki-messuille mökin omistajaa laajennetulta pääkaupunkiseudulta. 3.9 Saaristo- ja vesistömatkailun kehittäminen Saaristo- ja vesistömatkailun alueelliset toimijat esiintyivät yhteisellä saaristo- ja vesistömatkailun osastolla Vene 11 Båt -messuilla Helsingin Messukeskuksessa. Avajaistilaisuudessa puhuivat oikeusministeri Tuija Brax ja saaristoasiain neuvottelukunnan varapuheenjohtaja, kunnanjohtaja Jorma Turunen. Mereen ja järviin liittyvää musiikkia esitti musiikkiryhmä Paraisten Merikarhut. Saaristoasiain neuvottelukunnan organisoimalla osastolla esittäytyivät rannikon ja sisävesistöjen tärkeät saaristo- ja vesistömatkailualueet. Mukana on alueita Saimaan vesistöalueelta Suur-Saimaalta Iisalmeen ja Pohjois-Karjalaan sekä Päijänne, Keitele ja Kansallisvesi aina Lahdesta Sisä-Savoon asti. Esittelyssä olivat myös Suomenlahti, Saaristomeri sekä Pohjanlahti eli rannikko Virolahdelta Kokkolaan. Esittelypisteitä oli yli 30. Matkailun toimijoita osastolla oli kaikkiaan sata. Osaston kulut katettiin näyttelypistemaksuilla. Avajaiskuluista ja tietoiskukuluista vastasi SANK. Osaston kokoamisesta vastasi PäijätMark Ky. Messuosastolla annettiin koko viikon ajan tietoa saaristo- ja vesistöalueista sekä niiden matkailutuotteista. Molempina messuviikonloppuina lauantaina ja sunnuntaina kello osastolla oli musiikillisten tietoiskujen sarja. Järvien ja saarten musiikkia esitti tangokuningas Petri Hervanto, säestys Jere Venäläinen, hanuri. Tietoiskut juonsi toimittaja Mauri Muttonen. Messuyhteistyöllä toteutettiin Suomen matkailustrategiaa. Hallituksen tavoitteena on kehittää saaristo- ja vesistömatkailusta eurooppalainen vetovoimatekijä. Valmisteltiin saaristo- ja vesistömatkailun toimijoiden yhteisesiintymistä Hampurin Venemessuilla mm siten, että pääsihteeri kävi tutustumassa Messuihin yhdessä Päijät Mark KY:n Kai Souranderin ym kanssa. Neuvoteltiin messujen edustajien kanssa Suomen mahdollisesta osallistumisesta tapahtumaan. Kun saaristomarkkinointikampanjan suunnittelussa päädyttiin myöhemmin panostamiseen laajaan TV-saaristosarjaan, Hampurin Messuille osallistumisesta luovuttiin tässä vaiheessa. Osallistuttiin yhteistyössä Kotkan kaupungin kulttuurikeskuksen ja Säveltäjäin ja Sanoittajan liiton Elviksen kanssa vuoden merilaulukilpailun organisointiin Kotkan Meripäivillä. Loppukilpailukonsertti oli Vuoden 2010 ja 2011 kappaleita koskeva Esa Niemisen tuottama levy julkistettiin Kotkassa SANKn myötävaikutuksella. Läsnä oli koko Kotkan kaupunginvaltuusto, jolle luovutettiin levy sekä SANK:n esite SANK:n paperikassissa. 16

17 3.10 Saariston markkinointikampanja Kehiteltiin edelleen suunnitelmaa saaristo-, rannikko- ja vesistöalueiden markkinointikampanjaksi. SANK:n suunnittelutyöryhmään kuuluivat Seppo Ruhanen, pj, Jorma Turunen, Christjan Brander, Jouko Kahilainen, Juha Nyberg, Kotkan matkailupäällikkö Sanna Nikki ja Jorma Leppänen sihteeriksi. Valtakunnallisen saaristoalueiden markkinointikampanjan toteuttaminen sisältyi valtioneuvoston hyväksymään saaristopoliittiseen periaatepäätökseen SANK päätyi esittämään TEM:lle, että se tekisi sopimuksen Petteri Saarion Doc Art yhtiön ja välillisesti Doc Artin ja YLEn keskinäisen sopimuksen kautta YLE:n kanssa kuusiosaisen saaristosarjan a 30 minuuttia tekemisestä TV:lle siten, että YLE maksaisi puolet, euroa, sarjan kustannuksista ja TEM toiset puolet, euroa.. TEM teki sopimuksen asiasta SANKn esityksen mukaisesti. YLE esittää sarjan kanavillaan. Järjestelyllä varmistetaan n. 1,5 miljoonan katsojaluvut. Omien jakelukanavien kautta voitaisiin tavoittaa korkeintaan tuhansia henkilöitä Saariston infrastruktuurin kehittäminen Myötävaikutettiin riittävän saaristoliikennemäärärahan saamiseen valtion talousarvioon esityksin ja lausunnoin eduskunnan valtiovarainvaliokunnan liikennejaostolle. Hallitus esitti ja eduskunta myönsi riittävän määrärahan saaristoliikenteen hoitoon. Annettiin lausunto Varsinais-Suomen ELY:lle saaristoliikenneavustusten jaosta saaristoliikenteen harjoittajille. Edistettiin laajakaistayhteyksien rakentamista, haja-asutusalueiden jätevesien käsittelyn ja jätehuollon parantamista sekä aurinko-, tuuli- ja hybridienergian käyttöön ottoa saaristossa ja saariston liittämistä verkkosähköön. Ongelmaksi koettiin, ettei laajakaistan rakentamisen tukilakiin saatu aiemmin sisällytetyksi saaristoisuutta tuen tarvetta lisääväksi tekijäksi. Saaristoalueilla ei syntynyt riittävästi laajakaistahankkeita. Edistettiin saariston luonnon, maiseman ja kulttuurin arvojen suojelua yhdessä ympäristöministeriön, Suomen ympäristökeskuksen ja alueellisten ympäristökeskusten kanssa Kansainvälinen toiminta Seurattiin Euroopan Union uuden ohjelmakauden aluepolitiikan valmistelua ja osallistuttiin eurooppalaisen saaristopolitiikan luomiseen Suomen saaristo- ja vesistöalueiden intressien edistäjänä. Pidettiin yhteyttä Euroopan Syrjäisten Merellisten Alueiden (Conference of Peripheral Maritime Regions) Liittoon. Pääsihteeri osallistui CPRM:n saarikomitean saaristokonferenssiin Saarenmaalla. SANK:n kesäkokouksen yhteydessä Saarenmaalla Eestissä pidettiin yhteiskokous Saarenmaan maakunnan useiden hallinnonhaarojen, Saarenmaan Kuntalii- 17

18 ton (16 kuntaa), Merikulttuuriyhdistyksen ja Saarenmaan Suomalaisyhdistyksen edustajien kanssa (20 saarenmaalaista). Saarenmaan maaherran sijainen Jaan Leivitegija ja Eestin Parlamentin saaristoryhmän edustaja, kansanedustaja Urve Tiidus ottivat osaa tilaisuuteen. Tapahtuma huomioitiin Saarenmaan televisiossa ja kahdessa sanomalehdessä. Toisen päivän ohjelmaan kuului tutustuminen kalasatamaan ja kalastuksen haasteisiin sekä laivan rakennukseen Nasvassa, lihakarjan ja metsästuselämysten tuotantoa harjoittavaan maatilaan, hevosten kasvatukseen sekä tuulimyllypuistoon ja matkailukeskukseen. Pidettiin hyvänä ajatuksena, että SANK ja Saarenmaan edustajat tapaavat seuraavan kerran Helsingissä. Pääsihteeri osallistui Pohjoismaiden Ministerineuvoston maaseuturyhmän toimintaan Suomen nimeämänä jäsenenä. Hän järjesti maaseuturyhmän kokouksen Helsingissä. Ohjelmaan kuuluivat kokoukset TEM:ssä Mikonkadulla ja Suomenlinnassa sekä iltatilaisuus TEMn edustustiloissa Merimiehenkadulla. Ryhmälle jaettiin saaristoesitettä ja esiteltiin Suomen saaristopolitiikkaa. Pääsihteeri osallistui myös Maaseuturyhmän kokouksiin Kööpenhaminassa ja Tukholmassa,. Pääsihteeri osallistui sotahistorioitsija Pekka Ervastin järjestämälle matkalle Pietariin ja Kronstadtiin tutustuen Kronstadtin saaristokaupunkiin. Pääsihteeri osallistui myös Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK:n Venäjäseminaariin Lappeenrannassa Tiedotustoiminta Neuvottelukunta lähetti yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriön tiedotusyksikön kanssa tiedotteet (7) tiedotusvälineille venemessuille osallistumisesta, mökkimessuille osallistumisesta, saaristoalueasetuksen antamisesta, Mökkeilyn taloudelliset ja työllisyysvaikutukset - selvityksestä, Ilman kiinteää tieyhteyttä olevia vakinaisesti asuttuja saaria ja vapaa-ajan asumissaaria koskevista selvityksistä, Lumen ja jään hyödyntäminen matkailussa - selvityksestä sekä Maalahden saaristo- ja vesistöseminaarista, josta järjestettiin myös tiedotustilaisuus. Tiedotusvälineet huomioivat varsin hyvin tiedotteet, jotka viimeisteli TEM:n tiedotus. Tiedotusvälineet kääntyivät usein myös saaristoasiain neuvottelukunnan puoleen saaristoa koskevissa asioissa pyytäen kommentteja ja taustatietoja. Suomi-saarten ja vetten maa- esitettä sekä Suomi-saarten ja vetten maa-paperikasseja jaettiin Vene-, OmaMökki ja Matka-messuilla suuret määrät, kasseja n Nettisivuja kehitettiin. Sisäisessä työssään neuvottelukunta käytti sähköistä esityslista-pöytäkirjamenettelyä, joita varten SANK:lla oli oma sankekstranet-sivut. Sivuille on muodostunut myös jäsenille ja sihteeristölle kaiken aikaa avoin arkisto, josta saa saaristopolitiikkaa koskevaa tietoa. 18