LAPIN YLIOPISTON SYRJINNÄN VASTAINEN SUUNNITELMA MITÄ ON YHDENVERTAISUUS LAPIN YLIOPISTOSSA 2

Transkriptio

1 LAPIN YLIOPISTON SYRJINNÄN VASTAINEN SUUNNITELMA MITÄ ON YHDENVERTAISUUS LAPIN YLIOPISTOSSA 2 2. SYRJINNÄN VASTAISEN SUUNNITELMAN YLEISET TAVOITTEET 2 3. MITÄ ON SYRJINTÄ 3 4. SYRJINNÄN VASTAISEN TYÖN ORGANISOINTI JA RESURSSIT 3 5. SYRJINTÄPERUSTEET, TAVOITTEET JA TOIMENPITEET 4 a) Ikä b) Etninen alkuperä, kansalaisuus ja kieli c) Uskonto, vakaumus ja mielipide d) Terveydentila ja vammaisuus e) Sukupuolinen ja seksuaalinen suuntautuminen 6. SYRJINNÄN VASTAISEN SUUNNITELMAN SEURANTA JA 7 YHDENVERTAISUUSLAIN VALVONTA Lainsäädäntöä 1

2 LAPIN YLIOPISTON SYRJINNÄN VASTAINEN SUUNNITELMA 1. MITÄ ON YHDENVERTAISUUS LAPIN YLIOPISTOSSA Lapin yliopiston toimintaa ohjaavia arvoja ovat yhteistyö, yhteisöllisyys, yhdenvertaisuus, yksilöllisyys ja ympäristö. Yhteistyöhön ja yhteisöllisyyteen sisältyvät mm. avoimuus, tiedeyhteisön sääntöjen noudattaminen ja toisen kunnioittamisen ja arvostamisen periaate. Yhdenvertaisuuden periaatteen mukaan yliopisto edistää yhteiskunnallista, kansallista, kielellistä sekä sukupuolista tasa-arvoa. Yksilöllisyyden arvostus on edellytyksenä yhteisöllisyyden toteutumiselle. Lapin yliopiston keskeisimmät henkilöstöpolitiikkaa linjaavat asiakirjat ovat yliopiston kokonaisstrategiaan perustuvat henkilöstöstrategia, viestintästrategia sekä yliopiston tasaarvosuunnitelma. Henkilöstöstrategian keskeisiä painotuksia ovat osaaminen ja hyvinvointi. Yliopisto on henkilöstöstrategiassaan asettanut yhdeksi onnistuneen toiminnan edellytykseksi työyhteisön hyvinvoinnin tukemisen. Henkilöstön hyvinvointi on kaikkien työyhteisössä toimivien etu, niin yliopiston henkilökunnan kuin opiskelijoidenkin. Tasa-arvosuunnitelma edistää miesten ja naisten välisen tasa-arvon toteutumista. Tämä syrjinnän vastainen suunnitelma perustuu yhdenvertaisuuslakiin, joka laajentaa viranomaisen velvollisuuksia puuttua syrjintään ja edistää tasa-vertaista kohtelua. 2. SYRJINNÄN VASTAISEN SUUNNITELMAN YLEISET TAVOITTEET Tämän suunnitelman tavoitteena on edistää yhdenvertaisuutta Lapin yliopistossa ja sitouttaa henkilökunta ja opiskelijat suunnitelman toteuttamiseen. Yhdenvertaisuuslain (2004) mukaan viranomaisen velvollisuus on laatia etnistä tasa-arvoa edistävä yhdenvertaisuussuunnitelma. Laki koskee sekä syntyperäisiä että myöhemmin Suomeen muuttaneita eri-ikäisiä ihmisiä. Lapin yliopiston syrjinnän vastainen suunnitelma sisältää lain edellyttämän suunnitelman etnisen yhdenvertaisuuden edistämiseksi, mutta myös tavoitteet ja toimenpiteet muille yhdenvertaisuuslaissa kielletyille syrjintäperusteille. Näitä ovat ikä, kansalaisuus, kieli, uskonto, vakaumus, mielipide, terveydentila, vammaisuus, sukupuolinen suuntautuminen ja muu henkilöön liittyvä syy. Lapin yliopiston tavoitteena on - edistää yhdenvertaisuutta suunnitelmallisesti kaikessa toiminnassa, asioiden valmistelussa ja päätöksen teossa - edistää henkilökunnan ja opiskelijoiden yhdenvertaista (tasapuolista) kohtelua - mahdollistaa sellaiset olosuhteet, jotka edistävät yhdenvertaisuuden toteutumista - edistää eettisiä toimintatapoja ja kunnioittaa ja arvostaa yliopistoyhteisön jäseniä yksilöinä 2

3 3. MITÄ ON SYRJINTÄ Syrjintä on ihmisten eriarvoista kohtelua sillä perusteella, että he kuuluvat tiettyyn ryhmään, esimerkiksi tunnustavat tiettyä uskontoa tai kuuluvat seksuaalivähemmistöön. Syrjintää voi olla yksittäinen sana tai tilanne, tai se voi olla seurausta yhteiskunnan rakenteista. Välitön syrjintä tarkoittaa sitä, että henkilöä kohdellaan epäsuotuisammin kuin jotakuta muuta kohdellaan, on kohdeltu tai voitaisiin kohdella vertailukelpoisessa tilanteessa. Välillistä syrjintää on se, että henkilö joutuu erityisen epäedulliseen asemaan muihin nähden näennäisesti puolueettoman säännöksen perusteen tai käytännön vuoksi ilman, että toiminnalle on olemassa hyväksyttävä tavoite ja tavoitteen saavuttamiseksi käytetyt keinot ovat asianmukaisia ja tarpeellisia. Häirinnällä tarkoitetaan henkilön tai ihmisryhmän arvon ja koskemattomuuden tarkoituksellista tai tosiasiallista loukkaamista kielletyllä syrjintäperusteella siten, että luodaan uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai hyökkäävä ilmapiiri. Laissa kielletään sekä tarkoituksellinen häirintä että menettely, jonka seuraukset ovat loukkaavia. Laissa kielletään myös käsky tai ohje syrjiä. Kukaan ei saa määrätä toista toimimaan syrjivästi. Mikä ei ole syrjintää Kaikki eriarvoinen kohtelu ei ole syrjintää. Syrjintää ei ole se, että eri asemaan asettamiselle on olemassa yhdenvertaisen kohtelun periaatteet huomioiva hyväksyttävä tarkoitusperä ja että toimenpiteet ovat oikeassa suhteessa tavoiteltuun tarkoitusperään. Syrjintänä ei pidetä yhdenvertaisuussuunnitelman mukaista menettelyä, jolla pyritään yhdenvertaisuuslain toteuttamiseen käytännössä, eikä sellaista johonkin yhdenvertaisuuslaissa mainittuun syrjintäperusteeseen liittyvää erilaista kohtelua, jonka perusteena on työtehtävien laatuun ja niiden suorittamiseen liittyvä todellinen ja ratkaiseva vaatimus. Syrjintänä ei pidetä ikään perustuvaa erilaista kohtelua silloin, kun sillä on objektiivisesti ja asianmukaisesti perusteltu työllisyyspoliittinen, työmarkkinoita tai ammatillista koulutusta koskeva tai muu näihin rinnastettava oikeutettu tavoite tai kun erilainen kohtelu johtuu sosiaaliturvajärjestelmien eläke- tai työkyvyttömyysetuuksien saamisedellytykseksi vahvistetuista ikärajoista. Myös sellaiset erityistoimenpiteet ovat sallittuja, joiden tavoitteena on niin sanottu positiivinen erityiskohtelu eli yhdenvertaisuuslaissa tarkoitetusta syrjinnästä johtuvien haittojen ehkäiseminen tai lievittäminen tosiasiallisen yhdenvertaisuuden saavuttamiseksi. 4. SYRJINNÄN VASTAISEN TYÖN ORGANISOINTI JA RESURSSIT Lapin yliopistolla on hallituksen nimeämä tasa-arvotoimikunta, jossa ovat edustettuina yliopiston eri ammattiryhmät, yliopiston hallinto sekä ylioppilaskunta. Puheenjohtajana toimii toinen vararehtoreista. Tasa-arvotoimikunnan tehtävänä pitää yliopiston tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmat ajan tasalla ja seurata suunnitelmien toteutumista sekä huolehtia tasaarvo- ja yhdenvertaisuustilanteen tiedottamisesta. Tasa-arvotoimikunnan tehtävät löytyvät kokonaisuudessaan tasa-arvosuunnitelmasta. Lapin yliopistossa ei ole tasa-arvovastaavaa, mutta häirintätapausten selvittämistä varten on häirintäyhdyshenkilö, joka toimii oman toimen ohella. Lapin yliopistossa on ohjeet häirintätilanteiden selvittämiseksi. Lisäksi on tehty esteettömyyskartoitus ja suunnitelma esteettömyyden kehittämisestä vuonna Tätä työtä tulee edelleen jatkaa. 3

4 5. SYRJINTÄPERUSTEET, TAVOITTEET JA TOIMENPITEET Syrjinnän vastaisen suunnitelman yleisenä tavoitteena on edistää yhdenvertaisuutta suunnitelmallisesti kaikessa toiminnassa, asioiden valmistelussa ja päätöksen teossa, sekä luoda fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen ympäristö, jossa kaikilla on yhdenvertaiset mahdollisuudet toimia, opiskella ja työskennellä. Suunnitelmaa toteuttamalla yliopisto pyrkii paremmin tunnistamaan syrjintää, puuttumaan siihen ja ehkäisemään sitä ennalta. Jokaisella on oikeus puhua tai olla puhumatta yksityiselämästään. Avoimuus on mahdollista vain silloin, kun se ei aiheuta syrjintää, kiusaamista tai ulossulkemista. Avoimuuteen ei saa painostaa, mutta sitä voidaan edistää ja tukea. Avoimuuden mahdollistaminen lisää työyhteisön hyvinvointia, koska se antaa jokaiselle mahdollisuuden toimia täyspainoisesti työyhteisön jäsenenä. Yleiset toimenpiteet Jokainen yliopistoyhteisön jäsen huolehtii siitä, että työyhteisöissä vallitsee suvaitsevainen ilmapiiri etnistä alkuperää, eri-ikäisiä, erilaisia kansalaisuuksia, uskontoja ja vakaumuksia, vammaisia sekä eri tavoin sukupuolisesti ja seksuaalisesti suuntautuneita ihmisiä kohtaan. Opetushenkilökuntaan kuuluvat huolehtivat siitä, että opetustilanteissa ei loukata ketään etnisen alkuperän, iän, kansalaisuuden, uskonnon ja vakaumuksen, vammaisuuden, sukupuolisen ja seksuaalisen suuntautumisen tai muun syyn vuoksi. Opetushenkilökuntaan kuuluvat kiinnittävät huomiota siihen, ettei opetuksen sisältö, opetusmateriaali tai ilmapiiri ole syrjivä, halventava tai vihamielinen. Seuraavassa käsitellään tarkemmin yhdenvertaisuuslaissa mainittuja syrjintäperusteita sekä syrjinnän poistamiseen liittyviä toimintaa ohjaavia tavoitteita ja toimenpiteitä. a) Ikä Yliopistossa työskentelee yhdessä eri-ikäisiä ihmisiä. Tämä on rikkaus, mutta voi johtaa myös ikäsyrjintään tehtävien jaossa, työolosuhteiden järjestämisessä ja työpanoksen arvostamisessa. Syrjintä voi yhtälailla koskea vanhenevaa työntekijää kuin nuorta vasta työelämäänsä aloittavaa. Myös ikääntyvien opiskelijoiden oppimiskykyä tai nuorempien osallistumista (tutkimus)ryhmässä voidaan vähätellä. Ikäsyrjintää kohtaavat sekä miehet että naiset, mutta tyypillisesti ilmiö koskettaa useammin naisia kuin miehiä. Sukupuolittunut ikäsyrjintä tarkoittaa sitä, että ikääntyviä miehiä ja naisia kohdellaan eri tavalla. Yliopiston työympäristön kehittämisen yleisenä lähtökohtana on luoda sellainen johtamiskulttuuri ja työympäristö, jossa eri-ikäisten työntekijöiden ja opiskelijoiden osaamista arvostetaan ja tuetaan tasapuolisesti. Henkilöstön johtamisessa otetaan huomioon eri-ikäisten ihmisten elämäntilanteet ja erilaiset tarpeet työsuorituksissa ja työn vaativuudessa. Henkilökunnan ikääntymisen tuomat haasteet edellyttävät panostamista työssä jaksamiseen ja ikäjohtamiseen. Yliopisto selvittää eri ikäryhmien ja eri elämäntilanteissa olevien työntekijöiden ja opiskelijoiden työhyvinvointiin sekä opiskeluun liittyviä ongelmia ja edistää ikääntyvien 4

5 työntekijöiden jaksamista arvostamalla heidän osaamistaan ja kouluttamalla myös vanhempia ikäryhmiä. Yliopistoyhteisön rakenteellisessa muutoksessa otetaan huomioon ne erityistarpeet, jotka liittyvät ikääntyviin työntekijöihin. b) Etninen alkuperä, kansalaisuus ja kieli Lapin yliopisto on strategiansa mukaisesti kansainvälinen toimija, jonka erityisyytenä on toimiminen pohjoisen alueen kouluttajana, tutkijana ja kehittäjänä. Kansainvälisyys ja pohjoisen alueen erityisyyksien tunnistaminen edellyttävät yliopistolta toimintakulttuuria, joka nojaa monien erojen ja erilaisuuksien yhtäaikaisuuteen ja yhdenvertaisuuteen. Lapin yliopiston maantieteellinen sijainti jo itsessään vaikuttaa siihen, että transnationaalisuus ymmärrettynä ihmisten ylirajaisena liikkuvuutena ja vuorovaikutuksena, on Lapin yliopiston vahvuus. Samoin kysymys alkuperäiskansojen kulttuurisesta, taloudellisesta ja poliittisesta merkityksestä ja asemasta yhteiskunnassa on Lapin yliopistolle erityinen, sillä saamelaiset ovat ainoa EU:n alueella asuva alkuperäiskansa. Pyrkimys neuraalisuuteen saamelaisten asemaan, oikeuksiin ja historiaan liittyvissä tutkimuksissa ja kannanotoissa on mahdollistanut sen, että saamelaisten asema alkuperäiskansana ja oikeudet ovat hämärtyneet. Lapin yliopistossa työskentelee ja opiskelee paljon ulkomaalaisia ja ulkomaalaistaustaisia henkilöitä. Suurin osa ulkomaisista työskentelee arktisessa keskuksessa tai kielikeskuksessa, mutta heitä toimii myös kaikissa tiedekunnissa. Ulkomaiselle henkilöstölle ja opiskelijoille on pyritty järjestämään vieraskielistä ensisijaisesti englanninkielistä tukipalvelua ja yliopiston sekä oman yksikön asioihin liittyvää informaatiota. Yliopistossa on tarjolla erillisiä opintokokonaisuuksia ja vieraskielisiä maisteriohjelmia, joita pyritään lisäämään. Lapin yliopisto on monikulttuurinen työ- ja opiskeluyhteisö, jossa arvostetaan ja kunnioitetaan ihmisten erilaisuuksia. Samalla yliopisto tuntee vastuunsa siitä, että erilaiset erot, kuten etnisyys, kansallisuus, kulttuuritausta ja kieli, eivät saa olla este täysivaltaiselle yliopiston jäsenyydelle. Samoin yliopisto tuntee yhteiskunnallisen vastuunsa siitä, että se opetus- ja tutkimustoiminnan sisältöjen kautta edistää monikulttuurisuutta yhteiskunnassa. Lapin yliopisto vastustaa rasismia kaikissa muodoissaan. Rasismilla tarkoitetaan kaikkia sellaisia valta- ja alistussuhteita tuottavia ajattelu-, puhe- ja toimintatapoja, joissa jonkun yksilön tai ryhmän oletettu tai väitetty ominaisuus, olipa se biologinen tai kulttuurinen, esitetään olemukselliseksi tai muuttumattomaksi. Rasismin vastaisuus tarkoittaa kykyä tunnistaa rasistinen ajattelu niin ihmisten vuorovaikutussuhteissa kuin opetus- ja tutkimustyön sisällöissä. Yliopisto edistää opetusta ja tutkimusta, jossa monikulttuurisuuden kysymykset otetaan huomioon tieteenalojen kannalta relevantilla tavalla. Toteutetaan kaikkien tiedekuntien opiskelijoille tarkoitettu luentokurssi saamelaisista, saamelaiskulttuurista ja /tai saamelaisten oikeusasemasta Suomessa. Selvitetään yhteistyössä saamelaisten opiskelijoiden kanssa keinoja parantaa heidän kulttuuri- ja kielitaustansa huomioimista opiskelussa. 5

6 Tiedekunnissa ja erillisyksiköissä huolehditaan siitä, että englanninkielistä informaatiota tarjotaan niin, että vieraskielinen henkilöstö osaa toimia tehtävässään. Vieraskielistä opetusta laajennetaan ja kehitetään. Opetushenkilöstölle tarjotaan vieraalla kielellä opettamisen koulutusta. c) Uskonto, vakaumus ja mielipide Suomen perustuslain mukaan jokaisella ihmisellä on uskonnon ja omantunnon vapaus, joihin sisältyy oikeus tunnustaa ja harjoittaa uskontoa, ilmaista vakaumusta ja kuulua tai olla kuulumatta uskonnolliseen yhdyskuntaan. Yliopistoyhteisön jäsenten tulee kunnioittaa kaikkien jäsentensä uskonnollista vakaumusta, mutta uskonnon harjoittaminen tai muu vakaumus eivät myöskään oikeuta syrjintään tai yliopiston yhteisten arvojen noudattamatta jättämiseen eivätkä ne saa vaikeuttaa työyhteisön toimintaa. Ketään työ- ja opiskeluyhteisön jäsentä ei syrjitä eikä loukata hänen vakaumuksensa vuoksi. Uskonnollinen, poliittinen tai vakaumuksellinen mielipide ei vaikuta siihen, miten työntekijää tai opiskelijaa kohdellaan tai miten hän itse kohtelee muita yhteisön jäseniä. Yliopistossa vallitsee avoin ja suvaitsevainen ilmapiiri, joka mahdollistaa uskonnollisten ja muita vakaumuksellisten kysymysten käsittelyn osana tieteellistä ja opetuksellista keskustelua. Opetuksessa on tiedostettava uskonnollisten liikkeiden merkitys osana lappilaista kulttuuriympäristöä sekä kansainvälistymisen tuoma uskonnollinen monimuotoisuus. Yliopisto kannustaa yhteisön jäseniä erilaisten maailmankatsomusten väliseen vuoropuheluun Opetushenkilökuntaan kuuluvat huolehtivat siitä, ettei opetustilanteissa loukata kenenkään uskontoa tai vakaumusta. d) Terveydentila ja vammaisuus Yhdenvertaisuuslaki kiinnittää erityistä huomiota vammaisten henkilöiden osallistumismahdollisuuksiin. Yhdenvertaisuuslain soveltamisessa henkilön vammaisuuden tai sairauden laadulla tai syyllä ei ole merkitystä. Terveydentila tai sairaushistoria ei oikeuta kohtelemaan syrjivästi. Koulutuksen järjestäjien on parannettava vammaisten henkilöiden kouluttautumisedellytyksiä, esimerkiksi muuttamalla ympäristö helppokulkuisemmaksi. Esteettömällä yliopistolla tarkoitetaan fyysisesti mahdollisimman esteetöntä ympäristöä ja rakennuksia sekä palvelujen saavutettavuutta kaikille yliopistoyhteisön jäsenille. Yliopiston tulee olla myös psyykkisesti ja sosiaalisesti mahdollisimman esteetön ja helposti lähestyttävissä. Terveydentila, vammaisuus tai sairaushistoria ei saa perusteettomasti vaikuttaa henkilön rekrytointiin yliopiston palvelukseen, tutkimusprojektiin tai etenemiseen työuralla. 6

7 Yliopiston pyrkimyksenä on kehittää palvelut sekä työ- ja opiskeluympäristö sellaisiksi, että ne ovat kaikkien saavutettavissa ja soveltuvat kaikille. Henkilöstökoulutuksella edistetään esteettömyyteen liittyvien asenne-esteiden poistamista. Eri tavoin vammaisilla henkilöillä ja erilaisilla oppijoilla tulee olla yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua valinta- ja soveltuvuuskokeisiin, opiskeluun ja ohjaukseen. Lapin yliopistossa vastuu opetuksen saatavuudesta on opintoasiain hallinnolla, opettajilla sekä muissa tukipalvelutehtävissä toimivilla. Jos terveydentila tai vammaisuus aiheuttaa muutoksia työtehtävissä, niistä on neuvoteltava henkilön kanssa erikseen. Opetushenkilökunta lisää ja parantaa verkko-opetuksen ja -materiaalin saatavuutta. Kehitetään pääsykokeiden opiskelumateriaalia vaihtoehtoisiin muotoihin. Yliopistolle laaditaan esteettömyyssuunnitelma Esteettömistä kulkureiteistä tiedotetaan kartoilla ja opasteilla. Tiedon saatavuutta vammaisille voidaan parantaa yliopiston aulassa olevalla tietopisteellä, jossa on huomioitu tiedon ja informaation saatavuus vammaisten näkökulmasta. Selvitetään mahdollisuus Esteettömyys-sivujen laatimiseen yliopiston kotisivuille. Järjestetään henkilöstökoulutusta esteettömyyteen liittyen. e) Sukupuolinen ja seksuaalinen suuntautuminen Yliopistossa työskentelee ja opiskelee sukupuoliselta (transsukupuolisuus) ja seksuaaliselta (hetero-, homo-, bi- ja aseksuaalisuus) suuntautumiseltaan monenlaisia ihmisiä. Mikään näistä tekijöistä ei saa vaikuttaa henkilön kohteluun. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen kohtaama syrjintä on usein halventavaa kommentointia ja pahantahtoista vitsailua. Usein ei-heterot pyrkivät yhä yliopistollakin salaamaan suuntautumisensa, koska pelkäävät työ- ja opiskelutovereidensa suhtautumista. Kaikkia yliopistoyhteisön jäseniä on kohdeltava samalla tavalla, eikä syrjintä ole hyväksyttävää Opetustilanteissa ja työyhteisössä murretaan ns. hetero-olettamusta; käsitystä siitä, että kaikki ihmiset ovat heteroita, ellei toisin mainita. Työn, opiskelun ja perheen yhteensovittamista tuetaan riippumatta perhemuodosta. Opetushenkilökuntaan kuuluvat huolehtivat siitä, ettei opetustilanteissa loukata ketään sukupuolisen tai seksuaalisen suuntautumisen vuoksi. 6. SYRJINNÄN VASTAISEN SUUNNITELMAN SEURANTA JA YHDENVERTAISUUDEN VALVONTA Lapin yliopisto seuraa ja arvioi säännöllisesti toimintaansa yhdenvertaisuuden näkökulmasta sekä yhdenvertaisuussuunnitelman toteutumista. Suunnitelman toteutumista seurattaessa kerätään palautetta myös eri vähemmistöjä edustavilta tahoilta. Yhdenvertaisuussuunnitelma päivitetään kerran kulloisenkin tasa-arvotoimikunnan toimikauden aikana. 7

8 Yhdenvertaisuusnäkökohdan huomioiminen ja yhdenvertaisuuden edistäminen on jokaisen työyhteisöön kuuluvan vastuulla. Työnantajan on huolehdittava siitä, että työnjohto ja päätöksenteko työpaikalla noudattavat yhdenvertaisuuslainsäädäntöä. Työsuojeluviranomaiset valvovat työnantajan toimintaa. Etniseen alkuperään perustuvan syrjinnän kiellon toteutumista muutoin kuin työsuhteessa tai julkisoikeudellisessa palvelussuhteessa valvovat vähemmistövaltuutettu ja syrjintälautakunta. Vähemmistövaltuutettu voi antaa ohjeita, neuvoja ja suosituksia ja viedä asian lautakuntaan. Lisäksi syrjintää kokeneella on mahdollisuus itsekin hakea asian käsittelyä syrjintälautakunnassa. 8