Vero-oikeus 1. Yleistä vero-oikeutta Tietolähteet www.vero.fi www.finlex.fi www.edilex.fi www.kho.fi Oikeustiede: Käsitteet samat, eroja eri oikeuksissa n. 1 % - keskusverolautakunta, KVL:n päätökset (lain veroinen) - verohallituksen ohjeet o esim. Yhtenäistämisohjeet - oikeuskirjallisuus o Andersson ym. Verovelkasuhde Veronsaaja (esim. Valtio) 1. 2. Verovelvollinen 1. Asetetaan vero - perustuu lakiin 2. Verovelka - perustuu asetettuun veroon ja lain määräämään verovastuuseen Veropolitiikan tavoitteet a) fiskaalinen tavoite - verotuksen tavoitteena on taata julkisvallan tulot
esim. Yritys maksaa alv:n 2 kuukauden sakaisesta liikevaihdosta. Jos liikevaihto 1 milj. -> alv 220 000. Ostanut 500 000 -> 110 000 eli maksaa 220 000 110 000 = 110 000. Veropako ja verokertymä 1) Kiinteistövero (ei pakene, kiinteistö ei liiku) 2) Ansiotuloverot (ei pakene helposti, työ liikkuu hitaasti) 3) Yhtiövero (tuotantopääoma liikkuu, esim. Nokian tuotanto) 4) Kulutusverot (kulutus liikkuu, esim. alkoholin ja auton verotus) 5) Pääomavero (liikkuu vapaasti, kova verokilpailu) b) Neutraliteettitavoite - verotuksella ei pitäisi olla vaikutusta taloudellisiin päätöksiin (ellei sitä nimenomaan haluta) esim. Oy:n verokanta 26 %, pääomaverokanta 28% c) Suhdannepoliittiset tavoitteet - verotuksella pyritään vaikuttamaan suhdanteisiin - esim. vienti pyritään pitämään verottomana d) Jakopoliittiset tavoitteet - verotus on tehokkain keino tulojen tasaamiseksi o valtion vero progressiivinen o kunnallisvero on lievästi progressiivinen (TVL 105a ) e) Tulopoliittiset tavoitteet - veronalennuksia palkan korotusten sijasta? - jos margiinaali vero 50 %, niin 100 palkankorotus maksaa 200 + sivukulut - jos kk-tulo on 3 000, ja verokanta laskee 1 %-yksikön, niin tulo kasvaa 30. Kulut työnantajalle 0, mutta valtiolle ja kunnalle kulut 30. - inflaation torjunta syynä ja ns. dynaamiset vaikutukset esim. muutos yritysverotuksessa 62 % -> 25 % nousi verotulot 2 miljardista 20 miljardiin -> kannatti maksaa veroja.
2. Tuloverolaki Tulolajit ja tulolähteet - pääomatulot on määritelty - muut tulot ovat ansiotuloja Tulolähteet: a) elinkeinotulo (EVL) b) maataloustulo (MVL) c) henkilökohtainen tulo (TVL) Ansiotulot: Palkka Palkkiot Eläkkeet Ammatin ansiotulo-osuus Yhtymän ansiotulo-osuus Maatalouden ansiotulo-osuus = Ansiotulot yhteensä - luonnolliset vähennykset = Puhdas ansiotulo Kunnallisverovähennys Valtion verovähennys - tappiot Kunnallisverotuksen tulo (vero) Valtionverotuksen tulo (vero) vähennys = maksettava ansiotulovero Pääomatulot: Vuokratulo Korkotulo (rajoituksin) Sijoitusrahastosta saatu tulo Luovutusvoitot Ammatin pääomatulo-osuus Yhtymän pääomatulo-osuus Osingon pääomatulo-osuus Maatalouden pääomatulo-osuus Maa-ainesten myyntitulo = pääomatulot yhteensä - luonnolliset vähennykset = puhdas pääomatulo - tappiot - maksetut korot (TVL 58) = verotettava pääomatulo Jos verotettava pääomatulo < 0, summa menee alijäämävähennyksenä, 28 % negatiivisesta tulosta. Jos positiivinen, peritään vero 28 %.
Vero kunnallisvero Veronsaajat kunta kiinteistövero valtion tulovero lähdevero n. 20 % valtio n. 1 % seurakunta pääomavero 28 % yhteisövero kirkollisvero sairausvakuutusmaksu työttömyysväh.maksu Kela Työttömyyskassojen keskuskassa eläkelaitokset TEL- ja muut eläkemaksut Käsitteistä a) Verovuosi - verotuksen aikayksikkö - vuoden tulot lasketaan yhteen esim. 1: Tulot jakautuneet siten, että ansaittu 14 000 vuoden 2005 puolivälin jälkeen ja toiset 14000 vuoden 2006 puoliväliin mennessä -> yhteensä 28 000 euroa vuoden aikana. Kuitenkin molemmista lasketaan ansiotulovero omina vuosinaan, eli esim. 1900 euroa 2005 aikana ja 1900 euroa 2006 aikana -> yhteensä 3800 euroa. esim. 2: Tulot jakautuneet vuoden 2005 alusta koko vuodelle, yhteensä 28 000 euroa -> periaatteessa tilanne sama, kuin edellisessä esimerkissä, ajankohdilla vain on puoli vuotta eroa. Nyt verot maksetaan kokonaan vuonna 2005, joten verotusaste nousee -> maksetaankin 7000 euroa. Hittolainen b) Verotusvuosi - verotus toimitetaan verotusvuotena - verotusvuosi on verovuotta seuraava vuosi
- verotusvuoden päättymisestä lasketaan määräajat esim. Verovuosi 2006 -> verotusvuosi 2007. Valitusaika ja jälkiverotusaika vuoden 2006 veroista päättyy vuoden 2012 lopussa. c) Yhtymä - vero-oikeudellinen yritysmuoto - avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö, ns. Verotusyhtymä - ei itsenäisiä verosubjekteja - tulos lasketaan yhtymässä, verot omistajille d) Yhteisö - itsenäinen verosubjekti - esim. Oy, Oyj, AsOy, osuuskunta, sijoitusrahasto, valtio ja sen laitokset, kunta, kuntayhtymä - mutta rekisteröimätön Oy on yhtymä!! e) Verotuspaikka - tavallisesti kotikunta - hallinnollisesti verotus voi tapahtua muuallakin (esim. Konserniverotus) f) Veropohja - verotuksen kohde - esim. Tuloverotuksessa vuositulo - perintöverotuksessa perintöosuus - myyntivoitoissa esim. 10 v. omistuksen jälkeen max. 60 % myyntihinnasta - jos veropohja on laaja, niin veroprosentti voi olla alempi g) Verokanta - prosenttimäärä, jolla veropohjaa verotetaan -> vero = verokanta * veropohja esim. oy:n verokanta 26 % pääomavero 28 % koron lähdevero 28 % ALV 0 %, 8 %, 17 %, 22 % h) marginaalivero - viimeisestä eurosta maksettu vero o esim. tulo 30 000 / vuosi vero 9 000 vero% on siis 30 %. o nyt tulo nousee: 30 002 / vuosi vero 9 001 - siis kahdesta viimeisestä vero oli 50 % (marginaalivero) - ansiotuloverotuksessa valtionvero + kunnallisvero + kirkollisvero + sv-maksu + työttömyysvak.maksu + TEL-maksu = marginaalivero (max. n. 60 %) Verovelvolliset - asuinvaltioperiaate - Suomessa asuva
- Henkilö asuu Suomessa, jos hänellä on täällä asunto ja koti Yleisesti verovelvolliset: - globaalista tulosta - 6 kk sääntö -> 3 v sääntö VAI Rajoitetusti verovelvolliset: - Suomesta saadusta tulosta - 6 kk sääntö - tietyt toimijat ovat verovapaita o laissa luettelo TVL 21 :ssa o lisäksi yleishyödylliset yhteisöt (TVL 22 ) 1) toimii yksinomaan ja välittömästi yleiseksi hyödyksi 2) ei rajoitettu henkilöpiiri 3) ei tuota toimintaan osallistuville kohtuullista suurempaa taloudellista etua - verovelvolliset subjektien mukaan jaoteltuna: - a) luonnolliset henkilöt o kaikki henkilöt (myös lapset) o perheenjäsenet erillisiä verovelvollisia b) yhteisöt o verosubjekteja c) yhtymät o laskentayksikköjä d) kuolinpesä o kuten luonnollinen henkilö o kuolinvuodesta sekä vainajan että pesän tulot yhteen o jakamaton pesä voi olla pysyvästi verosubjeksi o mutta elinkeinotoiminnassa vain 3 vuotta e) yhteisetuus o esim. yhteismetsä o esim. jakokunta, kalastuskunta f) konkurssipesä o ei erillinen jakosubjekti, mutta jos pesä harjoittaa liiketoimintaa, on se verosta vastuullinen (realisointi ei ole liiketoimintaa) g) perhe o useissa maissa verosubjekti o Suomessa itsenäiset verovelvolliset perheenjäsenet o vähennykset voivat olla yhteisiä
Verotettava tulo esim. perhe 1: henkilö A tienaa 100 000, henkilö B tienaa 0 perhe 2: henkilö A tienaa 50 000, henkilö B 50 000 ei tasausta -> perhe 1 maksaa enemmän veroja kuin perhe 2 (syynä progressio) - tuloverolaissa ansiotulot ja pääomatulot - esim. ennakkoperintälaki EPL 13 palkka - EPL:n mukaan palkkaa on esim. vaihtotyö, luontaisedut o Työsuhdelaina Työnantaja antaa velkaa työntekijälle Korko voi olla luontaisetua, jos alle peruskoron o työsuhteeseen perustuva osakeanti jos etu yli 10 %, niin etu on palkkaa jos etu on vain tietylle rajatulle ryhmälle, voi olla verollista vaikka alle 10 % o vaihtovelkakirjat ja optiot koko etu on verollista ei 10 % sääntöä verotus sinä vuonna, jolloin etu realisoidaan esim. työntekijä saa 10 000 kpl optioita, merkintöoikeus osakkeelta à 3,40 v. 2006 kurssi on 3,40 v. 2007 kurssi on 6,40 v. 2008 kurssi on 9,40 henkilö merkitsee osakkeet (tai myy optiot) etu 10 000 (9,40 3,40) = 60 000 60 000 on v. 2008 verotettavaa ansiotuloa (kunnallisvero + valtionvero + SV-maksu + kirkollisvero) Verovapaat tulot - henkilökuntaedut o terveydenhuolto o normaalit henkilökunta-alennukset o merkkipäivälahjat o virkistystoiminta o yhteiskuljetus työpaikalle - päivärahat o kokopäiväraha, jos > 10 h o osapäiväraha, jos > 6 h o verohallitus antaa ohjeet - kilometrikorvaukset o verohalinnon ohjeiden mukaan - apurahat ja stipendit o valtiolta ilman rajaa (julkiset) o yksityisiltä max. taiteilijan palkka
- sosiaalietuudet - lakkoavustukset (verohallinnon asettamaan rajaan asti) - luonnontuotteista saatu tulo (kävyt, sienet, marjat) - perintö (perintövero, ei lahjaveroa) - lahja (lahjavero, ei tuloveroa) - eräät vakuutukset (esim. vanhemmat ottavat lapselle) Yleistä Vähennykset Luonnolliset vähennykset -> tulonhankintatarkoitus Muut vähennykset -> muu tarkoitus, esim. sosiaaliperusteet Tulosta tehtävät -> vähennys tulosta Verosta tehtävät -> vähennetään maksettavasta verosta Tulolajikohtaiset -> ansiotulosta/pääomatulosta Veronsaajakohtaiset -> valtio/kunta Luonnolliset vähennykset: - tulonhankkimistarkoitus - ns. elantokulut eivät ole vähennyskelpoisia o esim. ammattikirjallisuus o työvälineet o koulutusmenot peruskoulutus EI jatkokoulutus EI tutkintokoulutus EI täydennyskoulutus JOO - opintomatkat - työmarkkinajäsenmaksut - työhuonevähennys - työvälineet - tulonhankintaan liittyvä vahingonkorvaus - työmatkakulut (omavastuu) - ns. valtion tulonhankkimisvähennys Muut vähennykset: - eläketulovähennys o eläketulosta o valtionverotus TVL 100 o kunnallisverotus TVL 101 - eläkevakuutusvähennyt
o eläkemaksut vapaaehtoisesta eläkkeestä o max 8500 / vuosi - opintorahavähennys TVL 106 o opintorahasta o max 2200 o vähenee 50 % tulojen ylittäessä 2200 siis 2200-[(X-2200)/2] jos tulot 5000 -> 2200-[(5000-2200)/2]=800 - perusvähennys o pienituloisen vähennys o vähäisistä tuloista ei ole tarkoitus periä veroa siksi perusvähennys o 1480 asti väh. = tulot o 1480 jälkeen alenema 20 % - ansiotulovähennys o palkkatuloista, työtuloista, osingon ansiotulo-osasta, yritystulon ansiotulo-osasta o 2500 ylittävältä osalta 49 % o 7230 jälkeen 26 % o 14 000 jälkeen alenema 4 % ylittävältä osalta tulo esim. 7200 49/100*(7200-2500)~2300 3. Yritysverotus - yritykset merkitään YTJ-rekisteriin - verottajan rekisteri - yrityksen tulo jaetaan ansio- ja pääomatuloksi (paitsi osakeyhtiössä) - verotus tapahtuu omistajatasolla - yritykselle lasketaan tulos ja se verotetaan omistajilta - pääomatuloa on 20 % yrityksen nettovaroista Yritys Nettovara Tulos Omistajat 20 % Pääomatulo Pääomavero 28 % Ansiotulo Ansiovero
Ammatinharjoittaja ja yksityisliike eli toiminimi (T:mi) (yritys=yrittäjä) - tulos lasketaan yritystasolla, verot maksaa yrittäjä (ja puoliso, jos mukana yrityksessä) - kirjanpidollinen tulos on verotuksen pohjana esim. 1. Yrityksen tulos 50 000, nettovarat 10 000, yksi yrittäjä. Nettovaroista 20 % = 2 000 -> pääomavero 28 % vähennetään 2000 tuloksesta -> jäljelle jäävä 48 000 ansiotuloverotuksen kautta (esim. Kempele 32,5 %) esim. 2. Yrityksen tulos 50 000, nettovarat 100 000, yksi yrittäjä. Nettovaroista 20 % = 20 000 -> pääomavero 28 % taas vähennetään 20 000 tuloksesta -> jäljelle jäävät 30 000 ansiotulona (esim. Kempele 25,5 %) esim. 3.a Yrityksen tulos 50 000, nettovarat 100 000, puoliso mukana (tulot tasan). Sama homma kuin esimerkeissä 1 ja 2, mutta rahat jaetaan ensin henkilöiden mukaan tasan. Siten kummallekin: Nettovaroista 20 % = 10 000 -> pääomavero 28 % 25 000 10 000 = 15 000 -> ansiotulovero (n. 15 %) 3. b Toinen vaihtoehto on, että verot jaetaan suoraan tuloksen perusteella -> 25 000 kummallekin, sitten siitä summasta 20 % (= 5000 ) pääomatulona, loput 20 000 ansiotulona. Henkilöyhtiöt ja verotusyhtymä - avoin yhtiö - kommandiittiyhtiö - verotusyhtymä - mikään edellä mainituista ei itsenäisiä verosubjekteja o yhtymälle lasketaan tulos, mutta verot määrätään omistajille a) Verotusyhtymä - yhteisesti ostettu metsä- tai maatila - kirjanpito tilakohtaista - verotus omistajakohtaista - myös yhteisesti omistettu kiinteistö voi olla verotusyhtymä - tulo kahteen lajiin: pääomatuloa on n. 20 % yhtymän nettovaroista, loput ansiotuloa b) Avoin yhtiö - väh. 2 yhtiömiestä - yhtiömies vastaa henkilökohtaisesti o rajaton, välitön ja solidaarinen vastuu - tulo jaetaan yhtiömiehille verotettavaksi - yhtiömiehet maksavat verot, yhtiö ei maksa tuloveroa - kirjanpidollinen voitto verotetaan - yhtiömiehet voivat ottaa yksityisottoja, mutta siitä ei veroteta erikseen - voitto jaetaan pääomatuloksi (20 % nettovaroista) ja ansiotuloksi (loput)
esim. 1. Avoin yhtiö X, tulos 50 000, kaksi yhtiömiestä, tasaosuudet tuloon ja omaisuuteen, nettovarat 100 000. -> sama skenaario kuin 3.a edellisellä sivulla esim. 2. Samat luvut kuin edellä, mutta nettovarat 1 000 000. Nyt kummallekin tuleva pääomatulo-osuus on 0.5*20%*1 000 000 = 100 000. Kuitenkin tulos on vain 50 000 -> verotetaan tuloksen mukaan 25 000 kummaltakin, mutta kaikki menee pääomatulona. esim. 3. Tulos 500 000, nettovarat 100 000, kaksi yhtiömiestä tasaosuuksin. Nyt pääomatulon osuus on 0.5*20%*100 000 = 10 000. Siten ansiotulolle jää 500000/2 10000 = 240 000 kummallekin. Vero > 50 %. esim. 4. Tulos 80 000, nettovarat 100 000. A:n osuus ¼ nettovaroista ja tuloksesta, B:n osuus ¾ nettovaroista ja tuloksesta. A maksaa pääomatulona ¼ * 20% * 100 000 = 5 000. Siten ansiotuloksi jää 80 000 * ¼ - 5 000 = 15 000. B maksaa pääomatulona ¾ * 20% * 100 000 = 15 000. Siten ansiotuloksi jää 80 000 * ¾ - 15 000 = 45 000. c) kommandiittiyhtiö - vähintään yksi äänetön yhtiömies - vähintään yksi vastuunalainen yhtiömies - vastuunalainen päättää ja vastaa - ky on laskentasubjekti eli yhtiölle lasketaan tulos, mutta verot määrätään yhtiömiehille - yksityisottoja ei ky:ssä veroteta erikseen (sama sääntö kuin avoimessa, toiminimessä sekä ammatissa) - tulosta 20 % nettovarallisuuden perusteella on pääomatuloa - äänettömän nettovara on hänen sijoittamansa panos o esim. äänetön on sijoittanut 100 000 yhtiöön -> hänen nettovara on 100 000 -> siitä pääomatuloa 20 % (20 000 ) esim. 1. Ky:ssä yksi äänetön ja yksi vastuunalainen. Äänettömän panos 10 000, sovittu korko 25 % äänettömälle. Nettovarat 25 000, tulos 40 000. Äänetön saa 25 % 10 000 eurosta eli 2 500. Kuitenkin 20 % 10 000 eurosta on 2 000 -> pääomatulona 2 000, ansiotulona 500. Vastaavalle merkitään loput tuloksesta eli 37 500. Pääomatulona menee 20 %hänen osuudestaan nettovaroista, eli 20 % * (25 000 10 000) = 3 000. Loput 34 500 ansiotulona. esim. 2. Tulos 40 000, äänettömän panos 60 000, korko 10 %. Nettovarat 50 000. Äänettömälle merkitään 10 % 60 000 eurosta, eli 6 000. 20 % hänen panoksestaan olisi 12 000 euroa, mutta hän ei ole saanut niin paljoa. Siispä koko 6 000 merkitään pääomatuloksi, ansiotulot 0. Vastaavalle jää 34 000 euroa. Hänen osuutensa nettovaroista on negatiivinen 10 000 -> kaikki menee ansiotulona.
- yhtiömiehelle voi myös maksaa palkkaa. Palkanmaksu kannattaa silloin, kun veroprosentti on alhaisempi kuin 28 % (pääomatulon veroprosentti) - palkka on aina ansiotuloa, mutta palkasta pitää maksaa o sosiaaliturvamaksut, työtapaturmavakuutus, tapaturmavakuutus - eläkemaksuja ei tarvitse maksaa yrittäjäpalkasta 4. Osakeyhtiö - Oy on itsenäinen verosubjekti - Oyj on verotuksellisesti osakeyhtiö, mutta pörssinoteeratut ovat eri asemassa - Oy:n verokanta on 26 % - osingot ovat osittain veronalaisia - tavalliset yhtiöt (Oy ja Oyj) ovat verosubjekteja ja osakkaat erillisiä verosubjekteja - osakeyhtiöistä yksityisotto ei ole sallittu (peiteltyä osinkoa) Pörssiyhtiöt - yhtiön verokanta 26 % - osingot osittain verollisia - osinko on aina pääomatuloa - yhtiövero maksetaan valtiolle - valtio tilittää kuntaosuuden ja seurakuntaosuuden - osingosta 70 % on verollista, jos osingonsaaja on luonnollinen henkilö tai kuolinpesä - jos osingonsaaja on oy, niin 75 % on verollista esim. 1. Nokia Oyj. Osakkaalla 10 000 osinkoa -> 7 000 :sta menee 26 % pääomavero, 3 000 verotonta. Jos osakas Oy, 7 500 verollista, 2 500 verotonta. esim. 2. Henkilö saa osinkoa kahdesta pörssiyhtiöstä; A:sta 6 000 ja B:stä 4 000. Osingot lasketaan yhteen, joten verollista 7 000, verotonta 3 000. Osingon maksaja tekee ennakonpidätyksen osingosta. Ennakko on 19 %; A:sta 1140, B:stä 760. Niinpä jälkiverona jää maksettavaksi 60. esim. 2. jatkuu... X on osakeyhtiö, joka saa samat osingot (6000 ja 4000). Vero maksetaan 7 500 eurosta, 26 % -> 1950 euron vero (yhtiön maksettava). Henkilölle vero on 1960. Kokonaisvero: yhtiö 26 %, osakas 19,6 % (70% * 28 %) kokonaisvero n. 41 % Muut osakeyhtiöt - yhtiö maksaa 26 % - jos osakas saa yhtiöstä osinkoa, jaetaan osinko pääoma- ja ansiotuloksi - pääomatuloa voi olla 9 % yhtiön nettovaroista (osakkaan osakkeiden matemaattisesta arvosta) - osingosta 30 % on verovapaata ja 70 % verollista - osingosta voi olla kokonaan verovapaata 90 000 / osakas, jos nettovarat riittävät - ansiotulot osingosta saa tehdä ansiotulovähennyksenä
Oy Nettotulos Tulos vero 26 % Pääomatulo-osinko kork. 9 % osakkeiden mat. arvosta Ansiotulo-osinko > 9 % osakkeiden mat. arvosta < 90 000 verovapaa > 90 000 verollinen 30 % verovapaata 70 % verollista 30 % verovapaata 70 % verollista (28 %) esim. 1. Yhtiön tulos 1 milj., nettovarat 100 000. Yksi osakas, yhtiö jakaa osinkoa 10 000. Käyttämällä edellistä kaaviota: verot 260 000 -> nettotulos 740 000. Osinko 10 000, josta korkeintaan 9 % nettovaroista verotonta = 9 000. Loput 1000 ansiotulona, josta 30 % verotonta = 300 ja 70 %:sta (=700 ) maksetaan ansiotulovero. esim. 2. Yhtiön tulos 1 milj., nettovarat 1 milj. yksi osakas, yhtiö jakaa osinkoa 100 000. Osingosta 90 000 (9 % nettovaroista) verotonta, 10 000 jakaantuu: 3000 verotonta, 7000 ansiotuloverona. esim. 3. Yhtiön tulos 1 milj., nettovarat 2 milj., yhtiö jakaa osinkoa 200 000. 9 % nettovaroista = 180 000. Kuitenkin max. 90 000 voi olla verotonta, joten lopuista 90 000 eurosta verot. 30 % verotonta ( = 27 000), 70 % (= 63 000) maksetaan vero 28 %. nettovarojen jälkeen jää vielä 20 000 ansiotulona -> 30 % verotonta (6000 ), 70 % ansiotuloverotukseen (14 000 ). 5. Pääomatulot Luovutusvoitto eli ns. myyntivoitto - ongelma: inflaatio o verotetaanko todellista voittoa vai inflaatiota
o lähtökohtana nominaaliset hinnat (inflaatiota ei huomioida) esim. ostohinta 10 000, inflaatio 10 % -> arvo 11 000. Jos omaisuus myydään, on voittoa saatu 1 000, josta verotetaan pääomavero 28 %. esim. Kesämökki rakennettu vuonna 1990. Kulut kuittien mukaan rakentamisesta 40 000. Mökki myydään 2006 hintaan 110 000. Laskelma: 110 000 (myyntihinta) 40 000 (ostohinta) 1 000 (myyntikulut) = 69 000 ( voitto ) verotus: verotuksessa sää käyttää hankintameno-olettamaa: - jos omistettu yli 10 vuotta, olettama 40 % - jos omistettu alle 10 vuotta, olettama 20 % (ei muita portaita, vain nämä kaksi) 110 000 (myyntihinta) 44 000 (olettama 40 %, sis. myyntikulut) = 66 000, josta vero 28 % näistä kahdesta vaihtoehdosta (69 000 ja 66 000) valitaan edullisempi. esim. Ostettu pörssiosakkeita 20 000 vuonna 2005. Myynti vuonna 2006 30 000. Kulut 100. Laskelma: 30 000 20 000 100 = 9 900 (vero 28 %) Olettamalaskelma: 30 000 6 000 (20 % olettama) = 24 000 (vero 28 %) ei käytetä olettamaa esim. A ostaa pörssiosakkeita X Oyj 100 kpl á 400 = 40 000 1.3.2001 ja 100 kpl á 500 = 50 000 1.4.2001. A myy vuonna 2006 X Oyj 100 kpl á 600 = 60 000. Voitto = 60 000 40 000 = 20 000 -> vero 28 % FIFO-periaate, siksi ei 50 000 vaan 40 000. A myy vuonna 2007 loput osakkeet 100 kpl á 300 = 30 000. Voitto = 30 000 50 000 = - 20 000 (tappio) Tappion saa vähentää 2007, 2008, 2009, 2010 voitoista - luovutusvoiton erityistilanteita o vaihto myös vaihtovoitto on verollista esim. A luovuttaa B:lle 500 000 arvoisen kiinteistön ja saa B:ltä 400 000 :n arvoisen kiinteistön -> B saa 100 000 vaihtovoittoa -> vero 28 %. o pakkoluovutus A on velallinen B on velkoja (hakee pakkohuutokauppaa)
A:n omaisuutta myydään 30 000 hankintahinta oli 20 000 30 000 (rahat B:lle) 20 000 = 10 000 (vero 28 % A:lle, A saa vain verot!) o jaoton yhteisomistus A ja B omistavat yhdessä 1000 osaketta. Omistus jaetaan siten, että molemmat omistavat erikseen 500 osaketta kumpikin -> ei realisoida mahdollista myyntivoittoa o ositus puoliso A omistaa 300 000, puoliso B 100 000 -> ositus = molemmille 200 000. Ositus ei ole veronalainen. o yhtiön perustaminen tai sijoitus yhtiöön ns. apportti on luovutus yhtiölle jos käypä arvo on suurempi kuin hankintahinta -> verotus esim. A sijoittaa perustettavaan yhtiöön 100 000 arvoisen kiinteistön. Kiinteistö oli ostettu 60 000 :lla -> 40 000:sta maksetaan 28 % vero. o IPR oikeudet patentti, tavaramerkki, tekijänoikeus, mallioikeus jne. keksijä tms. myy patentin, tavaramerkin tms. -> ansiotuloa. Jos ostaja myy edelleen -> pääomatuloa. o yhtiön purku yhtiöstä saatu omaisuus arvostetaan käypään hintaan o osakkeiden lunastus Oy lunastaa osakkeitaan pois, maksaa siitä rahaa. Verotuksellisesti lunastus = kauppa. o yrityskauppa koko yritys vai substanssi yritys myydään (esim. sen osakkeet) -> rahat yrityksen omistajille = myyntivoitto myydään liiketoiminta ja substanssi -> rahat yritykselle = sen liiketoiminta o optiot 20 % ja 40 % olettamia ei käytetä esim. optio maksaa 0,10 /kpl ostetaan 1000 kpl = 100 myynti kurssin noustua 10 euroon 10 000 (myyntihinta) 100 (ostohinta) = 9 900 (voitto, 28 % vero) Verovapaat luovutusvoitot
- oman asunnon luovutus o asuntoa on käytetty > 2 vuotta omistusaikana omana tai perheen asuntona o lasten käytössä oleva asunto voi olla omistusasunto perheen käytössä o kesämökki ei ole omistusasunto o poikkeuksena verovapaudesta voivat olla ns. kirvesmiestalot - koti-irtaimisto o enintään 5000 /vuosi - sukupolvenvaihdosluovutukset o yritysomaisuus o maatalousomaisuus o metsätilaomaisuus o osuus: väh. 10% o luovutus: lapselle, lapsenlapselle jne., sisarelle, lapsen puoliso, lapsenlapsen puoliso o ei esim. sisaren lapselle o omistusaika: luovuttaja > 10 vuotta, saaja > 5 vuotta o luovuttaja ei maksa veroa, jos ehdot täyttyvät Korkotulot - lähdeverolliset o vero 28 % (lähdevero) - muut korkotulot o pääomavero 28 % - vastaavasti vähennyskelpoisia ovat o opintolainakorot o asuntolainakorot o tulonhankkimislainan korot o takausvelan korot Vuokratulot - esinevuokra - asunnonvuokra - liikehuoneiston vuokra - maanvuokra - maatilan vuokra jne - kaikki vuokratulo on pääomatuloa esim. vuokratulo 10000 vastike 2000 korkokulut 1000 korjaus 1000 (- perusparannus 10000, perusparannus lisätään hankintahintaan ja vähennetään luovutusvoitosta jos mahdollista) = 6000, josta 28 % vero Sijoitusrahastotulo
osinko osakkeet osto tuotto Rahasto myyntivoitto Sijoittaja Tuotto 28% pääomavero - tuotot - myyntivoitot raha myyntivoitto osto korko joukkovelkakirja sijoitustodistukset debenduntit (tjsp, en saa selvää) jne. - rahasto itse on verovapaa Puun myynti - verotettavaa on puun myynti, lahjoitus ja oma käyttö - vero on 28 % - menot voi vähentää, esim. ostetut koneet, vakuutukset, metsänhoitomaksu, matkakulut, istutustyö jne - myynti arvonlisäverollista (jos on ilmoittautunut verovelvolliseksi) - ostaja maksaa ALV:n ja myyjä tilittää sen seuraavan vuoden helmikuussa esim. puun myynti 10 000, ALV 2 200, yht. 12 200 - vähennyksenä ostetusta metsätilasta on ns. metsävähennys - vähennys on 50 % tilan hinnasta - kerralla saa vähentää 40 % puunmyyntitulosta
esim. ostettu tila 100 000 -> vähennys 50 % = 50 000. Puuta myydään v. 2006 60 000 -> vähennys 40 % = 24 000 -> jää 36 000, josta vero 28 %. vähennystä jää 50 000 24 000 = 26 000. 6. Veron kiertäminen - verosuunnittelu -> sallittu - harmaa alue -> epävarmuus, ennakkotieto? - veron kiertäminen -> kielletty, ei kuitenkaan rikos. Seuraamuksena määrätään verot ja mahdollisesti veronkorotus ja korot - verorikosalue -> rangaistuksen uhalla kielletty Oikeudellisten muotojen väärinkäyttö - siviilioikeudellisesti toimi on hyväksyttävä, mutta verottaja ei sitä hyväksy a) virheellinen otsikko i. sopimus on otsikoitu väärin ii. esim. AsOy:ssä rahoitusvastike/hoitovastike iii. esim. kiinteistökaupassa kauppahinta ei verottajan mielestä ole oikein jaettu b) henkilöyhtiön sivuuttaminen i. esim. KY, jossa kaksi vastuunalaista (lääkäri ja hänen puolisonsa) ja edellisten lapsi äänettömänä. Tulos 150 000 -> lääkäri 70 000, puoliso 70 000, lapsi 10 000. Verottaja: esim. lääkäri 130 000, puoliso 20 000, lapsi 0. c) osakeyhtiön sivuuttaminen i. yhtiötä ei pureta, vaan tulo vain kohdistetaan osakkaalle Oy valmennus korvaus Oy urheiluseura X valmentaja työ (palvelun myynti) ii. korvaus katsotaan EPL 13 :n mukaiseksi palkaksi iii. Valmennus Oy:n tulo ohjataan suoraan verotettavaksi X:ltä
d) Yhtiöiden yhdistäminen i. samojen omistajien yhtiöt = yhtiöt kootaan yhdeksi verotusyksiköksi e) ulkomaisten väliyhtiöiden käyttö i. tulot siirretään siirtohinnoittelulla ulkomaille lievempään verotukseen ii. Esim. osakeyhtiö, nettovara 10 milj. jakaa osinkoa 360 000. 90 000 tästä verotonta ja 270 000 verollista. Osakkeet lahjoitetaan kolmelle lapselle kullekin 25 % -> lahjavero. Osinko jaetaan kullekin osakkaalle, 90 000 euroa /lärvi. Osinko on verotonta, jos laillisia muotoja on käytetty. f) kauppaan rinnastuvat oikeustoimet i. esim. vuokrataan maatila v. 2004, ja sama tila myydään vuokraajalle v. 2007 ii. hinta oikeutti vasta v. 2007 40 % hankintameno-olettamaan iii. verottaja: tehtiinkö kauppa jo 2004? -> vuokra+kauppa=kauppa esim. Sarjatoimet - oikeustoimi jaetaan osiksi (sarjaksi) verotuksen vuoksi - esim. kaupat peräkkäisinä päivinä henkilö omistus OY myi osakkeita 13 000 myi samat osakkeet 22 000 - OY:llä vähentämättömiä luovutustappioita - vero luovutusvoitossa määrätty - esim. lahjaverotuksessa sarjatoimet voivat olla laillisia (äiti ja iskä molemmat antaa kullekin lapselle 3400 (max.), kolmen vuoden päästä voi lahjoittaa uudestaan) Intressin puute
- toiselta osapuolelta puuttuu verotuksellisia intressejä - esim. toinen on verovapaa - sopimus voidaan tehdä epätasapainoisesti - A ja B tekevät sopimuksen, B on verovapaa. B on kiinnostunut vain kokonaishinnasta (ehdot voivat olla muuten mitä vain). - esim. kiinteistökauppa: metsä (100 000 ) / talo (1000 ) / irtain (0 ) -> metsävähennys 50 000 - verottaja: metsä (60 000 ) / talo (50 000 ) / irtain (11 000 ) -> metsävähennys onkin vain 30 000 Etuyhteys - osapuolilla on yhteinen etu - esim. sukulaiset tekevät sopimuksen - sopimusehdot voivat olla verotuksen kannalta suunniteltuja - samoin jos henkilö omistaa yhtiön, jonka kanssa tekee sopimuksen -> verottaja tarkistaa sopimusehdot 7. Peitelty osinko - oy:stä saa jakaa veroja vain lain mukaisilla tavoilla - mm. voitonjako on peiteltyä osinkoa - eswim. lahja yhtiöstä omistajille - peitelty osinko on veronalaista ansiotuloa 70 %:sti - jakaja voi olla osakeyhtiö tai osuuskunta (esim. ky tai avoin yhtiö EI) - saajana voi olla osakas tai lähipiiri (sukulainen tai muu läheinen tai bulvaaniyhtiö) - yhtiössä on verottajalle selvitysvelvollisuus, jos alle 10 osakasta tai jos yksi osakas omistaa yli 10 % - verottajalle annetaan tieto a) palkasta b) vuokrista c) koroista d) lainoista e) autoeduista f) asuntoedusta g) muista hyvityksistä h) sopimuksista osakkaiden kanssa peitelty osinko voi tapahtua: 1) ylihyvityksenä - yhtiö maksaa osakkaalle tai lähipiirille liian suuren hyvityksen i. palkka ii. palkkio iii. lahja iv. matkakorvaus v. vakuutus
vi. asuntoetu vii. autoetu viii. loma ix. sopimuskorvaus x. kauppahinta xi. vuokra xii. preemio esim. Oy maksaa osakkaalle palkkaa 4000 / kk, osakkaan lapselle 2000 /kk + autoetu. Verottaja selvittää, onko lapsen palkka kohtuullinen, ja liittyykö autoetu yrityksen toimintaan -> onko taloudellisia perusteita. esim. A myy omistamansa liikehuoneiston omalle yhtiölleen. Huoneiston arvo on 100 000, kauppahinta 160 000 -> ylihinta 60 000 peiteltyä osinkoa 2) aliveloituksena - yhtiö perii liian vähän osakkaalta esim. Yhtiö omistaa auton, jonka arvo on 20 000. Yhtiöpn kirjanpidossa arvo 3 000. Osakas ostaa auton kirjanpitoarvolla 3 000. -> 17 000 peiteltyä osinkoa. esim. Oy omistaa viisi autoa, joista neljä on työsuhdeautoja. Viides on yhtiön osakkaan lapsen käytössä, vaikka kirjanpidossa auto yhtiön käytössä. -> peitelty osinko esim. Oy omistaa asunnon, jossa osakkaan sisar asuu. Normaalivuokra on 500 / kk, mutta osakkaan sisar maksaa vain 300 / kk. Näin ollen 200 / kk on osakkaalle verotettavaa peiteltyä osinkoa. - mutta omasta As Oy:stä saatu alivuokra ei ole peiteltyä osinkoa esim. Kaksi samanlaista asuntoa, omistajat A ja B. A asuu asunnosta As Oy:n osakkuuden perusteella, ja maksaa vastikkeen 100 / kk. B asuu vuokralla, vuokra 1 100 / kk. -> etu 1 000 EI ole verotettavaa! 3) Osakkeen lunastaminen - yhtiö lunastaa osakkaalta osakkaan omistamie osakkeita (maksaa lunastushinnan) - jos lunastamiselle on taloudellinen peruste -> ei peiteltyä osinkoa - jos syy lunastamiseen veronkierto -> peiteltyä osinkoa esim. Osakas A (vanhempi) omistaa 50 osaketta, osakkaat B-F omistavat kukin 10 osaketta. Yhteensä 100 osaketta. A:lta lunastetaan 50 osaketta á 100 000, yht. 5 milj. -> sukupolvenvaihdos, mahdollisesti taloudellisesti hyväksyttävää - myyntivoittovero: 5 000 000-2 000 000 (hankintaolettama 40 %) = 3 000 000 -> pääomatuloa, vero 28 %
- vai peitelty osinko: 5 000 000-1 500 000 (30 % verotonta) = 3 500 000 -> ansiotuloa, vero > 50 % 4) Osakaslainat - osakaslainalla on erilaiset yhtiöoikeudelliset ja vero-oikeudelliset edellytykset - jos osakkaan yhtiöstä saama laina on maksamatta 31.12, laina on pääomatuloa - jos lainaa ei ilmoiteta verottajalle -> peiteltyä osinkoa - alikorko voi olla peiteltyä osinkoa - jos lainalla ei ole lyhennyssuunnitelmaa -> koko laina voi olla peiteltyä osinkoa 8. Arvioverotus - verottaja ei luota saatuihin tietoihin - tietoja ei ole saatu ollenkaan - tai esim. yrityksen kirjanpito puuttuu tai on epäluotettava -> arvioverotus esim. kassatili: alkusaldo 200, myynti 100 = 300 ostot 1300, palkat 500 = 1800 - kassa 1500 -> ei voi olla! -> arvioverotus - vertailuarvioverotus a) verrataan vastaavassa asemassa oleviin, esim. taksinkulujettaja, jonka auto kuluttaa 20 % enemmän kuin muilla - elinkustannusarvioverotus a) henkilön tulot eivät näy kaikki, koska hän elää kalliimmasti kuin tulot edellyttävät 9. Ennakkotieto ja ennakkoratkaisu a) Ennakkotieto - haetaan verovirastosta - verovelvollinen esittää selvityksen a) miten aikoo menetellä TAI b) millaisen sopimuksen tekee jne. -> verottaja vastaa, miten verotetaan - sitoo verottajaa, jos veroasiamies ei varaa valitusmahdollisuutta b) Ennakkoratkaisu - haetaan keskusverolautakunnasta (KVL)