Askolan kunta Rakennus- ja ympäristölautakunta 18.6.2014 48 Askolantie 28 07500 Askola ASIA MATTI JÄPPILÄ; MAA-AINESTEN OTTOLUPAHAKEMUS / ASKOLAN NALKKILAN KYLÄ TILA JÄPPILÄ RN:O 2:30 MAA-AINESTENOTTOLUPAPÄÄTÖS (7 sivua) Annetaan julkipanon jälkeen Antopäivä 26.6.2014 LUVAN HAKIJA MAANOMISTAJAT Ottoalue Matti Jäppilä Jäppiläntie 79 07500 ASKOLA Yhteyshenkilö: Matti Jäppilä, 040 5770417 18-406-2-30 Jäppilä om. Matti Jäppilä Naapuritilat 18-409-6-127 Kirveskoski 18-410-3-66 Vanhatalo 18-406-3-12 Takalinna 18-406-3-19 Etu-Linna 18-406-3-9 Simpunmetsä LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Askolan rakennus- ja ympäristölautakunta on toimivaltainen lupaviranomainen (sopimus Askolan, Myrskylän, Pornaisten ja Pukkilan kuntien yhteisestä rakennusvalvonnasta ja ympäristönsuojelusta 2) HAKEMUKSEN LIITTEET Ottamissuunnitelma Liite 1 Ottoalueen sijaintikartta Liite 2 Kiinteistörekisteriote
Liite 3 Kiinteistörekisterin karttaote Liite 4 Kiinteistörekisterinumerot alueelta Liite 5 Ottamisalueen naapurit Liite 6 Kuvasarja alueesta Liite 7 Pintamaiden jätehuoltosuunnitelma Liite 8 Ottamisalueen pintakartta Liite 9 Pituus- ja poikkileikkauspiirrokset TOIMINTAA KOSKEVAT MUUT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ KAAVOITUSTILANNE OTTAMISALUE Aikaisempaa maa-ainesten ottamista on harjoitettu Askolan kunnan ympäristönsuojelulautakunnan 4.2.2004 (5 ) myöntämällä maa-ainesluvalla ja kunnanhallituksen 23.2.2004 (38 ) luvalla toimia lainvoimaa vailla olevalla luvalla. Voimassa oleva maa-aineslupa on ollut voimassa 2.3.2014 asti. Nyt haetaan lupaa alueen laajentamiseen (uusi lupa) aikaisemman voimassa olleen ottoalueen vierestä. Ottoalue sijaitsee asemakaavoittamattomalla alueella eikä alueella ole voimassa myöskään osayleiskaavaa. Itä-Uudenmaan maakuntakaavassa alueella ei ole merkintöjä. Alueen luoteisreunaa sivuaa maakuntakaavan laaja M-merkintä (metsätalousvaltainen alue). Ottamisalueella ei ole asemakaavaa tai yleiskaavaa. Ottamisalue sijaitsee Askolan kunnan kylän Nalkkila kiinteistöllä Jäppilä. Tilan rekisterinumero on 18-406-2-30. Alue on nykyisen ottoalueen vieressä. Kiinteistön Jäppilä kokonaispinta-ala on 201,3 ha ja ottamisalueen pinta-ala on 2,4 ha. Kiinteistö muodostuu neljästä palstasta. Ottamisalueen ja kaivuualueen rajat ilmenevät liitteen ottamissuunnitelman asemapiirroksesta. Alueelle kuljetaan Jäppiläntieltä (Jäppiläntie 103) Alhon metsäautotietä pitkin noin kaksi kilometriä. Tien alkupäässä on lukittava puomi. Alue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. YMPÄRISTÖSELVITYKSET Alue on pääosin vanhaa 60-luvulla ojitettua suopohjaa, joka on nykyisellään taimikoitunutta metsämaata. Maapohjassa kasvaa luontaisesti tiheää taimikkoa, pääosin koivua. Suon uudelleenojitus tultaisiin suorittamaan metsäkeskuksen mukaan uudelleen, mikäli alueelle ei tulisi mullan ottoa. Mullanottotoiminnan myötä alueelle on ilmestynyt töyhtöhyyppä, joka on kahlaaja ja muuttolintu. Lintu on huomioitu toiminnassa ja sitä ei häiritä. Alue ei sijaitse POSKI-raportissa luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaalla harjualueella, kuten ei myöskään kallioalueella. Alueella ei ole tärkeää tai muuta luokiteltua pohjavesialuetta. Alueella ei ole Natura-aluetta tai muuta luonnonsuojelualuetta. Pohjaveden pinnan taso on arvioitu samalle tasolle alueen lammen vedenpinnan kanssa. Alue ei sijaitse tärkeällä pohjavesialueella. Lähimmät kaivot sijaitsevat lähimpien asuinkiinteistöjen (etäisyys n. 900 m) yhteydessä. Kaivoihin mullanotolla ei ole vaikutusta. Maaperä on ottoalueella multamaata. Läjitysalueen alla on savimaata.
Alueen tekolampeen laskevat ojat Simppujärveltä ja Alhon pelloilta. Tekolammesta laskuoja laskee viiden kilometrin matkalla Tiiläänjärveen. Laskuoja on tarkoitus perata ensimmäisen viidensadan metrin matkalta, jolloin nykyinen tekolammen vedenpinta laskee arviolta 0,5 metriä, jotta lammen yläpuolisen pellon salaojitus voidaan suorittaa. Ojan perkausta ja pellon salaojitusta ei ole enempää kuvattu tässä hakemuksessa, koska ne ovat tästä hakemuksesta erillisiä hankkeita. Tekolampi tulee toimimaan kosteikkona ja mullan oton aikana yläpuolelta harvoin valuvien kiinto-aineiden laskeutusaltaana. Lampi toimii tehokkaasti laskeutusaltaana, koska veden virtausnopeus laskee lammessa pieneksi, jolloin kaikki yläpuolelta tuleva kiintoaines laskeutuu lammen pohjalle. Matala lampi toimii myös hyvin yläpuolelta tulevien (pelloilta ja metsistä) ravinteiden pidättäjänä lampeen kasvavan kasvillisuuden vuoksi. Tekolammella estetään osittain ravinteiden pääsy Tiiläänjärveen. Lampi jätetään mullan oton jälkeen luonnonvaraiseksi luonnon monimuotoisuutta rikastavaksi lintulammeksi ja sitä niitetään ja ruopataan tarvittaessa, mikäli sitä uhkaa umpeenkasvaminen. MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMA Otettava maa-aines on pääosin multaa yhteensä 53 270 m 3 ktr. Ottoalueen pinta-ala on 2,4 hehtaaria. Multa myydään rakentamiseen. Vuotuinen ottomäärä on 15 vuoden ajalle laskettuna 3 500 m 3 ktr, mutta aineksia otetaan menekin mukaan. Maa-ainesten ottamissyvyys on 2-3 metriä ja alin ottamistaso on + 45. Ottamisalueen rajaus selviää liitteen ottamisaluekartasta. Kartalle on sijoitettu otetun mullan läjitysalue (varastokenttä), joka on ottamisalueen vieressä savimaalla. Savipinnan pienialaisuuden vuoksi alueelle mahtuu noin 3 000 m 3 kerrallaan multaa varastoitavaksi. Kaivausten ja leikkausten syvyys ja muoto on kuvattu leikkauspiirroksissa. Mullan ottaminen aloitetaan kauimmaisesta nurkasta koillisesta ja edetään luoteeseen tielle päin. Multaa ajetaan alueelta pois vain arkisin maanantaista lauantaihin klo 7-20 välisenä aikana painottuen kuitenkin päiväsaikaan. Muutoin toiminta-alueella toimitaan sääolosuhteiden mukaisesti ympäri vuorokauden painottuen talviaikaan, jolloin maa on riittävän kantava (roudassa). Kesäaikaan toimitaan harvoin ja silloinkin toimittaessa toimitaan siten, että alueella pesivät linnut jätetään rauhaan. Nykyinen vastaava toiminta ei ole todetun mukaan aiheuttanut haittaa naapurustolle ja pesivälle linnustolle, jolloin tämä uuden alueen kaivaminenkaan ei aiheuta haittaa. Alueella ei yleensä ole muita koneita tai laitteita, kuin kaivuri. Mitään meluavia ja pölyäviä työvaiheita ja koneita alueella ei ole. Mullan ottamiselle haetaan 15 vuoden lupaa, joka alkaa luvan lainvoimaisuudesta ja edellisen luvan päättymisestä alkaen. Lupaa haetaan kymmentä vuotta pidemmälle ajalle, koska alueelta otettavaa multaa ei voida varastoida välivarastointikentällä 3 000 m 3 :ta enempää. Lupaan ei silti toivota vuo-tuista enimmäisottomäärää. Haettavan alueen lisäksi alueelta ei voida ottaa enempää multaa. Ottamiseen liittyvät toiminnot Ottamisalueella ei säilytetä kemikaaleja, kuten polttoaineita. Polttoaineita tuodaan koneisiin peräkärryllä aina vain tarvittava määrä kerrallaan. Yleensä koneet tankataan tilalla. Huoltoja alueella ei tehdä. Alueella ei normaalisti säilytetä työkonetta, vaan hetkellisesti työjaksojen ajan.
Ympäristövaikutukset Mullan otossa muodostuu pölyä kuivina ajanjaksoina. Tällöin pöly ei kuitenkaan leviä tutkimusten mukaan ainakaan 300 metriä kauemmas. Tässä kohteessa pöly ei leviä kauas, koska pölyäviä työvaiheita on vain yksi, aumaaminen. Lähimpiin asuinrakennuksiin on noin 900 metrin matka, jolloin pölyhaittaa ei tule. Simppujärven rannalla oleva mökki on hakijan omistuksessa. Pääosin alueella kuitenkin toimitaan talvella, jolloin pölyä ei muodostu. Alhon metsäautotie ja Jäppiläntie suolataan ja on suolattu kuljetuksista aiheutuvan pölyämisen estämiseksi. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma Lain mukaan kaivannaisjätteillä tarkoitetaan myös orgaanista pintahumusta. Orgaanista pintahumusta (sammalta, varpuja, risuja, taimikkoa) on arviolta noin 30 40 cm ottoalueen pinnassa eli yhteensä noin 8 000 m 3 ktr. Pinta jyrsitään ja jyrsintuote sekoitetaan mullan joukkoon. Kiviä alueella ei ole aikaisemman kokemuksen mukaan. Alueelta ei näin ollen synny läjitettäviä pintamaita (lain tarkoittamaa kaivannaisjätettä). Alueen jälkihoito Jälkihoitona alueelle muodostuvan lammen reunoille jätetään vesikasvillisuutta kosteikkomaisesti ja reunojen tuntumaan jätetään lyhytkortista ruohostomaata. Puustoa ei istuteta, vaan alue pidetään matalakasvuisena kosteikkona, koska alueelle on toiminnan myötä pesiytynyt kahlaajalinnuista havaintojen mukaan töyhtöhyyppä, joiden elinolosuhteita ei haluta muuttaa. Alueen ollessa melko kosteaa vanhaa suonpohjaa siinä ei myöskään saada puustoa menestymään. Vakuus Toiminnanharjoittaja esittää 2 000 euron vakuutta toiminnan jälkihoidon ja jätehuollon varmistamiseksi. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Vireilletulo Asia on tullut vireille 4.9.2013 saapuneella maa-ainesten ottolupahakemuksella. Hakemuksesta tiedottaminen Lupahakemuksesta on kuulutettu 20.11. - 19.12.2013 välisenä aikana Askolan kuntien ilmoitustauluilla sekä ympäristönsuojeluyksikön internet-sivuilla. Hakemusasiakirjat ovat olleet nähtävillä aikana Askolan rakennusvalvonta- ja ympäristönsuojeluosastossa osoitteessa Askolantie 28, 07500 Askola. Kiinteistön naapuritiloille (5 kpl, 9 omistajaa) on lupahakemuksen vireilläolosta lähetetty tieto kirjallisesti tavallisena kirjeenä. Maastokäynti Ympäristönsuojelusihteeri Tommi Maasilta on tutustunut alueeseen hakijan kanssa 8.11.2013 sekä useaan otteeseen alueen aikaisemman valvonnan yhteydessä. Hakemuksen täydentäminen Hakija on täydentänyt hakemustaan 3.6.2014. Hakemukseen on lisätty edellisen lupakauden alueelta n. 500 m 3 :n ottomäärä, jotta maisemoimatta jäänyt ottoalueen reuna saadaan luiskattua. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia eikä mielipiteitä.
Lausunnot Hakemuksen johdosta ei ole pyydetty lausuntoja. VIRANOMAISEN RATKAISU Ottamistoiminta ei aiheuta maa-aineslain 3 :ssä tarkoitettuja seurauksia luonnonoloissa: kauniin maisemakuvan turmeltumista luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa tai tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen veden laadun tai antoisuuden vaarantumista jollei siihen ole saatu vesilain mukaista lupaa, kun noudatetaan lupapäätöksessä annettavia ehtoja. Rakennus- ja ympäristölautakunta myöntää Matti Jäppilälle maa-ainestenottoluvan Askolan kunnan Nalkkilan kylän tilalle Jäppilä RN:o 2:30 alla olevin lupamääräyksin. Lupa on voimassa 15 vuotta päätöksen antopäivästä. Perustelut Huomioon ottaen maa-ainesten määrä ja ottamissuunnitelma sekä se, että kohteesta on otettu aiemminkin maa-aineksia voidaan katsoa, ettei ottotoiminta aiheuta edellä mainittuja maa-aineslain 3 :ssä tarkoitettuja seurauksia, vesilain pohjaveden muuttamis- tai ympäristönsuojelulain pohjaveden pilaamiskiellossa tarkoitettuja haitallisia seurauksia, kun otto toteutetaan suunnitelmassa esitetyllä tavalla ja lisäksi noudatetaan seuraavia lupamääräyksiä. Ottaminen ei vaikeuta alueen käyttämistä yleiskaavassa varattuun tarkoitukseen (MAL 3.2 ). Hakemukseen 3.6.2014 lisätty täydennys on niin vähäinen, ettei hakemuksen muutos edellytä uutta kuulemista. OTTAMISESSA ON NOUDATETTAVA SEURAAVIA EHTOJA 1. Ottamisessa on noudatettava ottamissuunnitelmaa. Alueelta saa ottaa multaa enintään 53 770 m 3 viidentoista vuoden aikana. 2. Ennen ottamisen aloittamista alue on merkittävä maastoon. (Maa-aineslaki 11, asetus maa-ainesten ottamisesta 7.1). 3. Oton aloittamisesta on ilmoitettava lupaviranomaiselle, jotta voidaan tarvittaessa suorittaa aloituskatselmus. (Maa-aineslaki 11 ). 4. Maa-ainesten otto tulee toteuttaa järjestelmällisesti ja niin, ettei missään toimintavaiheessa pääse syntymään maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa. Myös pienet vuodot ja läikkymiset on siistittävä välittömäsi alueelta. (Maa-aineslaki 11 ). 5. Ottaminen tulee suorittaa siten, että alueelta ei johdeta samentuneita / ravinnepitoisia vesiä alapuoleiseen vesistöön. Maa-aines on otettava maan ollessa jäässä, jolloin työnaikaiset orgaanisen aineksen päästöt olisivat
mahdollisimman pienet. Kaivupaikan alapuolelle tulee tarvittaessa rakentaa laskeutusallas humus- ja ravinnevalumien minimoimiseksi. 6. Ottoalueella ei saa säilyttää poltto- ja voiteluaineita tai ympäristölle haitallisia kemikaaleja (Maa-aineslaki 11 ). 7. Öljyvahingon tapahtuessa tulee välittömien torjuntatoimenpiteiden lisäksi asiasta ilmoittaa palo- ja pelastusviranomaiselle sekä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. (Maa-aineslaki 11 ). 8. Alueelle johtavaa tietä (Alhon metsäautotie ja Jäppiläntie) on tarvittaessa suolattava tai muulla tavoin estettävä kuljetuksista aiheutuvaa pölyämistä. 9. Alueen kaivu ja jälkihoito on toteutettava vaiheittain. Muodostuvan vesialtaan reunoille on perustettava nurmi ja istutettava kasvillisuutta mahdollisimman nopeasti kaivutöiden päätyttyä. Kaikki kunnostustoimet tulee saattaa loppuun luvan voimassaoloaikana. 10. Maa-ainesluvan haltijan tulee vuosittain tammikuun 31. päivään mennessä ilmoittaa otetun aineksen määrä ja laatu lupaviranomaiselle. (Maa-aineslaki 23 a, VnA maa-ainesten ottamisesta 9.1 ). Suositeltavaa on lähettää ottotiedot sähköisesti suoraan NOTTO- tietokantaan. 11. Maa-aineksen oton päätyttyä tai lupa-ajan kuluttua umpeen on hakijan pyydettävä loppukatselmusta maisemoinnin ja jälkitöiden tilan toteamiseksi. 12. Ennen ottamisen aloittamista tulee jättää 5000 :n pankkitakaus jälkitöiden vakuudeksi. Vakuuden on oltava voimassa vähintään 6 kk luvan umpeutumisesta. (asetus maa-ainesten ottamisesta 8.2 ). Lupaehtojen perustelut Maa-aineslain 11 :n mukaan lupaan on liitettävä määräykset siitä, mitä hakijan on noudatettava hankkeesta aiheutuvien haittojen välttämiseksi tai rajoittamiseksi. Ottopaikka on sijoitettava ja ottaminen järjestettävä maa-aineslain 3 :n mukaisesti niin, että vahingollinen vaikutus luontoon ja maisemankuvaan jää mahdollisimman vähäiseksi ja että maa-ainesesiintymää hyödynnetään säästeliäästi ja taloudellisesti eikä toiminnasta aiheudu asutukselle tai ympäristölle vaaraa tai kohtuullisin kustannuksin vältettävissä olevaa haittaa. Altaan reunojen muotoilu ja kasvillisuuden palauttaminen on välttämätöntä ravinnevalumien vähentämiseksi altaan ympäristön pelloilta sekä altaan maisemaan sopeuttamiseksi. Maa-ainesluvan haltijan tulee vuosittain ilmoittaa lupaviranomaiselle otetun aineksen määrä ja laatu kuten maa-aineslain 23 a :ssä ja maa-ainesasetuksessa edellytetään. Maa-aineslain 12 :n mukaan lupaviranomainen voi määrätä hakijan antamaan ennen ainesten ottamista hyväksyttävä vakuus. Vakuus vaaditaan kaikilta maaainesten ottajilta myös yritysten tasapuolisen kilpailuasetelman vuoksi. Hakijan esittämä 2000 :n vakuus ei arvioiden mukaan riitä jälkitöiden toteuttamiseksi.
SOVELLETUT OIKEUSOHJEET LUVAN VOIMASSAOLO Maa-aineslaki (555/1981) 3, 4, 5a, 6, 7, 10, 11, 12, 13, 19, 20, 23 ja 23 a. Valtioneuvoston asetus maa-ainesten ottamisesta (926/2005) 2, 3, 4, 6, 7, 8, ja 9. Valtioneuvoston asetus kaivannaisjätteistä (190/2013) Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 8 Lisäksi on huomioitu seuraavat ohjeet ja taksat: Ympäristöministeriö (2009), ympäristöhallinnon ohjeita 1/2009: Maa-ainesten kestävä käyttö, opas maa-ainesten ottamisen sääntelyä ja järjestämistä varten. Askolan rakennus- ja ympäristölautakunta 19.6.2008 86: maa-ainesten ottamissuunnitelman tarkastamisesta ja ottamistoiminnan valvonnasta suoritettavat maksut Lupapäätös on voimassa 15 vuotta päätöksen antamisesta, eli 26.6.2029 asti. JULKIPANO, TIEDOKSISAANTI MAKSU VALITUSOSOITUS Päätös annetaan julkipanon jälkeen 26.6.2014 Päätöksen julkipano tehdään MAL 19 :n mukaisesti. Päätös lähetetään hakijalle ja Uudenmaan ELY-keskukselle. Luvan hakijan on maksettava lupahakemuksen tarkastamisesta 1387,70 (250 + otettava kokonaismäärä * 0,01 + 250 * ottoalueen pinta-ala) Ottamissuunnitelman tarkastamisesta suoritettavat maksut 2.2,). Luvan hakijan on maksettava ottamistoiminnan valvonnasta vuosittain 173,80 (vuotuinen ottomäärä * 0,015 + ottoalueen pinta-ala * 50 ). Ottamissuunnitelman tarkastamisesta suoritettavat maksut 3.1 ). Valitusosoitus päätöksen liitteenä (Helsingin hallinto-oikeus 30 pv.)