VIDICO:n Luova TulevaisuusTila osahankkeen InnovaatioAreena CoCreative and Innovative Futures Design. How to Do It? Postimuseon neuvottelutila Kuvertissa 13.12.2011 Sirkka Heinonen ja Juho Ruotsalainen Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto Helsinki 2011
SISÄLTÖ 1 Johdanto...3 2 Ennakointi, innovaatiot ja merkitysyhteiskunta...7 3 Osallistavan osuuden tulokset... 11 3.1 Miten edistää digitaalisten keinojen ja sosiaalisen median avulla yhteisluovaa tulevaisuuksien ennakointia... 12 3.2 Millaista on hyvä digikulttuuri?... 15 4 Yhteenveto... 17 LÄHTEET... 18 LIITE 1 Kutsu ja ohjelma... 19 LIITE 2 Osallistujat... 20 LIITE 3 TULEVAISUUSVISAILU... 21 2
1 Johdanto VIDICO:n Luova Tulevaisuustila osahankkeen Innovaatioareena järjestettiin Helsingissä tiistaina 13.12.2011 klo 13.0015.00 Postimuseon neuvottelutila Kuvertissa. VIDICO on Teknologiakeskus Innoparkin koordinoima ja Euroopan aluekehitysrahaston ja Päijät Hämeen liiton rahoittama hankekokonaisuus, jossa Luova TulevaisuusTila on osahankkeena. VIDICOhankekokonaisuudesta (Visible Digital Competence) löytyy tietoa osoitteesta: http://www.innopark.fi/portal/ohjelmat_ja_hankkeet/hankkeet/vidico/. VIDICO:n blogissa on Sirkka Heinosen kirjoitus 3Dmaailmoista pohjautuen Luova TulevaisuusTila hankkeen järjestämään aiempaan Tulevaisuusklinikkaan Teknologiakeskus Innoparkissa: osoitteessa www.vidicohanke.blogspot.com. Luova Tulevaisuustila pilotin sessioraportit löytyvät myös osoitteesta: https://sites.google.com/site/futuremediac/articles. Hankkeessa tuotettujen ulkomaisten innovaatio ja ennakointiasiantuntijoiden haastatteluvideot löytyvät osoitteesta https://sites.google.com/site/futuremediac/videospresentations. Innovaatioareenan teemana oli CoCreative and Innovative Futures Design. How to Do It? Tilaisuus oli kohdistettu erityisesti Luova tulevaisuustila hankkeessa mukana olleille yhteistyötahoille. Tilaisuuteen lähetettiin kutsu myös monille muille, joiden ajateltiin olevan kiinnostunut päivän teemasta. Osallistujina oli 23 eri aloja sekä julkista että yksityistä sektoria edustavaa asiantuntijaa. Tilaisuuden sisällöstä ja järjestämisestä vastasivat Tulevaisuuden tutkimuskeskus ja Teknologiakeskus Innopark. Tilaisuus aloitettiin tulevaisuudentutkimuksen professorin Sirkka Heinosen tervetuliaissanoilla sekä Heinosen ja Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen projektitutkija Juho Ruotsalaisen Luova Tulevaisuustila hanketta ja ennakointiteemoja käsitelleellä alustuksella Tulevaisuuksien provokaatio (Heinonen & Ruotsalainen 2011). Alustuksen jälkeen katsottiin Työn ja vertaistuotannon Tulevaisuusikkuna. 3
Tulevaisuusikkunan jälkeen tilaisuus jatkui Finpron ennakointiasiantuntijan Elina Hiltusen alustuksella Mistä löytyvät tulevaisuuden innovaatiot?. Hiltunen käsitteli puheessaan erityisesti heikkoja signaaleja tulevaisuuden innovaatioiden hahmottamisen välineenä (Hiltunen 2011). Hiltusen jälkeen alusti VATT:n erikoistutkija, dosentti Osmo Kuusi otsikolla Miten innovaatiot muuttavat toimintatapoja? Kuusi (2011) käsitteli erityisesti innovaatioiden synty ja leviämisprosessia sekä niiden yllättäviäkin vaikutuksia. Alustusten jälkeen siirryttiin tilaisuuden interaktiiviseen osuuteen. Osallistujia kehotettiin miettimään kahta kysymystä: Miten edistää digitaalisten keinojen ja sosiaalisen median avulla yhteisluovaa tulevaisuuksien ennakointia? ja Millaista on hyvä digikulttuuri?. Osallistujat kirjoittivat näkemyksensä post it lapuille ja kiinnittivät ne seinään kiinnitetyille fläppipapereille. Ideat esitetään seuraavassa luvussa. Interaktiivisen osuuden jälkeen pidettiin pienimuotoinen Tulevaisuusvisailu. Kysymykset ja oikeat vastaukset ovat liitteessä 3. Tilaisuuden lopuksi käytiin vielä vilkas keskustelu päivän teemoista. 4
Kuvat 1 ja 2. Sirkka Heinonen ja Juho Ruotsalainen Tulevaisuuden tutkimuskeskuksesta pitivät johdantoalustuksen. Kuva 3. Elina Hiltunen Finprosta alusti tulevaisuuden innovaatioista ja heikoista signaaleista. 5
Kuva 4. Osmo Kuusi VATT:sta puhui innovaatioiden muutosvoimista. Kuva 5. Osallistujat kyselivät alustajilta täsmentäviä tietoja. 6
2 Ennakointi, innovaatiot ja merkitysyhteiskunta Professori Sirkka Heinonen korostaa tulevaisuuksien provokaatiota. Provokaatio tulee latinan kielen sanoista pro + vocatio = jonkin asian esiin kutsuminen/jonkin asian puolesta puhuminen. Vaikka tulevaisuudentutkimuksen ja ennakointiosaamisen merkitystä on viime aikoina alettu ymmärtää aiempaa paremmin, ei voi kyllin korostaa niiden keskeistä asemaa toimintaympäristön muutoksen hahmottamisessa ja ymmärtämisessä. Tulevaisuuksien provokaatio tarkoittaa sitä, että yritykset, organisaatiot, yhteisöt, yksilöt ja kokonaiset kansakunnat haastetaan pohtimaan tulevaisuutta aktiivisesti, proaktiivisesti ja systemaattisesti. Organisaatioiden strategiatyön yhteyteen tulee saada ennakointiprosessi, jossa laaditaan erityinen tulevaisuusstrategia integroituna perinteiseen strategiaan. Tulevaisuusosaaminen opitaan, tulevaisuusajattelua voi kehittää ja vahvistaa. Heinonen haastoi InnovaatioAreenan osallistujia tulevaisuusdialogiin: 1) Ajattelemaan tulevaisuutta pitkällä aikavälillä, 2) Katsomaan asioita ääreisnäöllä, 3) Hahmottamaan kokonaisuuksia systeemiajatteluna, 4) Rikkomaan rajoja tieteiden, toimialojen, toimijoiden välillä, 5) Ennakoimaan isojen muutosvoimien ohella heikkoja signaaleja, mustia joutsenia, 6) Hakemaan radikaalejakin 1 innovaatioita (teknologisia, taloudellisia, sosiaalisia, kulttuurisia, systeemisiä, avoimia) ja 7) Rohkeasti kokeilemaan ja testaamaan! Tulevaisuusajattelu on avointa, laajaperspektiivistä ja ennakkoluulotonta; luova ajattelu ja tulevaisuusorientaatio nivoutuvat yhteen. Aktiivinen ja luova tulevaisuusorientaatio auttaa näkemään tulevaisuuksiin sisältyvän vapauden, uudet mahdollisuudet, arvot ja ajattelutavat sekä radikaalit katkokset. Aktiivinen tulevaisuusorientaatio vapauttaa ja laajentaa ajattelua sekä voimaannuttaa toteuttamaan haluttavia tulevaisuuden vaihtoehtoja. 1 Ei vain vähittäisiä innovaatioita, vaikka niitäkin kyllä tarvitaan. 7
Näistä lähtökodista InnovaatioAreenassa kannustettiin erityisesti seuraaviin päämääriin. Olisi tuettava innovaatioita kansantalouden ja kilpailukykymme vahvistamiseksi sekä kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ja ympäristön laadun takaamiseksi. Tulevaisuustietoisuus ja tulevaisuuskulttuuri olisi juurrutettava ja ravittava tietoyhteiskunnan seuraavan vaiheen onnistuneeksi toteutumiseksi tämä käsittää niin ajattelutavat, käytännöt, tekniikat kuin palvelut jne. Tulisi yhdistää merkitysyhteiskunta laadukkaaseen ja kestävään digikulttuuriiin (Heinonen & Ruotsalainen 2011b). Merkitysyhteiskunnassa tietoyhteiskunnan teknologisista tuotteista ja innovaatioista sekä tehostamistavoitteista siirrytään sosiaalisiin ja kulttuurisiin tuotteisiin ja innovaatioihin, uuteen työkulttuuriin, jakamisen eetokseen ja uusyhteisöllisyyteen sekä elämyslähtöiseen elämäntapaan. Siirtymä yhteiskuntavaiheesta toiseen vaikuttaa kaikkiin elämänalueisiin. Elämysyhteiskunnassa ihmisiä motivoivat elämykset, identiteetin rakentaminen ja itsen toteuttaminen myös työntekijöinä. Internet korostuu edelleen teknologiana niin työssä kuin vapaaajalla netti tarjoaa ennen kaikkea yksilöllisesti merkityksellistä sisältöä ja uusia kommunikaation, yhteisöllisyyden ja kanssakäymisen muotoja. Sosiaalisen median eetos, prosumerismi, osallistavat toimintatavat ja vertaistuotanto leviävät kaikkialle. Yksilöllisyyttä ja yhteisöllisyyttä yhdistävä uusyhteisöllisyys nousee merkityksellisten kokemusten lähteeksi ja erilaisen toiminnan moottoriksi. Suomessa haasteita tuottaa vahva insinööriosaaminen muiden osaamisalueiden kustannuksella sekä liika varovaisuus ja riskien välttely tukeudutaan tuttuun, turvalliseen ja käsin kosketeltavaan. Käytännöllisyyden ja varovaisuuden perinne näkyy Nokian tilanteessa ja vaikkapa maabrändiraportissa, jossa korostetaan vahvoja käytännön osaamisen valmiuksia ("Suomessa asiat toimivat") eikä juuri muuta tässäkö on paras ja arvokkain, mitä Suomella on tarjota? Suomen tulevaisuuden kilpailuvaltti voisi olla vahvan insinööri ja teknologiaosaamisen yhdistäminen omaperäiseen kulttuurisisältöön esimerkkinä nouseva peliteollisuus. Näiden seikkojen vuoksi Suomessa erityisesti pitäisi tukea alojen rohkeaa sekoittamista. Omaperäisyyden ja rohkeuden kulttuuria on, mutta varovaisuuden perinne tukahduttaa sitä. 8
Elina Hiltunen herätti alustuksellaan keskustelua siitä, mistä tulevaisuuden innovaatioita on löydettävissä. Ensinnäkin on tärkeä seurata suuria kehityslinjoja megatrendejä kuten esimerkiksi ilmastonmuutosta, väestön vanhenemista, kaupungistumista, monikulttuuristumista ja teknologian kehitystä. Kuitenkin näiden ohella kannattaa tunnistaa myös nousevia ilmiöitä ja heikkoja signaaleja (Hiltunen 2010; Kuusi & Hiltunen 2007). Heikoista signaaleista on esimerkiksi Finpro ryhtynyt keräämään aineistoja (www.finpro.fi). Hiltunen kiinnitti huomiota myös Millenniumhankkeen ennakointiaineistoon ja etenkin sen 15 globaalin haasteen kehikkoon, joka on käyttökelpoinen viitekehys innovaatioiden etsimiseksi. Suomessa toimii tämän globaalin think tank verkoston toistaiseksi ainoa pohjoismaiden noodi nk. Helsinkinoodi, jonka puheenjohtajia Kuusi ja Heinonen ovat (http://www.millenniumproject.org/). Helsinkinoodi järjesti lokakuussa Shanghaissa Fudanyliopiston kutsumana ensimmäisen pohjoismaiden ja Kiinan välisen tulevaisuudentutkimuksen konferenssin. 2 Hiltunen korosti sitä, että kysymys on usein siitä, miten ongelmaa lähestytään. Yksi asia on tunnistaa ongelma, toinen asia on löytää ongelman ratkaisusta myönteisiä kehityssuuntia, vaikkapa uutta liiketoimintaa innovaatioiden kautta. Miten esimerkiksi ikävät asiat kuten pimeys ja yksinäisyys voitaisiin ottaa haltuun uusien innovaatioiden alustana. Myöskin ihmisten tarpeiden toteuttamisessa perustarpeiden tultua tyydytetyksi korkeammat tarpeet kuten itsensä toteuttaminen tai merkityksellisen elämäntavan tavoittelu voivat generoida ympärilleen innovaatioita. Osmo Kuusi kuvasi innovaation perinteisen, taloudellisen määritelmän (kaupallisesti hyödynnettävä keksintö) rinnalla innovaation väljempää määritelmää innovaatiosta menestyksellä sovellettuna ideana tai innovaation siemenenä. Hän esitti kriteerejä sille, että innovaatiot muuttavat toimintaa. Ensimmäisessä vaiheessa tunnistetaan paljon monenlaisia innovaatioiden siemeniä (havaitsemisfiltteri) Tämän jälkeen tunnistetaan ne siemenet, jotka voivat kehittyä innovaatioiksi eli menestyä (tulkintafiltteri). Lopulta saadaan päätöksentekijät vakuuttumaan ja panostamaan, eli kasvattamaan siemenistä innovaatioita (valtafiltteri). 2 Ks. tarkemmin konferenssin ohjelma: http://ffrc.utu.fi/ajankohtaista/shanghai_futures2011_program.pdf 9
Innovaatio on ennen kaikkea prosessi. Innovaatio toteutuu harvoin juuri alun perin suunnitellussa tai ennakoidussa muodossa. Tärkeän teknisen keksinnön ensimmäiset sovellukset ovat merkitykseltään vähäisiä. Joskus hyöty innovaatioprosessista on aivan muulla suunnalla, kuin mitä alun perin tavoiteltiin. Caseesimerkkinä Kuusi kertoi Ekopankin perustamisvaiheista ja yllätyksistäkin. EkoOsuuspankki sai toimiluvan 1989. Itsenäinen Ekopankki näivettyi, mutta johti kuitenkin toisiin innovaatioihin: sen perustamisen ansiosta luotiin mm. kriteerit ekologisille luotoille ja käynnistettiin Suomen Ekoyrittäjät yhdistys 1991. Toiminta käytännössä menetti vahvan sosiaalisen tilauksensa, kun Kehitysaluerahasto käynnisti ekologisten luottojen myöntämisen. Kuusi kehotti pohtimaan innovaatioiden toimintaa muuttavien kriteerien ja prosessimaisuuden valossa seuraavia VIDICOhankkeen Hämeenlinnan InnovaatioAreenassa ideoituja innovaatioiden siemeniä kuinka niistä voisi kasvattaa innovaatioita? Aikapankki, jonka pitäjiksi kaupunginosien asukasyhdistykset Veturi eli kansalaisaktivaattorin vakanssi avoinna Hämeenlinnaan muuttaa paljon ihmisiä, nuoria ja vanhoja, heidän aktiivisempi huomioiminen olisi paikallaan. moni on hukassa pitkään.. sekä fyysisesti että psyykkisesti. Kohtaamisia kesä ja talviasukkaiden kanssa Monikulttuuriset keskustelufoorumit 10
3 Osallistavan osuuden tulokset Tässä luvussa esitetään InnovaatioAreenan interaktiivisen osion tulokset. Kuva 5. Ideat kirjattiin post it lapuille ja kiinnitettiin seinälle.. 11
3.1 Miten edistää digitaalisten keinojen ja sosiaalisen median avulla yhteisluovaa tulevaisuuksien ennakointia Avoimuus tai foorumit ei yksin riitä tarvitaan aitoja vaikuttamisen väyliä, ei näennäistä keskustelua. Humanistit ja insinöörit (opiskelijat) opintoyhteistyöhön platformeille (pakollisesti). Lasten (<15 v.) Viksu palkinnolla (vrt. Suomen Akatemia) Tarvitaan moderointia Talkoilla Ekopankki Ideapankki Tarve / ongelmapankki Sosiaalisen median hyödyntäminen vaati verkkofasilitoinnin osaamista sitä vielä vähän organisaatioissa tai ylipäätään tarjolla Ratkaisuportaali (eri teemoittain) Estämällä digitaalinen syrjäytyminen (esim. vanhukset) Palkinto on henkinen, uusi tieto ja ymmärrys Google Groups, nopea ja ilmainen tapa luoda idearyhmä Tarjoamalla innovointifoorumeita yritysten ja yhteisöjen käyttöön Sosiaalisen arvostuksen kautta tulevan palkinnan hyödyntäminen Uusien merkitysten luominen ja määrittely mahdollistuu ja aktivoituu Kestävyyden eri dimensioiden merkitykset tasapainoisemmin esille Hyödyntämällä visuaalisuutta uudella tavalla Copyrightvapaita kuvakirjastoja esim. Flickr:iin, joilla voidaan luoda Tulevaisuusikkunoita Käsitysten kontekstisidonnaisuus tulee esille ja paljastuu Eri ikäpolvet kohtaavat Mahdollisuus saada eri alojen tekijät yhteen Jo käytössä: kansalaiset kommentoivat arkkitehtikilpailuehdotuksia netissä Helppo osallistuminen yleisten foorumien kautta 12
Digitaaliset ideat / ajatukset fyysisiksi (3Dmallintaminen ja 3Dtulostus tuo idean kosketeltavaksi) Kuuntelemalla hiljaisuutta Avoimet platformit Vapaaehtoisen verkottumisen ja ideoinnin alustalla Yhteiset/yleiset platformit mielipiteiden ja ajatusten jakamiseen Eläkeläisten pitkän elämänajan ymmärryksellä Uuskohtaamisten kautta Eri alojen toimijoiden yhdistäminen ja yhteisen kielen löytäminen Myös päätöksentekijät mukaan Pitäisi saada issue tracker, jolla saataisiin vaikuttavuus ja vaativuusarvio tulevaisuuden innovaatioille Pitäisi poistaa esteitä eri kielialueiden osallistumiselta käännös mille tahansa kielelle Virikkeellinen ja rauhoittava ympäristö Luomalla kohtaamisen areenoita Digitaalisen ja fyysisen tilan yhdistäminen (sosiaalisen median tila fyysiseen tilaan interaktioon) Esineiden sosiaalinen media (yhdistetään esineiden ja omaisuuden kautta ihmisiä) Julkinen viranomaistieto julkisesti verkkoon! Keskinäisen kannustamisen ilmapiiri Luomalla yhteisluovia ympäristöjä 13
Kuva 6. Mahdollisuus tuoda esiin omat ideat ja laventaa muiden ajatuksia kannusti osallistumaan. 14
3.2 Millaista on hyvä digikulttuuri? Keskustelevaa Ihmiskeskeistä Käyttäjäystävällistä Osallistavaa Toimii sähkökatkoissakin luotettavasti UNDO (jos tarvitsee) Ennakkoluulotonta Hyvä digikulttuuri vaatii ymmärrystä välineiden suhteen virkamiesten sosiaalisen median ja digikulttuurin koulutus osana työtä? Arvostavaa, avointa ja ennakkoluulotonta (esim. ei anonyymiä vihapuhetta) Osallistavaa Mahdollistavaa Esteetöntä Avointa Tasapainossa jakaminen ja tekijöiden korvaukset Helppokäyttöistä. Yksilön arvostama tieto löytyy helposti, kuormittamatta Tasaarvoista sukupuolen, uskonnon, kyvykkyyden, rodun, omaisuuden ja iän suhteen Mahdollistaa erilaiset osallistujat Sisällöllisesti rikasta Ideologia: reilu peli, fair play! Eettisesti kestävää ja laadukasta Kohteliasta Humaania Inhimillistä Käyttäjälähtöistä Näkövammaisille audioina Varmistetaan ja pidetään yllä käytettävyysajattelu 15
Avointa & yhteisöllistä Kansainvälistä Suomenkielistä Ubiikkia mahdollistaa kaikkien osallistumisen Ei poissulje digitaalisuuden ulkopuolella olevia Elävää, provosoivaa, kannustavaa Säilyy sukupolvelta toiselle Sisältökeskeistä (Ei keskitytä metodeihin, työkaluihin, vaan itse sisältöihin. Teknologia välineenä.) Yhteisöllistä (annetaan vähän enemmän kuin otetaan) Tasaarvoinen, 1 hlö 1 ääni Yhteisvastuullista = sisäinen sosiaalinen kontrolli Turvallinen, kannustava Keskustelevaa (dialogit avaavat ajatukset ja haastavat uudistumaan) Kuva 7. Kun ideat ovat nähtävillä, muut voivat jatkaa niiden kehittelyä. 16
4 Yhteenveto Tapahtuma onnistui kaikkineen hyvin. Puheenvuorot olivat sisältörikkaita ja tukivat täydentäen jatkumona toisiaan. Erityisesti päivän osallistavat osiot olivat onnistuneita: keskustelu oli innostunutta ja fläppipaperit olivat päivän lopuksi ideoita täynnään. Tilaisuus oli elävä esimerkki vertaistuotannon toiminnasta. Lopputuloksena tilaisuudesta jäi paljon ideoita koostettavaksi ja jatkotyöstettäväksi sekä inspiroitunut tunnelma, joka toivottavasti realisoituu jatkossa erilaisina yhteisluovina hankkeina. Esimerkiksi Tulevaisuusklinikoita tai kokonaista Luovaa tulevaisuustilaa voi lähteä jatkossa toteuttamaan useammissakin organisaatioissa. Keskustelevuus, ihmislähtöisyys, sisältörikkaus ja mukaan ottavuus ovat eräitä keskeisiä työskentelyn tuloksia tiivistäviä näkökulmia. Organisaatiot, yhteisöt ja yksilöt voivat osaltaan rakentaa innostavaa, sosiaalista ja luovaa digikulttuuria pohtimalla ja vaalimalla session tuloksia. Alojen ja elämänalueiden sekoittuminen, rohkeus ennakkoluulottomuus ja moniarvoisuus olivat päivän päätteeksi käydyn keskustelun keskeisiä teemoja. Radikaalin ajattelun tarve tuntuu leijuvan ajan hengessä. Konsensushakuisuus ja tehokkuusvaatimukset haittaavat innovaatioiden syntyä, kirjoittavat innovaatiojärjestelmien professori Vesa Harmaakorpi ja viestinnän professori Pekka Aula Helsingin Sanomien Vieraskynäpalstalla 13.12.2011. Kirjoitus ilmestyi siis samana päivänä kuin InnovaatioAreena järjestettiin! Harmaakorpi ja Aula kaipaavat Suomeen hulluja visioita, erilaisten tietojen ja näkökulmien yhdistämistä sekä arvaamattomia näkökulmia. Ruotsalainen ja Heinonen puhuivat alustuksessaan Suomen ongelmista käynnissä olevassa muutosvaiheessa, riskien välttämisen ja käytännöllisyyden hallitsemasta kulttuurista. Harmaakorven ja Aulan mukaan Suomi menestyy vain, jos samanmielisyyden perinne murretaan. Ehkä vireää sosiaalisuutta ja moniarvoisuutta ja näkökulmaisuutta voisi edistää erityisesti suomalainen uusyhteisöllisyys? Millaisia voisivat olla individualismia vaalivat yhteisöt tulevaisuuden Suomessa? Mitkä innovaatiot edistäisivät niiden syntyä? Moniäänisyys, rakentava kyseenalaistaminen ja toisin ajatteleminen kuuluu lähtökohtaisesti sekä Tulevaisuusklinikan että Luovan Tulevaisuustilan konseptiin. 17
LÄHTEET Harmaakorpi, Vesa & Aula, Pekka (2011). Läpimurtojen teko vaatii luovaa hulluutta. Helsingin Sanomat 13.12.2011. Heinonen, Sirkka & Ruotsalainen, Juho (2011). Tulevaisuuksien provokaatio. Alustus Luova TulevaisuusTilahankkeen InnovaatioAreenassa 13.12.2011, Helsinki. 13 ppt slides. Heinonen, Sirkka & Ruotsalainen, Juho (2011b). Digikulttuuri ja aikaosaaminen vuonna 2030. Luovan TulevaisuusTilan Teknologiakeskus Innoparkin avajaisten raportti 17.12.2010. http://www.innopark.fi/attachments/vidico/lttinnoparkavajaiset.raportti.final.pdf Heinonen, Sirkka & Hiltunen Elina (2011). Creative Foresight Space and the Futures Window: Using visual weak signals to enhance anticipation and innovation. Futures (painossa). Hiltunen, Elina (2011). Tulevaisuuden innovaatiot mistä niitä löytyy? Tulevaisuuksien provokaatio. Alustus Luova TulevaisuusTilahankkeen InnovaatioAreenassa 13.12.2011, Helsinki. 26 ppt slides. Hiltunen, Elina (2010). Weak Signals in Organizational Futures Learning. Helsinki School of Economics. Acta Universitatis Oeconomicae Helsingiensis A365. Helsinki. Kuusi, Osmo (2011). Miten innovaatiot muuttavat toimintatapoja. Tulevaisuuksien provokaatio. Alustus Luova TulevaisuusTilahankkeen InnovaatioAreenassa 13.12.2011, Helsinki. 10 ppt slides. Kuusi, Osmo & Hiltunen, Elina (2007) The Signification Process of the Future Sign. FFRC ebooks. Finland Futures Research Centre, Turku School of Economics. Turku. 18
LIITE 1 Kutsu ja ohjelma 19
LIITE 2 Osallistujat Aarnioja, Sanni Corsini, Roberto Heinonen, Sirkka Hietanen, Päivi Hiltunen, Elina Holopainen, Ilkka Ketola, Pekka Kiiski, Elina Kirjavainen, Riitta Kosonen, Ismo Kurki, Sofi Kurppa, Sirpa Kuusi, Osmo Laurén, LeenaMaija Mensio, Ville Messman, Virpi Pajuniemi, Maria Pitkänen, Petri Ruotsalainen, Juho StrömLepola, Kati Tiina, Hanhike Willner, Hanna Virtanen, Sami Finpro Helsingin kaupunginkirjasto Tulevaisuuden tutkimuskeskus Senaattikiinteistöt Finpro Fujitsu Finland Oy Ideascout Oy Sitra Valtioneuvoston kanslia LVM Tulevaisuuden tutkimuskeskus MTT VATT Tulevaisuuden tutkimuskeskus Culminatum Innovation/Uudenmaan asumisen osaamiskeskus Innopark Programmes Oy Helsingin yliopisto Tulevaisuuden tutkimuskeskus LVM Työ ja elinkeinoministeriö Innopark Programmes Oy Freelance 20
LIITE 3 TULEVAISUUSVISAILU Tulevaisuuden tutkimuskeskus TULEVAISUUSVISAILU Kuka on laatinut tulevaisuudentutkimuksen kolme perusperiaatetta: Tulevaisuutta ei voi ennustaa, Ei ole vain yhtä tulevaisuutta, Tulevaisuuteen voi vaikuttaa? 1 Robert Jungk X Roy Amara 2 Rob Roy Mikä on luovuuden väri? 1 okra X oranssi 2 oraanvihreä Mikä on innovaation väljä määritelmä? 1 Innovaation siemen X Innovaation oras 2 Innovaation aalto Montako tulevaisuuden haastetta on Millennium hankkeen Global Challenges listalla? 1 10 X 15 2 25 Mikä on heikon signaalin ominaisuus? 1 Kaikkien tiedossa oleva asia X Äkillinen tapahtuma 2 Merkki nousevasta ilmiöstä OIKEA VASTAUSRIVI (tiedot olivat esillä InnovaatioAreenan alustuksissa) X Roy Amara 2 Oraanvihreä 1 Innovaation siemen X 15 2 Merkki nousevasta ilmiöstä 21
YHTEYSTIEDOT Prof. Sirkka Heinonen sirkka.heinonen(at)utu.fi Projektitutkija Juho Ruotsalainen juho.ruotsalainen(at)utu.fi Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto Helsingin toimisto Korkeavuorenkatu 25 A 2 00130 Helsinki Research Group of Media and Communications (FMC) https://sites.google.com/site/futuremediac/ LUOVA TULEVAISUUSTILA VIDICO (Visible Digital Competence) http://www.innopark.fi/portal/ohjelmat_ja_hankkeet/hankkeet/vidico/ 22