SIPOON KUNNAN YRITYSOHJELMA 2014-2015



Samankaltaiset tiedostot
Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI, JOSSA KAIKKIEN ON HYVÄ OLLA KERAVA ON METROPOLIALUEEN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA

KERAVA ONNELLINEN JA HYVÄNMAKUINEN KAUPUNKI Elinkeino-ohjelma

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Vihdin kunta. Kunnanjohtaja Kimmo Jarva

YRITYSTEN KILPAILUKYKY FÖRETAGENS KONKURRENSKRAFT

Yritystoimintaan lähdetään monin tavoin...

Elinkeino-ohjelma

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

KUNTASTRATEGIA

Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja

Valkeakosken kaupunki Elinkeino-ohjelman tavoitteet 2017

Sipoo Valtuuston hyväksymä

Elinkeinopoliittinen ohjelma luonnos kommenteille

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Vantaan matkailun kuulumisia. Matkailun rahoitus-yritystilaisuus Vantaalla Suomen Ilmailumuseo elinkeinojohtaja José Valanta

Saarijärven elinkeinostrategia.

Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta

KEUKEN NEUVONTAPALVELUT YRITYKSILLE

Ristijärven kuntastrategia

Tietoa yritystoiminnasta Yritys-Suomi on kattavin verkkopalvelu yrittäjäksi aikoville ja toimiville yrittäjille.

Elinkeinotoimen vastuualue

Yritysvaikutukset elinvoiman lähteenä. Yrittäjänpäivä Naantali Jorma Saariketo Varsinais-Suomen Yrittäjät

Pyhäjoella virtaa Pyhäjoen kuntastrategia

Lapuan elinkeinostrategian toimintasuunnitelma (tarkistetaan vuosittain lokakuussa)

Elinvoimakehittäjä. Kotkan-Haminan seutu 2019 Kyselyn tulokset

Mäntsälän maankäytön visio Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Ylitornio. Ylitornio. Mannerheimintie 76 A PL 999, Helsinki

Länsi-Turunmaan kaupungin. Strategiatyöryhmän väliraportti

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020

LOIMAAN JUTTU Strategian uudistaminen / päivitys Kh oheismateriaali Loimaan kaupunki Jari Rantala 1

Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Ranua. Ranua. Mannerheimintie 76 A PL 999, Helsinki

ELINVOIMAOHJELMA Hämeen ripein ja elinvoimaisin kunta 2030

Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Muonio. Muonio. Mannerheimintie 76 A PL 999, Helsinki

Sonkajärven kunnan elinkeinostrategia

Sipoon kunnan tontinmyyntistrategia

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Kanta-Häme

Edunvalvontaa ja palveluita

PYHÄJOEN MAANKÄYTTÖSTRATEGIA JA MAANKÄYTÖN TOTEUTTAMISOHJELMA, päivitys

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Kunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö

Elinvoimaa turvaamassa läpi rakennemuutosvuosien

Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Kannonkoski. Kannonkoski. Mannerheimintie 76 A PL 999, Helsinki toimisto@yrittajat.

Julkisen ja yksityisen yhteistyö maankäytössä. Rakennuttajan kokemuksia

Sulkavan elinvoimastrategia

Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen. Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p , kirsi.niskala@hyria.fi

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA LUONNOS

ämsä 2025 Arvot I Visio ja toiminta-ajatus I Strategiset tavoitteet ja toimenpiteet

Sulkavan elinvoimastrategia

SAVONLINNAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOSILLE Kansainvälinen kulttuuri- ja sivistyskaupunki Saimaan sydämessä

HAUSJÄRVEN KUNNAN ELINKEINO-OHJELMA

Vientikaupan ensiaskeleet Tea Laitimo 3/19/2014

Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS

VIRTAIN KAUPUNGIN. Yritysilmastokyselyn tulokset Marraskuu Tampereen Aikuiskoulutuskeskus

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä

Raahen seudun yrityspalvelut. SeutuYP koordinaattoreiden työkokous. Risto Pietilä Helsinki

Jyväskylän ammattikorkeakoulun, Jyväskylän koulutuskuntayhtymän ja Jyväskylän yliopiston yhteinen yrittäjyysstrategia. Yhteinen yrittäjyysstrategia

EURAN KUNTASTRATEGIA voimaan Uuden kuntalain mukaiset täydennykset Valtuusto /84

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA

YRITYS- PALVELUITA LAPUALLA

Kuntaraportti Vantaa. Suomen Yrittäjät

Strategia Päivitetty

Pertunmaan kunnan strategia

TE-toimistouudistuksen tilanne SeutuYp koordinaattoreiden työkokous

Yrityssalo Oy. Salon elinkeinoyhtiö

Kunnan odotukset elinvoiman luomiseksi. Markku Lappalainen

Buustia bisnekseen. Isto Vanhamäki Lahden Seudun Kehitys, LADEC. Enterprise 2017 Teknologiayrittäjyyspäivät Lahti

Saariston liikennepalvelujen järjestäminen tulevaisuudessa

Henkilöstökyselyn tulokset

Mäntsälä kaavoitus syksy 2015

Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa. Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström

LIDL SUOMI KY KILPAILUN EDISTÄMINEN MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAISSA

Kunnan elinkeinopoiitinen kysely

KEMPELEEN KUNNAN ELINKEINOPOLIITTISET LINJAUKSET

Mikä on kuntien ja kaupunkien rooli kasvussa ja alueiden kehittämisessä

Puitesopimus kehitysyhtiö Posintra Oy:n kanssa vuoteen 2020

LHJ Oy osakaskuntien seminaari Loimaalla

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella

MISSION POSSIBLE. Kouvola Innovation Oy

Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa. Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy Oma Yritys 2012

Elinkeino-ohjelman painoalat

Muhoksen kunnan elinvoimaohjelma 2025

1. Edustamani kunta. Elinvoimakehittäjä-kampanja(1) (Virolahti) :24 100,0% 100% 90% 80% 70% 60% Prosentti 50% 40% 30% 20% 10%

Kuntaraportti Sipoo. Suomen Yrittäjät

Yrityksen parhaaksi Josekin neuvontapalvelut

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN

Kuntaraportti Porvoo. Suomen Yrittäjät

YRITYSTEN KASVUN SUUNTA 2017

Kuntaliitto yhteistyön tukena

LAHDEN ALUEEN KEHITTÄMISYHTIÖ OY. LAKES Lahden alueen kilpailukykyelinkeinostrategia

Case Uusikaupunki Muutos pakon edessä

Datakeskusinvestoinnin merkitys kunnan näkökulmasta case: Hetzner Gmbh. Marko Kauppinen, elinkeinopäällikkö

Monialainen hyvinvoinnin edistäminen tulevaisuuden kunnan menestystekijänä

Mikkelin valtuustostrategia Visio, strategiset päämäärät ja ohjelmat

Kuntaraportti Hanko. Suomen Yrittäjät

Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät

Raision kaupungin elinkeinopoliittinen ohjelma vuosiksi

Transkriptio:

SIPOON KUNTA SIPOON KUNNAN YRITYSOHJELMA 2014-2015 SIPOON KUNTA Hyväksytty kunnanhallituksessa 17.6.2014

TOIMINTAYMPÄRISTÖ Sipoon kunnassa on yli 1200 yritystä, joista yli 90 % on pieniä, joissa työntekijämäärä on alle 10. Suurimmat toimialat ovat yhteiskunnalliset palvelut, kauppa ja rakentaminen. Sipoon kunnan elinkeinorakenne vastaa suomalaista yritysrakennetta, joista mikroyrityksiä on yli 94 %. Sipoossa on vajaat 5100 työpaikkaa. Työllinen työvoima on n.9300. Suurimpina työllistäjinä ovat palvelut, tukku- ja vähittäiskauppa sekä rakennustoiminta. Teollisuuden työpaikkojen osuus on alle 14 %. Yrityksistä suurimmat työllistäjät ovat Inex Partners Oy, Arla-Ingman Oy Ab, K. Hartwall Oy Ab, Palvelukoti Joenranta sekä Pajuniemi Oy. Suuri osa yrityksistämme on rakennus- palvelu- ja konsultointiyrityksiä. Sipoon työpaikkaomavaraisuus on noin 60 % ja kunnan elinkeinopolitiikan tavoitteena on nostaa omavaraisuusastetta merkittävästi. Sipoo on pendelöintikunta. Sipoo kytkeytyy selkeästi pääkaupunkiseudun yhdyskuntarakenteeseen. Nämä kytkennät näkyvät selvästi työssäkäyntiliikenteessä. Asukkaiden työssäkäynnistä 38 % suuntautuu Sipoon kunnan alueelle, 36 % Helsinkiin, 12 % Vantaalle. Loppuliikennöinti suuntautuu muualle pääkaupunkiseudulle ja KUUMA -kuntien alueelle. Suunnilleen 4 % liikenteestä suuntautui Itä-Uudenmaan suuntaan. Sipoon yritystoiminnan vision tavoitteena on tehdä yrittäminen Sipoossa helpoksi joustavalla ja ratkaisuhakuisella palvelulla. Tämä edellyttää yrittämislähtöistä toimintatapaa niin neuvonta-, kaavoitus-, maankäyttö- ja lupapalveluissa. Yritysten tarpeiden ennakointi on tärkeää ja välttämätöntä ja nopea reagointi niihin ehdoton edellytys. Sipoon keskeinen sijainti pääkaupunkialueeseen on voimavara ja mahdollisuus. SIPOON KUNNAN YRITYSTOIMINNAN VISIO Sipoo on yritysystävällinen kunta, jonka tavoitteena on tehdä yrittäminen helpoksi. ELINVOIMA Sipoon kunnan yritystoiminnan tehtävänä on kehittää Sipoota osaavana ja innovatiivisena yritysympäristönä, joka hyödyntää pääkaupunkiseudun läheisyyttä. Sipoon vahvuusalueena ovat sijainti sekä vientisataman ja lentokentän läheisyys sekä osaava työvoima. Yritystoiminnan edistäminen on osa kunnan strategiaa. Hyvin toimivaa yritystoimintaa tukee kunnan aktiivinen ja avoin aloitteellisuus sekä avoin ja luottamuksellinen yrittäjyysilmapiiri. Yrittäjyyttä edistämällä parannetaan kunnan houkuttelevuutta ja hyvää mainetta.

Tavoitteisiin päästään suunnitelmallisella sekä johdonmukaisella maapolitiikalla ja joustavalla kaavoituksella sekä yrittäjyyttä tukevilla toimilla. ARVOT Sipoon arvoina ovat yritysystävällisyys ja palvelualttius. YRITYSOHJELMA, RAKENNE JA PAINOPISTEET Sipoolla on yritysten kehittämisen suhteen kaksi kärkialuetta: Bastukärrin työpaikka-alue, johon keskitetään logistiikkatoimintoja sekä Söderkullan työpaikka-alue, johon voidaan keskittää kaupan ja palvelujen, erityisesti erikoiskaupan toimintoja. Pk-teollisuudelle on varattu Nikkilässä ja Söderkullassa oma alue. Kaupan palvelujen kehittäminen uusille ja vanhoille kaava-alueille on välttämättömyys, koska erityiskaupasta tapahtuva ostovuoto naapurikuntiin on 60 100 prosenttiin. Nikkilä ja Söderkulla ovat lähivuosien kehittämiskohteet palvelujen kehittämisen suhteen. Matkailun osalta keskitytään luonto- ja elämysmatkailun kehittämiseen. Sipoon valtteina ovat luonto, saaristo, Sipoonkorpi (n. 70 000 kävijää/v) ja laskettelu (n.100 000 kävijää/v) OHJELMAN RAKENNE Sipoon yritysohjelma rakentuu kahdesta osiosta: Yrittäjäpalveluista lähtökohtana on saada kaikki palvelut yhden kontaktin kautta. Toimintaprosessi on sama kaikille yrittäjille: - palvelutarpeen selvitys - toimintaratkaisut (tonttiratkaisut, neuvonta, ohjaus asiantuntijalle) - seuranta 3 kk sisällä, jolloin varmistetaan, että toimintaratkaisut on suoritettu Yritystonttiohjelmasta yritystonttien kaavoittamisen tavoitteena on saada valmiita tontteja eri tarpeisiin. valmistetaan ohjelma, jolla tonttivaranto toteutetaan. Selvitetään miten Sipoossa olevia tontteja/kiinteistöjä saadaan teollisuuden, kaupan ja toimistojen käyttöön. Raportointi kunnanhallitukselle toiminnasta ja tuloksista annetaan kahdesti vuodessa.

LÄHTÖKOHDAT JA PALVELUPERIAATTEET Kaikki palvelut yhden luukun/numeron kautta Nopeat päätökset Koko kunnan organisaatio tiedostaa yrittäjyyden merkityksen OHJELMAPALVELUT Yrittäjän ensikontakti on elinkeinopäällikkö - palvelutarpeen selvitys - neuvonta ja/tai siirto tarvittavan asiantuntijan puoleen Resurssit ja kumppanuusresurssit - Osaajapankki (rakennetaan 2014) - Uusyrityskeskus - Keski-Uudenmaan Kehittämiskeskus (Keuke) Palvelut alkaville, toimiville sekä etabloituville yrityksille ALKAVIEN YRITTÄJIEN PALVELUT Yrittämisen perusasioiden läpikäynti / liiketoiminnan rakentamispalvelut - liikeidean arviointi - investointi- ja kannattavuuslaskelmat - rahoitusneuvonta - markkinoinnin periaatteet - taloushallinnon asiat - verotus - perustamisasiakirjat - lupa-asiat - rahoituslausunnot ja starttirahalausunnot - asiantuntijapalvelut Sipoossa olevien tilojen ja tonttien tietopankki - kuntapaketti yhteyshenkilöistä ja eri tehtävistä - kunnan hankinnat sekä yhteyshenkilöt - minustako yrittäjä tilaisuudet Sipoossa ja verkossa Resurssit ja kumppanuusresurssit: elinkeinopäällikkö, Uusyrityskeskus, osaajapankki

SIPOOSSA TOIMIVIEN YRITTÄJIEN PALVELUT Tilat ja tontit Kunnan hankinnat ja yhteystiedot Teematilaisuudet Yritys kunta tilaisuudet Resurssit ja kumppanuusresurssit: Keke, Keuke, Osaajapankki ETABLOITUVIEN YRITYSTEN PALVELUT Tiedot tonteista ja tiloista Sipoo paketti yrittäjille Hankinnat ja yhteyshenkilöt Neuvontapalvelut Alihankintarekisteri (luodaan yhteistyössä Sipoon Yrittäjät ry:n kanssa) Resurssit ja kumppanuusresurssit: Keke, Keuke, Osaajapankki MUUT PALVELUT Peruspalvelut järjestää Sipoon kunta - elinkeinopäällikön neuvontapalvelut - Uusyrityskeskuksen palvelut - Keuken palvelut Lisäksi välitetään valinnanvarainen maksullinen erityisneuvonta - luodaan rekisteri asiantuntijoista TOIMINTAMALLI Elinkeinopolitiikan tavoitteena on kehittää olemassa olevien yritysten toimintamahdollisuuksia sekä houkutella uusia yrityksiä Sipooseen. Tavoitteena on, että Sipoosta kiinnostuneille yrityksille vastataan yhden vuorokauden kuluessa ja taataan, että yritys saa kaiken sen neuvonnan ja avun minkä se tarvitsee. Elinkeinopäällikkö vastaa siitä, että yhteydenpito yrityksiin on sujuvaa ja nopeaa. Koko kunnan henkilökunnan on oltava mukana tässä työssä.

Sipooseen perustetaan vuosittain n. 80 100 uutta yritystä. Näiden neuvonnasta vastaa elinkeinopäällikön lisäksi Keski-Uudenmaan Uusyrityskeskus sekä 2014 rakennettava osaajapankki, joka koostuu ammattitaitoisista asiantuntijoista. PAINOPISTEET Kunnan yritystoiminnan perustan luovat kunnassa jo toimivat yritykset, jotka ovat välttämättömiä kunnan taloudelle, työllisyydelle ja hyvinvoinnille. Näiden yritysten toiminnan jatkuminen ja kehittyminen on elintärkeä. Yritysten tarpeiden ja toiveitten kuuleminen ja ymmärtäminen niin kehittämishankkeissa, tonttitarpeissa ja lupa-asioissa on oltava joustavaa ja nopeaa. Uusien yritysten saaminen lisää työpaikkaomavaraisuutta, luo lisää uusia työpaikkoja ja tuo uutta osaamista kuntaan. Uusien yritysten houkuttelemisessa tulee taata nopat päätökset, yrityslähtöinen asioiden käsittelytapa sekä nopeus päätöksenteossa. Alueellisina painopisteinä ovat Bastukärrin ja Söderkullan työpaikka-alueet, niiden kehittäminen ja kaavoittaminen. Matkailussa painopisteet ovat luonto, saaristo, Sipoonkorpi ja laskettelu. Aktiivinen maapolitiikka tukee kaavoitusta. YRITTÄJYYDEN EDISTÄMINEN Kunta edistää yrittämistä omilla toimenpiteillään. Näihin kuuluu osaavien neuvontapalveluiden järjestäminen niin kunnan kuin Keski-Uudenmaan Uusyrityskeskuksen ja Keski-Uudenmaan Kehittämiskeskuksen (Keuke) palvelujen osalta. Kunta ei jaa suoria tukia, mutta pyrkii muilla toimillaan löytämään molemminpuolisesti hyvän ratkaisun yrityksille. Yrityspalvelut toteutuvat ns. yhden luukun kautta, joka nopeuttaa ja selkiyttää palveluja sekä mahdollistaa aktiivisen seurannan toteutumisesta. Kunta on myös mukana yrittäjyyden edistämisessä kouluissa ja oppilaitoksissa yrittäjyyskasvatuksen ja yrittäjyysvalmennuksen puitteissa mm YES-hankkeen kautta. YRITTÄMISEN MARKKINOINTI Markkinointi kohdistuu sekä olemassa oleviin yrityksiin että niihin yrityksiin, jotka hakevat sijoittumista Sipooseen. Tämän lisäksi markkinointi kohdistuu yrityksiin, joita Sipoossa tarvitaan ja/tai soveltuvat sipoolaiseen yrityselämään. Markkinointikeinoja ovat suorat kontaktit, suoramarkkinointi, messut, esitteet, mielipidekartoitukset sekä sosiaalinen media. Sisäisellä markkinoinnilla edesautetaan kunnan päätöksenteon nopeutta.

KEHITTÄMISTAVOITTEET Aktiivisen yrityspolitiikan toteuttaminen edellyttää, että asioiden valmistelu ja päätöksenteko ovat sellaiset, että yritykset voivat luottaa asioittensa nopeaan käsittelyyn. Sen vuoksi toteutetaan seuraavat toimenpiteet: - nopeutetaan ja lisätään kunnan organisaation päätöksenteon sujuvuutta sekä ymmärrystä elinkeinoasioissa - otetaan käytäntöön vaikutusarvio yritysasioissa. - luodaan riittävä kaava- ja tonttivaranto yrityselämälle hankkimalla omistukseen työpaikka-alueet - keskitetään mahdollisuuksien mukaan kaavoitusta elinkeinoasioihin. - neuvonnassa huomioidaan perusneuvonnan lisäksi myös muut toimintaan liittyvät seikat (mm. ympäristö- ja paloturvallisuusvaatimukset) TOIMINNAN ARVIOINTI - seurataan uusien työpaikkojen ja työpaikkaomavaraisuuden kehittymistä vuosittain - pidetään ja arvostetaan niitä yrityksiä jotka jo toimivat Sipoossa mittaamalla yritysilmastoa. - hankitaan Sipooseen sijoittajia/sijoituksia eri elinkeinopoliittisiin hankkeisiin. Konkreettiset tavoitteet lähivuosille: - Nevaksen matkailualueen kaavan valmistuminen ja toiminnan aloittaminen - Sipoon matkailun markkinoinnin ja myynnin organisoiminen ammattimaiseksi toiminnaksi yhteistyössä matkailualan yritysten kanssa - kaupallisten palvelujen osalta ainakin kahden päivittäistavarakaupan sekä kahden erityistavarakaupan saaminen Nikkilään ja Söderkullaan kaupallisten palvelujen parantamiseksi - elintarvikekeskittymän syntyminen Bastukärrin alueelle - uuden huoltoaseman saaminen Porvoon moottoritien varteen - toimistohotellin syntyminen Sipooseen