Sisäasiainhallinnon linjaukset yhdenvertaisuuden edistämiseksi
Sisältö Tavoitteet 3 Arvopohja ja toiminta-ajatus 3 Yhdenvertaisuus sisäasiainhallinnossa 3 Kehittämistarpeet yhdenvertaisuuden edistämiseksi 4 Työkäytännöt ja vuorovaikutus 4 Etninen alkuperä 4 Uskonto ja vakaumus 5 Ikä 5 Vammaisuus 5 Seksuaalinen suuntautuminen 6 Sukupuolten tasa-arvo ja sukupuoli-identiteetti 6 Keinot yhdenvertaisuuden edistämiseksi 7 Henkilöstökoulutus 7 Ohjeistus 7 Voimavarat ja tulosohjaus 7 Neuvonta 7 Tiedottaminen 7 Yhteistyö 8 Erityiskysymyksiä 8 Sisäasianhallinnon toiminnot ja palvelut saamelaisten kotiseutualueella 8 Turvapaikanhakijoiden vastaanotto 8 Kielikysymys 9 Seuranta ja arviointi 9 Yhdenvertaisuussuunnitelmien seuranta 9 Tulosten arviointi yhdenvertaisuuden näkökulmasta 9 Taustatietoja vuodelta 2007 10 Muistilista 11
Sisäasiainhallinnon linjaukset yhdenvertaisuuden edistämiseksi 3 Tavoitteet Sisäasiainhallinto edistää yhdenvertaisuutta toiminnassaan ja tarjoamissaan palveluissa suunnitelmallisesti ja pitkäjännitteisesti. Yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa edistävät toimet otetaan huomioon toiminnan suunnittelussa ja toteuttamisessa, voimavarojen kohdentamisessa, hallinnon sisäisessä ohjeistuksessa ja tulosten seurannassa sekä tiedottamisessa kansalaisille. Tavoitteena on sisäasiainhallinnon sisäisen monimuotoisuuden lisääminen ja hyödyntäminen voimavarana organisaation ja sen toiminnan kehittämisessä. Nämä koko sisäasiainhallintoa koskevat linjaukset turvaavat sitä, että yhdenvertaisuuslain tavoitteet ja sisällöt toteutuvat sisäasiainhallinnon toimialoilla. Linjausten avulla ehkäistään kaikkinaista syrjintää etnisen tai kansallisen alkuperän, iän, kielen, uskonnon ja vakaumuksen, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen, sukupuolen ja sukupuoli-identiteetin perusteella. Näitä linjauksia toteuttamalla sisäasiainhallinto pyrkii edistämään syrjinnän vaarassa olevien ryhmien asemaa sisäasiainhallinnon asiakkaina ja palveluiden käyttäjinä. Nämä linjaukset koskevat sisäasiainhallinnon kaikkia toimialoja ja yksiköitä, ja ovat tämän vuoksi sisällöltään yleiset. Näiden linjausten antaman viitekehyksen ja sisäasianhallinnon yhdenvertaisuustilanteesta tehdyn kartoituksen pohjalta laaditaan sisäasiainministeriön yhdenvertaisuussuunnitelma, joka tulee olemaan sisällöiltään konkreettinen. Arvopohja ja toiminta-ajatus Sisäasiainministeriö ohjaa hallinnonalan toimintaa. Toiminta-ajatuksensa mukaisesti ministeriö rakentaa turvallista, vastuullista ja välittävää Suomea edistämällä moniarvoisuutta, yhdenvertaisuutta ja maahanmuuttoa. Sisäasiainministeriön visiona 2015 on, että Suomi on Euroopan turvallisin ja moniarvoisin maa, jonka kansainvälistä kilpailukykyä tukevat aktiivinen maahanmuuttopolitiikka sekä kokemus yhdenvertaisuuteen perustuvasta ja turvallisesta yhteiskunnasta. Ministeriön toimintaa ohjaavat arvot ovat luotettavuus, muutoskykyisyys, yhteistyökykyisyys ja avoimuus. Sisäasiainministeriö vastaa kansallisesti yhdenvertaisuus- ja syrjintäkysymysten yhteensovittamistehtävistä, joita ovat mm. yhdenvertaisuussuunnittelu, syrjinnän seurantajärjestelmän kehittäminen, syrjinnän vastaisen neuvonnan suunnittelu ja EU Progress -ohjelman syrjimättömyys -toimintalinjan koordinointi. Yhdenvertaisuus sisäasiainhallinnossa Linjaus 1: Sisäasiainhallinnon viranomaisten kykyä tunnistaa syrjintää ja keinoja puuttua siihen tai esitettyyn syrjintäepäilyyn kehitetään suunnitelmallisesti. Toimialojen henkilöstökoulutuksessa käsitellään eri vähemmistöryhmien tilannetta, omien asenteiden tunnistamista ja käytännön vuorovaikutustilanteita. Linjaus 2: Sisäasiainhallinnon organisaatiossa esimiehet ja johto tukevat työyhteisöjen normiston ja asenneilmapiirin kehittymistä yhdenvertaisuutta ja monimuotoisuutta arvostavaksi. Rekrytoinneissa kiinnitetään huomiota asennekysymyksiin työtaitojen ja muun pätevyyden ohella. Linjaus 3: Sisäasiainhallinnossa varmistetaan, ettei määräaikaisissa tehtävissä tai sijaisuuksissa työskentelevien työntekijöiden työpanosta käytetä väärin asettamalla heille vaatimuksia, jotka eivät vastaa heidän palkkaperusteena olevaa vaativuustasoaan. Sisäasiainhallinnossa lähtökohtana on jokaisen ihmisen tasa-arvoinen ja yhdenvertainen kohtelu sekä syrjimätön toiminta. Jokainen ihminen on ainutlaatuinen ja yhtä arvokas. Hallinnon työntekijät ovat tietoisia siitä, ettei ihmisten samanlainen kohtelu aina takaa yhdenvertaisuutta kaikissa tilanteissa, sillä ihmisten lähtökohdat ja mahdollisuudet vaihtelevat yksilöllisesti. Oikeudenmukaisuuden ja tosiasiallisen yhdenvertaisuuden toteutuminen saattaa edellyttää tukitoimia ja erilaista menettelyä huonommassa asemassa olevien ryhmien ja yksilöiden kohdalla. Hallinnon eri toimialat kehittävät toiminnassaan yhdenvertaisuuslain mukaista positiivista erityiskohtelua kuten esimerkiksi tulkkausta, aistivammaisten ihmisten palvelumuotoja ja henkilökohtaista opastusta sitä tarvitseville. Syrjinnän tunnistaminen on perusedellytys yhdenvertaisuuden toteutumiselle. Sisäasiainhallinnon työntekijöillä on oikeus saada oman ammattitaitonsa kehittämiseksi monipuolista tietoa syrjinnän eri ilmenemismuodoista, syrjinnän vaarassa olevien ryhmien tilanteesta ja siitä, että syrjintä voi olla tahallista tai
4 Sisäasiainhallinnon linjaukset yhdenvertaisuuden edistämiseksi tahatonta, mutta molemmissa tapauksissa yhtä lailla kiellettyä. Sisäasiainhallinnossa puututaan tehokkaasti ja viiveettä sekä toimintaympäristössä että hallinnon sisällä esiintyvään syrjintään ja syrjintäepäilyihin. Puuttuminen ja syrjintäepäilystä ilmoittaminen on esimiesten, luottamushenkilöiden ja työsuojelun lisäksi myös jokaisen työntekijän vastuulla. Sisäasiainhallinnon tavoitteena on syrjinnän ennalta ehkäiseminen valtavirtaistamalla yhdenvertaisuuden edistäminen ja syrjimättömyysnäkökulma hallinnon rakenteisiin, ohjelmiin ja strategioihin, ohjeistukseen, voimavarojen kohdentamiseen ja itse toimintaan ja työkäytäntöihin. Keskeisiä valtavirtaistamisen välineitä ovat konkreettiset yhdenvertaisuusja tasa-arvosuunnitelmat, joiden toimeenpanoon koko henkilöstö on sitoutunut ja joiden toteutumista seurataan säännöllisesti. Rekrytoitaessa henkilöstöä sisäasiainhallintoon valitaan aina pätevin ja tehtävään sopivin henkilö. Kahden samanvahvuisen hakijan osalta valinnassa painotetaan kulloinkin aliedustettuina olevia ryhmiä sukupuolen ja etniseen vähemmistöön kuulumisen osalta. Rekrytoinneissa noudatetaan ikätasa-arvoa ja tuetaan yhdenvertaisuuslain mukaisesti vammaisten ihmisten työmarkkinoille pääsyä positiivisen erityiskohtelun avulla. Sisäasianhallinnon vakinaiselle henkilöstölle taataan yhdenvertaiset mahdollisuudet edetä urallaan osaamisensa ja työsuoritustensa perusteella iästä, sukupuolesta tai muista henkilökohtaisista ominaisuuksista riippumatta. Samalla varmistetaan, ettei määräaikaisissa tehtävissä tai sijaisuuksissa työskentelevien työntekijöiden työpanosta käytetä väärin asettamalla heille vaatimuksia, jotka eivät vastaa heidän palkkaperusteena olevaa vaativuustasoaan. Kehittämistarpeet yhdenvertaisuuden edistämiseksi Työkäytännöt ja vuorovaikutus Käytännön työtilanteissa nousevat esiin vuorovaikutukseen, työtapoihin ja asennoitumiseen liittyvät seikat. Sisäasiainhallinnon henkilöstöä koulutetaan vuorovaikutustaidoissa ja varmistetaan, että heillä on asiakastilanteissa käytettävissään välineitä kommunikaation, tiedonvälityksen ja molemminpuolisen ymmärtämisen varmistamiseksi. Henkilöstökoulutuksen lisäksi esimiehen ja johdon tuella sekä työnohjauksellisilla keskusteluilla rakennetaan työyhteisön normistoa, vaikutetaan asenteisiin, työntekijöiden jaksamiseen ja toiminnan laatuun. Etninen alkuperä Linjaus 4: Sisäasiainhallinto ottaa omassa toiminnassaan huomioon etnisten vähemmistöjen, saamelaisten ja maahanmuuttajataustaisten henkilöiden ja ryhmien kielelliset ja kulttuuriset oikeudet, erityispiirteet ja tarpeet. Linjaus 5: Sisäasiainhallinto edistää maahanmuuttajien yhdenvertaisuutta osana kaikkea toimintaansa koulutuksen, ohjeistuksen ja tiedotuksen keinoin. Syrjintää kohtaavat eri elämänaloilla etnisen alkuperän perusteella vähemmistöihin (erityisesti romaneihin), alkuperäiskansa saamelaisiin ja maahanmuuttajataustaisiin ryhmiin kuuluvat henkilöt. Myös lyhytaikaisesti maassa oleskelevat ulkomaalaiset, esimerkiksi turistit, saattavat joutua syrjinnän ja rasismin kohteeksi. Saamelaisten kotiseutualueella järjestetään sisäasiainhallinnon alainen toiminta niin, että se vastaa saamen kielilain vaatimuksia. Sisäasiainhallinto kehittää saamenkielistä tiedottamista ja materiaalituotantoa ottaen huomioon myös kotiseutualueen ulkopuolella asuvien saamelaisten tarpeet. Romanikulttuurin erityispiirteitä kunnioitetaan asiakastilanteissa. Tämä edellyttää romanikulttuurin tuntemuksen lisäämistä henkilöstön keskuudessa. Maahanmuuttajataustaisten henkilöiden ja ryhmien
Sisäasiainhallinnon linjaukset yhdenvertaisuuden edistämiseksi 5 opastusta ja neuvontaa sekä heille suunnattua tiedottamista tehostetaan. Neuvonnan ja opastuksen tavoitetaso on vastaava kuin valtaväestönkin osalta. Sisäasiainhallinto edistää etnistä yhdenvertaisuutta yhteistyössä eri etnisiä vähemmistöjä ja alkuperäiskansa saamelaisia edustavien tahojen kanssa. Sisäasiainhallinnon toiminnasta tiedottamisessa käytetään myös vaihtoehtoisia ja rinnakkaisia tiedottamisen muotoja kuten informaatiotilaisuuksia, vähemmistöjen omia tiedotuskanavia ja järjestöjen sekä muiden viranomaisten kanssa tehtävää tiedotusyhteistyötä. Etnisiä vähemmistöjä, maahanmuuttajia ja saamelaisia edustavien työntekijöiden määrää sisäasiainhallinnon eri tehtävissä ja toimialoilla pyritään lisäämään. Heitä ei palkata ainoastaan kyseisille ryhmille suunnattuihin palveluihin ja tehtäviin, vaan monipuolisesti läpi hallinnon. Uskonto ja vakaumus Linjaus 6: Sisäasiainhallinnossa tiedostetaan, että syrjintä vakaumuksen perusteella on laitonta ja kiellettyä, samoin on kiellettyä perustella syrjivää käytöstä omalla vakaumuksella. Sisäasianhallinnon toiminta kunnioittaa henkilöiden ja ryhmien uskonnollista ja muuta vakaumusta sekä sellaista mielipiteen ilmaisun vapautta, joka tukee yhdenvertaisuuden ja laillisuuden toteutumista. Sisäasiainhallinto toimii aktiivisesti uskontoihin liittyvien ennakkoluulojen ja stereotypioiden poistamiseksi. Sisäasiainhallinnossa syrjintään ja häirintään uskonnon ja vakaumuksen perusteella puututaan työyhteisöissä samoin kuin muidenkin kiellettyjen syrjintäperusteiden osalta. Ikä Linjaus 7: Sisäasiainhallinnon toiminnassa edistetään lapsille yhdenvertaista ja turvallista lapsuutta. Hallinnon eri toimialoilla tehdyn kehittämistyön jatkuvuuden takaamiseksi luodaan menetelmät siirtää ikääntyvien työntekijöiden kokemukseen perustuvaa osaamista ja tietoa työyhteisöjen sisällä. Hallinnon sisällä tehtävien vaativuustasojen kuvauksia täsmennetään niin, että sekä ikääntyneet että nuoret työntekijät voivat varmistua siitä, että heidän palkkaperusteena oleva vaativuustasonsa vastaa työtehtävien vaatimuksia. Ikä on sukupuolen ohella yksi moniperusteisen syrjinnän yleisimmistä poikkileikkaavista tekijöistä. Ikääntyneet henkilöt, jotka kuuluvat samanaikaisesti johonkin toiseen syrjinnän vaarassa olevaan ryhmään, otetaan huomioon sisäasiainhallinnon eri toimialoilla erityisryhminä, joille kohdennetaan positiivista erityiskohtelua. Väestön ikärakenteen muutos tulee aiheuttamaan tulevaisuudessa muutostarpeita ja haasteita sisäasiainhallinnon toiminnassa ja henkilöstössä. Sisäasiainhallinnossa otetaan aina huomioon toimintaa suunniteltaessa ikärakenteen muutos, ja ennakoidaan siitä mahdollisesti johtuvat kehittämistarpeet erityisesti pelastustoimessa, maahanmuuttoasioissa, poliisin toiminnassa ja yhdenvertaisuus- sekä tasaarvoasioiden yhteydessä. Sisäasianhallinto turvaa omalta osaltaan ja yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa kaikille yhdenvertaista lapsuutta. Poliisi syventää yhteistyötään sosiaali- ja terveysviranomaisten kanssa lasten ja nuorten auttamiseksi ongelma- ja kriisitilanteissa. Poliisin ja pelastustoimen resurssit ennaltaehkäisevään valistustyöhön (päiväkodit ja koulut) turvataan. Rajavartiomiesten kykyä tunnistaa rajatarkastustehtävissä lapset ihmiskaupan uhreina parannetaan. Vaativuustasojen kuvauksia täsmennetään niin, että sekä ikääntyneet että nuoret työntekijät voivat olla varmoja siitä, että heidän palkkaperusteena oleva vaativuustasonsa vastaa työtehtävien vaatimuksia. Tehostetaan tukitoimenpiteitä ikääntyvien työntekijöiden työssä jaksamiseksi ja ammattitaidon kehittämiseksi. Ikääntyneiden työntekijöiden kokemusta arvostetaan työyhteisön tärkeänä voimavarana, ja heidän kokemukseen perustuvaa osaamistaan siirretään vähemmän kokeneille työtovereille. Samalla kuitenkin rohkaistaan kaikenikäisiä työntekijöitä hankkimaan uutta osaamista ja hakeutumaan uusiin työtehtäviin. Osana ikäjohtamista varmistetaan, ettei sisäasiainhallinnossa käytetä väärin nuorten, kokemattomien, sijaisten tai määräaikaisissa tehtävissä työskentelevien työntekijöiden työpanosta. Vammaisuus Linjaus 8: Sisäasiainhallinnossa vammaiset ihmiset otetaan huomioon paitsi asiakkaina, myös yhteistyökumppaneina ja työntekijöinä. Hallinnon yhdenvertaisuussuunnitelmien valmistelun yhteydessä kartoitetaan fyysisen ja sähköisen esteettömyyden tila ja tehdään suunnitelmat siitä, miten sitä tarvittaessa parannetaan.
6 Sisäasiainhallinnon linjaukset yhdenvertaisuuden edistämiseksi Sisäasiainhallinnon toimitilojen esteettömyyttä kehitetään tavoitteellisesti ja pitkäjännitteisesti. Osana yhdenvertaisuussuunnittelua kartoitetaan toimitilojen esteettömyys ja tarvittaessa tehdään suunnitelmat sen parantamiseksi. Uusien toimitilojen valinnassa esteettömyys asetetaan yhdeksi keskeiseksi valintakriteeriksi. Kiinteistöjen korjausten yhteydessä laaditaan suunnitelmat esteettömyyden parantamiseksi. Sisäasiainhallinnossa kehitetään esteetöntä viestintää ja kommunikaatiota viittomakielen tulkkauspalveluiden sekä henkilöstön kommunikaatiotaitojen ja -välineiden osalta. Osana yhdenvertaisuussuunnittelua laaditaan selvitys sisäasiainhallinnon Internetsivujen esteettömyystilanteesta ja hankitaan koulutusta sivustoja suunnittelevalle ja ylläpitävälle henkilöstölle. Yleisölle ja yhteistyötahoille tarkoitettujen laitteiden sijoittaminen suunnitellaan, ja tarvittaessa korjataan niin, että niiden käyttäminen on mahdollista pyörätuolista käsin. Tilojen ja muiden muutostarpeiden osalta vammaiset ihmiset otetaan huomioon paitsi asiakkaina, myös yhteistyökumppaneina ja mahdollisina työhallinnon työntekijöinä. Sisäasiainhallinnon yleisölle järjestämät tiedotustilaisuudet, yhteistyökokoukset ja muut tapahtumat järjestetään tiloissa, joihin on esteetön pääsy. Sisäasiainhallinnon toimialoista jotkut ovat tavallista riskialttiimpia työtapaturmien ja jopa vammautumisen suhteen. Työtehtävissä vahingoittuneiden tai vammautuneiden työntekijöiden paluuta sisäasiainhallinnon tehtäviin tuetaan kuntoutuksen, työhyvinvoinnin ja mahdollisten työolosuhteiden muutosten keinoin. Sisäasiainhallinnon sisäisen viestinnän ja sähköisten työkalujen esteettömyys testataan ja tarvittaessa tehdään suunnitelma niiden parantamiseksi. Seksuaalinen suuntautuminen Linjaus 9: Sisäasiainhallinnon työyhteisöissä puututaan seksuaalisen suuntautumisen perusteella tapahtuvaan syrjintään, häirintään ja työpaikkakiusaamiseen sekä kannustetaan huomioon ottavaan ja loukkaamattomaan keskusteluun. Sisäasiainhallinnon henkilöstön tulee tiedostaa, että seksuaalivähemmistöihin kuuluvia henkilöitä on sekä hallinnon työntekijöinä että yhteistyötahojen ja asiakkaiden keskuudessa. Sisäasiainhallinnon toiminnassa, ohjeistuksessa ja asiakastyössä vältetään lähtökohtaista hetero-olettamusta. Suhteessa toimintaympäristöön ja yhteistyötahoihin seksuaaliseen suuntautumiseen perustuvaan syrjintään, häirintään tai syrjintäepäilyyn reagoidaan samoin kuin muidenkin kiellettyjen syrjintäperusteiden kohdalla. Tutkimusten mukaan monissa työyhteisöissä on henkilöitä, jotka reagoivat homoseksuaalisuuteen hyvin voimakkaasti kokien sen erittäin vastenmielisenä tai huvittavana. Sisäasiainhallinnon työyhteisöissä ei sallita seksuaalisen suuntautumisen perusteella tapahtuvaa syrjintää, häirintää tai kiusaamista, vaan kannustetaan avoimeen ja asialliseen keskusteluun. Mikäli syrjintäepäilyjä tai työpaikkakiusaamista esiintyy, on esimiesten kannettava erityistä vastuuta niiden selvittämisessä, sillä muu työyhteisö saattaa olla neuvoton kyseisissä tilanteissa. Sukupuolten tasa-arvo ja sukupuoli-identiteetti Linjaus 10: Sisäasiainhallinnon tasa-arvotyössä otetaan huomioon sukupuolivähemmistöt lisäämällä tietoutta sukupuolen moninaisuudesta sekä valmiuksia kohdata sitä. Sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi sisäasiainhallinnossa ja sen toimialoilla on laadittu henkilöstöpoliittiset tasa-arvosuunnitelmat, joita vuoden 2009 aikana kehitetään toiminnallisiksi tasa-arvosuunnitelmiksi. Sisäasiainministeriö osallistuu hallituksen tasa-arvo-ohjelman toimeenpanoon. Sisäasiainhallinnon yhdenvertaisuussuunnitelmissa sukupuolinäkökulma otetaan huomioon valtavirtaistamisperiaatteella. Tämän lisäksi toimialojen ja yksiköiden yhdenvertaisuussuunnittelussa kiinnitetään huomiota sukupuolten tasa-arvon toteutumiseen eri vähemmistöryhmien, kuten etnisten vähemmistöjen ja vammaisten ihmisten osalta moniperusteisen syrjinnän ehkäisemiseksi. Jo olemassa olevien suunnitelmien uudistamisen yhteydessä tarkistetaan sisältävätkö ne aktiivitoimenpiteitä sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi. Tasa-arvolaki kattaa myös sukupuolivähemmistöt ja erityisesti sukupuolen korjaukseen perustuvan syrjinnän. Sukupuolivähemmistöjä (intersukupuoliset, transsukupuoliset, transgenderihmiset) koskevat sisällöt otetaan huomioon tasa-arvotyössä, ja suunnitellaan ne keinot, joilla erityisesti asiakastyössä toimiva henkilöstö voi paremmin perehtyä heidän tilanteeseensa.
Sisäasiainhallinnon linjaukset yhdenvertaisuuden edistämiseksi 7 Keinot yhdenvertaisuuden edistämiseksi Linjaus 11: Tärkeimpiä keinoja yhdenvertaisuuden edistämiseksi sisäasiainhallinnossa ovat ohjeistus, voimavarojen kohdentaminen, henkilöstön ja toimintaympäristön kouluttaminen, tiedotus, ohjaus ja neuvonta sekä henkilöstöjohtaminen. Linjaus 12: Sisäasiainhallinto lisää yhteistyötä syrjinnän vaarassa olevia ryhmiä edustavien tahojen kanssa heitä koskevien toimenpiteiden suunnittelussa, toteuttamisessa, seurannassa ja arvioinnissa. Henkilöstökoulutus Syrjinnän tunnistaminen on lähtökohta ja edellytys yhdenvertaisuuden toteutumiselle viranomaisen toiminnassa. Sisäasiainhallinnossa järjestetään toimialakohtaisesti koulutusta syrjinnän tunnistamiseksi, ja tuetaan tietoisuuden kasvattamista eri syrjinnän vaarassa olevien ryhmien tilanteesta ja tarpeista liittyen toimialojen toimintaan. Henkilöstön kouluttamista koskevat konkreettiset tavoitteet sisällytetään hallinnon yhdenvertaisuussuunnitelmiin. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelmista tiedotetaan henkilöstöä, ja järjestetään niiden sisällöistä pienimuotoisia koulutustilaisuuksia osasto- tai yksikkökokousten oheen. Esimiestehtävissä oleville järjestetään monimuotoisuusjohtamiseen ja erityisesti ikäjohtamiseen liittyvää koulutusta. Ohjeistus Sisäasiainhallinnon ja sen eri toimialoja koskevan ohjeistuksen laatimisessa arvioidaan ohjeistuksen yhdenvertaisuusvaikutukset. Arvioinnin tavoitteena on turvata sitä, ettei syrjiviä käytäntöjä pääse syntymään, ja että syrjinnän vaarassa olevat ryhmät otetaan huomioon myönteisesti ohjeistusta annettaessa. Jos nykyisessä ohjeistuksessa huomataan puutteita tai ohjeiden tuottavan epätasa-arvoisuutta, muutetaan ja korjataan ko. ohjeistusta. Henkilöstön velvollisuuksiin kuuluu viranomaisina neuvoa ja ohjata asiakkaita syrjintäepäilytilanteissa. Poliisilla syrjintäilmoituksia vastaanottavana tahona on erityinen rooli syrjintäepäilytilanteissa. Sisäasiainhallinnon yhdenvertaisuus- ja tasaarvosuunnitelmiin sisällytetään konkreettinen ohjeistus menettelytavoista mahdollisissa syrjintätilanteissa. Jokaisella työntekijällä on oikeus puuttua syrjintään ja esimiehen velvollisuus on ottaa kantaa työntekijän esittämään tai tietoon tulleeseen syrjintäepäilyyn ja varmistaa, että asia selvitetään. Voimavarat ja tulosohjaus Sisäasiainhallinnossa henkilöstö- ja muut voimavarat mitoitetaan niin, ettei rakenteellisten vinoumien tuloksena synny syrjintätilanteita tai eriarvoista kohtelua eri asiakasryhmien osalta. Tulosohjausprosessin kautta asetetaan tavoitteet tosiasiallisen yhdenvertaisuuden toteutumiseksi ja osoitetaan niihin välttämättömät resurssit. Neuvonta Joidenkin sisäasiainhallinnon asiakasryhmien kuten maahanmuuttajien osalta, tarvitaan tehostettua neuvontaa ja ohjausta koskien esimerkiksi eri palvelumuotojen, lupien ja muiden asiakirjojen hankintaa. Myös joidenkin ryhmien keskuudessa menettelytavat, turvallisuuteen liittyvät kysymykset ja avun saamisen mahdollisuudet ovat muita huonommin tiedossa. Sisäasiainhallinnossa lähtökohtana eri ryhmille suunnatussa ohjauksessa ja neuvonnassa on, että kaikki sellaiset toimenpiteet ja tukimuodot, jotka edistävät eri asiakasryhmien tietoisuutta oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan tukevat myös yhdenvertaisuuden toteutumista. Tiedottaminen Oikean tiedon jakaminen on olennainen osa yhdenvertaisuuden edistämistä. Sisäasiainhallinto tiedottaa toiminnastaan sekä laajalle yleisölle että tarpeen vaatiessa kohdennettuna eri ryhmille. Tiedottamisen avulla ehkäistään myös yksipuolisten mielikuvien syntymistä ja edistetään myönteistä suhtautumista eri vähemmistöihin. Koska perinteiset tiedottamisen
8 Sisäasiainhallinnon linjaukset yhdenvertaisuuden edistämiseksi muodot kuten tiedotteet, eivät tavoita kaikkia ryhmiä, kehitetään vaihtoehtoisia ja rinnakkaisia tiedottamisen muotoja yhteistyössä eri vähemmistöjä edustavien tahojen kanssa. Yhteistyö Sisäasiainhallinnossa varmistetaan, että eri vähemmistöjen tukemiseksi suunnitellut toimintamuodot vastaavat heidän todellisia tarpeitaan, tekemällä yhteistyötä heitä edustavien järjestöjen, yhteisöjen ja elinten kanssa. Yhteistyötä tehdään jo suunnitteluvaiheessa. Kansallisesti lisätään yhteistyötä esimerkiksi eri neuvottelukuntien, Saamelaiskäräjien ja järjestöjen kuten SETAn ja Vammaisfoorumin kanssa. Alue- ja paikallistasolla yhteistyökumppaneita ovat mm. romaniasiain ja etnisten suhteiden alueelliset neuvottelukunnat, vammaisneuvostot ja paikalliset järjestöt sekä syrjinnän vaarassa olevia ryhmiä edustavat yhteisöt. Erityiskysymyksiä Sisäasianhallinnon toiminnot ja palvelut saamelaisten kotiseutualueella Linjaus 13: Sisäasiainhallinto vahvistaa alue- ja paikallistasolla yhteistyötä saamelaisia edustavien tahojen kanssa. Saamen kielten virallisesta asemasta ja käytöstä saamelaisten kotiseutualueella on säädetty lailla. Sisäasiainhallinnon saamenkielisiä palveluita ja kulttuurituntemusta kehitetään yhdessä saamelaisia edustavien tahojen ja muiden paikallisten toimijoiden kanssa. Sisäasianhallinnon toimialoilla tehdään yhteistyötä Saamelaiskäräjien ja saamelaisjärjestöjen kanssa myös muissa hallinnonalan kysymyksissä, joilla on vaikutusta saamelaisen kulttuurin ja elämänmuodon säilymiseen ja kehittymiseen. Turvapaikanhakijoiden vastaanotto Linjaus 14: Turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksissa toteutetaan aktiivisia toimenpiteitä syrjinnän torjumiseksi asukkaiden keskuudessa sukupuolen, etnisen alkuperän, uskonnon tai vakaumuksen, iän, vammaisuuden ja seksuaalisen suuntautumisen perusteella sekä tuetaan erityistoimenpitein heikommassa asemassa olevia henkilöitä. Vastaanottokeskusten palveluissa otetaan huomioon syrjinnän vaarassa oleviin ryhmiin kuuluvien turvapaikanhakijoiden erityistarpeita, joiden avulla heitä tuetaan saavuttamaan tasavertaiset olosuhteet muiden vastaanottokeskuksissa asuvien turvapaikanhakijoiden kanssa. Tällaisia ryhmiä ovat esimerkiksi vammaiset turvapaikanhakijat, joiden esteetön pääsy keskusten tiloihin, palveluihin ja niissä annettavaan informaatioon turvataan, sekä ikääntyneet turvapaikanhakijat, jotka saattavat tarvita erityisiä palveluita ja tukitoimia. Suljetussa vastaanottokeskuksessa erityistä huomiota kiinnitetään lasten ja naisten olosuhteisiin ja erityisiin tarpeisiin. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat turvapaikanhakijat saattavat vastaanottokeskuksissa kokea syrjintää, häirintää ja loukkaavaa käyttäytymistä, johon
Sisäasiainhallinnon linjaukset yhdenvertaisuuden edistämiseksi 9 henkilökunnan tulee puuttua. Kaikille turvapaikanhakijoille tarjotaan omakielistä neuvontaa ja ohjausta tasavertaisesti mukaan lukien maakohtaiset vähemmistökielet. Vastaanottokeskusten henkilöstöä koulutetaan jakamaan syrjintään ja tasa-arvoon liittyvää tietoa asukkaille. Keskusten henkilöstön monimuotoisuutta kehitetään edelleen. Kielikysymys Linjaus 15: Sisäasiainhallinnon ulkoinen viestintä on kielellisesti selkeää ja ymmärrettävää. Tarvittaessa käsitteitä selvennetään niin, ettei niiden ymmärtäminen edellytä erityisasiantuntemusta. Seuranta ja arviointi Yhdenvertaisuussuunnitelmien seuranta Sisäasiainhallinnon toimialat ja yksiköt laativat yhdenvertaisuussuunnitelmansa konkreettisiksi ja paikallisiin olosuhteisiin sopiviksi. Suunnitelmat jalkautetaan toteutettaviksi kullekin vastuutaholle. Suunnitelmien seurannan määräaika, seurantatapa ja vastuutaho määritellään mahdollisimman tarkasti. Sisäasiainministeriöön perustettava yhdenvertaisuus- ja tasa-arvoryhmä seuraa ja tukee suunnitelmien valmistelua ja toimeenpanoa. Kunnallisten pelastuslaitosten yhdenvertaisuussuunnitelmien seuranta toteutuu osana asianomaisten kuntien yhdenvertaisuussuunnittelutyötä. Sisäasiainhallinnon asiointikieliä koko maassa ovat suomi ja ruotsi. Tämä koskee sekä varsinaista asiakastyötä että tiedottamista (mukaan lukien sähköinen tiedottaminen) ja asiakkaille annettavaa ohjausta ja neuvontaa. Kaksikielisyys saamelaisten kotiseutualueella tarkoittaa palveluiden antamista sekä suomen kielellä että saamenkielillä. Sisäasiainhallinnon työntekijät eivät saa rajoittaa tai kieltäytyä saamenkielisen palvelun antamisesta sillä perusteella, että asiakas puhuu myös muuta kieltä, kuten suomea tai ruotsia. Oikeus saamenkielen käyttämiseen voidaan parhaiten turvata rekrytoimalla saamenkielisiä työntekijöitä. Sisäasiainhallinnon asiakkaina on maahanmuuttajataustaisia ihmisiä ja muita, jotka eivät kykene riittävässä määrin kommunikoimaan suomeksi tai ruotsiksi. Tulkkausta, mukaan lukien viittomakieli, käytetään aina silloin, kun asia tulee esiin viranomaisen aloitteesta. Tulkkausta ja/tai erikielistä materiaalia käytetään myös muissa asiakastilanteissa, jos se on yhdenvertaisuuden toteutumisen ja asiakkaan oikeusturvan vuoksi tarpeellista. Sisäasianhallinto kehittää sähköistä asiointia ja samalla varmistaa sen kielellisen ja teknisen esteettömyyden. Koska kaikilla asiakkailla ei asuinpaikasta, elämäntilanteesta tai henkilökohtaisista syistä johtuen ole vielä nykyään mahdollisuutta hyödyntää sähköisiä palveluita laajamittaisesti, turvataan tiedonsaanti ja asiointi myös muilla tavoin. Tulosten arviointi yhdenvertaisuuden näkökulmasta Sisäasiainhallinnossa seurataan eri ryhmien yhdenvertaisuustilanteen kehittymistä toimialakohtaisesti sekä yleisesti yhteistyössä eri ryhmiä edustavien tahojen kanssa. Sisäasiainhallinnon tuloksia arvioidaan yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon näkökulmasta. Kansallista syrjinnän seurantajärjestelmää kehitetään vuosien 2008 2009 aikana, ja sen kautta saatua tietoa levitetään sekä yhdenvertaisuusportaalin www.yhdenvertaisuus.fi kautta että kohdennetun tiedottamisen avulla.
10 Sisäasiainhallinnon linjaukset yhdenvertaisuuden edistämiseksi Taustatietoja vuodelta 2007 Sukupuoli Suomen väestö on 5 300 484, joista miehiä 2 596 787 ja naisia 2 703 697 1. Etninen alkuperä Saamelaiskäräjien mukaan Suomessa asuu noin 9 000 saamelaista 2, joista 60 % saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella. Saamelaisten kotiseutualueeseen kuuluvat Enontekiön, Utsjoen ja Inarin kunnat sekä Sodankylän pohjoisosa. Sosiaali- ja terveysministeriön arvion mukaan Suomen romanien määrä on noin 10 000 3, lisäksi Ruotsissa asuu noin 3 000 Suomen romaneihin kuuluvaa henkilöä. Suomen tataariyhteisön koko on noin 800 henkilöä ja juutalaisen yhteisön noin 700 henkilöä. Suomessa asuu 132 708 4 ulkomaiden kansalaista (2,5 % väestöstä), ulkomailla syntyneitä henkilöitä on 202 528 (3,8 %). Kieli Suomen asukkaista Tilastokeskuksen mukaan 5 äidinkieleltään suomenkielisiä on 4 836 183 henkeä (91,2 %) ja ruotsinkielisiä 289 596 henkeä (5,5 %). Saamenkielisten määrä on historiallisista syistä johtuen vain 1 777 henkeä (0,03 %). Vieraskielisten ryhmistä, joita on yhteensä 172 928 henkilöä (3,3 %) suurimmat ryhmät ovat venäjänkieliset (45 224), vironkieliset (19 812), englanninkieliset (10 589), somalinkieliset (9 810) ja arabiankieliset (8 119). Uskonto ja vakaumus Suomen kahteen virallisen kirkkoon (evankelis-luterilainen ja ortodoksinen) kuuluu Väestörekisterikeskuksen mukaan 81,7 prosenttia suomalaisista 6. Rekisteröityjä uskonnollisia yhdyskuntia on useita kymmeniä mukaan lukien islamilaiset yhdyskunnat, Katolinen kirkko Suomessa, Suomen Vapaakirkko, Suomen Adventtikirkko ja Jehovan todistajat Ikä Tilastokeskuksen mukaan vuonna 1948 syntyneet ovat tämän hetken suurin ikäluokka. Yli 54-vuotiaiden osuus työelämässä olevista on yli 17 prosenttia. Suomessa on lähes 1,4 miljoonaa eläkkeensaajaa, joista 271 624 on työkyvyttömyyseläkkeellä. 7 Vammaisuus Tutkimusten ja selvitysten mukaan (sosiaali- ja terveysministeriö, Stakes, vammaisjärjestöt) noin 10 %:lla väestöstä on vamma, haitta tai pitkäaikaissairaus 8. Kolmasosa yli 270 000 työkyvyttömyyseläkkeellä olevista henkilöistä haluaisi mukaan työelämään. Seksuaalinen suuntautuminen ja sukupuoli-identiteetti Tutkimusten mukaan 7-10 % suomalaisista aikuisista kuuluu seksuaalivähemmistöihin ja Setan selvitysten mukaan noin 50 000 henkilöä sukupuolivähemmistöihin 9. 1 http://tilastokeskus.fi/til/vrm.html 2 http://www.samediggi.fi/index.php?option=com_content&task=blogcategory&id=105&itemid=167 3 http://www.stm.fi/resource.phx/publishing/store/2004/06/mk1087365183308/passthru.pdf 4 http://www.stat.fi/tup/suoluk/suoluk_vaesto.html#ulkomaidenkansalaiset 5 http://tilastokeskus.fi/til/vrm.html 6 Väestörekisterikeskus 7 http://tilastokeskus.fi/til/vrm.html 8 Valtakunnallinen vammaisneuvosto 2006: Vammaispolitiikan haasteet ja menestystekijät 9 http://www.ihmisoikeusliitto.fi/syrjinta.pdf, VTT Jukka Lehtonen
Sisäasiainhallinnon linjaukset yhdenvertaisuuden edistämiseksi 11 Muistilista Älä ohita syrjintää! Opi tunnistamaan milloin syrjintää tapahtuu ja kuinka sinun pitää silloin menetellä. Hyväksy erilaisuus itsessäsi ja muissa! Hanki tietoa eri vähemmistöryhmistä, niin huomaat, että olet itsekin erilainen ja ainutkertainen. Osaa johtaa! Jos työyhteisössäsi esiintyy syrjintää tai häirintää, vaikuttaa se myös yhteiseen tulokseen haitallisesti. Jokainen työntekijäsi ei tuolloin yllä omaan parhaaseensa, ja huono asenneilmapiiri vaikuttaa kaikkien työmotivaatioon. Ota rekrytointitilanteessa huomioon monimuotoisuus. Opi uskontojen ja kulttuurien välistä vuoropuhelua! Saamelaisilla, romaneilla, maahanmuuttajataustaisilla henkilöillä ja ruotsinkielisellä vähemmistöllämme on kielellisiä ja kulttuurisia oikeuksia, erityispiirteitä ja tarpeita. Tunne nämä oikeudet, kunnioita niitä työssäsi ja edistä omalta osaltasi keskinäistä kanssakäymistä ja ymmärrystä. Edistä etnistä yhdenvertaisuutta! Maahanmuutto lisääntyy ja me tarvitsemme sitä. Pidä osaltasi huoli siitä, että uudet tulijat saavat tarvitsemansa tuen, tiedon ja opastuksen. Näin edistät paitsi heidän yhdenvertaista asemaansa yhteiskunnassa, myös hyvää tulevaisuutta meille kaikille. Syrjintä ei ole mielipidekysymys! Muista, että syrjintä kaikilla syrjintäperusteilla (sukupuoli, etninen alkuperä, uskonto tai vakaumus, ikä, vammaisuus ja seksuaalinen suuntautuminen) on kielletty. Kukaan ei voi perustella syrjivää käytöstään omalla vakaumuksellaan tai mielipiteillään. Samaa palkkaa samasta työstä! Työntekijän palkkatason tulee aina riippua työtehtävien vaativuudesta ja hänen suoriutumisestaan niissä riippumatta hänen iästään, sukupuolestaan tai muista henkilökohtaisista ominaisuuksistaan, jotka eivät liity itse työn tekemiseen. Älä unohda lasta! Jokaisella lapsella on oikeus turvalliseen ja yhdenvertaiseen lapsuuteen. Edistä osaltasi lapsen oikeuksia. Esteet pois! Vammaiset ihmiset ovat asiakkaitamme, yhteistyökumppaneitamme ja työtovereitamme. Heidän pitää voida liikkua toimitiloissamme, osallistua järjestämiimme tapahtumiin ja päästä osaksi sähköisiä palveluitamme ja työvälineitämme. Muista esteettömyys jo suunnitteluvaiheessa. Kaikki vähemmistöt eivät ole näkyviä! Työtovereinamme, yhteistyökumppaneinamme ja asiakkainamme on seksuaalivähemmistöihin kuuluvia henkilöitä. Seksuaalisesta suuntautumisesta kertominen on jokaisen oma asia, mutta huomioonottava ja loukkaamaton keskustelu antaa kaikille mahdollisuuden hyvään työtoveruuteen, yhteistyöhön ja asiakassuhteisiin. Laatua yhteistyöllä! Ole yhteydessä eri ryhmiä edustaviin tahoihin jo varhaisessa vaiheessa heitä koskevien toimenpiteiden suunnittelussa, toteuttamisessa, seurannassa ja arvioinnissa. Näin varmistat toimenpiteiden vaikuttavuutta ja hyvää laatua. Selkeys on ammattitaitoa! Ammattisanaston ja vaikeiden sanankäänteiden käyttämisen osaavat useimmat viranomaiset. Sen sijaan pitää osata asiansa todella hyvin voidakseen sanoa sen yksinkertaisesti ja kiteytetysti. Ole selkeä puheessasi ja kirjoittamisessasi, niin saat viestisi perille myös erityisryhmille.
12 Sisäasiainhallinnon linjaukset yhdenvertaisuuden edistämiseksi Julkaisija Sisäasiainministeriö PL 26 (Kirkkokatu 12, Helsinki) 00023 Valtioneuvosto Puhelinvaihde (09) 16001 www.intermin.fi Painopaikka: Multiprint Oy, Helsinki 2008